MAATULLINPUISTON PUISTOSUUNNITELU ON ALOITETTU – TERVETULOA ASUKASKÄVELYLLE
Helsingin kaupunki laatii Tapulikaupunkiin Maatullinpuiston puistosuunnitelmaa ja Kämnerintien katusuunnitelmaa.
Alustava puistosuunnitelmaluonnos esitellään asukaskävelyllä Maatullinpuistossa torstaina 4.4. klo 17:30-19:00. Asukaskävely aloitetaan Leikkipuisto Tapulin sisäänkäynnin edestä, Kimnaasipolku 7. Tilaisuuden ohjelma, alustava suunnitelmaluonnos ja muut ohjeet löytyvät verkosta osoitteesta hel.fi/asukastilaisuudet. Asukaskävelyllä voi kommentoida alustavaa luonnosta. Luonnoksesta voi antaa palautetta myös sähköpostitse tai puhelimitse viimeistään 10.4.
Puisto- ja katusuunnitelmaluonnokset asetetaan esille toukokuussa 2024 Helsingin kaupungin verkkosivulle, osoitteessa hel.fi/suunnitelmat, kohdassa katu- ja puistosuunnitelmat. Puistosuunnitelma valmistuu kesällä 2024 ja rakentaminen alkaa aikaisintaan 2025.
Suunnittelualueen itäosat kuuluvat Kimnaasipolkuun rajautuvaan Ajurinpuistoon, länsi- ja keskiosat ovat osa Maatullinpuiston kaupunkipuistoa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Maatullinkujaan rajautuva Tuulaakipuisto. Puistosuunnittelu painottuu alla olevassa kartassa osoitetuille alueille (A-E). Suunnitelmaluonnoksessa osoitetaan uuden Maatullin koulun ja päiväkodin yhteyteen uusi leikkipuisto (A). Säilyvän viljelypalsta-alueen läheisyyteen (B) osoitetaan hulevesien viivyttämiseen tarkoitettu alue. Leikkipaikka Tapulin (ent. leikkipuisto) ja sen lähiympäristön (C) toimintoja kehitetään viereisen parakkirakennuksen poistumisen myötä. Maakumpujen eteläpuolelle osoitetaan uudet reittiyhteydet. Tapulikaupungin liikuntapuiston läheisyyteen (D) kehitetään uusi toiminnallinen oleskelupaikka ja alueen kulkuyhteyksiä parannetaan. Lisäksi suunnitelmassa kehitetään puistoalueen niitty- ja puustoista verkostoa sekä luonnon monimuotoisuutta. Puistosuunnitelmaan liittyy Kämnerintien katusuunnitelma (E) Puistolan asemanseudun monitoimitalot nimisen asemakaavamuutoksen toteuttamista varten.
LISÄTIEDOT JA PALAUTTEET
Johanna Himberg, Helsingin kaupunki, maankäyttö ja kaupunkirakenne, puh. 09 310 21806, johanna.himberg@hel.fi Malin Blomqvist, MASU Planning, puh. +45 6169 1736, malin@masuplanning.com
The post Jälleen leksua suunnitellaan appeared first on Tapulikaupunki.
]]>https://kulosaarelaiset.fi/wp-content/uploads/sites/10/2024/03/lukutupa-esittely-MIKA-TOMMOLA.pdf
The post Lukutuvassa 21.3.2024 klo 18-19 appeared first on Kulosaari.
]]>Jätkäsaari-seuran kevätkokouksessa esitettiin tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
The post Jätkäsaari-seuran kevätkokoustapahtuma VPK:n uudella paloasemalla keräsi runsaasti osanottajia appeared first on Jätkäsaari.
]]>MIELIPIDE SOIDINTIE 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA
Pihlajamäki-seura pitää virheellisenä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä tavoitetta keskittää koillisen Helsingin sote-palvelut Malmille ja lopettaa muun muassa Pihlajamäen terveysasema, neuvola, hammashoitola ja laboratorio.
Perustelut
Lähiterveysasemien lopettamiselle ei ole esitetty kansanterveyden tavoitteista ja asukkaiden palvelutarpeista lähteviä perusteluja.
Vaikka perhekeskus ja terveys- ja hyvinvointikeskus kokoaa sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisvaltaisesti saman katon alle, ei asiakas useinkaan saa eri palveluja (esim. terveyspalvelujen lisäksi päihdepalveluja tai sosiaaliohjauksen palveluja) samalla käyntikerralla. Tällöin ei todellisuudessa ole merkitystä, ovatko palvelut saatavilla saman katon alta. Lisäksi laajaa palvelutarjontaa tarvitsee vain pieni vähemmistö asiakkaista; valtaosalle terveysaseman helppo saavutettavuus, mieluiten kävellen, on tärkeämpää. Sairastapauksissa, kun ollaan heikossa kunnossa, on tärkeää päästä helposti ja nopeasti lähiterveysasemalle. Koululaiset voivat asioida omatoimisesti lähihammashoitolassa, samoin ikäihmiset pystyvät pidempään asioimaan ilman saattajaa lähiterveysasemalla.
Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Kivikon terveysaseman viimevuotinen kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä toisin ja korjaamalla resurssipulaa.
Pihlajamäen terveysaseman alueelle (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) kaavoitetaan erittäin paljon uutta asuntorakentamista. Terveysasemaa ei tule sulkea vaan sen palveluja pitää edelleen kehittää. Malmin uuden PK:n ja THK:n mitoitus on riittämätön koillisen Helsingin tuleviin tarpeisiin.
Osalle Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan käyttäjistä Malmi on parempi vaihtoehto kuin aiemmin esitetty palvelujen siirtyminen Oulunkylään. Mutta monille se on huono ratkaisu, joka vaikeuttaa matkoja ja nostaa kynnystä lähteä terveysasemalle. Pihlajamäen terveysaseman laajan alueen asukkaista monilla ei ole suoraa, vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä Malmin uuteen keskukseen. Palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus heikentyy. Erityisesti ongelmia koituu lapsiperheille, vanhuksille, vammaisille ja pienituloisille.
Pihlajamäen terveysasema on rakennettu vuonna 1994. Se on suunniteltu nimenomaan terveysasemaksi ja on edelleen hyvässä kunnossa. Rakennuksen tyhjäksi jättäminen ei ole järkevää. Terveysasema vahvistaa alueen kaupunkikuvaa sekä veto- ja pitovoimaa. On epätasa-arvoista, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa perustellaan Malmin jättikeskuksen rakentamista sillä, että se lisää Malmin monipuolisuutta ja vetovoimaa, kun samalla heikennetään muun koillisen Helsingin elinvoimaisuutta.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluverkkoa koskevassa suunnitelmassa ei ole päätetty Pihlajamäen terveysaseman lopettamisesta ja palveluiden keskittämisestä Malmille. Suunnitelmassa todetaan, että toimipaikkojen tulee olla tarvitsijoilleen mahdollisimman optimaalisesti saavutettavia ja sijoittelussa tulee pitää huolta tarvittavista lähipalveluista.
Asukkaita ei ole kuultu terveysaseman sulkemiseen ja palveluiden keskittämiseen liittyen lainkaan. Pihlajamäki-seura esittää, että Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan, hammashoitolan ja laboratorion palvelut säilytetään eikä niitä keskitetä Malmille.
Pyydämme saada kaupunkiympäristölautakunnan päätökset sähköpostitse.
Helsingissä 14.3.2024
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri
The post Pihlajamäki-seuran mielipide Malmille kaavaillun sote-keskuksen asemakaavan muutokseen appeared first on Pihlajamäki.
]]>Meilahti-seuran hallituksessa kaudella 2024-2025 toimivat seuraavat henkilöt:
The post appeared first on Herttoniemi.
]]>Krunikka-lehti jaetaan ilmaiseksi postinumero 00170 alueelle sallittuihin kotitalouksiin ja yrityksiin. Lisäksi Krunikka-lehteä jaetaan jakelutelineisiin lehden ilmestyessä vähintään 3 x viikossa kahden ensimmäisen viikon ajan ja tämän jälkeen täydennysjakeluna 2 x viikossa niin kauan kuin painosta riittää.
Krunikka-lehden jakelutelineet ovat seuraavissa paikoissa: Alepa Liisankatu, Alepa Kruununhaka (Kirkkokatu), K-Market Liisankatu, Kruununhaan Apteekki, Ravintola Kolme Kruunua ja Hakaniemen Kauppahalli. Lehteä on jaossa pienempi määrä myös muutamissa muissa liikkeissä mm. R-kioski Kruununhaka ja Ravintola Zinnkeller.
Aiemmin ilmestyneitä lehtiä vuodesta 2018 alkaen löydät Krunikka-lehti sivulta.
The post Krunikka-lehti 1/2024 appeared first on Kruununhaka.
]]>Pääset vaikuttamaan tulevan vuoden ohjelmaan sekä alueen kehittämiseen. Tarkempi kokouskutsu on lähetetty jäsenille sähköpostitse.
The post Pikku Huopalahtiseuran kevätkokous 26.3. appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>Miten päästöjä lasketaan ja millaisia tuloksia hankkeella tavoitellaan. Hankkeessa on luvattu, että 10 % Maunulan taloyhtiöistä on saatu tiedot laskentaan. Tarvittavia tietoja taloyhtiöistä ovat sähkökulutus, maalämmön kulutus ja asukkaiden määrä. Muut tiedot löytyvät netistä avoimena datana.
Maunulassa on päästöjä vähennetty siirtymällä maalämmön käyttöön, lämmön talteenotolla sekä aurinkopaneeleilla.
Tilaisuuden paikka: Yhteisötalo Saunabaari, Maunulasali, 3. krs., Metsäpurontie 25
Lisätietoja: Canemure Lauttasaari-Maunula -hanke
Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Canemure-hanke
The post Miten Maunulan päästöjen vähentäminen on onnistunut? appeared first on Maunula.
]]>Yllämainitusta linkistä löydät myös kaikkia suunnitelmia koskevat aineistolinkit.
Helsingin kaupunki esittelee suunnitelmien luonnoksia asukkaille torstaina 21.3 klo 17–19 Jätkäsaaren kirjastossa, Tyynenmerenkatu 1.
The post Tutustu Ahdinrantaa, Valtamerilaituria sekä Ahdinrannan uimaranta-aluetta koskeviin suunnitelmiin 13.-26.3.2024 appeared first on Jätkäsaari.
]]>Kaavahanke Vuorannan ympäristössä on käynnistetty alueen kiinteistöjen omistajan Nordentry Oy:n hakemuksesta. Kaavamateriaalissa ehdotetaan entisen Oy Alko Ab:n Vuorannan koulutuskeskuksen majoitus- ja saunarakennusten purkua ja niiden korvaamista uudisrakennuksilla sekä uutta asuinrakentamista nykyisen pysäköintialueelle sekä Vuorannan ja viereisen Villa Furuborgin väliselle luontoalueelle.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta eivät kannata uutta rakentamista Ramsinrannassa pian harvinaiseksi käyvään merenrantametsään, eivätkä Vuorannan suojeltujen majoitus- ja saunarakennusten purkamista.
Vuorannan entinen päärakennus on äskettäin kunnostettu ja siinä toimii nykyään Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n hoivakoti nimellä Villa Vuoranta. Entisestä henkilökunnan asuinrakennuksesta on jo aiemmin muodostettu rivitaloyhtiö Asunto Oy Ramsinrannan Kompassi. Ostaessaan Vuorannan alueen rakennuksineen Spondalta vuonna 2010 Nordentry Oy oli täysin tietoinen arkkitehti Helmer Stenrosin suunnittelemien ja vuonna 1970 valmistuneiden rakennusten suojelumerkinnöistä (sr-2) tuolloin vielä verrattain uudessa asemakaavassa. Tästä huolimatta on rakennusten kunnossapitoa laiminlyöty vuosia ja viime aikoina majoitus- ja saunarakennusten surkea tilanne on luisunut aina vain huonompaan suuntaan.
Suojeltujen saunarakennuksen ja majoitusrakennuksen suhteen ensisijaisena vaihtoehtona pitäisi olla rakennuksia kunnioittava perusteellinen korjaus ja uudiskäyttö sopivaan tarkoitukseen. Ratkaisu säilyttäisi ympäristön topografiaan mukautuvan Vuorannan alkuperäisen kokonaisuuden, jossa tavoitteena suunnittelussa oli luonnon jatkuminen rakennuksen rinnalla ja myös sen eri osien välissä. Jos korjaus ei enää ole millään tavalla mahdollista, niin vasta aivan viimeisenä vaihtoehtona voisi tutkia kerroskorkeudeltaan ja sijainniltaan samanlaisten uudisrakennusten suunnittelua nykyisten paikalle. Tässä tapauksessa erityistä huomiota tulisi kiinnittää sopivuuteen ympäristöön, niin naapuritalojen suhteen, kuin maisemalliseen kokonaisuuteen rannalta ja mereltä katsottuna. Stenrosin piirtämät rakennukset toimisivat tässä hyvinä esikuvina.
Nyt nähtävillä olevissa viitesuunnitelmaluonnoksissa Pärnunkadun varrelle piirretyt rakennukset ovat poikkeuksellisen korkeita viereisiin naapuritaloihin verrattuna sijoittuen varsin lähelle niitä, jolloin lähinaapurien olosuhteet heikkenevät merkittävästi. Nykyiset asukkaat alueella joutuisivat kärsimään muutoksesta kohtuuttoman paljon. Rakennuksia on syytä muuttaa kerroskorkeudeltaan yhdenmukaisiksi lähiympäristön kanssa.
Ongelmallisin kohde viitesuunnitelmissa on Villa Furuborgin ja Vuorannan väliin jäävälle nykyiselle metsäalueelle suunniteltu uusi asuinrakentaminen. Paikka on vesilintujen pesimäaluetta ja rannassa sijaitsee Furuborgin niittyrantojen silmälläpidettävä luontotyyppi. Metsä on myös osa Metsä- ja puustoinen verkosto 2019:n luontoalueiden kytkeytyneisyyden kannalta tärkeää alueellista viheryhteyttä, joka yhdistää Ramsinniemen ja Meri-Rastilan ulkoilualueen metsät Kallahdenniemen luontoalueeseen. Metsäalue tulee jättää nykyiseen tilaansa.
Ramsinrannassa on jo nyt rakenteilla tai suunnitteilla useita aluetta tiivistäviä rakennuskohteita, ja niiden kaikkien haitallinen yhteisvaikutus supistuviin lähiviheralueisiin ja jatkuvasti muutoksessa olevaan asuinympäristöön on jäänyt kokonaisuuden osalta aivan liian vähälle huomiolle, kun Meri-Rastilan etelärannan asemakaavoja on viime vuosina ryhdytty muuttamaan.
Helsingissä 11.3.2024
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
The post Mielipide Ramsinranta IV asemakaavamuutoksen suunnitteluaineistosta appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>Aika: Keskiviikko 20.3.2024 klo 19
Paikka: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1
Kevätkokouksessa käsitellään 2023 toimintakertomus ja vahvistetaan tilinpäätös.
Kokous on kaikille avoin. Äänivaltaisia ovat Pihlajamäki-seuran jäsenet. Voit liittyä yhdistykseen lomakkeen kautta: https://pihlajamaki.info/liity-jaseneksi/. Jäsenmaksu on 15 €/vuosi. Jäsenmaksuilla katetaan yhdistyksen pakolliset menot ja kustannetaan kaikille avoimia tapahtumia. Kaikki työ kaupunginosayhdistyksessämme tehdään vapaaehtoisvoimin.
Ennen kevätkokousta klo 18–19 juhlistetaan Pihlajamäki-seuran 60 v syntymäpäivää pienen ohjelman, mukavan yhdessäolon ja kakkukahvien merkeissä. Ilmoittautumiset syntymäpäiväjuhlaan 13.3. mennessä: hannismikkonen (at) gmail.com
The post Pihlajamäki-seuran kevätkokous ke 20.3. appeared first on Pihlajamäki.
]]>Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous järjestetään torstaina 14.3.2024 klo 18.00 Ravintola Mullikassa Meilahdessa, osoitteessa Mannerheimintie 130. Kokouksessa käsitellään vuoden 2023 toimintakertomus ja tilinpäätös, dokumentit nähtävissä kokouksessa. Kaikki Meilahti-seuran jäsenet ovat tervetulleita mukaan! Kokouksessa kahvitarjoilu.
Muistathan maksaa jäsenmaksun (10 €) Meilahti-seuran tilille FI96 2066 2000 1143 58. Kirjoita viestikenttään oma sähköpostiosoitteesi.
MEILAHTI-SEURA
SÄLLSKAPET MEJLANS RY
Aika: Torstai 14.3.2024 klo 18
Paikka: Ravintola Mullikka, Meilahti
Tervetuloa mukaan!
Terveisin: Meilahti-seuran hallitus
The post Meilahti-seuran vuosikokous 2024 appeared first on Meilahti.
]]>Kirpputori on avoinna kahtena päivänä:
• Lauantaina 16.3.2024 klo 14.30–16 (jäsenille klo 14.15)
• Sunnuntaina 17.3.2024 klo 10–13 (jäsenille klo 9.45)
(Huom! MLL Pihlajamäen jäsenyys todistettava)
Paikka: Pihlajamäen ala-aste, Lucina Hagmanin kuja 3
Myynnissä lasten- ja nuorten vaatteita, kenkiä, leluja, pelejä, kirjoja, ulkoilu- ja urheilutarvikkeita, polkupyöriä, äitiysvaatteita ja -tarvikkeita jne.
La & su kirppiksellä on vanhempainyhdistyksen kahvila sekä sunnuntaina lisäksi MLL Pihlajamäen makkaragrilli.
Tervetuloa ostoksille ja kahvittelemaan!
Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/3549631135286025/
The post MLL Pihlajamäen kirpputori la–su 16.–17.3. appeared first on Pihlajamäki.
]]>The post Asukasillan 12.3. aiheena OmaStadi äänestys appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>Puotilan alueen ehdotuksia
Valaistus Puotilan Juorumäen puistoon ja kappelin ympäristöön – lisää turvallisuutta ja tunnelmaa (nro 1850)
Puotilan Juorumäen, Kappelin ja Kartanon puistot tarjoavat upeat puitteet ulkoiluun sekä alueen historiaan tutustumiseen. Onko Juorumäen puistossa ulkoilu estynyt pimeyden vuoksi? Ehkä olet halunnut viettää aikaa puistossa ystävien, koiran tai perheenjäsenten kanssa, mutta puiston pimeys on ollut esteenä. Kauniit kävelytiet jäävät käyttämättä pimeinä hetkinä. Tunnelmallinen ja laadukas valaistus parantaa turvallisuutta sekä huomioi alueen ulkoilijat, luonnon ja eläimet.
Tavoitteena on se, että valaistus on päällä joitakin tunteja ilta-aikaan sekä jonkin aikaa aamulla. Ajastuksen toteutustapa sovitaan tarkemmin kaupungin kanssa. Tämä järjestely suojaa ympäristöä ja mahdollistaa ulkoilijoille liikkumisen myös luonnollisessa pimeydessä, nauttien alueesta ilman valaistusta.
Yöaikaan alue säilytettäisiin pimeänä valaistuksen ollessa pois päältä.
Rakennetaan portaat Vuosaaren raittisillalle nousuun (2383)
Vuosaaren ja Puotilan yhdistävältä sillalta puuttuu portaat, jotka mahdollistaisivat sillalle nousun suositulta ulkoreitiltä. Rakennetaan siis portaat metrosillan ja kävelysillan väliin!
Pieni rullakiekkokaukalo itähelsinkiin (1934)
Itäisessä Helsingissä ei ole kesäisin rullakiekkokaukaloa. Kaukalon voisi sijoittaa joko Myllypuron liikuntapuistoon, Vuosaareen tai Puotilaan. Kaukalo voisi olla myös pienempi kuin normaalikaukalo.
Ulkotulipaikka puotilan/vartiokylän alueelle (2344)
Olisi kiva, jos Puotilan tai Vartiokylän alueella olisi ulkotulipaikka niin kuin Kallahdenniemessä.
Aidattu pelikenttä lapsille ja nuorille Vartioharjuun (2006)
Vartioharjussa ei ole liikuntamahdollisuuksia hieman vanhemmille lapsille ja nuorille. Ehdotan aidattua koripallo- ja jalkapallohäkkiä Linnalahdenpuiston eteläpäähän.
The post Äänestä Omastadi-ehdotuksia 17.3.2024 mennessä! Katso Puotilan alueen ehdotuksia appeared first on Vartiokylä.
]]>Vuonna 1958 perustetun yhdistyksen hallitukseen valittiin Töölön kirjastossa 5.3.2024 pidetyssä vuosikokouksessa neljä uutta jäsentä. He ovat Kaarina Lindroth, Maria Nykänen, Brice Persons ja Haydee Trujillo.
Hallituksessa jatkavat Maija Blixt ja Juha Pohtio, joka toimii yhdistyksen varapuheenjohtajana. Hallituksen varajäseneksi valittiin Suvi Rihtniemi.
Puheenjohtaja Matti Niiranen kertoo, että seura pyrkii edistämään toimialueensa viihtyisyyttä. Tärkeitä painopistealueita ovat juuri nyt Töölönlahden suojelu, hyvät lähipalvelut ja laadukkaan asuinympäristön puolustaminen.
– Kuuntelemme herkällä korvalla töölöläisten mielipiteitä ja otamme saadun palautteen pohjalta kantaa niihin asioihin, jotka koetaan tärkeiksi ja joista löydetään yhteinen näkemys. Järjestämme asukasiltoja jäsenistöä kiinnostavista aiheista, kuten ympäristönsuojelu, liikenne, rakentaminen, kaavoitus ja kaupungin palvelut, sanoo Niiranen.
Töölö-Seura ry:n tarkoituksena on töölöläisten asuinympäristön laadun parantaminen ja viihtyvyyden lisääminen. Yhdistys edistää ja tukee kaupunginosan yhteishenkeä sekä paikallista yrittäjyyttä.
Töölö-Seura järjestää jäsenistölleen erilaisia kulttuurivierailuja ja tapahtumia. Perinteinen toritapahtumaa on Kuusijuhla 1. adventtiviikonloppuna. Se järjestetään tänä vuonna lauantaina 1.12.2024.
Töölö-Seurassa on 285 jäsentä. Yhdistys on saanut viimeisen parin vuoden aikana noin 100 uutta jäsentä. Töölö-Seura ry on jäsen Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKAssa ja Suomen Kotiseutuliitto ry:ssä.
Lisätietoja
Töölö-Seura ry:n puheenjohtaja Matti Niiranen, p. 040 501 9192, toolo.seura@gmail.com
The post Matti Niiranen jatkaa Töölö-Seuran johdossa appeared first on Töölö.
]]>Keskustelutilaisuus Pihlajamäen terveysaseman tulevaisuudesta keräsi nuorisotalon salin täyteen 29. helmikuuta. Pihlajamäki-seuran, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV:n, Viikki-Seuran ja viiden pohjoisen suurpiirin kaupunginosayhdistyksen työryhmän asukasilta järjestettiin Pihlajamäen terveysasemaa uhkaavan sulkemisen takia. Keskustelemaan kutsutuista sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan jäsenistä paikalle ehtivät Laura Korpinen (PS), Johanna Nuorteva (Vihr.) ja Sinikka Vepsä (SDP).
Viime kevääseen saakka Pihlajamäen terveyspalvelut oltiin keskittämässä Oulunkylään, jonne ei Pihlajamäestä pääse joukkoliikenteellä ilman vaihtoa. Palautetulvan seurauksena kaupunki muutti suunnitelmia, ja siirtoa valmistellaan nyt Malmille rakennettavaan jättikeskukseen. Tämäkin esitys on heikennys etenkin pihlajamäkeläisille sekä Pihliksen terveysasemasta kävelyetäisyyden päässä asuville Pihlajiston ja Viikin asukkaille.
Helsingin lähiterveysasemien sulkemista ja palvelujen keskittämistä muutamiin jättikeskuksiin valmistellaan vuoden 2014 sote-lautakunnan päätökseen perustuen. Keskittämisen eduista ei kuitenkaan ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Esimerkiksi Kivikon terveysasemalla viime vuonna tehty kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä uudella tavalla ja korjaamalla resurssipulaa.
Palvelujen keskittämistä jättikeskuksiin on perusteltu ”yhden luukun periaatteella”, jossa monia eri sote-palveluja, kuten terveyspalvelujen lisäksi esim. päihdepalveluja tai sosiaaliohjauksen palveluja tarvitsevat saavat niitä samasta paikasta. Käytännössä kuitenkaan kaikkia palveluja ei saa samalla käyntikerralla; tällöin ei ole niin oleellista, saako palvelut samojen seinien sisältä. Suurin osa asiakkaista ei myöskään tarvitse laajaa palvelutarjontaa, vaan lähiterveysaseman helppo saavutettavuus on tärkeämpää.
Yleisön puheenvuorossa todettiin, että on vanhanaikaista puhua seinistä ja liikenneyhteyksistä: Digitalisoituvassa maailmassa lääkärin tai hoitajan tavoittaa etäpalvelun kautta. Tällöin on kannattavampaa kehittää digipalveluja sekä säilyttää ketterät ja saavutettavat lähiterveysasemat niitä varten, jotka eivät digipalveluja pysty käyttämään.
Yleisöstä kysyttiin myös, ollaanko Helsingissä suuntaamassa ”Ruotsin tielle”, kun suunnitellaan lähiöiden palvelujen alasajoa.
Pihlajamäessä on hyvällä paikalla vuonna 1994 varta vasten terveysasemaksi suunniteltu rakennus sisältäen kattavasti terveysasemapalvelut, neuvolan, hammashoitolan ja laboratorion. Pihlajamäkeen, Pihlajistoon ja etenkin Viikkiin ollaan kaavailtu runsaasti lisää asuntorakentamista. Sotepe-lautakunnan edustajat olivat kaikki sitä mieltä, että Pihlajamäen terveysaseman säilyttämiseen on hyvät perustelut.
Teksti: Milja Parviainen, kuva: Hanna-Mari Mikkonen
The post Pihlajamäen terveysasema on järkevää säilyttää appeared first on Pihlajamäki.
]]>Perinteistä Meilahti-päivää vietetään taas syyskuun ensimmäisenä lauantaina vehreässä Valpurinpuistossa!
Päivän aikana on tarjolla monipuolista ohjelmaa ja kivaa fiilistä niin aikuisille kuin lapsillekin.
Tähän eventtiin päivitetään kevään ja kesän aikana tapahtuman ohjelmisto ja osallistuvat tahot. Pysythän siis kuulolla!
Yritykset ja yhteisöt ovat tervetulleita osallistumaan tapahtumaan omilla tarjouskamppiksillaan tai sponsorinäkyvyydellään. Ota yhteyttä Meilahti-seuran hallitukseen: meilahtiseura@outlook.com
Tervetuloa!
Tapahtuman mahdollistavat Meilahti-seura & Meilahden Lomakoti ry
The post Meilahti-päivä 2024 appeared first on Meilahti.
]]>Ohessa muutamia äänestykseen edenneitä ehdotuksia Meilahdesta ja lähialueelta!
Tutustu ehdotuksiin ja anna äänesi mieleisillesi ehdotuksille OmaStadin sivuilla: https://omastadi.hel.fi
#meilahti#pikkuhuopalahti#ruskeasuo#omastadi#omastadiäänestys#helsinki#äänestä#vaikuta#myhelsinki
The post OmaStadi 2024 äänestys appeared first on Meilahti.
]]>The post Toimintasuunnitelma 2024 appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>The post Kutsu kulosaarelaiset ry. vuosikokoukseen – inbjudan till brändöborna rf. årsmötet appeared first on Kulosaari.
]]>The post Tietoa ja osallisuutta – Tiederoihu (4-2024) appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>Toivotamme kaikki vanhat ja uudet jäsenet tervetulleiksi mukaan kehittämään Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen toimintaa. Uusille aktiiveille on yhdistyksessä suuri tarve! Toimintaan voit vaikuttaa ja osallistua joko rivijäsenenä tai yhdistyksen hallituksesta käsin. Jos olet kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan hallituksesta käsin, voit jo ennen kokousta olla meihin yhteydessä sähköpostitse tapaninvainio.ry (ät) gmail.com.
Jos et vielä ole yhdistyksen jäsen, liity oheisen linkin kautta: https://kaupunginosat.fi/tapaninvainio/liity-jaseneksi/
Vuonna 2023 yhdistyksen toiminta painottui historian ryhmän kuukausittaisiin kokoontumisiin eri teemojen äärellä. Lisäksi yhdistys antoi lausunnon Pukinmäenrannan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Lähitulevaisuudessa Koillisen alueella on vireillä monia kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyviä asioita, joihin sinun on mahdollista vaikuttaa luontevasti yhdistyksestä käsin. Myös takavuosien perinteisten Beach Partyjen henkiin herättämiseksi tarvittaisiin tekijöitä!
Varmistathan ennen kevätkokousta, että olet maksanut vuoden 2024 jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen pankkitilille:
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys
FI10 4055 0017 4131 35
Viestiksi jäsenmaksu 2024 sekä oma nimi.
Keväisin terveisin
Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen hallitus
The post Yhdistyksen vuosikokous 10.4.2024 klo 19 appeared first on Tapaninvainio.
]]>Suunnitelmien mukaan Malmin uuteen perhekeskukseen ja terveys- ja hyvinvointikeskukseen siirtyvät vuonna 2029 muun muassa Malmin, Puistolan, Suutarilan ja Pihlajamäen neuvoloiden sekä terveysasemien palvelut. Jakomäkeen suunnitellaan keskuksen lähipalvelupistettä.
Tulevan keskuksen palveluja ovat myös esimerkiksi hammashoidon, fysioterapian, toimintaterapian sekä lapsiperheiden, nuorten ja aikuisten sosiaalipalvelut.
Illan aiheita
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalveluista kiinnostuneet.
Lisätietoja:
Markus Snellman
viestintäasiantuntija/ kommunikationsspecialist
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi
Helsingfors social-, hälsovårds- och räddningssektor
puh./tel. + 358 9 310 42619
+ 358 40 334 0183
The post Terveyspalveluita koskeva asukasilta Malmilla appeared first on Tapulikaupunki.
]]>Suunnitelmien luonnokset esitellään asukkaille torstaina 21.3 klo 17-19 Jätkäsaaren kirjastossa, Tyynenmerenkatu 1.
Katu- ja puistosuunnitelmaluonnoksiin voi tutustua 13.-26.3.2024 välisenä aikana Helsingin kaupungin
verkkosivulla osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat
Katujen ja puistojen suunnittelu perustuu vireillä oleviin asemakaavoihin ja osin voimassa oleviin asemakaavoihin.
Suunnittelu koskee seuraavia alueita:
– Valtamerilaituri
– Ahdinranta
– Ahdinrannan uimaranta-alue
– Valtamerilaiturin ulkoliikunta-alue
Ennen suunnitelmaehdotusten hyväksymistä se asetetaan vielä virallisesti nähtäville kahden viikon ajaksi kaupunkiympäristön sivulle. Tavoitteena on, että katu- ja puistosuunnitelmat hyväksyttäisiin loppuvuodesta 2024. Rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan 2028, esirakentaminen on tavoitteena käynnistää jo vuoden 2024 aikana. Rakentamisaikataulu on riippuvainen alueen asemakaavoituksen ja viereisten korttelien rakentamisaikatauluista.
Toivomme palautetta nyt esillä olevista suunnitelmaluonnoksista 26.3.2024 mennessä.
The post Asukastilaisuus Hyväntoivonpuiston eteläkärkeen tulevan Ahdinrannan katu- ja puistosuunnitelmista 21.3. klo 17-19 Jätkäsaaren kirjastossa appeared first on Jätkäsaari.
]]>Jätkäsaari-seura ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään torstaina 14.3.2024 kello 19:30 alkaen Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta ry:n paloasemalla 23 (Messipojankuja 9).
Ennen kokouksen alkua ohjelmassa Helsingin VPK:n toiminnan, paloaseman ja kaluston esittely klo 18:00 alkaen.
Kevätkokouksessa käsitellään seuran sääntöjen 11 §:ssä määrätyt asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Kokouksen päättäminen
Jätkäsaari-seuran puolesta,
Helsingissä 29.2.2024
Lari Ahokas
puheenjohtaja
Jätkäsaari-seura ry.
The post Jätkäsaari-seuran kevätkokous 2024 appeared first on Jätkäsaari.
]]>Asemakaavaehdotuksesta voi esittää kirjallisen muistutuksen nähtävilläoloaikana. Tarkemmat ohjeet löytyvät tästä linkistä.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden piharakennusten suojelu ja kadunvarren asuinkerrostalon suojelumääräyksen ajantasaistaminen.
Kaavamuutoksesta on laadittu myös oma hankekuvaus.
The post Pohjoisranta 12 asemakaavaehdotus nähtävillä appeared first on Kruununhaka.
]]>OmaStadi-äänestys järjestetään 28.2.-17.3.2024. Äänioikeutettuja ovat kaikki Helsingissä asuvat 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt. Äänestäminen tapahtuu omastadi.hel.fi -sivustolla.
Äänestys on alueellinen. Voit äänestää vain yhden alueen, eli suurpiirin ehdotuksia. Jokaisella helsinkiläisellä on käytössään viisi ääntä. Voit antaa äänesi viidelle eri ehdotukselle, joiden toivot toteutuvan. Voit antaa samalle ehdotukselle vain yhden äänen. Osan äänistä voi jättää käyttämättä.
Muistathan, että voit äänestää vain kerran. Äänestämisen jälkeen et voi enää muuttaa äänestysvalintojasi.
Voit tunnistautua kirjautumalla palveluun käyttäen pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Yli 13-vuotiaat koululaiset voivat kirjautua edu.hel.fi -tunnuksella Helsingin kaupungin kouluissa ja Wilma-tunnuksella muissa kouluissa.
Lue lisää: https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2023/f/190/vote
The post OmaStadi-äänestys on käynnissä appeared first on Tapulikaupunki.
]]>Vuosi 2023 oli ensimmäinen toimintavuosi koronavirusepidemian alkamisen jälkeen, jolloin kokoontumisrajoitukset eivät enää estäneet normaalia yhdistystoimintaa ja tapahtumien järjestämistä. Vuoden päätapahtumana järjestettiin 2. syyskuuta 2023 jo toisena vuonna peräjälkeen Hyvän tuulen fest, jossa seura toimi ensimmäistä kertaa pääjärjestäjänä.
Jätkäsaari-seuran puheenjohtajana toimi vuonna 2023 Lari Ahokas ja hallitukseen kuuluivat Tarja Hailikari (varapuheenjohtaja), Marko Järvelin (taloudenhoitaja), Juha Saarinen (sihteeri), Raila Jalomeri, Marjut Kuopus, Balan Pillai, Jarmo Riipinen ja Mauri Siirala.
Hallituksen pitkäaikainen jäsen Mauri Siirala menehtyi nopeasti edenneen sairauden murtamana 20.2.2023. Seuran puheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat hänen siunaustilaisuuteensa ja jättivät tilaisuudessa Jätkäsaari-seuran tervehdyksen. Hallitusta ei täydennetty hänen jälkeensä.
Seuran hallitus kokoontui vuoden 2023 aikana kahdeksan kertaa, 4.1. (järjestäytymiskokous), 15.2., 28.3., 28.4., 6.6., 15.8., 27.9. ja 9.11.2023. Osa kokouksista pidettiin hybridikokouksina osin etäyhteyden välityksellä.
Yhdistyksen kokouksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset. Kokoontumisrajoitusten poistuttua kokousten yhteyteen voitiin järjestää jälleen myös perinteistä ohjelmaa.
Kevätkokous pidettiin 13.4.2023 Hotel AX:n kabinetissa, ja kokouksen yhteydessä kuultiin esittely taidehotellin konseptista, suunnittelusta ja toiminnasta. Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2022 toimijoille.
Syyskokous järjestettiin 20.11.2023 Tanssin talossa, ja kokouksen yhteydessä kuultiin paitsi esittely Tanssin talosta, myös Helsingin kaupungilta kaupunkiympäristötoimialan Jätkäsaaren aluerakentamisprojektin johtajan Tuomo Sipilän katsaus Jätkäsaaren rakentumisen ajankohtaisista asioista.
Syyskokouksessa valittiin vuodelle 2024 seuran puheenjohtajaksi Lari Ahokas ja hallituksen jäseniksi Veli-Pekka Dufva, Hilla Etelämäki, Tarja Hailikari, Raila Jalomeri, Marko Järvelin, Marjut Kuopus, Balan Pillai, Jarmo Riipinen ja Juha Saarinen sekä varajäseneksi Harri Lauronen. Toiminnantarkastajaksi valittiin Elina Kultaranta ja varatoiminnantarkastajaksi Helena Vormala. Lisäksi hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2024.
Vuoden päätapahtumana oli toista kertaa järjestetty kaupunginosajuhla Hyvän tuulen fest Hyväntoivonpuistossa 2. syyskuuta 2023. Tapahtuman avasi apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Juhlassa toimintaansa esitteli parikymmentä paikallista yritystä ja yhteisöä. Yli tuhatpäistä yleisöä viihdyttivät esiintymislavalla mm. Jallukka All Stars ja Jätkäsaaren peruskoulun oppilaat. Jätkäsaari-seura otti tänä vuonna ensimmäistä kertaa päävastuun järjestelyistä. Tapahtuma oli jälleen suurmenestys. Yleisömäärä kasvoi viime vuodesta, vaikka sääolot olivat heikommat.
Seura julisti Jätkäsaari–Ruoholahti-lehden kanssa kolmatta kertaa jaettavaksi ”Vuoden Jätkäsaari-teko” -kunniamaininnan henkilölle, yritykselle, järjestölle tai muulle yhteisölle, joka on teollaan edistänyt ansiokkaasti Jätkäsaaren viihtyvyyttä. Ehdotuksia tuli viisi kappaletta, hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Ehdotuksia arvioi raati, jossa oli edustettuna seuran ja Jätkäsaari–Ruoholahti-lehden lisäksi Jätkäsaari-liikkeen ylläpito. Tunnustus myönnettiin yksimielisesti pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ruoholahden–Jätkäsaaren paikallisyhdistykselle ja julkistettiin Hyvän tuulen festin yhteydessä.
Seuran aktiivit osallistuivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston kouluvuoden alun suojatiepäivystykseen.
Jätkäsaari-seura teki vuoden aikana kannanottoja ja lausuntoja Helsingin kaupungille mm. Itämerentorin ja Lepakonaukion asemakaavaehdotuksista, Lapinlahden sairaala-alueen toimintakonseptin suunnittelusta ja toimintakonseptiluonnoksesta sekä Satamatunnelin linjausvaihtoehdoista ja Länsisataman laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista.
Seura järjesti Jätkäsaaren peruskoululla 2.3.2023 alueen ehdokkaille eduskuntavaalipaneelin. Samassa yhteydessä järjestettiin asukastilaisuus, jossa Jätkäsaaren aluerakentamisprojektin johtaja Tuomo Sipilä esitteli alueen ajankohtaisia rakennushankkeita sekä keskusteltiin seuran liikkeellepanemasta valtuustoaloitteesta Jätkäsaaren talviuintimahdollisuuksien edistämiseksi.
Vuonna 2023 alkaneella Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-hankekierroksella seura järjesti 27.9. Jätkäsaaren kirjastossa hankeklinikan, jossa OmaStadi-prosessia esitteli eteläisen suurpiirin vs. stadiluotsi Elina Pentikäinen. Seura teki prosessiin kaksi hanke-ehdotusta, joista molemmat etenivät äänestysvaiheeseen keväällä 2024. Ehdotukset olivat kahdella aiemmalla kierroksella suosiota saanut ehdotus ”Uuden ajan asukaskeskus Jätkäsaareen” ja uutena ehdotuksena ”Toimintaa Ruoholahden ja Jätkäsaaren nuorille”.
Edellisvuonna ilmestyneestä Jätkäsaari-seuran esitteestä ei julkaistu vuoden aikana uutta painosta. Esitettä oli jakelussa mm. Hyvän tuulen festissä, Jätkäsaaren kirjastossa sekä Ruoholahden kauppakeskuksessa, ja sitä jaettiin myös postiluukkujakeluna uusiin asuintaloihin.
Seura julkaisi vuoden aikana sähköpostitse kaksi jäsentiedotetta, yhden keväällä ja toisen syksyllä.
Jätkäsaari-seura oli kuluneena vuonna Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry:n jäsen. Seura osallistui Etelä-Helsingin kaupunginosayhdistysten edustajien yhteisiin tapaamisiin. Konkreettista yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa oli vähemmän, sillä esimerkiksi tapahtumayhteistyön osalta seura panosti omaan tapahtumaansa Hyvän tuulen festiin.
Puheenjohtaja osallistui seuran edustajana Länsisataman laajentamissuunnitelmista järjestettyihin sidosryhmätilaisuuksiin. Seuran sihteeri osallistui Hyvän toivon kappelin järjestämään Erätauko-keskustelutilaisuuteen alueen liikennetilanteesta.
Puheenjohtaja kävi keskusteluita alueen nuorison vapaa-ajanviettomahdollisuuksien parantamisesta mm. Jätkäsaaren ja Ruoholahden nuorisotoimijoiden alueverkoston ja Jätkäsaaren peruskoulun yläasteen oppilaskunnan kanssa. Keskustelujen pohjalta laadittiin ehdotus OmaStadi-äänestykseen.
Jätkäsaari-seuralla oli vuoden 2023 lopussa 311 henkilöjäsentä ja 5 yhteisöjäsentä. Jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta 17:lla. Uusia jäseniä liittyi seuraan etenkin Hyvän tuulen festin yhteydessä.
Helsingissä 29.2.2024
Jätkäsaari-seura ry.
Jätkäsaari-seura ry:n tuloslaskelman ja taseen vuodelta 2023 löydät täältä.
The post Jätkäsaari-seuran toimintakertomus vuodelta 2023 appeared first on Jätkäsaari.
]]>Jätkäsaari-seuralta on OmaStadi-äänestyksessä kaksi ehdotusta:
Näiden lisäksi eteläisen suurpiirin äänestyksestä löytyy kymmenkunta muutakin ehdotusta Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen parantamiseksi. Tutustu ehdotuksiin ja muista äänestää: https://omastadi.hel.fi/
Huomaathan, että äänestystapa on muuttunut aiemmilta kerroilta:
The post OmaStadi-äänestys on alkanut – käy antamassa omat äänesi appeared first on Jätkäsaari.
]]>Kysely kattaa jalkakäytävien, pyöräväylien ja ajoratojen sekä aurattavien ulkoilu- ja puistoreittien talvikunnossapidon. Lisäksi voi antaa palautetta kaupungin kiinteistöjen (esim. koulut, päiväkodit) piha-alueiden kulkureittien kunnossapidosta. Kyselyyn vastaaminen vie noin 5–10 minuuttia. Saatuja vastauksia käytetään kunnossapidon kehittämiseenJos sinulla on yksityiskohtaista palautetta, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä, lähetä viesti kaupungin palautekanavaan: hel.fi/palaute
Uusia kokeiluja talvikunnossapidossa
Tänä talvena kaupunki on muuttanut pysäköintiä noin 150 asuntokadulla talvisen jalankulun helpottamiseksi. Muutokset ovat koskeneet katuja, joilla kadunvarsipysäköinti vaikeuttaa merkittävästi jalkakäytävien auraamista ja liukkauden torjumista. Samoin 190 sähköpotkulautojen pysäköintipaikkaa on ollut varattuna lumen varastointiin keskustassa ja eteläisessä kantakaupungissa.
Talviajan pyöräilyä ja kävelyä on pyritty helpottamaan laajentamalla tehostetun talvihoidon reitistöä talvelle 2023–2024. Reitistö kattaa nyt noin 105 kilometriä pyöräilyn ja kävelyn reittejä. Tänä talvena Herttoniemessä ja Mellunkylässä on otettu käyttöön aiempaa tiukemmat laatukriteerit. Urakoitsijoilla on muun muassa velvollisuus pyöräillä hoitamillaan pyöräilyväylillä todentaakseen talvihoidon laadun. Samat kriteerit tulevat käyttöön myös muille urakka-alueille, kun niiden sopimukset uusitaan.
Miten talvikunnossapito hoidetaan Helsingissä
Helsingin kadut puhdistetaan ennalta määriteltyjen hoitoluokkien mukaisesti. Työt on priorisoitu niin, että ensiksi hoidetaan pääväylät, joukkoliikennekadut sekä tärkeimmät jalankulku- ja pyöräilyreitit. Asuntokatujen vuoro tulee niiden jälkeen. Kaupunki vastaa talvihoidosta ajoradoilla, pyöräväylillä ja esikaupunkialueiden jalkakäytävillä sekä katulumen poisajosta. Kantakaupungissa jalkakäytävien talvihoito sekä kadulta auratun lumen poisvienti ovat kiinteistönomistajien vastuulla.
Kaupungin kunnossapidettäviä autoliikenteen katuja ja teitä on noin 1 200 kilometriä. Pyörä- ja kävelyteitä on noin 2 500 kilometriä.
Lisätietoa kyselystä: Sari Yli-Säntti, laatuvastaava/ yleiset alueet / kaupunkiympäristön toimiala
p. 09 310 23764, sp: sari.yli-santti[at]hel.fi
Lisätietoa talvikunnossapitoon liittyen: Tarja Myller, tiimipäällikkö/ katukunnossapitoyksikkö/ kaupunkiympäristön toimiala
p. 09 310 38538, sp: tarja.myller[at]hel.fi
The post Vastaa kyselyyn Helsingin katujen talvikunnossapidosta ma 18.3. mennessä! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>Ihastuttava ateljee & suloinen galleriakahvila. Myynnissä on hurmaavia asusteita kuten turbaaneja, koruja ja laukkuja – myös tilauksesta toiveidesi mukaan. Lisäksi vaihtuvia taidenäyttelyitä, inspiroivia työpajoja ja luovia tapahtumia.
Herné myös vuokraa tilaa tapahtumiin, pop up -toimintaan ja juhliin sekä järjestää räätälöityjä työpajoja ja ohjelmaa pienille ryhmille. Tervetuloa siis hengähtämään taiteen ja luovuuden keskelle, kahvikupposelle tai jutustelemaan!
Herné
Rauhankatu 7
@hernedesign
herne.fi
Avoinna:
ma klo 12-17
ke klo 12-18
to klo 12-16
pe klo 12-17
Lisäksi olemme avoinna usein muinakin aikoina sekä sopimuksen mukaan.
Art & Boho Kruununhaka on pari kuukautta sitten julkaistu valloittava vihkonen: opas, kartta ja silmänilo yhdessä paketissa. Se johdattaa tutustumaan Krunikan uniikkeihin helmiin: gallerioihin, taidekahviloihin ja lumoaviin pikku putiikkeihin. Lähde seikkailulle inspiroivaan Art & Boho -labyrinttiin ja anna kartan johdattaa sinut kauneuden äärelle!
Kartan on ideoinut ja koonnut Heli Väätäinen (Herné) ja visuaalisen ilmeen on luonut Aino Nieminen (Last Tuesday Oy). Kartan yritykset löytyvät Instagramista @art_boho_kruununhaka.
Art & Boho on jaossa mm. Krunikan mestassa, Hotel Mariassa sekä mukana olevissa yrityksissä kuten Hernéssä, Colour Boxissa ja Hihkassa. Uutta painosta suunnitellaan jo: haluaisiko yrityksesi olla mukana? Ota yhteyttä Heli Väätäiseen sähköpostilla herne@herne.fi tai pistäydy Herné-putiikissa Rauhankadulla.
1 HERNÉ
2 INTERIORS BY JL
3 PIIRONKI HELSINKI
4 GALLERIA KORU
5 LATERNA MAGICA
6 JEAN VERNET
7 PLAY IT AGAIN, SAM
8 TEEPOLKU
9 URBAANI LEGENDA SECOND HAND
10 FOLKLORE STUDIO & SHOP
11 COLOUR BOX
12 LASIKAMMARI
13 URBAANI LEGENDA HOME & LIFESTYLE & KRUUNUKIRPPU KIDS SECOND HAND
14 ULLAVAINIKKA
15 ENCANTO ART CAFE
16 ANETTE AHOKAS DESIGN
17 KUKKAKAUPPA LA REINE
18 HIHKA
19 OMA PUOTI
20 TAIKAMAKE
21 TERHI PÖLKKI
22 MARIANKATU 18
The post Maaliskuun jäsenetuyritys Herné appeared first on Kruununhaka.
]]>The post Lue uusin Kulosaarelaiset -lehti appeared first on Kulosaari.
]]>The post Äänestä jatkoa asukastalolle appeared first on Käpylä-Seura.
]]>Avoin asukastilaisuus torstaina 29.2.2024 kello 18–19.30 Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan virkajohto valmistelee Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan, hammashoitolan ja laboratorion siirtämistä Malmille rakennettavaan suureen perhekeskukseen ja terveys- ja hyvinvointikeskukseen.
Lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettaminen vaikeuttaa etenkin lapsiperheiden ja ikäihmisten asemaa. Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala.
Kahdeksan kaupunginosayhdistyksen työryhmä esittää, että Pihlajamäen samoin kuin Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien ja neuvoloiden toimintaa jatketaan ja kehitetään näiden alueiden erityispiirteet huomioon ottavina lähipalveluina, joiden kehittämiseen osoitetaan lisää resursseja ja joiden toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Kivikon terveysaseman kokeilun positiivisia kokemuksia.
Asukasiltaan on kutsuttu edustaja kustakin sotepe-lautakunnassa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä. Mukaan ovat ilmoittautuneet: Laura Korpinen (PS), Sinikka Vepsä (SDP) ja Johanna Nuorteva (Vihr.).
Tervetuloa mukaan kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!
Tilaisuuden järjestää kaupunginosayhdistysten työryhmä: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura
Fb-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/3565637006988052
The post Terveysasema-keskustelutilaisuus to 29.2. appeared first on Pihlajamäki.
]]>Tässä vielä linkki Facebooktapahtumaan: https://www.facebook.com/events/787871046517462/?acontext=%7B%22event_action_history%22%3A[%7B%22mechanism%22%3A%22your_upcoming_events_unit%22%2C%22surface%22%3A%22bookmark%22%7D]%2C%22ref_notif_type%22%3Anull%7D
Ystävällisin terveisin,
Herttoniemen Soinnun Sometiimi
The post Yhteislaulukonsertti: Euroviisut torstaina 14.3.2024 appeared first on Herttoniemi.
]]>The post OmaStadi Katajanokkaseuran ehdotus appeared first on Katajanokka.
]]>Paikka: Pikku Huopalahden Nuorisotalo
Aika: 10.3.2024, klo 11-13
Pikku Huopalahtiseuran jo perinteeksi tullut vaatteiden vaihtotapahtuma järjestetään nuorisotalolla maaliskuussa ja teemana ovat lastenvaatteet; vauvasta teineihin. Vaatteet lajitellaan koon mukaan pöytiin (56cm-170cm). Kengille ja asusteille on omat paikkansa. Mikäli tuot tapahtumaan vaatetta, tuo vaatteet heti tapahtuman alkuvaiheessa. Näin niillä on parempi mahdollisuus löytää uusi koti.
Tuothan vain ehjiä, hyväkuntoisia ja puhtaita vaatteita seuraavalle käyttäjälle. Ei nukkaantuneita ja tahraisia. Sellaisia, mitä itse käyttäisit. Tämä on erityisen tärkeää, sillä Fida ottaa vastaan vain hyväkuntoiset vaatteet, jotka jäävät tapahtumasta yli. Me järjestäjät olemme pulassa, jos tapahtumaan tuodaan kierrättämättömäksi sopimatonta vaatetta. Erityisesti pienimmät valkoiset vaatteet saattavat kellastua varastossa, joten katsothan ne tarkkaan läpi ennen kuin tuot tapahtumaan.
Raha ei vaihda omistajaa, vaan tarkoituksena on saada hyväkuntoinen vaate kiertämään ja tuottaa iloa sekä vaatteen tuojalle että saajalle.
Voit vain tuoda vaatetta tai vain tehdä löytöjä. Tai molempia. Vaatteet asetellaan pöytiin koon mukaan. Jos sinulla on erityisen kivaa ja kauteen sopivaa naistenvaatetta odottamassa parempaa käyttötarkoitusta, niin voimme varata pienen tilan myös siihen. Mutta pääosin keskitytään lastenvaatteisiin. Tervetuloa kierrättämään!
The post Lastenvaatteet vaihtoon, 10.3.2024 klo 11 appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>Tervetuloa yhdistyksen vuosikokoukseen, joka pidetään sunnuntaina 3.3.2024 klo 16 Käpylän kirjastossa (Väinölänkatu 5)!
Lue tämän kirjeen lopusta myös uusista alennuksista omakotiyhdistyksen jäsenille!
Kokouksessa käsitellään tämän kokouskutsun mukaiset asiat.
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asia
Yhdistyksen hallitus valitaan vuosikokouksessa, ja sen toimikausi on vuosikokouksesta seuraavaan vuosikokouksesta. Innostaisiko tai kiinnostaisiko hallitustyö sinua tai olisiko naapurisi hyvä tehtävään? Lisätietoa hallituksen nykyisiltä jäseniltä. Rohkeasti mukaan – yhdistys on yhteinen asiamme!
Lämpimästi tervetuloa!
UUDET EDUT JÄSENILLE:
Uusia etuja Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen jäsenkortilla Cafe Saurahuoneelta!
SUODATINKAHVI VELOITUKSETTA MUUN OSTOKSEN YHTEYDESSÄ
”Kahvimme on aina tuoretta, tummapaahtoista vahva-aromista luomukahvia”
10% ALENNUS NOUDETTAVISTA CATERING-TUOTTEISTA, KAKUISTA, PIIRAISTA YMS.
Suosituimmat tuotteet löytyvät nettisivulta: www.saurahuone.com/catering
SAURAHUONEEN VOI VARATA YKSITYISTILAISUUTEEN SUNNUNTAISIN ILMAN VELOITUSTA
Kulut ainoastaan myynnistä, min. 350 €.
Cafe Saurahuone esittäytyy (Pohjolankatu 43, Helsinki)
Cafe Saurahuone on käpyläläisen omistama yksityinen kahvila, joka on vastaisku massatuotannolle, prosessoiduille, ravintoköyhille ruokavalmisteille ja ketjuravintoloiden maanvalloitukselle. Valmistamme Pohjolanaukiolla pienessä keittiössämme hyvistä raaka-aineista jokapäiväisen lounaanne.
Ammattitaitoiset kondiittorimme leipovat ihanat kakut ja piiraat sekä perinteisin menoin että vegaanisina tai gluteenittomina versioina.
Tarjoilemme vain eurooppalaisten perhetilojen viinejä ja pohjoisten pienpanimoiden oluita ja limonadeja.
Kymmenhenkisen tiimimme taitavat työntekijät kunnioittavat arvojamme ja ovat valmiita upottamaan kätensä juuresteatteriin ja taikinakulhoon joka ikinen aamu.
Rakastamme jokaista asiakastamme ja toivomme, että se – ihmisen tärkeys näkyy meissä. Olemme kiitollisia teille jokaiselle, jotka pidätte päätämme pinnalla. Support local – support Käpylä!
Muistathan myös Pintavärin tarjoamat jäsenedut!
The post Jäsenkirje 1/2024 appeared first on Kantahelsinki.
]]>Tapahtumaan on vapaa pääsy.
The post Pukinmäki-päivät 2024 appeared first on Pukinmäki.
]]>The post Uusi asemakaava hyväksytty Roihuvuorentielle (2-2024) appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>Asuinalueenne läheisyydessä on alkanut Itäbaana työmaa.
Työmaalla tullaan rakentamaan kevyenliikenteen väylä välillä Herttoniemi – Kulosaari.
Alueella tehdään mm. maankaivuuta, louhintaa, paalutusta, maatäyttöjä, vihertöitä, kiveystöitä, asfaltointia sekä kevyenliikenteen silta.
Kokonaistyöaika tälle urakalle on 02/2024—07/2025.
Helmi-/heinäkuun aikana tehdään maansiirtoa, louhintaa, paalutusta sekä sillanrakentamista.
Työt alkavat tämän tiedotteen kuvassa näkyvällä alueella, ks. liite (punainen katkoviiva urakka-alue).
Keväällä 2024 työmaa etenee eri alueille (punaisen katkoviivan sisällä).
Keltaisilla alueilla tullaan suorittamaan louhinta ja sinisellä alueella paalutusta/pontitusta.
Työn alla olevat alueet rajataan aina tietenkin asianmukaisesti.
Työmaahan liittyen lisätietoja antaa tarvittaessa:
Juha Suvinen
050 562 5239
Työmaapäällikkö / Tieluiska Oy
The post ASUKASTIEDOTE, Itäbaana välillä Tupasaarentie – Hiihtäjänkuja appeared first on Herttoniemi.
]]>Jokainen voi valita viisi itselleen mieluisinta 698 ehdotuksesta, joita kaupunkilaiset tekivät viime lokakuussa – tutustu ehdotuksiin täältä!
Ehdotuksista useimmat liittyvät helsinkiläiseen luontoon, liikuntaan ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Vaikuttamaan pääsee vielä äänestämisen jälkeenkin, kun äänestettyjä ehdotuksia kehitetään toteuttamiskelpoisiksi yhdessä kaupunkilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Lopuksi kaupunki toteuttaa äänestyksessä eniten ääniä saaneet ehdotukset.
Äänestää voi OmaStadin verkkosivuilla 28.2. alkaen sekä Helsingin kaupungin toimipisteissä. Tukea äänestämiseen on saatavilla suurpiirien kirjastoissa, palvelukeskuksissa, yhteisötaloissa sekä erilaisissa tapahtumissa.
Tällä kierroksella järjestetään myös äänestyskahveja eri puolilla kaupunkia. Digitaalisen äänestämisen ohjeistus löytyy täältä.
OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia yhdessä asukkaiden kanssa. Helsinki käyttää OmaStadin meneillään olevalla kolmannella kierroksella 8,8 miljoonaa euroa asukkaiden ehdotusten toteuttamiseen.
Tällä kierroksella systeemiä on muutettu jonkin verran aiemmista vuosista: kaupunki teki itse (virkatyönä) päätökset siitä, mitkä OmaStadin 1626 ehdotuksesta etenivät äänestykseen. Äänestyksestä pois jätettyjen ehdotusten yhteydessä on perustelut, miksi ehdotus ei ole OmaStadin reunaehtojen mukainen. Lisäksi koko kaupungin laajuisia ehdotuksia ei ollut mahdollista tehdä tällä kierroksella.
Lisätietoja:
Johanna Sinkkonen, osallisuuspäällikkö, osallisuusyksikkö, p. 040 183 4931, s-posti: johanna.sinkkonen[ät]hel.fi
The post Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestysvaihe 28.2. – 17.3. – muista äänestää!! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>Jätkäsaarelaisten oma kaupunginosatapahtuma – Hyvän tuulen fest – järjestetään kolmannen kerran loppukesällä 2024. Festin virallisena järjestäjänä toimii Jätkäsaari-seura, mutta juhlan toteutuksesta huolehtii vapaaehtoisista aktiiveista koottu tekijätiimi.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan entistäkin mielenkiintoisempaa ja monipuolisempaa kaupunginosatapahtumaa.
Jos haluat saada jo etukäteen lisätietoja, ota yhteyttä Juha Saariseen puh. 050 3787959, etunimi. u. sukunimi@gmail.com
The post Tule mukaan järjestämään Hyvän tuulen festia! appeared first on Jätkäsaari.
]]>Vuosikokouksen esityslista (pdf)
Kahvitarjoilu ennen kokouksen alkua.
Pyydämme ilmoittautumaan 11.3. mennessä sähköpostilla jasenasiat@krunikka.fi
Toimintakertomus 2023 ja toimintasuunnitelma vuosille 2024–2025 on linkitetty krunikka.fi-sivustolle kohtaan www.krunikka.fi/asukasyhdistys-invanarforeningen. Kokouksessa valitaan myös yhdistyksen hallitus. Hallituksen jäsenet nyt ovat: Jonas Forsman (varapj), Jussi Heinämies, Marjut Huttunen, Matti Kivelä, Kristiina Kuusisto, Tarja Laitiainen, Leena Nousiainen (pj) ja Anni Vanha-Patokoski ja varajäsenet Milla Kallio ja Merja Söderholm. Erovuorossa ovat Jonas Forsman, Matti Kivelä ja Tarja Laitiainen.
Tervetuloa kokoukseen!
Kruununhaan asukasyhdistyksen hallitus
The post Asukasyhdistyksen vuosikokous keskiviikkona 13.3. klo 18.00 appeared first on Kruununhaka.
]]>The post Lukutuvassa 29.2.2024 klo 18–19 appeared first on Kulosaari.
]]>Taulukkoesityksen lisäksi on polkusovellus joka on rakennettu emuseon tarinatallennin-työkalun avulla joka sijoittaa teokset Käpylän karttaan ja näyttää oma sijainti kartassa niin että voi kävellä teoksesta toiseen ja nähdä teoksen nimi ja kuva, taiteilijan nimi ja se Kalevalan säe johon teos liittyy (jos sellainen ilmloitettu). Tähän polkusovellukseen pääsee tästä valitsemalla Kaappipolku ja antamalla sovellukselle lupa käyttää sijaintiasi (jos olet Käpylässä – ellet ole, etäisyys vain sekoittaa). Polkua suositellaan käytettäväksi puhelimen kanssa niin että kartta ja kaapit puhelimen näytöllä kävellään kaapista toiselle ja ihaillaan teoksia oikein fyysisesti.
The post Kaappipolku päivitetty appeared first on Käpylä-Seura.
]]>Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksesta! Alueella on käynnistynyt vuosikymmenen mittainen uudistus, jossa rakennetaan uusia asuntoja jopa 4 400 asukkaalle. Jopa 40 rakennusta puretaan ja tilalle rakennetaan uutta. Samalla uudistetaan katuja, julkisia tiloja, puistoja sekä pyritään parantamaan palveluja.
Meri-Rastila-illassa 4.3.2024 klo 18–20 kuulet, mikä kaupunkiuudistus on ja mitä sillä tavoitellaan. Kuulet myös, mitä uudistuksessa on tapahtumassa vuoden 2024 aikana. Voit kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä kaupungin edustajilta. Kahvitarjoilu klo 17–18.
Kaupunkia tilaisuudessa edustavat kaupunkiuudistusten koordinoinnista vastaava Eeva Mynttinen, Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksesta vastaava projektijohtaja Lotta Suominen, asemakaavoittaja Tuukka Linnas sekä Merirasti-korttelin arkkitehtikilpailun projektijohtaja Mari Koskinen. Ohjelma tarkentuu, ajantasaisen tilanteen näet Kulttuuritila Merirastin Facebook-tapahtumasta: https://www.facebook.com/events/3906798369595437
Paikka: Kulttuuritila Merirasti (entinen Merirasti-kappeli), Jaluspolku 3, käynti Meri-Rastilan torilta. Järjestäjä: Pro Meri-Rastila -liike yhteistyössä Vuosaari-Seuran ja Kulttuuritila Merirastin kanssa.
The post Meri-Rastila-ilta: Mikä ihmeen kaupunkiuudistus? appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>The post Palstajono-tilanne 19.2.2024! appeared first on Herttoniemi.
]]>OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Se tarkoittaa, että kaupunkilaiset saavat ehdottaa ja äänestää asioita, joita omalle asuinalueelle toivotaan. Kaakkoisen suurpiirille on varattu 765 547 € piirin äänestyksessä korkeimman kannatuksen saaneille hankkeille.
Lista Kaakkoisen suurpiirin hankkeista hintoineen löytyy osoitteesta :
Sieltä löydät myös äänestysohjeet!
The post Äänestä herttoniemeläisiä kohteita! appeared first on Herttoniemi.
]]>Suunnitelmia esitellään yleisötilaisuudessa torstaina 29.2.2024 Jätkäsaaren kirjastossa, Tyynenmerenkatu 1. Esittely alkaa klo 17.00 ja päättyy 18.30. Tilaisuus on avoin kaikille.
The post Yleisötilaisuus Satamatunnelin liittämisestä Länsiväylään 29.2.2024 klo 17 Jätkäsaaren kirjastossa appeared first on Jätkäsaari.
]]>Tämä kaavaprosessi on edennyt väärin päin. Ensin olisi pitänyt laatiaa kaavamuutos ja vasta sitten aloittaa kaavan toteuttaminen. Nyt asukkaat ja muut osalliset eivät päässeet vaikuttamaan tonttien uuteen käyttöön, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaan edellyttää sitä. Puretun Maatullinkoulun tilalle on jo rakenteilla huomattavan suuri koulu sekä tilat päiväkotia ja leikkipuistoa varten.
Koska tontti sijaitsee vaikeakulkuisessa paikassa, ja tontin vierellä on jo yksi päiväkoti, olisi osallisten näkemykset pitänyt ehdottomasti huomioida. Liikenteen järjestäminen näin suurelle käyttäjämäärälle ei tule onnistumaan. Jokainen ymmärtää, että lisääntyvä käyttäjämäärä tuo mukanaan autoliikennettä ja pysäköintiä, jotka eivät mahdu kapealle Kämnerintielle. Autojen kääntyily Maatullinkujalle rakennettavalla levennyksellä tulee aiheuttamaan vaaratilanteita.
Seura toistaa jo aiemmin esittämänsä kysymyksen, miksi leikkipuisto Tapulin ulkoalueita ja sisätiloja suunnitellaan osana monitoimitalohanketta. Tähän ei ole saatu vastausta.
Tapulin leikkipuisto on alueemme kotiseutuhistoriaa. Leksu rakennettiin nykyiselle paikalleen Tapulikaupungin asuinalueen perustamisen yhteydessä. Tasainen, eleetön maa-ala muokattiin kumpuilevaksi ja kasvustoltaan mielenkiintoiseksi puistoksi, jonka kumpareet ja pensaikot ovat olleet lasten leikkipaikkoina vuosikymmeniä.
Seura katsoo, että leikkipuisto on palautettava kokonaan alkuperäiseen käyttöönsä. Tapulin leikkipuisto on tärkeä osa alueemme historiaa ja asukkaiden muistoja. Puiston toimintojen siirtäminen Maatullinkoulun yhteyteen rikkoisi jälleen yhden historiakerrostuman nuorelta alueeltamme.
Lue seuran muistutus kokonaisuudessaan seuraavan linkin kautta: https://kaupunginosat.fi/tapulikaupunki/wp-content/uploads/sites/43/2024/02/Puistolan-asemanseudun-monitoimitalot-muistutus-Tapulikaupunki-Seura.pdf
Kuva: Napakelkka Tapulin leikkipuistossa 1991, Tapulikaupunki, Helsinki (Katriina Alestalo)
The post Seura muistutti koulun tontin ongelmista appeared first on Tapulikaupunki.
]]>Katso Helsingin kaupungin tiedote.
The post Mitä Jätkäsaaressa rakennetaan vuonna 2024? appeared first on Jätkäsaari.
]]>Artova ry:n tehtävänä on edistää Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueen viihtyisyyttä sekä asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Auta Artovaa kehittämään toimintaansa vastaamalla lyhyeen kyselyyn
The post Artova ry:n kysely yhteisöllisyyden merkityksestä alueen asukkaille appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa!
Tervetuloa!
Alppila Seura ry:n hallitus
The post Tervetuloa vuosikokoukseen! appeared first on Alppila.
]]>Vanhemmat ihmettelevät Meilahdessa sijaitsevan ”aavepäiväkodin” kohtaloa ja ovat nousseet vastustamaan sen sulkemista. Helsingin Uutiset kysyi, mitä rakennukselle aiotaan tehdä.
Helsingin Uutiset tiistaina 13.2.2024 klo 7:00
Toimittanut: Sanna Jompero-Lahokoski
Meilahdessa paraatipaikalla seisoo Päiväkoti Pihlajan entinen rakennus, jonka kohtalosta ei vieläkään ole tietoa, vaikka se on seissyt tyhjillään jo viime kesästä lähtien. Päiväkoti on jälleen yksi Helsingin tyhjänä seisovista aavetaloista.
– Onhan tämä säätöä. Minä olen hyväksynyt tämän ehkä paremmin kuin moni muu, mutta mieluummin tämä olisi tietenkin lähempänä, toteaa viisivuotiasta lastaan hakemaan tullut Anna, 40.
Säädöllä Anna tarkoittaa käsittämätöntä järjestelyä, jonka päiväkoti on joutunut ottamaan käyttöön. Päiväkodin isommat lapset kävelytetään ulkoilemaan päivittäin vanhan päiväkodin pihalle, koska väistötilana toimivan Allergiatalon piha on liian pieni. Molemmat paikat sijaitsevat Meilahdessa. Välimatkaa on noin puoli kilometriä. Meilahti on vilkasliikenteinen.
Vanhemmat ovat nousseet vastustamaan päiväkodin sulkemista. Vanhempien mukaan siirtymät kuormittavat lapsia ja aikuisia. Niihin kuluu myös iso osa päivästä.
Vanhemmat epäilevät, että kaupunki on kaikessa hiljaisuudessa jo päättänyt, että vuonna 1953 rakennettua taloa ei peruskorjata.
– Olen kysynyt eri tahoilta, missä päiväkodin korjausselvitys menee. En ole saanut mitään vastausta. Nyt on mennyt vuosi viimeisimmästä päätöksestä, emmekä ole saaneet mitään ajankohtaista tietoa, toteaa päiväkotia käyvän viisivuotiaan äiti, Hella Hernberg.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta totesi lokakuussa 2022, että Pihlajan päiväkodin peruskorjausta tulee selvittää tarkemmin.
Vanhemmat ovat perustaneet Pelastetaan Pihlaja -ryhmän, johon kuuluu iso joukko vanhempia. Ryhmä laati kaupungille jo vuosi sitten kannanoton yhdessä korjausrakentamisen ammattilaisten kanssa ja toivoo päiväkotitoiminnan säilymistä nykyisellä tontilla ja rakennuksen korjaamista.
– Kyseessä on 1950-luvulla rakennettu päiväkotirakennus, joka on erinomaisella tontilla Meilahdessa. Koulut ja puisto ovat vieressä. Tämä on turvallinen, rauhallinen ja helposti saavutettava sijainti päiväkodille, Hernberg sanoo.
Helsingin Uutiset kysyi kaupungilta päiväkodin tilannetta.
Yksikön päällikkö Jarmo Raveala kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, ettei rakennuksen kohtalosta ole vielä tehty päätöstä.
– Nämä eivät ole yksinkertaisia asioita eli että puretaanko rakennus vai ei. Päätös syntyy pitkän prosessin tuloksena.
Rakennuksessa todettiin kosteus- ja sisäilmaongelmia vuonna 2020. Kaupunki lähti alkujaan edistämään hanketta peruskorjauskohteena, mutta nykyvaatimuksiin pääseminen korjaamisella on osoittautunut haastavaksi ja kalliiksi.
– Korjaaminen ei ole hirveän todennäköistä, koska rakennus on niin huonossa kunnossa, Raveala sanoo.
Haitta-ainekartoituksessa rakenteista löydettiin asbestia, PAH-yhdisteitä, lyijyä ja raskasmetalleja, jotka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Rakennuksen järjestelmät eivät myöskään täytä nykyvaatimuksia. Nekin täytyisi uusia.
Viime vuonna valmistuneessa selvityksessä ehdotetaan uuden päiväkodin rakentamista.
Korjauskustannukset olivat selvityksen mukaan 11,5 miljoonaa euroa (v.2021 tason mukaan). Noin 90-paikkaisen päiväkodin rakentaminen tulisi maksamaan kahdeksan miljoonaa euroa. Paikkamäärä olisi nykyistä pienempi.
Päiväkotirakennuksen kohtalo ratkeaa Ravialan mukaan todennäköisesti kevään aikana. Suojeluasioita selvitetään parhaillaan. Jos rakennus päätetään purkaa, aikaa kuluisi ainakin viisi vuotta, kunnes uudisrakennus valmistuisi. Rakentaminen vaatisi muun muassa kaavamuutoksen.
Hernberg on koulutukseltaan arkkitehti ja tutkinut rakennusten joustavaa uudiskäyttöä sekä kestävää kaupunkikehittämistä. Helsingissä päädytään Hernbergin mukaan turhan usein ratkaisuun, että pieniä yksiköitä yhdistetään isommiksi. Tällöin uusi päiväkoti rakennetaan usein uudelle tontille, joka voi olla käyttäjien kannalta huonommalla sijainnilla.
– Näin vältetään peruskorjaaminen ja korjauskelpoisia rakennuksia korvataan uudisrakennuksilla. Samalla kaupungin palvelurakennuksia myös yksityistetään, koska usein ne toteutetaan vuokramallilla, jossa uudisrakennuksen toteuttaa yksityinen taho, jonka kanssa kaupunki tekee pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Tämä on vastoin Helsingin nykyistä toimitilastrategiaa.
Hernberg sanoo, että päiväkoti Pihlajan myötä on herännyt epäluottamus siitä, miten kaupunki ylipäätään valmistelee korjaushankkeita ja julkista palvelutarjontaa. Hän pitää Pihlajaa esimerkkinä laajemmasta ilmiöstä.
– Päiväkodin päätöksentekoon perehtyneenä ja muita vastaavia hankkeita seuranneena tulee sellainen vaikutelma, että kaupunki ei halua korjata omistamiaan palvelurakennuksia, vaan kun koulu tai päiväkoti tulee peruskorjausikään, aletaan etsiä muita ratkaisuja.
– On myös erikoista, että kaupunki maksaa Allergiatalon väistötilasta yksityiselle eQ sijoitusrahastolle vuokraa yli 600 000 euroa vuodessa vanhan päiväkodin seistessä tyhjillään, mutta ilmeistä kiirettä päiväkodin pitkän tähtäimen suunnitelmien suhteen ei näytä olevan, Hernberg sanoo.
Vanhempien keskuudessa on herännyt huolta siitä, että päätöksiä tehdään ilman vaihtoehtojen perusteellista selvittämistä ja lasten edun huomioimista tai kunnollista vuorovaikutusta osallisten kanssa.
Raveala vastaa vanhempien kritiikkiin rakennusten purkamisesta matalalla kynnyksellä ja sanoo, että ensisijaisesti rakennukset aina säilytetään.
– Jos jotain rakennusta ei tarvita, se ensisijaisesti myydään ja korjataan muuhun käyttöön. Mikäli sille ei löydetä muuta käyttöä, saattaa se johtaa purkamiseen.
Kaupunginhallituksen vuosi sitten hyväksymä uusi sisäisen vuokran malli ei Ravealan mukaan enää suosi uudisrakentamista.
– Tämä on mielestäni alkanut jo näkyä kaupungin toiminnassa. Rakennuksen korjaaminen on aidosti arvioitava vaihtoehto esimerkiksi Meri-Rastilan koulun arkkitehtikilpailussa, jonka tuloksia odotamme mielenkiinnolla.
Muun muassa Malminkartanossa suunnitellaan Puustellin koulun korjaamista ja laajentamista.
Kaupungin toimitilastrategiassa korostetaan rakennusten pitkäikäisyyttä.
– Vanhassa sisäisen vuokran systeemissä uudisrakentaminen tuli liian houkuttelevaksi. Se ei niinkään suosinut korjausrakentamista, Raveala toteaa.
Raveala puhuu ”rakentamisen hulluista vuosista” eli 1980-luvun lopusta ennen lamaa.
– Rakentaminen kävi silloin kuumana. Suunnittelu ja rakentamisen laatu olivat pahimmillaan niin surkeaa, että se osaltaan vauhditti sitä, että myös senkin ikäisiä rakennuksia on jouduttu purkamaan.
@Sanna Jompero-Lahokoski, Helsingin Uutiset
The post Helsinkiläisessä päiväkodissa on käytössä käsittämätön järjestely – Anna: ”Onhan tämä säätöä” appeared first on Meilahti.
]]>The post Vuoden 2024 Roihuvuorelainen valittu (2-2024) appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>Voit lukea kannanoton tästä linkistä (pdf).
The post Kannanotto päiväkotien keskittämisestä Kruununhaassa appeared first on Kruununhaka.
]]>The post Kukkivat kadut Kruununhaassa 25.5. appeared first on Kruununhaka.
]]>JE´VIDA
2023
Suomi
Pituus: 22 min
Ikäraja: K-12
Ohjaus: Katja Gauriloff
Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Niillas Holmberg
Näyttelijät: Agafia Niemenmaa, Heidi Juliana Gauriloff, Sanna-Kaisa Palo, Seidi Haarla
Je’vida, historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva, kertoo pakkosuomalaistamisen paineessa taustansa hylänneestä naisesta, jonka tarina nähdään kolmessa aikatasossa.
Iäkäs kolttasaamelainen nainen Iida joutuu vanhan kotitilan myymisen ja kulttuuriperimän salaamisen suhteen kahden vaiheille, sillä pois tukahdutettu luonnonläheinen maailma alkaa hiipiä takaisin.
Elokuvassa puhutaan koltansaamea, suomenkielinen tekstitys
Elokuvalippu: 8 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 25.2 klo 16
Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa
The post KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 25.2 klo 16.00 JE´VIDA appeared first on Katajanokka.
]]>Mikä on paras tapa kuulla kaupunkilaisia, kun suunnitellaan katujen, aukioiden, puistojen sekä viher- ja virkistysalueiden peruskorjausta, kunnostusta ja uudistusta? Kaupunki pohtii asiaa nyt, ohjelman valmisteluvaiheessa. Sähköisessä kyselyssä esitellään kolme vaihtoehtoa, joista jokaisesta voi antaa mielipiteensä. Vaihtoehdot ovat: sähköisen palautteen antaminen, asukasraati-työskentely sekä karttapohjainen palaute.
Helsingin kaupunki haluaa tehdä sujuvampaa siitä, miten yleisten alueiden peruskorjaamista, kunnostamista sekä uudistamista suunnitellaan ja toteutetaan. Yleisiin alueisiin kuuluvat kadut, aukiot sekä viher- ja virkistysalueet. Suunnitelmat vaikuttavat esim. leikkipaikkoihin, koira-aitauksiin ja ulkoilureitteihin.
Jatkossa tehdään neljäksi vuodeksi kerrallaan suurpiiritasoinen ohjelma, jossa ehdotetaan, mitä alueella seuraavaksi peruskorjataan, parannetaan tai rakennetaan. Ohjelma on kooste kaikkein tärkeimmistä toimenpiteistä ja hankkeista, jotka pyritään toteuttamaan resurssien puitteissa. Toteutettavista hankkeista tehdään tarkemmat suunnitelmat.
The post Miten haluat vaikuttaa lähialueesi suunnitteluun – kaupungin kysely auki 21.2. saakka! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>
The post Suojattu: Edullinen tapahtumasähkö Valpurinpuistossa appeared first on Meilahti.
]]>The post Värimaalaus työpajat helmikuussa ja huhtikuussa yhteisötalo Hannassa, ilmoittautuminen kurssin ohjaajalle. appeared first on Alppila.
]]>The post Yhteisötalo Hannan viikko-ohjelma 06 appeared first on Alppila.
]]>Voit ottaa kantaa myös esimerkiksi siihen, tulisiko Töölöön jäädä kaupungin terveys- ja hyvinvointipalveluita?
ASUKASILTA TÄSTÄ AIHEESTA: 7. helmikuuta 2024 klo 17–18.30 Kampin palvelukeskuksessa osoitteessa Salomonkatu 21B.
Uuden Kampin hyvinvointi- ja terveyskeskuksen rakennustyöt ovat alkaneet Sähkötalon vieressä. Keskus on tarkoitus ottaa käyttöön neljän vuoden kuluttua, vuonna 2028. Asiasta päätettiin sote-lautakunnassa viime valtuustokaudella.
Kampin terveys- ja hyvinvointikeskukseen siirtyvät suunnitelmien mukaan muun muassa Kivelän ja Viiskulman terveysasemien palvelut. Lauttasaareen on jäämässä Kampin terveys- ja hyvinvointikeskukseen kuuluva lähipalvelupiste.
Mutta onko myös Töölössä mahdollisuus säilyttää lähipalvelupiste? Tätä emme vielä tiedä. Siirtyviä palveluja ja vastaavasti Töölöön jääviä muita palveluja arvioidaan jatkuvasti ja suunnitelmia päivitetään tarvittaessa. On siis myös mahdollista, että Töölöön jäisi joitain palveluita, jos paine asukkaiden taholta on riittävän voimakas.
Niinpä tilaisuudessa voi myös kysellä sen perään, tulisiko esimerkiksi senioreiden lähipalveluita perusterveydenhuollon osalta jäädä Kivelän nykyiselle, juuri peruskorjatulle terveysasemalle. Samaa toivetta lähipalveluista on tullut myös lapsiperheiden palveluiden osalta.
Asukasillan pääteemat liittyvät kuitenkin uuden keskuksen suunnitteluun. Kysyä voi siis esimerkiksi siitä tuleeko Kampin hyvinvointi- ja terveyskeskuksesta kovin ruuhkainen ja miten ruuhkiin on varauduttu? Keskushan sijaitsee metro- ja linja-autoasemien lähellä.
Olisiko keskuksen suunnittelussa hyvä ottaa huomioon esim. riittävät ja ehkä jopa erilliset odotustilat ikääntyneille? Voisiko heillä olla ehkä jopa omat osastonsa /sisäänkäynnit? Onko keskus kokonaan esteetön? Miten töölöläisten palvelut paranevat uuden keskuksen myötä?
Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen ensimmäinen palveluja käsittelevä asukasilta järjestetään 7. helmikuuta 2024 klo 17–18.30 Kampin palvelukeskuksessa osoitteessa Salomonkatu 21B.
Illan aiheet:
Tulevan Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen palveluja ovat esimerkiksi terveysasemapalvelut, fysioterapia, toimintaterapia, nuorten ja aikuisten sosiaalipalvelut ja matalankynnyksen Mieppi-mielenterveyspalvelut.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki keskustan alueen sosiaali- ja terveyspalveluista kiinnostuneet.
Tilaisuuden järjestää Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.
Kaikki töölöläiset joukolla mukaan!
TÖÖLÖ-SEURA RY
JK. 1 Lisätietoja Kampin terveysaseman suunnitelmista saa tästä linkistä:
JK. 2 Töölö-Seuran kannanotto vuodelta 2014
Töölö-Seura ry on ottanut aiemmin kantaa Töölön terveysaseman säilyttämisen puolesta vuonna 2014, mikä on ollut seuramme linjana siitä pitäen. Valitettavasti kaupunki ei ole ottanut kannanottoamme ainakaan toistaiseksi huomioon suunnitelmissaan. Kannanottomme löytyy tästä linkistä: https://xn--tl-seura-n4aab.fi/toolossa-sailytettava-terveysasema/
The post Kerro mielipiteesi Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksesta appeared first on Töölö.
]]>Malmille kaavailtua uutta hyvinvointikeskusta varten on pantu vireille Soidintie 3:sta koskeva asemakaavamuutos. Tuolla Malmin Citymarketin takana olevalla tontilla on tällä hetkellä HEKAn vuokra-asuntoja. Tontti muutettaisiin palvelukortteliksi, ja nuo 1989 rakennetut talot purettaisiin. Uuteen keskukseen siirtyisivät kaikki koillisen terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut eli myös Puistolan palvelut.
Hanketta esitellään verkkotilaisuudessa tiistaina 27.2.2024. Ohjelma alkaa klo 17. Tilaisuuden ohjelma ja liittymislinkki löytyvät verkosta osoitteesta https://www.hel.fi/asukastilaisuudet.
Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat mielipiteet on jätettävä 15.3.2024 mennessä. Kirjalliset mielipiteet lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13), sähköpostiosoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi tai postiosoitteeseen Helsingin kaupunki,kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki.
Terveyspalveluiden keskittäminen yhteen paikkaan koskee laajaa aluetta, ja suunnitelmat ovat keränneet jo laajalti vastustusta, lue lisää Pihjalanmäki -sivustolta seuraavan linkin kautta: https://pihlajamaki.info/pihlajamaen-ja-pohjois-helsingin-lahiterveysasemat-syyta-sailyttaa/ . Keskittämisestä eli toiminnan järjestämisestä päättää hyvinvointialue. Keskittämispäätöstä ei ole vielä tehty.
Jotta toiminta voidaan kootaan yhteen paikkaan, sille tarvitaan soveltuva toimitila. Nyt vireille tullut asemakaavamuutos tarkoittaa tuon toimitilatontin aikaansaamista. Tässä yhteydessä tulee kysyä, mitä vaikutuksia asemakaavamuutoksella olisi; onko nyt esitetty tontti keskuksen tarkoitusta varten lainkaan sopiva, mitä asiakkaiden liikkumisen mahdollistaminen tulisi vaikuttamaan liikenteen järjestämiseen, miten vuokratalojen purkaminen vaikuttaisi, jne.
The post Puistolan terveyspalveluita uhkaa lakkauttaminen appeared first on Tapulikaupunki.
]]>Jo pari vuotta tyhjillään ollut entisen päiväkoti Mintun rakennus Palovartijantiellä aiotaan purkaa tänä vuonna. Purkulupaa koskeva naapureiden kuuleminen on parhaillaan meneillään.
Lisäksi kaupunki on muuttamassa tontin käyttötarkoituksen. Se varataan asuinkäyttöön tehostettua palveluasumista varten.
Tapulikaupunki-Seura on esittänyt vuosien ajan, että päiväkoti pidetään kunnossa ja että tontti pysyy päiväkotikäytössä.
The post Mitä entisen päiväkoti Mintun tontille tapahtuu? appeared first on Tapulikaupunki.
]]>Tämä asemakaavamuutos tuli vireille jo vuonna 2021, jolloin muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kommentoitavana. Koska uusia käyttötarkoituksia vastaavia asemakaavamuutoksia ei ole ollut olemassa, kaupunki on tehnyt rakennustöitä Kimnaasipolun tontilla sekä Suuntimopuistossa poikkeusluvan turvin.
Poikkeusluvan ja asemakaavamuutoksen ero on siinä, että poikkeuslupa edellyttää vain naapuritonttien omistajien kuulemista, kun asemakaavan muuttaminen edellyttää julkista kuulemista.
Tontin asemakaavaa muutettaessa kaikki vaikutukset tutkitaan huolellisesti, kun asukkaat ja muut toimijat voivat ottaa suunnitelmiin kantaa. Näin päädytään mahdollisimman hyvään, maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään lopputulokseen. Esimerkiksi tontin käyttäjämäärän merkittävä nostaminen edellyttää, että liikennejärjestelyt voidaan toteuttaa turvallisesti ja toimivasti. On hyvin ongelmallista, että tontti rakennetaan ilman asemakaavamuutoksen edellyttämää osallisten kuulemista.
Maatullinkoulun tontille Kimnaasipolulle tullaan sijoittamaan aiempaa suuremman koulun lisäksi myös uusi päiväkoti sekä leikkipuistotoimintaa. Autoliikenne sekä pysäköinti on tarkoitus sijoittaa Kämnerintielle. Autoilu mahdollistetaan Kämnerintieltä myös Maatullinkujan yli, sillä Tuulaakipuiston ja päiväkoti Pikkuprinssin väliin on suunniteltu levennysalue tontin liikennettä varten. Ajo Kimnaasipolulla on tarkoitus estää liittämällä se koulun kohdalta osaksi puistoa.
Asemakaavaehdotukseen voi tutustua kaupungin karttapalvelun avulla seuraavan linkin avulla: https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2021-004604 .
Tapulikaupunki-Seura ry. seuraa aluettamme koskevia muutoksia ja ottaa niihin kantaa
https://kaupunginosat.fi/tapulikaupunki/yhteystiedot/
https://kaupunginosat.fi/tapulikaupunki/liity-jaseneksi/
The post Maatullinkoulun ja Suuntimopuiston uusi asemakaava ehdotusvaiheessa appeared first on Tapulikaupunki.
]]>Toimintakertomus, toimintasuunnitelma, tase, tuloslaskelma ja talousarvio löytyvät sivulta www.skatta.fi ennen kokousta.
Tervetuloa
Katajanokkaseura ry.
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Käsitellään vuoden 2023 toimintakertomus.
5. Käsitellään vuoden 2023 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä.
5. Hyväksytään vuoden 2024 toimintasuunnitelma.
6. Hyväksytään vuoden 2024 talousarvio ja päätetään jäsenmaksun suuruus.
7. Valitaan seuran puheenjohtaja.
8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten jäsenten tilalle. Tuula Palaste varapuheenjohtaja (ev), Eija Halla sihteeri (ev), Helena Alkula rahastonhoitaja, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntä, Aurora Heickell Kaikulehden päätoimittaja (ev), Marja Karppanen kulttuuritoimikunnan koollekutsuja (ev), Erkki Leimu, Aarno Teittinen , Kirsti Tolvanen urheilutoimikunnan koollekutsuja (ev), Sisko Lounatvuori, Staffan Lodenius ympäristötoimikunnan koollekutsuja, Tuomas Palasto ja Tuula Teikari-Saebö (ev=erovuoroiset )
9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
10. Muut asiat
11. Kokouksen päättäminen
The post Katajanokkaseuran vuosikokouskutsu 2024 appeared first on Katajanokka.
]]>Katajanokkaseuran säännöissä seuran tarkoitukseksi on määritelty
Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura
YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2024
”Ympäristötoimikunta jatkaa edellisvuoden toimintasuunnitelmassa kuvattua reaktiivista, proaktiivista ja yhteistyöhakuista toimintaa Katajanokan ainutlaatuisen ympäristön vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Kiinnostuksen fokuksessa ovat alkaneena vuonna erityisesti ranta-alueet, asemakaavoituksen suunnitteluohjeet sekä Katajanokan ja kantakaupungin liikennekysymykset.”
Reaktiivinen toiminta 2024
– Matruusinpuiston–Laivastopuiston hoito ja käyttö, rantaviivan kunnostus sekä maaperätutkimusten tulokset.
– muiden puistojen, leikkipaikkojen, liikuntakenttien, koirapuistojen ym. hoito, välineistö ja käyttö
– liikennejärjestelyt, suojatiet, liikennemerkit, pyöräilykaistat ym.
– pysäköintijärjestelyt ml. asukaspysäköinti sekä polkupyörien ja sähköpotkulautojen pysäköinti
– raitiovaunuliikenteen toimivuus ja linjojen suunnittelu
– julkisten alueiden hoito, siisteys ja siivous
– katujen, jalkakäytävien ja puistopolkujen talvikunnossapito
– työmaat ja muut tilapäiset järjestelyt
– kiinteistöjen ja katujen puhtaanapito melu- ym. häiriöineen
– kesken olevien hankkeiden seuranta: Kanavarannan kävelykatu, Merikasarminpuisto, Tove Janssonin puisto, Linnapuisto, venesataman pysäköinti, pysäköintilaitos- ja hotellihankkeet, Tulli- ja pakkahuone
Proaktiivinen toiminta 2024
– osallistuminen rantavyöhykkeen asemakaavoituksen suunnitteluperiaatteiden valmisteluun (’Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta’ -hanke): Matruusinpuisto – terminaali – Katajanokan Ranta – Allas SeaPool; yhteydenpito KYMP:in kaavoittajien ja muiden viranhaltijoiden kanssa; tarkasteltavana myös Eteläsataman länsipuoli
– mahdollisten muiden kaavoitushankkeiden aktiivinen ja aloitteellinen seuranta (nyt ei vireillä)
– yhteistoiminnan jatkaminen ja laajentaminen eri sidosryhmien kanssa (mm. Helsingin Satama, yritykset, palveluntarjoajat…)
– osallistuminen OmaStadi- tms. hankkeisiin
– mattolaiturin ja lähialueen toiminnallisen ja ympäristöllisen kehittämisen ideointi ja edistäminen
– aloite liikenne- ja liikkumisvision laatimiseksi (vrt. ’Huomaavaisen liikkumisen tiekartta’)
– aloite julkisten alueiden kohentamiseksi Katajanokan Rannan käyttöönottoon liittyen (vrt. ’Satamasta satamaan’)
Yhteistoiminta
OmaStadi 2023–2024. Pyrimme hankekohtaiseen yhteistyöhön ja osallistumme aktiivisesti niiden edistämiseen. Seuraamme erityisesti seuran tekemää ehdotusta ”Yleisö-WC jalkapallokentän lähelle” ja muita Katajanokan alueen ehdotuksia.
Jatkamme yhteistyötä katajanokkalaisten yhdistysten, toimijoiden kanssa ja Katajanokan ala-asteen kanssa.
Osallistumme Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toimintaan ja yhteistyöhön naapurikaupunginosayhdistysten kanssa.
Jatkamme yhteydenpitoa ja yhteisvaikuttamista satamalaitoksen kanssa
Tiedotus
Jatkamme vuosijulkaisu Katajanokan Kaiun toimittamista. Käytämme sähköpostilistaa tiedotukseen jäsenille ja muille kiinnostuneille. Ylläpidämme seuran kotisivuja osoitteessa www.skatta.fi sekä seuran facebook-sivuja. Seuran elokuvakerholla Kinokalla ja Skatan kaupunkiviljelijöillä on myös omat sähköpostiosoitteensa, joiden avulla tiedotamme leffoista (kinokka@gmail.com) ja viljelyistä (skatankaupunkiviljelijat@gmail.com). Tiedotamme myös toiminnastamme mahdollisuuksien mukaan mm. Helsingin uutisissa, Meri-Helsingissä ja muissa lehdissä.
Muu toiminta
Katajanokan ympärijuoksu järjestetään 74. kerran. Pyrimme saamaan muitakin toimijoita mukaan järjestelyihin sekä tapahtumalle myös sponsoreita. Alustavasti on keskusteltu Katajanokan Marttojen kahviteltan saamisesta possutalon pihalle.
Suunnittelemme keväistä Skatta liikkuu yhdessä tapahtumaa Matruusin puistoon keskiviikkona 29.5.2024.
Jatkamme syksyllä 2006 aloitettua KINOKKA-elokuvakerhotoimintaa Kino K-13:ssa laatuelokuvien merkeissä. Keväällä esitetään 4 filmiä, ja syyskaudella 4.
Jatkamme Katajanokka-aiheisten korttien myyntiä.
Vuoden 2024 kulttuuriympäristöpäivien teema on Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. Katajanokka on monien reittien ja väylien risteys. Seuran ympäristötoimikunta on aloittanut mm. huomaavaisen liikkumisen tiekartta hankkeen ja esitellyt Kaiussa Satamakadun luonteen kulkuväylänä satamasta satamaan.
The post TOIMINTASUUNNITELMA 2024 luonnos appeared first on Katajanokka.
]]>Vuonna 1945 perustettu Katajanokkaseura ry – Skatuddssällskapet rf. on Helsingin vanhimpia kaupunginosayhdistyksiä. Seuran säännöt velvoittavat toimimaan mm. Katajanokan sivistyksellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueemme omaleimaisuutta ja erityispiirteitä kunnioittaen. Seura on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen kotiseutuliiton jäsen.
Vuosikokous pidettiin 29.3.2023 kello 18:00 Jungmannin kattoterassilla sekä Teams etäkokouksena. Kokousta ennen KOTI Katajanokan hotellipäällikkö Mikko Roos esitteli Koti-hotellin konseptia ja kokouksen jälkeen Pekka Tervala Haagan VPK:sta kertoi turvallisuudesta ja paikallisista väestönsuojista.
Johtokunta
Johtokuntaan kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 10–15 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain noin puolet on erovuorossa.
Vuonna 2023 johtokunnan puheenjohtajana toimi Kati Laasonen. Muina jäseninä olivat Tuula Palaste varapuheenjohtajana (ev), Eija Halla sihteerinä (ev), Helena Alkula rahastonhoitajana, Martin Bunders (ev), Sinikka Harpf kokousemäntänä, Aurora Heickell (ev) Kaikulehden päätoimittajana, Marja Karppanen (ev), Erkki Leimu, Aarno Teittinen, Kirsti Tolvanen (ev), Sisko Lounatvuori Staffan Lodenius, Sirpa Pääsky, Tuomas Palasto ja Tuula Teikari-Saebö (ev=erovuoroiset)
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lisäksi johtokunnan asettamat toimikunnat kokoontuivat useita kertoja pääasiassa sähköpostikokouksin: lehtitoimikuntaa veti Aurora Heickell, ympäristötoimikuntaa Staffan Lodenius, kulttuuritoimikuntaa Marja Karppanen. Kulttuuritoimikunnan laajennettu ryhmä huolehti seuran elokuvakerhotoiminnasta ja urheilutoimikunta vetäjänään Kirsti Tolvanen ja Sisko Lounatvuori.
Jäsenistö ja jäsenmaksut
Vuonna 2023 seurassa oli 468 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 23. Jäsenmaksu oli 20 euroa/henkilö ja kannattaja/yhteisöjäsenmaksu 100 euroa. Jäsenmaksut ovat seuran tärkein tulolähde. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tapahtumien järjestämiseen sekä toimikuntiin osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi monia vapaaehtoisia.
Toiminta
Seura järjesti Skatta liikkuu yhdessä- liikuntapäivän Matruusinpuistossa 31.5.2023 yhteistyössä Pro Matruusinpuisto- ryhmän, Katajanokan kunnon, Katajanokan Marttojen ja Katajanokan Karhunkaatajien kanssa. Katajanokan Huolto toimitti makkaranpaistoa varten grillin.
Matruusin illallinen 26.8.2023 onnistui tänä vuonna erinomaisesti ja se järjestettiin yhdessä Venetsialaiset Stadissa tapahtuman osana.
Seuran ehdotus OmaStadi 2023-2024 Helsingin kaupungin osallistuvaan budjetointiin oli yleisö-wc:n saaminen kärjen pallokentän lähelle.
73. Ympärijuoksu juostiin 5.9.2023 aurinkoisessa säässä ja tilaisuudessa oli paljon juoksijoita ja katselijoita. Katajanokkaseura kiittää tapahtuman sponsoreita Katajanokan K-kauppaa ja Katajanokan Apteekkia, sekä Katajanokan partiolaisia talkootyöstä ja Katajanokan Huoltoa grillin lainasta.
Kaupunkiviljelyä jatkettiin Linnanpuistossa. Seuralla on yhteensä 55 laatikkoa. Johtokunnan edustajana viljelytoimikunnassa oli Kati Laasonen.
Elokuvakerho Kinokka jatkoi laatufilmien esittämistä Kino K-13:ssa ja palasi perinteiseen neljä laatuelokuvaa kaudessa esitystaajuuteen. Sponsoreina toimivat ravintola Sköne Kanavarannasta ja Katajanokan edellinen K-kauppias Juuso Hemminki, elokuvien vuokrista vastasi KOTI-hotel Katajanokka.
Kannanotot ja mielipiteet
Katajanokkaseura jätti toimintavuonna 2023 kaupungille 10 kannanottoa ja mielipidettä, jotka ovat nähtävissä skatta.fi -sivulla.
Mielipide Tulli- ja Pakkahuoneen suunnitelmasta
Kannanotto Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet
Muistutus Laivastokulku, katusuunnitelmaluonnos
Kannanotto poikkeamislupahakemukseen (Vyökatu 3 As.Oy Helsingin LInnanpuisto
Lausunto Mattolaiturista
Kannanotto Merikasarminpuiston puistosuunnitelmaluonnokseen
Lausunto Hylkysaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Kirje kaupungille Mattolaiturista
Kannanotto Katajanokanlaiturin, Satamakadun ja Ankkurikadun katusuunnitelmaluonnoksista
Toinen kirje kaupungille Mattolaiturista
Tiedotus
Seuran vuosijulkaisu Katajanokan Kaiku ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa. Kaiku jaettiin seuran jäsenille postitse, muut kiinnostuneet voivat noutaa lehtensä mm. Apteekista, K-kaupasta ja Merisotilaantorin Alepaista. Kaiku on lisäksi luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa skatta.fi.
Toiminnasta ja muista Katajanokkaa koskevista aiheista tiedotetaan myös Facebookin kautta. Seuran sähköposti osoite on katajanokkaseurary@gmail.com.
The post Toimintakertomus vuodelta 2023 appeared first on Katajanokka.
]]>Pihlajamäen ja Pohjois-Helsingin lähiterveysasemat syytä säilyttää
Pihlajamäki-seura, Viikki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ja pohjoisen Helsingin viisi kaupunginosayhdistystä ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa näiden alueiden lähiterveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-lähipalvelujen lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä. Käännymme uudelleen puoleenne, koska palvelujen keskittämishankkeet jatkuvat eikä vaihtoehtoja selvitetä.
Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan lopettaminen on tulossa sotepe-lautakuntaan jo tänä keväänä, kun on tarkoitus tehdä tarvepäätös Malmille rakennettavasta isosta perhekeskuksesta ja terveys- ja hyvinvointikeskuksesta. Pidämme tätä esitystä heikennyksenä, joka vaikeuttaa palvelujen saavutettavuutta ja lisää eriarvoisuutta.
Osalle Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan käyttäjistä Malmi on parempi vaihtoehto kuin aiemmin esitetty palvelujen siirtyminen Oulunkylään. Mutta monille se on huono ratkaisu, joka vaikeuttaa matkoja ja nostaa kynnystä lähteä terveysasemalle. Pihlajamäen terveysaseman laajan alueen (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) asukkaista monilla ei ole suoraa, vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä Malmin uuteen keskukseen.
Haluamme kiinnittää huomiotanne myös siihen, että lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettamiselle ei ole esitetty kansanterveyden tavoitteista ja asukkaiden palvelutarpeista lähteviä perusteluja. Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Kivikon terveysaseman kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä toisin ja korjaamalla resurssipulaa.
Palvelujen keskittämistä jättikeskuksiin on perusteltu ”yhden oven periaatteella”, jossa monia erilaisia sote-palveluja tarvitsevat saavat palveluja samasta paikasta. Käytännössä kaikkia palveluja ei kuitenkaan saa samalla käynnillä ja osaa voi joutua isoissakin keskuksissa jonottamaan pitkään. Monet sote-palvelut ovat jo nyt integroituneet, mutta ongelmana on henkilöstön vähyys. Toisaalta integraatiossa olennaista on myös yhteys kunnan muihin palveluihin, kuten päiväkodit ja koulut – ja tässäkin haasteena on resurssien riittävyys.
Jättikeskuksia ei voi perustella myöskään henkilöstön saatavuudella. Kivikon kokeilun ohella on monia muitakin esimerkkejä siitä, että henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kannalta resurssien riittävyys, työehdot, hyvä johtaminen ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat paljon tärkeämpiä tekijöitä kuin terveysaseman koko.
Kaupungin investointiohjelmassa Malmin PK:n ja THK:n uudisrakennuksen huoneistoala on kaupunkiympäristötoimialan esittämän alustavan arvion mukaan 18 700 htm2. Koko ei ole olennaisesti muuttunut aiemmin esitetystä nyt kun sinne esitetään siirrettäväksi myös Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan ja eräät muut sote-palvelut. Yhteensä tilat olivat pienemmät kuin nykyisten useiden toimipisteiden tilat yhteensä. Emme ole saaneet sellaisia tietoja, joissa olisi osoitettu, miten esitetyn uudisrakennuksen tilat riittävät laajan koillisen suurpiirin tarpeisiin, etenkin kun alueelle ollaan kaavoittamassa rakentamista jopa kymmenille tuhansille uusille asukkaille.
Pihlajamäen terveysaseman palvelujen siirtämistä koskevien suunnitelmien muuttuminen asettaa uuteen valoon myös kaavailut pohjoisen suurpiirin terveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-palvelujen keskittämisestä Oulunkylään. Pakilasta, Torpparinmäestä ja suuresta osasta Maunulaa on yhtä huonot joukkoliikenteen yhteydet Oulunkylään kuin Pihlajamäestä. Lisäksi alueelle on tulossa paljon lisää asukkaita, esimerkiksi Maunulan ja Paloheinän terveysasemien läheisyyteen kaavoitetaan 16 000 – 17 000 asukkaan bulevardikaupunginosaa.
Edellä esitetyn perusteella esitämme, että Pihlajamäen samoin kuin Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien ja neuvoloiden toimintaa jatketaan ja kehitetään näiden alueiden erityispiirteet huomioon ottavina lähipalveluina, joiden kehittämiseen osoitetaan lisää resursseja ja joiden toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Kivikon terveysaseman kokeilun positiivisia kokemuksia.
Järjestämme torstaina 29. helmikuuta asukasillan erityisesti Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan tulevaisuudesta Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2 kello 18–19.30. Kutsumme kustakin sotepe-lautakunnassa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä edustajan mukaan kertomaan, kuulemaan ja keskustelemaan tästä asukkaille erittäin tärkeästä asiasta. Tilaisuudessa voidaan keskustella myös Pohjois-Helsingin lähiterveysasemien jatkosta.
Helsingissä 30.1.2024
Hanna-Mari Mikkonen, Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja
Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja
Milja Parviainen, Pihlajamäki-seuran sihteeri
Kaupunginosayhdistysten työryhmään kuuluvat: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura
The post Pihlajamäen ja Pohjois-Helsingin lähiterveysasemat syytä säilyttää appeared first on Pihlajamäki.
]]>Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta
Katajanokkaseuran aiemmin esittämään kannanottoon viitaten toteamme, että seura on edelleen huolestunut satamaliikenteen haitallisista vaikutuksista turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristö–häiriöihin. Uudisrakennushankkeeseen kytkeytyvien ympäristörakenteiden osalta – erityisesti Satamakadun jatkeessa – toteamme tyydytyksellä, että ne on tarkoitettu väliaikaisiksi ja että tulevaisuudessa alue kunnostetaan kokonaisvaltaisen suunnitelman pohjalta. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että pysyvät toimenpiteet kuten puiden istuttaminen tai tukimuurien rakentaminen eivät ole tarkoituksenmukaisia.
Seura kiinnittää kuitenkin huomioon yhteen, pysyväksi tarkoitettuun yksityiskohtaan eli pyörä- ja jalankulkuväylien risteämiseen Katajanokanlaiturin ja Satamakadun risteyksessä. Siinä on suojatie osoitettu itä–länsisuuntaisen jalankulun kannalta erittäin hankalaan ja epärealistiseen kohtaan. Suojatiemerkintä tulisi osoittaa palvelemaan kumpaakin jalankulkusuuntaa. Tämä on hyvin ajankohtainen kysymys, kun kantakaupungissa järjestellään jalankulun ja polkupyöräilyn välisiä kohtaamispaikkoja, mutta monessa paikassa on toteutettu puutteellisia ja vaarallisia ratkaisuja (esimerkkinä vaikkapa Musiikkitalon–Oodin–Sanomatalon–Kiasman välisellä alueella).
Edellä käsitellyt asiat on havainnollistettu oheisessa piirroksessa.
Katajanokalla 31.1.2024
Katajanokkaseura ry
The post Muistutus koskien Katajanokan Ankkurikadun ym. katusuunnitelmaehdotusta appeared first on Katajanokka.
]]>Vuonna 1957 valmistunut Alppilan kirkko on monipuolinen seurakuntakeskus, joka sisältää kirkkosalin lisäksi muun muassa liikunta- ja kuntosalin, asuntoja ja työväenopiston tiloja. Alppilan kirkolla toimivat myös kiinankielinen ja vironkielinen seurakuntatyö, mikä tarkoittaa useita satoja käyttäjiä ja toimintaa lähes joka päivä. Rakennuksen peruskorjaus maksaisi arviolta 25–30 miljoonaa euroa, mikä vastaa Helsingin seurakuntayhtymän koko investointibudjettia 3–4 vuoden ajalta. Remontin kustannukset perittäisiin seurakunnalta takaisin sisäisessä vuokrassa. Lisäksi seurakunnan pitäisi sitoutua käyttämään rakennusta seuraavat 50 vuotta.
Varsinaisesti luopuminen tapahtuu kesällä 2025 ja luopumispäätöstä käsitellään Kallion seurakuntaneuvoston kokouksessa 13. helmikuuta.
The post Kallion seurakunta joutuu karsimaan tilojaan – Alppilan kirkosta luovutaan? appeared first on Alppila.
]]>Ohjelma:
18.00 Helsingin VPK esittelee paloasemaa, kalustoa ja toimintaansa
Opit lisää paloturvallisuudesta ja pääset harjoittelemaan alkusammutusta
19.30 Jätkäsaari-seuran kevätkokous
Lue YLEn juttu uudesta paloasemasta
The post Tavataan 14.3.2024 VPK:n uudella paloasemalla appeared first on Jätkäsaari.
]]>KANNANOTTO VALTIONEUVOSTON LINNAN PIHARAKENNUKSEN JA PIHAN SÄILYTTÄMISEKSI
Valioneuvoston linnan eli entisen Senaatintalon korttelille on valmistelussa asemakaavan muutos, joka johtaisi arvokkaan historiallisen piharakennuksen purkamiseen ja alkuperäisen ilmeensä säilyttäneen linnanpihan rakentamiseen umpeen massiivisella uudisrakennuksella.
Entisen senaatintalon piharakennus on rakennettu vuosina 1897–1900 (korotus v. 1905) korttelin klassiseen ilmeeseen luontevasti sulautuvaan uusrenessanssityyliin arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnitelmien mukaan. Se muodostaa tyylikkään historiallisen kerrostuman ja jatkeen muutoin vanhempaan C. L. Engelin uusklassiseen päärakennukseen.
Rakennus on toiminut alkuaan painotalona valtion julkaisujen valmistamiseen ja sisältää ainutlaatuisia teknisiä teräsrakenteita ja holvattuja tiloja. Rakennuksen joustavia muuntomahdollisuuksia kuvaa se, että talo on toiminut viimeksi valtioneuvoston tiedotus- ja ruokalatiloina. Kaikissa aiemmissa selvityksissä on todettu, että rakennuksella on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennus on perustellusta syystä suojeltu.
Edellä mainituin perustein Kruununhaan asukasyhdistys esittää, että rakennuksen purkamista edellyttävän asemakaavan muutoksen laatimisesta luovutaan. Mahdolliset uudet käyttötarkoitukset tulee suunnitella olemassa olevaan rakennukseen ja tarvittavia lisätiloja varten tulee selvittää maanalaisten tilojen rakentamista nykyinen rakennus säilyttäen sekä selvittämällä Senaatti-kiinteistöjen omistamien muiden rakennusten käyttöä valtioneuvoston lisätiloina. Vanhan korjaamisen tulisi olla lähtökohta tänä päivänä myös ekologisista syistä. Vanhan korjaaminen on vähäpäästöisempää kuin purkaminen ja uuden rakentaminen.
Helsingissä 10. päivänä marraskuuta 2023
Kruununhaan Asukasyhdistys ry Jonas Forsman, varapuheenjohtaja
The post Kannanotto Valtioneuvoston linnan asemakaavaan appeared first on Kruununhaka.
]]>Roska-astioiden lisääminen Kruununhaassa
Roska-astioiden määrä Kruununhaassa on ollut vähäinen ja vähentynyt entisestään,
kun Säätytalon peruskorjauksen takia poistui käytöstä kaksi sen alueella ollutta roska-astiaa ja myös Vironkadulta on poistettu roska-astia Vironkadun hammashoitolan edustalta (Vironkatu 2).
Roska-astioita alueella on ratikka- ja linja-autopysäkkien luona (mutta ei kaikissa näissä), Liisanpuistikossa ja Ritaripuistossa ja Pohjoisrannan kävelykadulla. Tarvetta lisätä roska-astioiden määrää, myös koirankakkapussien laittamiseksi olisi mm. Suomen pankin edustalla olevien kukkaistutusten / penkkien lähettyville, Mariankadulle, esim. Liisankadun ja Mariankadun risteykseen, Meritullinkadulle ja Meritullintorille.
Etenkin ratikkapysäkkien roskakorit ovat usein niin täynnä, että sinne ei mahdu uusia roskia.
Senaatintorilla patsaan ympärillä olevat roska-astiat ovat myös usein hyvin täynnä ja epäsiistit, myös sen takia, että niihin liimaillaan julisteita yms. tiedotteita.
Ystävällisin terveisin Kruununhaan asukasyhdistyksen hallitus
Yhteyshenkilö: Marjut Huttunen, huttunenma(ät)gmail.com
Aloitteen lähettäminen käsitelty asukasyhdistyksen hallituksen kokouksessa 4.12.2023
The post Aloite roska-astioiden lisäämiseksi appeared first on Kruununhaka.
]]>Henrik Forsiuksen tie 39:ssä ovat tällä hetkellä vuokralaisina rengasliike ja kirpputori. Helsingin Uutisten https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6510744 mukaan vuokralaisten toiminta päättyy kesällä 2024. Myös uuden rakennuksen rakentamisen on tarkoitus alkaa ensi kesänä. Uusi kaupparakennus valmistuisi syksyllä 2025. Pysäköinti on tarkoitus saada mahdollisimman sujuvaksi. Rakennuksen pihalle tulee 67 parkkiruutua.
Uudessa S-marketissa tulee olemaan myymäläpinta-alaa 2000 neliötä, mikä mahdollistaa laajan valikoiman. HOK-Elanto tulee tiedustelemaan alueen asukkailta toiveita valikoiman ja muiden palveluiden osalta.
Henrik Forsiuksen tie 39:ssä sijaitseva rakennus on entisen Tapanilan Raudan rakennuttama liiketila. Tapanilassa vuosikymmeniä sijainnut Tapanilan Rauta siirsi toimintansa Tapulikaupunkiin vuonna 1988. Rautakaupn toiminta päättyi vuonna 2004. Tapanilan Raudan Lindströmin kauppiassuvun vaiheista voi lukea vuonna 2023 ilmestyneestä MaTaPuPu, Eläviä muistikuvia Malmilta, Tapanilasta, Puistolasta ja Pukinmäestä -julkaisusta (lisätietoja: hemppa.laaksonen@kolumbus.fi).
The post S-market tulossa Tapuliin appeared first on Tapulikaupunki.
]]>Ohjelma:
klo 13.00-15.00 Heijastinpaja, Tapulikaupungin kirjasto, Ajurinaukio 5
klo 14.00-16.00 Lyhtytyöpaja ja glittermeikkiä, Tapulikaupungin nuorisotalo, Ajurinaukio 3
klo 14.30-15.30 Lempeän liikuttava pilateshetki, Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4
klo 16.00 Avajaismusiikkia, Irma Niskanen, viulu, Suomalainen barokkiorkesteri (FiBo), Tapulikaupungin kirjasto, Ajurinaukio 5
klo 16.30-19.00 Senioridisco, Tapulin asukastila, Kämnerinkuja 4
The post Tapahtuma Tapulissa appeared first on Tapulikaupunki.
]]>lauantai | 10.2. | – | |
sunnuntai | 11.2. | 12 – 16 14 – 16 | Kyläkahvila Speakers’ Corner (maks 10 min / puhuja) |
maanantai | 12.2. | 14 – 17 18 – 20:30 | Pingiskerho Kuviskerho |
tiistai | 13.2. | 12 – 14 17:30 – 19 | Kuviskerho Hyvinvointi-ilta |
keskiviikko | 14.2. | 09 – 21 18 – 21 | Asukastalöon synttärit Ompelukerho; sukan kantapää |
torstai | 15.2. | 14 – 18 | Kahvila, hävikkijakelu |
perjantai | 16.2. | – | |
lauantai | 17.2. | – | |
sunnuntai | 18.2. | 12 – 16 14 – 16 | Kyläkahvila Speakers’ Corner (maks 10 min / puhuja) |
Asukastalon osoite on Pohjolankatu 3-5 ja se on auki arkisin klo 10-16. Päivystys: 040 589 1736.
Tiedustelut: pekka.haltia(at)welho.com tai toiminnanohjaaja tuomas.kaila(at)hel.fi.
Talossa luettavana Helsingin Sanomat sekä käytettävissä tietokone esim. laskujen maksamiseen sekä ilmainen WiFi.
Talon voi varata myös yksityistilaisuuksiin.
Asukastalon Facebook-ryhmässä myös tietoja tulevista tapahtumista.
The post Asukastalossa viikolla 7 appeared first on Käpylä-Seura.
]]>Arabian katufestivaali järjestetään lauantaina 18.5.2024. Tällä kertaa festivaalitunnelmasta päästään nauttimaan Arabian 135-korttelin ympäristössä ja Arabianmäen puistoalueella. Luvassa taas huikeaa livemusiikkia, taidetta, lastenohjelmaa, työpajoja sekä paljon muuta ohjelmaa kaikenikäisille!!
Laita päivämäärä ylös ja ota festivaalin somet seurantaan, sillä ohjelma tarkentuu kevään aikana!
Haluatko tulla mukaan tekemään festivaalia? Ota yhteyttä: arabian.katufestivaali@gmail.com.
Instagram: @arabiankatufestivaali
Facebook: @arabiankatufestivaali
Kotisivut: www.arabiankatufestivaali.fi
The post Arabian katufestivaali 18.5.2024 appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>Kaavarungon luonnos julkaistiin 13.11.2023 ja kaupunki keräsi siitä palautetta 1.12.2023 asti.
Tervetuloa keskustelemaan, missä kohtaa suunnitelmaa ovat suurimmat intressiristiriidat tai epäselvyyskohdat ja missä asioissa syntyy maunulalaisille ”mahdollisuuksia”.
The post Aluefoorumilla keskustellaan bulevardin kaavarungosta appeared first on Maunula.
]]>The post Puistola-Seuran hallitus 2024 appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>The post Puistola-Seuran uusi toimintasuunnitelma 2024 appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>The post Kannanotto Mäkelänkadun kaupunkibulevardiin appeared first on Käpylä-Seura.
]]>The post Käpylä lukee 5.2. appeared first on Käpylä-Seura.
]]>The post Vuoden roihuvuorelaisen valinta lähestyy (1-2024) appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>The post Unohtumattomat venäläis- ja neuvostolaulut 6.2. appeared first on Käpylä-Seura.
]]>The post Uutisia alueen palveluista appeared first on Pakila.
]]>Tunnelmallinen monien juhlanjärjestäjien sydämet vienyt puutalo historiallisessa miljöössä Itä-Pakilassa on nappivalinta niin perhejuhliin kuin rennompiin yritystapahtumiin. Taloon mahtuu istumaan ja syömään noin 60 henkeä, vähän järjestellen enemmänkin. Kesäaikaan voidaan käyttää hyväksi myös suojaisaa pihamaata, jonne on hankittu uudet ulkopöydät 80 hengelle. Talossa on kahvi- ja ruoka-astiasto 60 hengelle, myös viini- ja kuohuviinilasit. Lisäksi on äänentoistolaite, mikrofoni ja videotykki. Talossa on kahvin ja veden keittimet, termokset, kaksi jääkaappia pakasteosalla, mikroaaltouuni, uuni, induktioliesi ja tehokas tiskikone.
Joko sinä olet järjestänyt oman tapahtumasi Pakin talolla? Pakin talon voi varata Venuun kautta tai olemalla suoraan yhteydessä Pakin talolle.
Pakin talon omistaa Helsingin kaupunki. Pakin talo toimii kotiseututalona, jota isännöi, hoitaa ja vuokraa Pakila-Seura ry. Helsingin kaupunki on äskettäin päättänyt myydä useita omistamiaan vanhoja rakennuksia, mukaan lukien Pakin talon. Kaupunki on tarjonnut taloa ensisijaisesti Pakila-Seuralle. Neuvottelut ovat kesken.
The post Pakin talolle voitto vuoden 2024 Venuu Awardseissa appeared first on Pakila.
]]>Varsinaista ja tilastollisesti runsainta lumitalvea odotellessa on aikaa suunnitella lumien kuljettelua.
Leijaileva lumihiutale jäädessään maahan kuuluu kyseisen tontin omistajalle. Aina ei näin onnellisesti käy, vaan lunta voidaan joutua myös siirtämään esimerkiksi latujen tekoon. Hiihtokeskuksissa lunta tehdään lisäksi puhaltamalla vettä pakkasilmaan. Lumen siirtäminen tai ottaminen on määritelty laissa hallinnan loukkaukseksi. Yhtään rangaistusta ei tietääkseni ole asiasta määrätty.
Lunta on ensin vietävä katoilta ja pihoista sekä kadunvarsilta sopivaan paikkaan. Kaupunki voi käyttää läjityspaikkoina lähinnä laajoja risteysalueita ja toreja. Kaupungin hallinnoimiin puistoihin ei saa läjittää, koska asemakaava ei salli tai puistojen kasvillisuus voi vahingoittua lumikuorman alla. Määräysten mukaan lumi on käsiteltävä siellä, missä se syntyy eli on satanut maahan. Hernesaaren kärjessä on lähinnä keskustaa oleva kippauspaikka, jonne ajetaan mm. Lauttasaaresta kerätty saalis, koska siellä ei ole omaa paikkaa. Kuormia viedään vuorokaudessa useita tuhansia kaikkialta kaupungista.
Lumenpoistoa haittaavat myös pysäköidyt autot, joiden siirtäminen on hidasta ja kallista, mutta sileää jälkeä saadaan höylättyä lähes yötä päivää. Lumisateiden jälkeen kalusto, jota on yhteensä 600 ajoneuvoa kauhakuormaajista lumilinkoihin, on valmiina lähtöön tunnin sisällä. Aikoinaan talonmiehet hoitivat jalkakäytävät ja kasasivat lumet kadun varteen. Enää ei tuota tilaa ole käytössä. Voisivatko kiinteistöt, taloyhtiöt ja kaupunki sopia yhteistyöstä siten, että pihoilta kadunvarteen kerätty lumi viedään maksua vastaan pois. Nykyään kaupunki veloittaa tontinomistajia vain jalkakäytävän kunnossapidosta.
The post Matti Pyhtilä: Kenelle lumet kuuluvat? appeared first on Meilahti.
]]>Tänään tavataan -kahvila edistää kotoutumista ja perheiden tutustumista toisiinsa. Lue lisää seuraavista eri kielisistä ”Tänään tavataan” -kahvilan esitteistä:
Linkki Tapulin leikkipuiston nettisivulle: https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/leikkipuisto-tapuli
The post Leksulla tavataan appeared first on Tapulikaupunki.
]]>The post Lukutuvassa 25.1.2024 klo 18-19 appeared first on Kulosaari.
]]>Kaupunginhallitus päätti 18.12.2023 myöntää Maunula-Seuralle Mediapajan toiminnan ylläpitoon ja henkilön palkkaamiseen 47.000 €. Miten toiminta muuttuu huhtikuun alusta ja mihin tehtäviin Mediapajalla tarvitaan vapaaehtoisia? Samalla käydään keskustelua digineuvonnan tarpeesta ja hyödyistä.
Maunula-Seura ry ylläpitää Maunulan Mediapajaa. Rahoitus on tulee kaupungin avustuksista. Lisäksi Mediapajalla työskentelee vapaaehtoisia auttamassa palkattua digineuvojaa.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta.
Katso kaupunginhallituksen 18.12.2023 päätös asukasosallisuusavustuksista
The post Aluefoorumilla keskustellaan Mediapajan tulevaisuudesta appeared first on Maunula.
]]>Arabian katufestivaali etsii vastaavaa tuottajaa määräaikaiseen työsuhteeseen 15.2.–1.6.2024.
Arabian katufestivaali on yksi Helsingin suurimmista ilmaistapahtumista. Keväisin Hämeentiellä järjestettävä festivaali yhdistää ainutlaatuisella tavalla taiteen, urbaanin kaupunkikulttuurin ja
yhteisöllisyyden. Edellisinä vuosina tapahtuma on tuonut yhteen useita eri taiteenaloja kuten ympäristötaidetta, tanssia, sirkusta ja musiikkia houkutellen alueelle kävijöitä yhden päivän aikana jopa 20 000. Vuonna 2024 festivaali järjestetään lauantaina 18.5.
Arabian katufestivaali etsii itsenäisellä otteella työskentelevää tuottajaa, jolla on ymmärrystä suurista tapahtumatuotannoista, kyky aikatauluttaa ja koordinoida sekä omaa että muiden työtä, hyvät vuorovaikutustaidot, luovuutta ja halu oppia uutta. Eduksi katsotaan myös Arabian alueen tuntemus.
Työtehtävät:
Vastaavan tuottajan työnkuva on laaja-alainen ja sisältää työtehtäviä kaikilta tapahtumatuotannon osa-alueilta. Tuottaja vastaa yhdessä muun tuotantotiimin kanssa festivaalin taiteellisesta sisällöstä, tiedotuksesta, viestinnästä ja markkinoinnista, sekä osallistuu muihin hallinnollisiin tehtäviin kuten budjetointiin ja lupahakemusten laatimiseen. Työparina toimii toinen vastaava tuottaja.
Tehtävässä menestyminen edellyttää taide- ja kulttuurialan sekä musiikkialan monipuolista tuntemusta ja jo jonkin verran työkokemusta kulttuurialalta sekä tapahtumatuotannoista. Tehtävä soveltuu hyvin esimerkiksi opintojensa loppuvaiheessa olevalle kulttuurituotannon opiskelijalle, työhön on myös mahdollista yhdistää opintojakso.
Työn aloitusajankohdasta ja osittaisesta etätyöstä voidaan sopia erikseen. Työ on aloitettava kuitenkin viimeistään 15.2.2024. Työtunteja on keskimäärin n. 10h/vko, mutta festivaalin lähestyessä täysipäiväinen työskentely on tehtävässä onnistumisen edellytys. Työ sisältää myös ilta- ja viikonlopputyötä. Palkkio koko ajalta on 2700 e
Hakemukset ja CV pyydetään toimittamaan 31.1.2024 mennessä sähköpostitse artova.koordinaattori@gmail.com otsikolla ’Tuottaja 2024’. Tiedustelut: +358 50 3099 50 (maanantaisin klo 10-16 ja torstaisin klo 10-16)
The post appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>Arabian katufestivaali on yksi Helsingin suurimmista ilmaistapahtumista. Keväisin Hämeentiellä järjestettävä festivaali yhdistää ainutlaatuisella tavalla taiteen, urbaanin kaupunkikulttuurin ja
yhteisöllisyyden. Edellisinä vuosina tapahtuma on tuonut yhteen useita eri taiteenaloja kuten ympäristötaidetta, tanssia, sirkusta ja musiikkia houkutellen alueelle kävijöitä yhden päivän aikana jopa 20 000. Vuonna 2024 festivaali järjestetään lauantaina 18.5.
Arabian katufestivaali etsii itsenäisellä otteella työskentelevää tuottajaa, jolla on ymmärrystä suurista tapahtumatuotannoista, kyky aikatauluttaa ja koordinoida sekä omaa että muiden työtä, hyvät vuorovaikutustaidot, luovuutta ja halu oppia uutta. Eduksi katsotaan myös Arabian alueen tuntemus.
Työtehtävät:
Vastaavan tuottajan työnkuva on laaja-alainen ja sisältää työtehtäviä kaikilta tapahtumatuotannon osa-alueilta. Tuottaja vastaa yhdessä muun tuotantotiimin kanssa festivaalin taiteellisesta sisällöstä, tiedotuksesta, viestinnästä ja markkinoinnista, sekä osallistuu muihin hallinnollisiin tehtäviin kuten budjetointiin ja lupahakemusten laatimiseen. Työparina toimii toinen vastaava tuottaja.
Tehtävässä menestyminen edellyttää taide- ja kulttuurialan sekä musiikkialan monipuolista tuntemusta ja jo jonkin verran työkokemusta kulttuurialalta sekä tapahtumatuotannoista. Tehtävä soveltuu hyvin esimerkiksi opintojensa loppuvaiheessa olevalle kulttuurituotannon opiskelijalle, työhön on myös mahdollista yhdistää opintojakso.
Työn aloitusajankohdasta ja osittaisesta etätyöstä voidaan sopia erikseen. Työ on aloitettava kuitenkin viimeistään 15.2.2024. Työtunteja on keskimäärin n. 10h/vko, mutta festivaalin lähestyessä täysipäiväinen työskentely on tehtävässä onnistumisen edellytys. Työ sisältää myös ilta- ja viikonlopputyötä. Palkkio koko ajalta on 2700 e
Hakemukset ja CV pyydetään toimittamaan 31.1.2024 mennessä sähköpostitse artova.koordinaattori@gmail.com otsikolla ’Tuottaja 2024’. Tiedustelut: +358 50 3099 50 (maanantaisin klo 10-16 ja torstaisin klo 10-16)
The post Sinusta Arabian katufestivaalin uusi vastaava tuottaja? appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>Arabian katufestivaali on yksi Helsingin suurimmista ilmaistapahtumista. Keväisin Hämeentiellä järjestettävä festivaali yhdistää ainutlaatuisella tavalla taiteen, urbaanin kaupunkikulttuurin ja yhteisöllisyyden. Edellisinä vuosina tapahtuma on tuonut yhteen useita eri taiteenaloja kuten ympäristötaidetta, tanssia, sirkusta ja musiikkia houkutellen alueelle kävijöitä yhden päivän aikana jopa 20 000. Vuonna 2024 festivaali järjestetään lauantaina 18.5.
Arabian katufestivaali etsii itsenäisellä otteella työskentelevää tuottajaa, jolla on ymmärrystä suurista tapahtumatuotannoista, kyky aikatauluttaa ja koordinoida sekä omaa että muiden työtä, hyvät vuorovaikutustaidot, luovuutta ja halu oppia uutta. Eduksi katsotaan myös Arabian alueen tuntemus.
Työtehtävät:
Vastaavan tuottajan työnkuva on laaja-alainen ja sisältää työtehtäviä kaikilta tapahtumatuotannon osa-alueilta. Tuottaja vastaa yhdessä muun tuotantotiimin kanssa festivaalin taiteellisesta sisällöstä, tiedotuksesta, viestinnästä ja markkinoinnista, sekä osallistuu muihin hallinnollisiin tehtäviin kuten budjetointiin ja lupahakemusten laatimiseen. Työparina toimii toinen vastaava tuottaja.
Tehtävässä menestyminen edellyttää taide- ja kulttuurialan monipuolista tuntemusta ja jo jonkin verran työkokemusta kulttuurialalta sekä tapahtumatuotannoista. Tehtävä soveltuu hyvin esimerkiksi opintojensa loppuvaiheessa olevalle kulttuurituotannon opiskelijalle, työhön on myös mahdollista yhdistää opintojakso.
Työn aloitusajankohdasta ja osittaisesta etätyöstä voidaan sopia erikseen. Työ on aloitettava kuitenkin viimeistään 15.2.2024. Työtunteja on keskimäärin n. 10h/vko, mutta toukokuussa festivaalin lähestyessä työtunteja kertyy enemmänkin. Työ sisältää myös jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä. Palkkio koko ajalta on 2700 e.
Hakemukset ja CV pyydetään toimittamaan 31.1.2024 mennessä sähköpostitse artova.koordinaattori@gmail.com otsikolla ’Tuottaja 2024’. Tiedustelut: +358 50 3099 50 (maanantaisin klo 10-16 ja torstaisin klo 10-16).
Tutustu festivaaliin: https://www.facebook.com/arabiankatufestivaali, https://www.instagram.com/arabiankatufestivaali, https://www.arabiankatufestivaali.fi/
The post Arabian katufestivaali etsii vastaavaa tuottajaa appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>MUIDEN LAPSET (Les enfants des autres)
2023
Ranska
Pituus: 103 min
Ikäraja: na
Ohjaus: Rebecca Zlotowski
Käsikirjoitus:Rebecca Zlotowski
Näyttelijät:Virginie Efira, Roschdy Zem, Chiara Mastroianni
Rachel on lapseton 40-vuotias opettaja. Hän rakastaa elämää, oppilaitaan, ystäviään, eksäänsä ja kitaratunteja.
Kun elämään astuu uusi rakkaus Ali, kiintyy Rachel myös tämän nelivuotiaaseen tyttäreen Leilaan.
Leilasta tulee pikkuhiljaa hänelle kuin oma tytär. Toisten lapsiin kiintymisessä on kuitenkin riskinsä.
Rebecka Zlotowskin ohjaama MUIDEN LAPSET on syvästi henkilökohtainen, intiimi ja koskettava kertomus kaipuusta ja yhteenkuuluvuudesta.
Elokuva sai ensiesityksensä Venetsian elokuvajuhlilla.
Elokuvassa puhutaan ranskaa, suomenkielinen tekstitys
Elokuvalippu: 8 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 21.1 klo 16
Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa!
The post KINOKKA ESITTÄ: KINO K13 sunnuntaina 21.1 klo 16.00 MUIDEN LAPSET appeared first on Katajanokka.
]]>The post Sunday Night Music Club – ohjelma keväällä 2024 (01-2024) appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>Koska kovin oleellisia muutoksia suunnitelmiin ei kuluneen neljän vuoden aikana ole juuri tullut, vuosaarelaisyhteisöt viittaavat kannanottonaan aiempaan mielipiteeseen, ja tuovat tässä lähinnä esille niitä näkökohtia, joita teetettyjen taustaselvitysten ja muun uuden tiedon osalta on syytä nyt erityisesti korostaa.
Vakuutusyhtiö Ilmarisen kortteli
Ilmarisen omistaman korttelin 54053 osalta allekirjoittajat yhtyvät Helsingin kaupunginmuseon edellisessä OAS-vaiheessa antamaan lausuntoon rakennusmestari Klaus Grothin suunnittelemasta alueen ympäristön kokonaisuuteen erinomaisesti nivoutuvasta korttelista: ”Maakunnallisesti arvokkaassa kohteessa täydentävä purkaminen ei ole perusteltua. Kaupunginmuseo korostaa, että mahdollista tiivistämistä tulee tutkia rakennusten korjaamisen ja laajentamisen kautta.”
Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus
Asemakaavan muutoshakemuksen jättänyt Vuosaaren Liikekeskus Oy on neuvotellut tonttinsa kehittämisestä Varte Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa vuoden 2023 aikana, kun Bonava Suomi Oy vetäytyi hankkeesta vuonna 2022. Viitesuunnitelman on laatinut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy yhdessä LASS Landscape Architecture Oy:n ja WSP Finland Oy:n kanssa.
Uusi viitesuunnitelma perustuu edelleen ostoskeskuksen purkamiseen ja uuden korkean asuinkerrostalokorttelin rakentamiseen sen tilalle. Osassa kerrostalojen alakerroksia olisi muutamia liikehuoneistoja. Liiketilojen potentiaalisesti käytettävissä oleva laskennallinen kapasiteetti laskisi viitesuunnitelman toteuttamisen myötä radikaalisti, eli noin neljännekseen nykyisestä (3252 k-m2 vs. 780 k-m2). Uudistuksen olisi siten vaikea nähdä parantavan Keski-Vuosaaren palvelujen kehittämisen mahdollisuuksia.
Ostoskeskuksen suhteen nykyisen rakennuksen huolellinen korjaaminen ja toimintakonseptin innovatiivinen uudistaminen on allekirjoittajayhteisöjen mielestä siten yhä paras ratkaisu. Insinööritoimisto Conditio Oy:ltä tilattu peruskuntoarvio antaa itse asiassa odotettua positiivisemman kuvan ulkonäöltään nykyään hieman surullisen näköisen ostoskeskuksen teknisestä kunnosta. Arvion mukaan rakennus on edelleen teknisesti tyydyttävässä kunnossa.
SAATSI Arkkitehdit Oy:ltä tilattu rakennushistoriaselvitys täydentää aiemmassa lausunnossamme esille tuotuja arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelemaan vuonna 1965 valmistuneeseen ostoskeskukseen liittyviä merkittäviä maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja: ”Liikekeskus on huolellisesti suunniteltu pääosin elementtirakenteinen kokonaisuus. Sen vahva horisontaalinen linjakkuus ja selkeys, katetut käytävät ja lasiset julkisivut edustavat selkeästi rakennusajankohdan ostoskeskusarkkitehtuurin ihanteita. Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus on rakennuksena merkittävä ja melko hyvin säilynyt esimerkki rakennusajankohdan arkkitehtuurin tavoitteista ja uudenlaisen rakennustekniikan kehittymisestä. Se on myös oleellinen osa lähiympäristön ja koko Vuosaaren alkuperäisen aluesuunnitelman tavoitteita ja periaatteita.”
Lopuksi
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat viime aikoina kannanotoissaan useasti arvostelleet Kallvikintien reunoilla äskettäin tehtyjä suunnitteluratkaisuja Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle vahingollisina. Nyt pohjoisen ostoskeskukseen kohdistuva suunnitelma toistaa silti ikävästi aiemmin tehtyjä epäviisaita kaavaratkaisuja. Ostoskeskus on viimeinen Keski-Vuosaareen 1960-luvulla rakennetuista ostoskeskuksista. Vuosaaren eteläisenä ostoskeskuksena tunnettu Viljo Rewellin suunnittelema rakennus purettiin vuonna 2003. On tärkeää, että Keski-Vuosaaressa säilyy myös julkisia rakennuksia, jotka kertovat alueen historiasta. Asuinympäristön ajallinen kerrostuneisuus lisää tutkitusti myös asumisviihtyvyyttä.
Nähtävillä olevan kaavahankkeen aiemman osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen kriittinen kaupunkisuunnittelukeskustelu purkavan saneerauksen otsikon alla tapahtuvasta esikaupunkien ajallisesti monivaiheisen rakennetun ympäristön tuhoamisesta on kuitenkin huomattavasti edennyt. Tällä hetkellä useiden 1960-luvun ostoskeskusten säilyttävä uudistaminen on suunnitteilla (Puotinharju, Pihlajamäki ja Kontula), ja muutama lähiöiden syntyajan liikekeskus on Munkkivuoren ostoskeskuksen tavoin viihtyisä ja elinvoimainen ihan sellaisenaan. Kulosaaren ostoskeskuksen purkamista esittänyt asemakaava todettiin vuonna 2020 korkeimmassa hallinto-oikeudessa lainvastaiseksi.
Asemakaavamateriaalin mukana oleva suppea vuorovaikutussuunnitelman luonnos ei siinä annettujen vastausten perusteella valitettavasti tunnista lainkaan käynnissä olevaa ajattelutavan muutosta, tai yleensä kunnianhimoisemman säilyttävän ja ekologisesti kestävämmän lähiösuunnittelun tarvetta, vaan turvautuu perustelemaan tehtyjä linjauksia erilaisin itseään toteuttavin kehäpäätelmin, joissa myönnetään kyllä paikan lukuisat arvot, mutta todetaan tavoiteltavan täydennysrakentamisen olevan yhteensopimaton arvojen vaalimisen kanssa. Paradoksaalisesti ostoskeskuksen kulttuuriympäristöarvojen heikentymisen todetaan epäsuorasti olevan itse aiheutettua, eli johtuvan vain runsaat kymmenen vuotta sitten rakennuksen ympäristöön laaditusta asemakaavasta ja sen pohjalta lähiympäristöön toteutetusta uudesta rakentamisesta.
Helsingissä 11.1. 2024
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
The post Mielipide Vuosaaren pohjoisen lähikeskustan päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>Ensimmäiset kerrostalot valmistuivat aiemmin Aarnikanmäkenä tunnettuun Pihlajamäkeen vuonna 1962. Uuden elementtitekniikan ansiosta rakentaminen eteni nopeasti ja kahden vuoden päästä alueella asui jo neljätuhatta asukasta. Palvelut eivät pysyneet asuinrakentamisen perässä, joten asukkaat yhdistyivät edistämään nuoren kaupunginosan puutteellisia ja keskeneräisiä asioita.
Pihlajamäki-seuran perustava kokous pidettiin tammikuun 12. päivänä 1964. Kokouksen puheenjohtaja Toivo Ailio valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Aimo Ajo, Matti Haro, Eero Helkkula, Erkki Honkavaara, Klaus Köninki, Orvo Lahtinen, Paavo Minkkinen, Eila Niiranen ja Sulo Suojoki sekä varajäseniksi Onni Kasslin, Erkki Mäki ja Maunu ”Make” Säilä. Sihteeriksi kutsuttiin Harriet Segersvärd.
Perustamisvuonnaan Pihlajamäki-seura muun muassa kiirehti kansakoulun rakentamista; teki esityksiä urheilukenttien, palloilualueiden ja uimalan saamiseksi alueelle; ajoi liikenneyhteyksien parantamista; kehoitti alueen rakennuttajia suojelemaan puustoa ja säilyttämään alkuperäistä luontoa; järjesti kävelyretkiä, urheilukilpailuja ja kansanjuhlan sekä julkaisi Pihlajamäki-lehteä.
Tänä vuonna Pihlajamäki-seura jatkaa Pihlajamäen terveysaseman puolustamista sulkemiselta. Terveyspalvelujen siirtäminen Oulunkylään saatiin viime vuonna torjuttua mutta nyt kaupunki kaavailee palvelujen siirtämistä vuonna 2028 valmistuvaan Malmin terveys- ja hyvinvointikeskukseen.
Terveysasemaillan lisäksi kevään ohjelmassa on perinteiset siivoustalkoot. Syyskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään Pihlajamäen kyläjuhlaa, marraskuussa kokoonnutaan Pihlajamäen kirjamessuille ja joulukuussa käsityömyyjäiset aloittavat joulunajan. Pop up Kino71 -leffanäytöksiä sekä musiikin- ja kulttuurintäyteisiä Arkkiklubeja järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Ja tottakai juhlimme 60-vuotiasta Pihlajamäki-seuraa!
2024 Pihlajamäki-seuran hallituksen puheenjohtajana toimii kolmatta vuotta Hanna-Mari Mikkonen. Muut hallituksen jäsenet ovat: Ulla Artte, Anu Laaksonen, Ritva Malmström (rahastonhoitaja), Milja Parviainen (sihteeri), Crista Prusskij, Silja Puurtinen, Perta Sieppo (varapuheenjohtaja), Virpi Tammi ja Katri Tarkiainen. Varajäsenet ovat: Ira Hyyrynen, Laila Karelius ja Anni Pelkonen.
The post Pihliksen parhaaksi vuodesta 1964 – Pihlajamäki-seura täyttää 60 vuotta appeared first on Pihlajamäki.
]]>Suunnittelualueen rajaus käsittää Vartioharjun ja Mellunmäen osa-alueet Itäväylän ympäristössä Puotilan ja Vantaan rajan välillä. Suunnittelualueen pinta-ala on 370 ha.
Suunnitteluperiaatteet mahdollistavat asuntojen rakentamisen noin 5 000 uudelle asukkaalle alueilla, jotka ovat
1) rakentamattomia yleiskaavan mukaisia asuntovaltaisia alueita tai
2) täydennysrakennettavia tontteja, joiden haltija on jättänyt asemakaavan muutoshakemuksen.
Lisäksi suunnitteluperiaatealueella on rakentamispotentiaalia muutamalle tuhannelle uudelle asukkaalle mahdollisista tontinhaltijoiden tulevista kaavamuutoshakemuksista ja niiden pohjalta käynnistyvistä asemakaavoista riippuen.
Itäistä bulevardikaupunkia kehitetään yleiskaavan ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti.
Suunnittelualueen rajaus
Suunnitteluperiaatteiden aluerajausta on laajennettu edellisen nähtävilläolon jälkeen.
Laajennusta on perusteltu sillä, että se tuo paremmin esille, että valtaosa suunnittelualueen nykyisistä pientaloalueista säilyy ennallaan tai maltillisesti täydennysrakennettavina pientaloalueina. Suunnittelualueen laajennus kattaa kuitenkin myös paljon muutakin kuin pelkkiä pientaloalueita, kuten mm. Rantakartanontien ja Kukkaniityntien itäpuolet.
Puotila-seura katsoo, että Rantakartanontien ympäristö tulisi jättää tämän suunnitelman ulkopuolelle, sillä suunnitteluperiaatteiden laajennettu alueraja halkaisee keinotekoisesti nyt vuoden 1959 asemakaavan perustuvan Puotilan kerrostalonalueen pitkin Rantakartanontietä. Tämä rajaus ei ole suunnittelullisesti tarkoituksenmukainen ja Rantakartanontien puolikkaasta muodostuu ikään kuin irrallinen osa suunnitelmaa. Aluetta ei voi tai tulisi suunnitella pieni pala kerrallaan.
Airi-Maria Fröjdmanin aikanaan laatima ja silloista kaupunkisuunnittelua uudistanutkin asemakaava vastaa alueen nykytilannetta. Se kattaa Rusthollarintien molemmat puolet Rantakartanontien kummallakin puolella oleviin kortteleihin saakka, samoin Meripellontien, Puotilantien ja Rusthollarinpuiston väliin jäävän alueen rakennuksineen. Aluetta aikanaan kaavoitettaessa Puotilan kartanon maisema oli asemakaavan olennainen lähtökohta. Rantakartanontien bulevardi, yksi alueen kaavallisista selkärangosta vastasi kartanon vanhaa puukujaa.
Rakentamisen tehokkuus
Puotila on osoitettu suunnitteluperiaatteissa osin ydinalueeksi (A) ja pääasiassa vaihettumisalueeksi (B), siis tiiviin bulevardin varren ja pientaloalueiden väliin jääväksi asuntopainotteiseksi alueeksi. Vaihettumisalueiden erityiseksi tavoitteeksi on todettu tiiviin ydinalueen ja pientaloalueiden väljän kaupunkirakenteen yhteensovittaminen.
Vaiheittumisalueella sallitaan kuitenkin jopa kuusikerroksinen rakentaminen, mikä poikkeaa merkittävästi alueella tyypillisestä kolmi- tai nelikerroksisesta rakentamisesta. Rakentamistehokkuus on myös suurempi kuin mitä yleiskaava mahdollistaa. Suunnitteluperiaatteita voidaan siis pitää tältä osin lainvoimaisen ja maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan vastaisena. Suunnitteluperiaatteissa mainitaan myös mahdollisuus tonttitehokkuuden nostamiseen tontinhaltijoiden hakemuksesta alulle saatavien asemakaavojen kautta.
Oikeampi tavoite olisi jo vakiintuneen, korkeatasoisen asuinympäristön vaaliminen. Alueen luonteen säilyttämisen tulisi olla sen suunnittelun ytimenä, erityisesti rakentamisen tehokkuuden muutenkin lisääntyessä, Itäväylän kaupunkibulevardin ohella myös Meripellontien eteläsivulla, nykyisessä Puotilan satamassa.
Puotila on hyvä paikka elää ja asua. Alueen vahvuuksia ovat vehreys ja luonnonläheisyys, rakentamisen maltillinen mittakaava ja yhtenäinen ilme sekä suuret viihtyisät pihat, joilla myös lapset ja aikuiset oikeasti viettävät aikaa, mikä ei tänä päivänä ole itsestään selvää kun mm. digilaitteet houkuttelevat ihmisiä pysymään sisätiloissa. Kokonaisuuden kruunaa kartanon ympäristö puistoineen ja ulkoilumahdollisuuksineen. Puotila-seura näkee em. ominaispiirteiden olevan uhattuna nykyisen suunnitelman myötä (rajaus ja tehokkuus). Kuten Puotilan rakennusinventoinnissa (2014) todetaan: ”mittakaava ja olemassa oleva rakennustapa tulee huomioida myös uudessa rakentamisessa. Kaikki alueeseen, sen rakennuksiin, rakenteisiin ja ympäristöön kohdistuvat muutokset tulisi toteuttaa harkiten ja kohteen ominaispiirteitä kunnioittaen.”
Rakentamisen tehokkuus vaikuttaa kasvaneen merkittävästi myös muualla suunnittelualueella. Varsinkin vaiheittumisalue (B) varaus kattaa laajoja alueita eri puolilla suunnittelualuetta ja rakentamisen tehokkuutta on nostettu useissa kohdissa yleiskaavaa suuremmaksi ilman sen kummempia perusteluita. Iso osa pientaloalueista jää tiivistämisen alle ja määrä on vain kasvanut suunnitelman etenemisen myötä. Mahdollista pikaraitiotietä käytetään pääasiallisena tiivistämisen perusteena, mutta suunnitelmaa ei ole sidottu millään tavoin raitiotien toteuttamispäätökseen, eikä raitiotien toteuttamisesta ole siten mitään takeita. Tämä vaikuttaa kummalliselta, koska raitiotie on aivan keskeinen osa suunnitelmaa. Parhaimmillaankin raitiotie toteutuisi vasta pitkällä tulevaisuudessa. Miten suunnitelma toimii, jos raitiotietä ei koskaan toteuteta?
Liikenne
Itäväylän bulevardisointi kasvattaa asukasmäärää merkittävästi samalla kun Puotilan toisella laidalla venesataman alue muutetaan asumiseen. Asukasmäärien kasvu johtaa väistämättä liikennemäärien kasvuun paikallisesti kun samanaikaisesti pitkän matkan liikenne kasvaa kaupungin muun kehityksen myötä. Suunnitelma-asiakirjojen mukaan pääkatuverkolla (Itäväylä, Länsimäentie ja Kallvikintie) pyritään turvaamaan riittävä autoliikenteen välityskyky,
ettei pitkämatkainen autoliikenne ala käyttämään asuntoalueiden kokoojakatuja läpiajoon. Näilläkään kaduilla ei pyritä täydelliseen ruuhkattomuuteen aamun ja illan huippuliikenteen aikana. Liikennettä tai sen ruuhkautumista ei ilmeisesti ole mitenkään erikseen tässä työssä simuloitu/selvitetty tai ainakaan tällaista selvitystä ei suunnitelman liitteenä ole. Itäväylän välityskyky tulee olemaan kovilla, kun liikennemäärät väylällä kasvavat, risteyksiin syötetään lisää liikennettä uusilta tiiviiltä asuinalueilta, liikennevalo-ohjattujen risteysten määrä lisääntyy, nopeusrajoitus laskee ja lisäksi Itäväylän varrelle sijoittuva Östersundom tulee alkuvaiheessa kehittymään pitkälti autoliikenteen varaan. Miten tämä “pyrkimys” välityskyvyn turvaamiseen konkretisoidaan ja miten varmistetaan, että väylää ympäröiviä asuinalueita ei käytetä liiaksi läpiajoon?
Vuorovaikutuksesta
Helsinki on yleisesti profiloitunut vuorovaikutteisen suunnittelun edelläkävijänä, mutta tämän työn yhteydessä vuorovaikutus on toisinaan ontunut. Suunnitteluperiaatteiden aikaisempi versio vietiin lautakunnan päätöksentekoon ilman kuulemista varsinaisen suunnitelmakartan osalta. Tämä on kummallinen tapa toimia, koska ko. “kaavakuva” on ehdottomasti tärkein osa prosessia, joka visualisoi ja konkretisoi suunnitelman ja toimii maankäyttöä ohjaavana asiakirjana. Pelkkä OAS tai raportti ilman karttaa ei aja samaa asiaa. Suunnitelmat tulee uskaltaa asettaa kommentoitavaksi ja ne tulee uskaltaa altistaa myös kritiikille.
Harmillista myös on, että kaikki yleisötilaisuudet on siirretty verkkoon ja korvattu osin ”Uutta Itä-Helsinki verkkotilaisuuksilla” yms., joissa kaikki hankkeet esitellään pintapuolisesti. Tilaisuudet ovat enemmän tiedotushenkisiä, kysymyksille ei jää riittävästi aikaa eikä todellista vuoropuhelua synny. Verkkotilaisuuksille on tarvetta, mutta niiden ei tulisi olla ainoa toimintamalli.
Lisäksi nähtävilläolo loma-aikana ei ole kovinkaan hyvä tapa toimia. Asukasyhdistysten on hyvin vaikea organisoida lausunnon muodostamista tuona aikana puhumattakaan OAS:ssa mainitusta mahdollisesta suunnittelijan tapaamisesta. Kaavoituksen pyörät pyörivät usein hitaasti, joten on kohtuullista olettaa, että suunnitelma olisi kestänyt viikon tai kahden viivästyksen.
Esitystapa
Suunnitteluperiaatteet hämärtävät kaavahierarkian toteutumista. Vaikka kyseessä ei ole kaava, niin suunnitelmalla tavoitellaan kuitenkin yli 5 000 uutta asukasta ja se tulee merkittävästi ohjaamaan alueen tulevaa suunnittelua ja asemakaavoitusta, joten suunnitelmassa tulisi olla mukana myös vaikutusten arviointi, varsinkin kun suunnitelma poikkeaa yleiskaavaratkaisusta. Suunnitelma on liian ylimalkainen, jotta sitä voi käyttää sellaisenaan yleiskaavan tulkinnan venyttämiseen tulevia asemakaavoja laadittaessa.
Suunnitelman esitystapa on myös heikentynyt prosessin kuluessa. Aiemmassa versiossa suunnitelmassa oli esitetty erilaisia korttelikokonaisuuksia erilaisilla tehokkuuksilla. Nyt suunnitelmassa ydin- ja vaiheittumisalueet on esitetty pääasiassa tasaleveinä Itäväylän suuntaisina vyöhykkeinä. Rakentamisen tehokkuus ei tunnu korreloivan pysäkkivarausten, nykyisen korttelirakenteen tai maastonmuotojen kanssa pl. Länsimäentien risteys. Eikö Itäväylän varrelle ole tarkoitus tehdä mitään laajempaa kokonaissuunnittelua vai jätetäänkö asia yksin pala kerrallaan tehtävien asemakaavojen varaan?
Lopuksi
Puotila-seura vaatii, että Rantakartanontien osuus poistetaan tästä suunnitelmasta, sillä esitetyn rakentamistehokkuuden noston vaikutuksia ei ole tässä suunnitelmassa millään tavoin tutkittu riittävästi ja alue on muutoinkin irrallinen ja kaukainen osa bulevardia. Suunniteltaessa Puotilan alue tulisi suunnitella erillisenä ja riittävän laajana yhtenäisenä suunnittelukokonaisuutena, jotta sen ominaispiirteet ja vahvuudet voidaan huomioida riittävällä tarkkuudella ja pieteetillä.
Yhteistyöterveisin
Puotila-seuran hallitus
The post Puotila-seuran lausunto 4.1.2024: Itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiatteiden OAS appeared first on Vartiokylä.
]]>Täytä hakulomake netissä ja mainitse siinä hakevasi nimenomaan talviuimarijäseneksi. Saat pian laskun liittymismaksusta (joka sisältää rannekepantin), seuran jäsenmaksusta sekä uintimaksusta. Samalla saat ohjeen ilmoittautua turvallisuusinfoon, jossa saat rannekkeesi. Kuitti maksetusta laskusta on esitettävä turvallisuusinfossa.
The post Talviuimarijäseneksi Herttoniemi-seuraan appeared first on Herttoniemi.
]]>Edunvalvontavaltuutuksella turvaat tulevaisuuttasi
Laatimalla edunvalvontavaltuutuksen varaudut mahdolliseen toimintakyvyttömyyteesi ja vahvistat omaa itsemääräämisoikeuttasi. Edunvalvontavaltuutuksen avulla valtuutetuksi nimeämäsi luotettava henkilö saa oikeuden hoitaa talouteesi ja omaisuuteesi sekä terveyteesi ja sairaanhoitoosi liittyviä asioita mahdollisimman helposti ja joustavasti, ilman digi- ja väestötietoviraston jatkuvaa valvontaa ja byrokratiaa. Varsinaisen valtuutetun lisäksi voit nimetä valtuutukseen myös varavaltuutettuja ja/tai toissijaisia valtuutettuja siltä varalta, että varsinainen valtuutettu ei jostain syystä kykene hoitamaan tehtäväänsä.
Edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia hyvissä ajoin, sillä laatimishetkellä tulee ymmärtää valtuutuksen merkitys ja sisältö, eikä sairastuminen tai onnettomuus katso ikää.
Edunvalvontavaltuutuksen laatimisella et menetä omia oikeuksiasi kenellekään, vaan valtuutus otetaan käyttöön vasta sitten, jos tulet kykenemättömäksi hoitamaan asioitasi.
Voit sisällyttää edunvalvontavaltuutukseen erilaisia määräyksiä. Voit esimerkiksi antaa valtuutetun lisäksi haluamillesi henkilöille oikeuden tarkastella salassa pidettäviä terveystietojasi. Voit myös sisällyttää hoitotahtosi valtuutukseen.
The post Luento edunvalvontavaltuutuksesta 30.1. klo 17.30 appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>The post Listaus alueen tulevista hankkeista päivitetty sivuille appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>Pääset listalle kirjoittamalla sähköpostiosoitteesi alla olevaan lomakkeeseen. Kun olet valmis, tarkista osoite vielä kerran ja paina Submit-nappia
document.getElementById( "ak_js_1" ).setAttribute( "value", ( new Date() ).getTime() );
Postituslista on ilmainen ja voit irtisanoa sen sähköpostitse. Kaikki listan postitukset tarkastetaan. Ei kaupankäyntiä.
Listaa ylläpitää Herttoniemi-seura ry.
The post Liity Herttoniemen postituslistalle appeared first on Herttoniemi.
]]>The post Puistola-Seuran uudet säännot appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>The post Hyvää Joulua (12-2023) appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>Frisbeegolf radan rakentaminen on kuitenkin monitahoinen kysymys, johon on vaikea ottaa ehdotonta kantaa. Seuraavassa joitain näkökohtia, jotka seuran hallituksen mielestä olisivat huomioonotettavia:
Frisbeegolfissa, kuten myös esimerkiksi maastopyöräilyssä. on kysymys kulttuurien yhteentörmäyksestä. Pakila-Seuran hallitus periaatteessa kannattaa sitä, että kaupungin alueella säilyneet luontokohteet suojellaan. Toisaalta kaikille ikäryhmille pitäisi antaa mahdollisuus ulkoilla ja nauttia luonnosta omalla tavallaan. Maastopyöräily kieltämättä jättää jälkiä metsään, mutta ne ovat kuitenkin aika pinnallisia ja palautuisivat muutamassa vuodessa, jos maastopyöräily loppuisi. Paloheinän frisbeegolfrata -suunnitelma vaikuttaa aika laajalta sikäli, että se kiertää lähes koko mäen ympäri. Suunnitelma ei kuitenkaan sisällä metsän kaatamista, vaan rajoittuu jo olemassa olevaan aukeaan tilaan, ja luontoarvot näyttävät ainakin jossain määrin tulleen otetuiksi huomioon. Samoin muiden harrastajien, kuten pyöräilijöiden, mahdollisuus harrastaa lajiaan alueella on mainittu suunnitelmassa ja heidän turvallisuuteensa liittyviä näkökohtia on otettu huomioon.
Pakila-Seura esittää, että Paloheinänhuipun tulisi jatkossakin säilyä kaikkien ulkoilijoiden käytössä. Lisäksi pitäisi luoda suunnitelma siitä, miten alue palautetaan entiselleen, jos frisbeegolf innostus laantuu ja harrastajamäärät pienenevät. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi jotain minimi käyttäjämäärää, jonka alittuminen laukaisisi frisbeetolppien poistamisen.
Raimo Rahkonen
Pakila-Seuran puheenjohtaja
The post Pakila-Seuran kannanotto suunnitelmaan rakentaa frisbeegolfrata Paloheinän huipun liikuntapuistoon appeared first on Pakila.
]]>The post Yhteisötalo Hanna on suljettuna 22.12.2023 – 7.1.2024. Rauhoitumme joulun viettoon ja toivotammekin kaikille kävijöille Rauhaisaa Joulun odotusta ja kaikkea hyvää vuoteen 2024. appeared first on Alppila.
]]>Mikäli sinulla on asumiseen liittyviä haasteita, tule Hannaan. Paikalla asumisen neuvojat ja sosiaalialan ammattilaiset.
The post Yhteisötalo Hannan kevään 2024 asumisen neuvontapäivät… appeared first on Alppila.
]]>Helsingin kaupungin kaupunkiympäriöstä Paula Leiwo on viestittänyt Alppila seuralle, että Savonkadun kaavaehdotusta ollaan parasta aikaa tarkistamassa ja tarkistettu ehdotus mennee lautakuntaan 16.4.2024.
Tämän uutisen myötä toivotamme kaikille mukavaa joulunaikaa ja onnea uuteen tulevaan vuoteen!
Kuva: Marja Väänänen
The post Uutta tietoa Savonkadun kaavaehdotuksesta appeared first on Alppila.
]]>Retkikerroille saatetaan myös liittää mukaan erilaisia teemoja, kuten esimerkiksi talven kasveihin perehtymistä tai Metsämieli-harjoitteita.
Missä: Lähtöpisteenä Maunula-talo (sis.käynti)
Milloin: Parittomien viikkojen tiistaisin klo 13 (Kauden kesto: viikot 5-13)
Ilmoittaudu mukaan:
www.helsinginlatu.fi/tapahtumat, tai toimistollemme:
toimisto@helsinginlatu.fi, 0400 926964
The post Yhdessä ulkoillen -ulkoiluryhmä jatkaa Maunulassa! appeared first on Maunula.
]]>Vuonna 2014 Töölönlahden edellinen puistosuunnitelma hylättiin liian kalliina. Nykyinen, väliaikaiseksi tarkoitettu puisto valmistui vuonna 2016. Nyt laadittava uusi suunnitelma tähtää pysyviin parannuksiin. Puiston peruskorjauksen pohjaksi laaditaan ensin idea- ja konseptisuunnitelma. Se on yleispiirteinen kokonaiskuva tavoitellusta muutoksesta – esimerkiksi siitä, miten alueen kasvillisuutta kehitetään ja millaista oleskelua ja toimintaa varten puistoa suunnitellaan.
Pikku-Finlandia on toiminut suosittuna kahvila- ja tapahtumakeskuksena Töölönlahdella Finlandia-talon peruskorjauksen aikana. Suunnitelmassa huomioidaan kahvilatoiminnan edistäminen puistossa myös jatkossa.
Suunnittelun ja kyselyn pohjana toimii jo aiemmin kerätty laajempi aineisto. Viisi vuotta sitten toteutettuun, Töölönlahden kehittämistä koskeneeseen kyselyyn saatiin asukkailta 1 100 vastausta. Vastauksissa painottuivat muun muassa toiveet vehreästä ja luonnonläheisestä keitaasta. Toisaalta vastauksissa toivottiin myös kahvilatoimintaa, taidetta ja yhteisöllisiä tapahtumia.
Tänä vuonna puistoon on toteutettu kaksi hanketta, jotka asukkaat valitsivat toteutettavaksi OmaStadi-äänestyksessä eli osallistuvan budjetoinnin kautta. ”Nurmikot niityiksi” ja ”Ihania Kirsikkapuita Töölönlahden puistoon pohjoisosaan” ovat hankkeita, jotka tuovat nimiensä mukaisesti vehreyttä alueelle.
Töölönlahdenpuiston idea- ja konseptisuunnitelma valmistuu kesällä 2024. Suunnitelman aineisto julkaistaan loppukeväällä 2024 Kerro kantasi -palvelussa, jolloin sitä on mahdollista kommentoida. Syksyllä 2024 alkaa puistosuunnittelu, johon kuuluu oma vuorovaikutuksensa. Toteutuksen eli puiston peruskorjauksen tarkempi aikataulu ei ole vielä selvillä.
Ennen peruskorjausta Töölönlahdenpuistoon toteutetaan lyhyen aikavälin parannuksia. Ensi kesän nopeat toimenpiteet ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä puiston viihtyisyyttä monimuotoisella kasvillisuudella sekä kokeilemalla erilaisia toiminnallisia alueita ja rakenteita. Kokeiluja seurataan ja havaintoja hyödynnetään puiston jatkosuunnittelussa.
Töölönlahdenpuisto on osa laajempaa Töölönlahden viheraluetta, yhtä Helsingin tunnetuimista virkistysalueista. Puistoa reunustavat lukuisat kulttuurirakennukset kuten Finlandia-talo ja Hakasalmen huvila, ja se on osa ulkoilijoiden suosimaa Töölönlahden ympäri kulkevaa reitistöä. Etelästä puisto rajautuu Töölönlahdenkatuun. Keskeisen sijaintinsa vuoksi puistoon on kohdistunut vuosien varrella paljon kehitystoiveita.
Osa Töölönlahden alueen hankkeista on jo toteutusvaiheessa. Finlandia-talon perusparannus valmistuu ja talo avautuu yleisölle tammikuussa 2025. Mannerheimintien peruskorjaus saadaan päätökseen vuonna 2025. Junaradan toisella puolella on alkanut Kaisaniemenpuiston peruskorjaus, jossa aluetta kehitetään viihtyisäksi ja tapahtumakäyttöön soveltuvaksi puistoalueeksi. Myös alueita yhdistävä Kaisantunneli avautuu ensi keväänä.
Töölönlahdenpuiston suunnittelun etenemistä voi seurata hankkeen verkkosivuilla osoitteessa hel.fi/toolonlahdenpuisto.
Idea- ja konseptisuunnitelma:
Anna Böhling / tiimipäällikkö, maisema- ja yleissuunnittelu
P. 0931037211 tai anna.bohling[at]hel.fi
Kaisa Solin / maisema-arkkitehti
P. 0931034757 tai kaisa.solin[at]hel.fi
Puistosuunnitelma sekä nopeat toimenpiteet:
Katriina Arrakoski / Yksikön päällikkö, puisto- ja viheraluesuunnittelu
P. 0931064382 tai katriina.arrakoski[at]hel.fi
Jere Saarikko, Projektinjohtaja
P. 0931039857 tai jere.saarikko[at]hel.fi
The post Osallistu Töölönlahden puiston parannusten mielipidekyselyyn 31.12. mennessä! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>Asukkaat ottavat kaupunkiaan haltuun, myös ennen rajoitettuja paikkoja. Kuka muistaa ajan, jolloin puistossa ja nurmikoilla ei ollut lupa potkia palloa tai järjestää piknikkiä? Katajanokalla 1920-luvulla lapsena asunut Tove Jansson on kertonut retkestään Katajanokanpuistoon (nyk. Tove Janssonin puisto) poimiakseen kukan äidille, ja kuinka hän pelkäsi kahta asiaa: puistovahtia ja kaupunginvaltuustoa.
Satamalta kaupungin hallintaan 2005 siirtynyt Katajanokan mattolaituri on saanut kaikessa rauhassa kehittyä asukkaiden yhteiseksi ympärivuotiseksi paikaksi. Mattiksesta on hyvän sijaintinsa ansiosta tullut kaupunginosan tori, jolla kohdataan ja tutustutaan. Kunnossapidon näkökulma, pelkkä mattojen pesu, ei ole tätä päivää.
Ville Lehmuskoski nosti esille kaupungin vastuukysymykset ja niistä raskaimmat. (HS 8.12.). Meillä asukkailla ei ole tietoa Mattiksella 2005 jälkeen tai aiemminkaan sattuneista henkilövahingoista, saati korvausvaatimuksista kaupungille. Kunnossapito on huoltanut laituria ja rakentanut turvaksi tukevat portaat. Kulkusillan ja laiturin hiekoitus, johon ei ole ryhdytty, lisäisivät turvallisuutta.
Sen sijaan Mattis on nyt hinattu talveksi pois.
Kaupungin kehittäminen on Kaupunkiympäristön toimialaa. Designvuotta 2012 varten järjestetyssä kaupunkisuunnittelun ideakilpailussa voittanut ehdotus Design Goes Mattolaituri ideoi uusia käyttöjä kaupungin mattolaitureille.
Olisiko nyt aika kehittää uusia ratkaisuja hyvän kaupunkielämän tielle osuviin vastuukysymyksiin ja jakaa vastuuta laajemmalle, myös kaupunkilaisille. Naapurikaupunki Espoo on menetellyt juuri näin ja tehnyt rantalaitureidensa käytöstä ja vastuista Helsingin mallista poikkeavan päätöksen.
Ongelmat on tehty ratkaistavaksi.
Helsingissä 12.12.2023
Katajanokkaseura ry.
The post Katajanokkaseuran kirje kaupunkiympäristölautakunnalle appeared first on Katajanokka.
]]>Aika: Perjantai 15.12.2023 klo 16–18
Paikka: Kirkon alakerta, Liusketie 1
Ohjelmassa riisipuuroa, glögiä ja pipareita, Yhteisötalon House Band ja muitakin esityksiä, yhteislaulua… ja joulupukki karkkeineen.
Järjestämässä ovat alueen toimijat mm. Stadin yhteisötalo Pihlajamäki, Pihlajamäki-seura, MLL Pihlajamäki, Lions Club Helsinki/Pihlajamäki, Malmin seurakunta
The post Perinteinen Pihlajamäen puurojuhla pe 15.12. appeared first on Pihlajamäki.
]]>The post Kulosaarelaiset -lehden joulunumeron jakeluhäiriö appeared first on Kulosaari.
]]>The post Roihuvuori-Seuran Itsenäisyyspäivän puhe (12-2023) appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>The post Lukutuvassa 14.12. klo 18-19 appeared first on Kulosaari.
]]>Varaa pöytä ja tule myymään perinteiseen joulubasaariin seurakuntasalissa!
Kulosaarelaiset ry tarjoaa basaarin puitteet eli pöydän ja tilaisuudesta ilmoittamisen. Pöytä on yhdistyksen jäsenille maksuton, muille 10 euron hintainen.
Tule mukaan seurakuntasaliin myymään jouluaiheisia askarteluja tai koristeita, leivonnaisia, kukkia tai muuta ajankohtaan sopivaa. Ilmoita osallistumisesta tai kysy lisätietoja järjestäjiltä kulosaarelaiset@gmail.com
The post Tervetuloa Joulubasaariin 16.12. klo 11-14! appeared first on Kulosaari.
]]>Tieteiden yötä vietetään torstaina 25.1.2024. Helsingin Kruununhakaan ja keskustaan levittäytyvä Tieteiden yö koostuu kymmenistä erilaisista tiedetapahtumista. Ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Kruununhakalaisille tutut paikat, kuten Tieteiden talo Kirkkokadulla, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Hallituskadulla ja Helsingin kaupunginmuseo Torikortteleissa täyttyvät Tieteiden yönä monipuolisesta tiedeohjelmasta. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua myös moniin vähemmän tuttuihin naapureihin. Oletko koskaan käynyt dominikaanisessa kulttuurikeskuksessa Ritarikadulla?
Lisätietoja: www.tieteidenyo.fi
The post Tieteiden yötä vietetään 25. tammikuuta appeared first on Kruununhaka.
]]>RAKKAANI MERIKAPTEENI (My Sailor, My Love | Min älskade sjökapten)
2022
Belgia-Irlanti-Suomi
Pituus: 103 min
Ikäraja: S
Ohjaus: Klaus Härö
Käsikirjoitus: Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson
Näyttelijät: James Cosmo, Bríd Brennan ja Catherine Walker
Koskaan ei ole liian myöhäistä rakastaa.
Rakkaani merikapteeni on ohjaaja Klaus Härön koskettava draamaelokuva viimeisestä rakkaudesta.
Howard, eläköitynyt merikapteeni ja leskimies asuu talossan meren rannalla.
Hänen aikuinen tyttärensä Grace palkkaa isälleen kodinhoitajan, jo kypsään ikään varttuneen Annien.
Jääräpäinen ja sulkeutunut Howard ei aluksi hyväksy uutta kodinhoitajaansa, mutta vähitellen hänen sydämensä avautuu ja hän antaa viimeiselle rakkaudelle mahdollisuuden.
Samaan aikaan Grace käy läpi omia kriisejään, eikä hyväksy isänsä suhdetta.
Grace tuntee jääneensä lapsena ilman isänsä rakkautta ja kokee jäävänsä jälleen sen ulkopuolelle.
Annie joutuu kohtaamaan Howardin ja Gracen menneisyyden, Howard ja Grace puolestaan omat vajavaisuutensa.
Elokuvassa puhutaan englantia, suomenkielinen tekstitys
Elokuvalippu: 8 euroa + jäsenkortti 2 euroa (korttimaksumahdollisuus)
Saliin mahtuu 150 katsojaa
Paikka: Kino K13 (Katajanokanlaituri 11 A)
Aika: Sunnuntaina 17.12 klo 16
Ethän tule sairaana elokuviin.
Tervetuloa
Terveisin,
Katajanokkaseuran Kinokka
PS. jos haluat liittyä Katajanokkaseuraan, se tapahtuu helpoimmin tästä linkistä: https://secure.membook.fi/joining/78979b83-17ea-408d-8001-65807c1d444a/
The post KINOKKA ESITTÄÄ: KINO K13 sunnuntaina 17.12 klo 16.00 RAKKAANI MERIKAPTEENI appeared first on Katajanokka.
]]>Ohjelma
Klo 18.00-19.00
Katsaus Oulunkylän keskustan asemakaavoituksen tilanteeseen sekä lyhyt kooste kaavarungosta koskien Tuusulanväylän muuttamista kaupunkibulevardiksi.
Vuoden 2023 oulunkyläläisen julkistaminen.
Klo 19.00
Oulunkylä-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous
Kahvitarjoilu
Tervetuloa!
Oulunkylä-Seuran johtokunta
The post KUTSU ASUKASILTAAN JA SEURAN SYYSKOKOUKSEEN appeared first on Oulunkylä.
]]>Tänä vuonna varaamme runsaasti kuusia eri kokoluokkiin sekä pieniä pöytäkuusia. Pakkaamme kuusen verkkoon joten se on helppo kuljettaa kotiin. Kaupantekijäisenä saat mukaasi myös Oulunkylän Kaupunkipolut -opaskirjasen.
Myymme näitä lohjalaisen perheyrityksen kasvattamia joulupuita aina 22.12. asti tai niin kauan kuin kuusia riittää.
Myyntiajat: 16. ja 17.12. klo 12-18
sekä 20.-22.12. klo 12-18.
18.-19.12. suljettu
The post Hyvän mielen joulukuusi appeared first on Oulunkylä.
]]>Ohjelmassa:
• Tonttupolku
• Piparin koristelua
• Joulupukin vierailu klo 12.30 ja lahja lapsille
• Laulua
• Kahvio
Tervetuloa!
The post Joulurieha Leikkipuisto Maasälvässä su 10.12. appeared first on Pihlajamäki.
]]>The post Katajanokkaseuran kannanotto Katajanokan Katajanokanlaiturin, Satamakadun ja Ankkurikadun katusuunnitelmaluonnoksista appeared first on Katajanokka.
]]>Tarjolla on riisipuuroa, glögiä ja pipareita. Paikan päällä voit kysellä Asukastalon toiminnasta, jututtaa Pikku Huopalahtiseuran hallitusta sekä saada tietoa Pihauksen kevään liikuntamahdollisuuksista. Tule tutustumaan naapureihin ja nostattamaan joulutunnelmaa!
The post Pikkujoulut 7.12. asukastalolla klo 17.30 appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>Helsingissä on lähes 30 liikuntapuistoa, ja uudistus alkaa kolmesta pilottikohteesta: Käpylän, Myllypuron ja Talin liikuntapuistoista. Opasteiden visuaalinen ilme pohjautuu Helsingin kaupungin puistojen opasteisiin, ja ensimmäiset muutokset näkyvät ulkotilojen opasteissa. Suunnitelmat ovat vielä työn alla, ja kaupunki kutsuu asukkaita antamaan mielipiteensä suunnitelmista.
Helsingin kaupunki pyytää asukkaita osallistumaan avoimeen verkkokyselyyn, jossa voi arvioida suunniteltuja opasteita. Kyselyssä esitellään opasteperheen jäsenet, kuten saapumisopasteet, alueopasteet, ja reittiopastaminen liikuntapuistossa. Osallistujia pyydetään antamaan palautetta esimerkiksi siitä, mikä suunnitelluissa opasteissa on onnistunutta, mitä vielä tulisi kehittää, ja löytyykö opasteista kaikki tarpeellinen tieto.
Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 10 kerran sarjalippuja Helsingin kaupungin uima- ja liikuntahalleihin sekä maauimaloihin. Arvontaan voi osallistua jättämällä yhteystietonsa vastauksen yhteydessä.
Liikuntapuistojen opasteiden uudistus on yksi esimerkki kaupungin pyrkimyksestä tehdä kaupungista entistä viihtyisämpi ja helpommin lähestyttävä liikkumiseen kannustava ympäristö.
Osallistu kyselyyn ja anna panoksesi Helsingin liikuntapuistojen kehittämiseksi!
Osallistu kerrokantasi.hel.fi-verkkosivustolla: https://kerrokantasi.hel.fi/liikuntapuistojenopasteet2023
Kysely on avoinna 13.12. klo 16 saakka.
Teksti: https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsingin-liikuntapuistojen-opasteet-uudistuvat-kerro-mielipiteesi
Kuva: Helsingin kaupunki
The post Helsingin liikuntapuistojen opasteet uudistuvat – kerro mielipiteesi! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>Elävien joulukalentereiden perinteen aloitti Helsingin kaupunginosista ensimmäisenä Tapanila, jossa kalenteritapahtuma toteutui ensimmäisen kerran vuonna 2007. Mallia oli otettu Keski-Euroopasta, missä eläviä joulukalentereita on järjestetty ainakin vuosituhannen alusta. Tapanilan kalenterista tuli tavattoman suosittu, sitä käytiin katsomassa matkojen päästä.
Vuosien kuluessa perinne on levinnyt laajalle. Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa, jolloin synkkyys saattaa vallata mielen. Ihmiset kaipaavat valoa pimeyteen. Kalenteri saa ihmiset liikkeelle, tapaamaan toisiaan ja katsomaan valoja tai muuta joulun odotuksen tunnelmaa tuovaa kohdetta. Iltakävelyllä kalenteriluukkujen sisällön ihmettelyn lomassa pysähdytään kenties juttelemaan tuiki tuntemattomienkin kanssa.
Hienoa, että alueeltamme on löytynyt aktiiviporukka käynnistämään oman kylämme joulukalenterin. Toivottavasti tästä syntyy perinne meidän kaikkien iloksi. Katso päivittäisten luukkujen osoitteet ja kellonajat tästä ja lähde perheesi kanssa avaamaan oman kyläsi yhteisöllistä joulukalenteria!
The post Elävä joulukalenteri nyt myös Pakilassa ja Paloheinässä appeared first on Pakila.
]]>The post Elolliset ja Tainnutuskehto 19.3. appeared first on Käpylä-Seura.
]]>Krunikka-lehti jaetaan ilmaiseksi postinumero 00170 alueelle sallittuihin kotitalouksiin ja yrityksiin. Lisäksi Krunikka-lehteä jaetaan jakelutelineisiin lehden ilmestyessä vähintään 3 x viikossa kahden ensimmäisen viikon ajan ja tämän jälkeen täydennysjakeluna 2 x viikossa niin kauan kuin painosta riittää.
Krunikka-lehden jakelutelineet ovat seuraavissa paikoissa: Alepa Liisankatu, Alepa Kruununhaka (Kirkkokatu), K-Market Liisankatu, Kruununhaan Apteekki, Ravintola Kolme Kruunua ja Hakaniemen Kauppahalli. Lehteä on jaossa pienempi määrä myös muutamissa muissa liikkeissä mm. R-kioski Kruununhaka ja Ravintola Zinnkeller.
Aiemmin ilmestyneitä lehtiä vuodesta 2018 alkaen löydät Krunikka-lehti sivulta.
The post Krunikka-lehti 4/2023 appeared first on Kruununhaka.
]]>Karttapohjaisessa kyselyssä pääset vastaamaan kysymyksiin liikkumisen sujuvuudesta eri työmaa-alueiden läheisyydessä Helsingissä. Kyselyn karttapohjalla on merkittyinä meneillään olevia työmaita Helsingin alueella. Voit vastata yhden tai useamman työmaan liikennejärjestelyjä koskeviin kysymyksiin.
Karttapohjaiseen kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia. Kyselyyn vastataan anonyymisti.
Vastaa kyselyyn: https://bit.ly/liikennejärjestelyt-kysely
Saatuja vastauksia käytetään tilapäisten liikennejärjestelyjen kehittämiseen, jotta ne olisivat toimivampia kaikille kadunkäyttäjille.
Vastaa kyselyyn viimeistään 22.12.2023. Voit vastata kyselyyn suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään suoraan esimerkiksi valvonnan kohdentamisessa ja työmaille annettavissa ohjeissa sekä Alueiden käyttö ja valvonta -yksikön työssä.
Jos sinulla on yksityiskohtaista palautetta, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä, lähetä viesti kaupungin palautekanavaan: hel.fi/palaute.
Heini Oikkonen-Kerman
asukas- ja yrityspalvelupäällikkö
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
s-posti: heini.oikkonen-kerman@hel.fi
puh: 040 617 4271
Liikenteen häiriöt -verkkosivulta löydät tietoa rakennustöiden ja tapahtumien aiheuttamista muutoksista liikenteessä
Helsingin katu- ja infratyömaat kartalla
Teksti: https://www.hel.fi/fi/uutiset/kerro-mielipiteesi-tyomaiden-liikennejarjestelyista
The post Kerro mielipiteesi työmaiden liikennejärjestelyistä appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>The post Lue uusin Kulosaarelaiset -lehti appeared first on Kulosaari.
]]>Kuusijuhlan 16-sivuinen käsiohjelma on nyt luettavissa Töölö-Seuran sivuilla. Lataa ohjelma alta ja katso myös yhteistyökumppaneidemme ilmoitukset ja joulutervehdykset. Suositaan töölöläisiä yrityksiä!
Kuusijuhlassa esiintyvät joulupukin lisäksi Töölö Brass, Tiernapojat ja Töölön kirkon kamarikuoro. Kirkkoherra Hilkka Niemistö pitää lyhyen puheen adventin ja joulun ajalle. Kuusijuhla avaa Töölö-Seuran puheenjohtaja Matti Niiranen.
Juontajana ja perinteisten joululauluihin johdattelijana toimivat Ari Joki, Töölön kirkon kamarikuoro ja Töölö Brass.
Töölöläinen partiolippukunta Ilvesveikot myy adventtikalentereita ja lettuja. Kahvilat, ravintolat ja muut palvelut torin tienoolla ovat auki ennen ja jälkeen Kuusijuhlan.
Jo yli 20-vuotinen jouluperinne
Töölö-Seura ry on hankkinut kaupunginosamme yritysten tuella jo 20 vuoden ajan joulukuusen Töölöntorille ja järjestänyt Kuusijuhlan torilla. Kuusen torille toimittaa tänäkin vuona Metsäylioppilaat.
Kuusijuhla torilla järjestetään perinteisesti 1. adventtisunnuntain aattolauantaina.
Loppiaiseen asti torilla oleva joulukuusi ja Kuusijuhla tuovat valoa kaikille töölöläisille ja joulun iloa etenkin kaupunginosamme lapsille.
Suositaan Töölön omia yrittäjiä!
Joulukuusen myötä muistumme Töölön yrittäjien hyvistä palveluista ja kauppojemme laajoista valikoimista. Töölössä asumisen yksi parhaista puolista on se, että monet palvelut ovat saatavilla lähikortteleista. Ne turvataan käyttämällä lähipalveluita arjessa ja juhlassa.
Töölö-Seura ry ei tänä vuonna saa tukea kuusen hankintaan tai Kuusijuhlaan Helsingin kaupungilta. Projektin rahoitus on pitkälti siis nyt yrityksiltä Kuusijuhlan käsiohjelmaan saatavien ilmoitusten varassa. Iso kiitos etukäteen kaikille yrityksille ja yksityishenkilöille, jotka kuusen hankintaa tukevat!
LUE KUUSIJUHLAN KÄSIOHJELMA:
Kuusijuhlaa ovat tukeneet ilmoituksella seuraavat yritykset ja yksityishenkilöt:
Ravintola Mamma Rosa
Ravintola Elite
Asuntosatama LKV
Parnassia Oy
K-Market Topeliuksenkatu, Eino Leinon katu ja Kisahalli
Lions Club Helsinki – Töölö
Ravintola Young Hearts
Ravintola B5 Black
Kulttuuritehdas Korjaamo
HVS Tennis
Koti-Medi Oy
Tokko Group Oy
Töölön Rotaryklubi
Metsäylioppilaat
Runebergin Apteekki
Ajan Avain Oy
RE/MAX Ossian Johansson
RE/MAX Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV
Viipurin hautaustoimisto
Asianajotoimisto Liuksiala & Co Oy
Töölön Kulta Oy
Transdeco taidegrafiikkaa
Helsingin Aikuisopisto
Anja Järvinen ja Risto Knuutila
Matti Niiranen ja Suvi Rihtniemi
Sari Nurmo
Satu Kuittinen
Marja Sokajärvi
Lisätietoja
Töölö-Seura ry:n puheenjohtaja Matti Niiranen
LIITY TÖÖLÖ-SEURA RY:n jäseneksi ja tue vapaaehtoistyötämme viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Jäsenkaavake löytyy tästä linkistä: https://xn--tl-seura-n4aab.fi/liity-jaseneksi/
The post Lue Kuusijuhlan käsiohjelma täältä appeared first on Töölö.
]]>Sihteerin työtehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:
– Kokousvalmistelut yhdessä puheenjohtajan ja muun johtokunnan kanssa
– Pöytäkirjojen ja muiden kokousasiakirjojen laadinta
– Jäsenrekisterin hallinta
– Jäsen-, uinti- ja palstamaksujen laskuttaminen
– Talousseuranta
– Seuran sähköpostit, puhelut ja tekstiviestit (puhelut kerran viikossa kahden tunnin ajan, sähköpostit ja tekstiviestit kolme kertaa viikossa)
– Viestintä: sähköpostiviestit jäsenrekisterisovelluksen kautta, postaukset Facebook-ryhmiin (Herttoniemi kaikille, Herttoniemenranta, Herttoniemen Hylkeet, palstaviljelijät ym.) ja herttoniemi.fi-sivuston ylläpito
– Ulkoistettujen palvelujen hallinta: tarjouskilpailut, sopimukset, tilaukset ym
– Talviuintipaikan kulunvalvontajärjestelmän hallinta.
– Muut, erikseen sovittavat tehtävät.
Työtunteja on noin 150–200 tuntia vuodessa. Työ on itsenäistä ja tunteja voi tehdä pitkälti oman aikataulun mukaan. Herttoniemi-seuran puheenjohtaja ja johtokunta ovat tukena tehtävien hoitamisessa. Työtä on enemmän syksyllä ja alkuvuodesta, jolloin talviuintikausi alkaa ja jäsenmaksut laskutetaan. Tuntipalkka on 20 € ja Herttoniemi-seura huolehtii lakisääteisistä työnantajamaksuista. Koeaika on kolme kuukautta. Lisäansioksi katsotaan Herttoniemi-seuran johtokunnan jäsenyys.
Lisätietoja tehtävästä antaa Herttoniemi-seuran puheenjohtaja Hilkka Helsti:
helsti.hilkka@gmail.com
Kiinnostuitko? Lähetä vapaamuotoinen hakemus sunnuntaihin 10.12.2023 mennessä
osoitteeseen herttoniemiseura@gmail.com
The post Avoin työpaikka: sihteeri Herttoniemi-seuraan appeared first on Herttoniemi.
]]>Mikäli seuran jäsen haluaa nostaa esityslistalle jonkin asian päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kuukautta ennen kokousta.
Tervetuloa kokoukseen!
The post Käpylä-Seuran kevätkokous 21.3. appeared first on Käpylä-Seura.
]]>Laulut ovat havaintoja, tunteita, tuntoja ja ajatusten virtaa ajan tuulissa. Kaipuuta, rakkautta, ajan kuvaa ja elämän värejä kaikkine ajan ja arjen virityksineen.
Kvintettikokoonpano:
Matti Wallenius, kitara ja sovitukset
Iiro Kautto, kontrabasso
Tapio Kallio, mandoliini
Henrikki Häsänen, perkussiot
Ritva Koskensuu, laulu
Osoite: Vuosali, Mosaiikkitori 2, Helsinki
Liput: 10 euroa
The post Kaj Chydeniuksen lauluja näyttelijä Ritva Koskensuun kirjoittamiin runoihin appeared first on Alppila.
]]>Helsingissä sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaispormestari Sazunov oli asukkaiden tentattavana Pakilan uudella koululla 23.11. Tilaisuus keräsi satakunta kuulijaa, ja parituntisen aikana kysymyksiä hänelle satoi hyvin erilaisista asioista.
Sazunovin mukaan uuden Oulunkylän megaterveyskeskuksen paikkanaan ei ole välttämättä terveyskeskuksen nykyinen paikka. Yksi vaihtoehto voisi olla hänen mukaansa vaikkapa Maunula. ”Haagan, Malmin ja Oulunkylän terveys- ja hyvinvointikeskusten tulevaa kokoakin pohditaan vielä ja harkinnassa voisi olla myös hajautetumpi malli”, hän sanoo.
Helsingissä on jo yksi iso terveyskeskus Kalasatamassa. Seuraavaksi omansa saavat Myllypuro, Kamppi ja Haaga. Malmin keskuksen pitäisi valmistua vuonna 2028 ja Oulunkylän vasta 2031. ”Aikaa keskustelulle ja eri vaihtoehtojen esittämiselle etenkin Oulunkylän osalta on siten paljon”, Sazunov sanoo.
Kaavoitus ja liikenne nousivat illan aikana esille monissa puheenvuoroissa. Pakilantien kerrostalot nostivat yleisöstä monta kirpeää kommenttia ja ilmiön pelätään toistuvan Paloheinä-Torpparimäen rajalla Kuusmiehentiellä. Sazunov väläytti poliitikkona mahdollisuutta, että Kuusmiehentien kerrostaloja ei ehkä rakennettaisikaan. Sen sijaan uuden Raide-Jokerin varteen kerrostaloja on hänen mukaansa tulossa, koska se on yhdyskuntarakentamisen kannalta järkevää. Näin Länsi-Pakilakin olisi saamassa oman osuutensa.
Illan aikana selvisi, että osaa asukkaista kiinnostaa eniten oman tontin tehokkuusluvun nosto ja sen tuomat mahdollisuudet. Osa haluaa Pakila-Paloheinä-alueen säilyvän selkeästi pientaloalueena.
Sazunovin esityskalvoilla oli tieto, että Helsingin asuntokannasta pientaloja on 13 prosenttia ja uusia rakennetaan 600 talon vuosivauhtia. Pientaloalueita voidaan hänen mukaansa silti täydentää ”urbaaneilla ratkaisuilla” eli täydennysrakentaminen olisi pääsuunta. Pakila-Paloheinä-alueen bussireittien mahdollinen muutos niin, että niiden päätepysäkki olisikin Käpylän asema, on Pakilassa iso huolenaihe. Sazunov neuvoi vaikuttamaan HSL:n päätöselimissä toimiviin poliitikoihin. ”Espookin vähensi metron tultua bussilinjoja, mutta on nyt niitä lisännyt”, hän vihjasi.
Pakila-Seura sai yhdessä puheenvuorossa kritiikkiä siitä, että ei ole vastustanut Paloheinän huipulle suunniteltu frisbeegolfrataa. Illan aikana rata sai myös kannatusta. Kiista kertoo, minkälaisessa raossa Pakila-Seuran tapainen asukasyhdistys usein on. Sen halutaan ottavan kantaa puolesta ja vastaan.
Yksi asukas kysyi uudistamisen ja viherryttämisen ongelmista. Kaupungin visiokuvissa bulevardeilla on puita ja vihreyttä, mutta lopullinen toteutus on karu eikä vihreys näy missään. Sazunov myönsi ongelman todellisuuden.
Ilta oli välillä lipsahtaa Sazunovin puolueen (kok) vaalitilaisuudeksi, kun poliittiset vastustajat saivat kyytiä. Kokonaisuutena tilaisuus oli silti hyvin onnistunut ja koululta lähti tyytyväisiä osallistujia.
Teksti ja kuva: Esko Lukkari
The post Sazunov: ”Oulunkylän terveyskeskusta pohditaan vielä uudelleen” appeared first on Pakila.
]]>Yhteiskäyttöisiä tiloja ja omia alueita
Puuverhoiltu uudisrakennus koostuu kolmesta eri siivestä, joiden yhtymäkohtaan tulee koko rakennuksen sydän, johon sijoittuu kaikkien yhteiskäytössä olevat tilat. Tilojen suunnittelun ja eri toimintojen sijoittelun lähtökohtana on ollut päivittäisen toiminnan sujuvuus ja joustava tilojen käyttö. Yhteiskäyttöisten tilojen ohella on haluttu varmistaa eri ryhmille myös selkeästi omat alueensa. Omien tilojen kotoisuutta ja tunnistettavuutta on vahvistettu muun muassa jokaisen toimijan omalla värimaailmalla sisätiloissa samoin kuin toimijoiden omiin tiloihin johtavien ulkokatosten värityksessä.
Kaksikerroksinen rakennus on haluttu pitää sopivan matalana, jotta se sulautuu mahdollisimman luontevaksi osaksi ympäröivä pientaloaluetta. Hankkeen aikana on kuunneltu alueen asiakkaiden mielipiteitä ja toiveita rakennuksen ja pihan suhteen, jotta lopputuloksena olisi mahdollisimman yhteenkuuluva ja toimiva osa lähiympäristöä. Uudisrakennuksen toteutuksessa on myös painotettu energiatehokkuutta ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, ja maalämpöä lämmitykseen käyttävän rakennuksen energiatehokkuus onkin luokassa A.
Muutto keväällä hiihtoloman jälkeen
Rakennus luovutetaan 17.1.2024, ja lapset aloittavat uusissa tiloissa suunnitelmien mukaan hiihtolomaviikon jälkeen viikolla 9.
Päiväkodin johtaja Suvi Nieminen kertoo, että lapset odottavat jo innokkaina muuttoa. Päiväkotilaiset ovat käyneet työmaalla seuraamassa aidan takaa vanhan rakennuksen purkua ja uuden päiväkotinsa valmistumista. Uuteen paikkaan siirtyminen on pienille aina iso muutos, ja Nieminen kertoo, että lasten kanssa on keskustelu tunteista, joita muutos heissä herättää. Lasten parissa ilmassa onkin Niemisen mukaan nyt jo jännitystä, iloa ja malttamattomuutta.
Yhteisellä rakennuksella monia hyötyjä
Elontielle haluttiin yhdistää päiväkodin ja ensimmäisten luokkien tilat samaan rakennukseen, koska se kokemuksen mukaan lisää yhteisöllisyyttä ja lasten toimivaa vuorovaikutusta. Opinpolun ensimmäisten vuosien siirtymävaiheet myös helpottuvat, kun tilat ja henkilökunta ovat jo tuttuja. Päiväkoti ja koulu ovat jo väistötiloissa päässeet toimimaan yhteisissä tiloissa, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Usean toimijan käytössä oleva rakennus tarjoaa myös mahdollisuuksia sujuvaan tilojen yhteiskäyttöön ja tarjoaa näin käyttäjille monipuolisempia tiloja. Esimerkiksi rakennuksen eri siipien yhtymäkohtaan suunniteltuun yhteiselle alueelle tulee käyttöön tilat, josta löytyy ruokala, liikuntasali ja tiloja musiikin, käsitöiden ja kuvaamataidon opettamiseen ja harrastamiseen. Tilat ovat niin koulun kuin päiväkodin käytössä ja iltaisin myös iltakäyttäjien ja asukkaiden varattavissa. Tilat onkin suunniteltu mahdollisimman laajaan asukaskäyttöön soveltuviksi.
Päiväkodin pihalla on panostettu vehreyteen ja virikkeisiin
Piha-alueiden suunnittelussa ja varustelussa on huomioitu turvallisuus, liikunnallisuus, valvottavuus sekä pihojen monipuolinen käyttö. Rakennus sijaitsee rinnetontilla, mikä osaltaan on vaikuttanut pihasuunnitteluun. Pihan korkeuseroja on pyritty hyödyntämään leikkipaikkoja suunnitellessa, ja esimerkiksi pihan rinteisiin on rakennettu liukumäkiä ja tiloja talven pulkkaleikkeihin.
Päiväkodin piha on aidattu ja sille kuljetaan lasten omilta toiminta-alueilta. Päiväkotilaisten piha-alue on suunnittelu tarjoamaan mahdollisimman elämykselliset ja vehreät puitteet sekä luonnonmukaista tilaa leikille. Tontilla on pieni metsäalue, joka tarjoaa virikkeellisen ympäristön lasten leikeille ja retkille. Rakennuksen ympäristössä on pyritty säilyttämään olemassa olevaa metsää mahdollisimman paljon, ja alueelle on myös istutettu uusia puita. Leikkialueelta löytyy leikkivälineiden lisäksi keinuja ja viljelyalue, jossa lapset saavat tutustua omien kasvien kasvatukseen.
Ala-asteella on oma piha-alueensa, jossa on kiipeilymahdollisuuksia, planetaario sekä pelialue. Liikuntatuntien isompaa aluetta vaativat pelit hoituvat ala-asteen koulun sisä- ja ulkoliikuntatiloissa pääkoululla sekä läheiselle tontille syksyllä 2023 valmistuneessa Helsingin Namikan urheiluhallissa, jonka tiloja kaupunki vuokraa koulun käyttöön.
Osa isompaa hanketta
Nyt rakennettava koulu- päiväkotirakennus on osa isompaa Pakilanpuiston allianssihanketta, jonka tavoitteena on ollut sujuvoittaa alueen koulujen ja päiväkotien toimivuutta ja lasten ja oppilaiden optimaalista sijoittumista eri toimipisteisiin. Hanke koskee Pakilan ala-asteen ja Pakilan yläasteen kouluja, päiväkoti Havukkaa ja päiväkoti Pakilaa. Myös nuorisotilat ovat hankkeessa mukana. Hankkeen tavoitteena on ollut löytää paras tilaratkaisu alueen koulujen, päiväkotien ja nuorisotalon mahdollisimman toimivalle järjestämiselle. Kaikkiaan hankkeessa on suunniteltu tilat 950 koululaiselle, 230 päiväkotilapselle sekä lisäksi 18 vaikeimmin vammaiselle lapselle. Pakilanpuiston allianssin muodostavat tilaajana Helsingin kaupunki sekä NCC, Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen, AFKS Arkkitehdit, Ideastructura ja FCG Suunnittelu ja Tekniikka.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistuivat maaliskuussa 2022 Pakilan ylä- ja ala-asteen sekä nuorisopalveluiden tilat Halkosuontie 88:aan. Paikalle rakennettiin uusi koulurakennus ja Pakilan ala-asteen vanhaan rakennukseen tehtiin perusparannus. Nyt toisessa vaiheessa rakennettava uudisrakennus Pakilan alaluokkien sekä päiväkoti Havukan ja päiväkoti Pakilan yhteiseen käyttöön tulee päiväkoti Havukan entiselle tontille. Nyt tehtyjen uudistusten myötä koulujen ja päiväkotien toiminta yhdistetään viidestä eri rakennuksesta kahteen.
The post Pakilanpuiston uusi koulu- ja päiväkotirakennus valmistuu tammikuussa appeared first on Pakila.
]]>Tilaisuus on kaikille avoin. Osoite Suolakivenkatu 18, kerhohuone, Herttoniemenranta, Karttalinkki https://kartta.hel.fi/link/daCgVW
Esitelmä on Herttoniemi-seuran syyskokouksen jälkeen. Syyskokous alkaa 17.30.
Lepakot, tarkemmin pohjanlepakot ja vesisiipat kuuluvat Herttoniemen metsiin, rannoille, puistoihin ja pihoille. Metsät ja rannat ovat tärkeää lepakkoaluetta. Kivinokka ja Herttoniemen kartanopuisto on myös viiksisiippojen, korvayökköjen ja pikkulepakkojen arvokasta elinaluetta. Harva, joka tekee iltakävelyjä hämärässä, on välttynyt havaitsemasta saalistusretkellään syöksähteleviä salaperäisiä nahkasiipiä.
Tällä hetkellä lepakot ja niiden elinalueet koskettavat kaavoitusta Kaakkois-Helsingissä paitsi Herttoniemessä myös Yliskylänlahdella ja Stansvikissa. Kaavoituksessa tulee säilyttää niiden saalistusreitit sekä lisääntymis- ja levähdyspaikat.
Järjestäjä Herttoniemi-seura
The post Lepakot kaupunkiympäristössä-esitelmä Herttoniemi-seuran asukasillassa 29.11.2023 appeared first on Herttoniemi.
]]>Oulunkylä-Seura ry katsoo, että Oulunkylän keskustakortteleiden asemakaavan muutos on edennyt monin osin myönteiseen suuntaan. Positiivista on, että Tapio Rautavaaran puisto säilyy ja pääradan pohjoiseen alikulkuun rakennetaan luiska, joka mahdollistaa pyöräilyn ja esteettömän liikkumisen. Myönteistä on myös se, että torikorttelin rakennukset ovat väriltään vaaleita ja kattomuodot poikkeavat kaavamääräyksellä tavanomaisimmista tasa- ja harjakatoista. Suhtaudumme alueen kehittämiseen positiivisesti ja toivomme, että kaupunki varmistaa kaavamääräyksillä sen, että korkea laatu ja kestävyys toteutuvat alueen suunnittelussa, materiaaleissa ja rakentamisessa.
OULUNKYLÄNTIEN ESTEVAIKUTUKSEN POISTAMINEN JA KEVYEN LIIKENTEEN TURVALLISUUS – ARKKITEHTUURIKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN UUDESTA SILLASTA
Oulunkyläntien estevaikutusta ei ole nyt arvioitavana olevassa keskustasuunnitelmassa onnistuttu poistamaan. Emme pidä suunnitteilla olevaa liikkumisjärjestelyä sellaisena, että se tukisi tavoitteeksi asetettua Oulunkyläntien eri puolien muodostumista yhtenäiseksi ja turvalliseksi kävelykeskustaksi.
Tulevassa keskustassa pääosa Oulunkyläntien länsi- ja itäpuolen välisestä jalankulku- ja pyöräliikenteestä on suunniteltu tapahtuvaksi ylittämällä Oulunkyläntie Oulunkyläntien ja Norrtäljentien liittymäkohdassa olevan kiertoliittymän eteläpuolelta. Näköpiirissä on, että Raide-Jokeri kulkee päivisin kiertoliittymän läpi molempiin suuntiin 5 minuutin välein sekä kiertoliittymässä ajavat myös useat bussit. Oulunkylän lisärakentaminen ja suunnitteilla oleva, useita kaupunginosia palveleva terveys- ja hyvinvointikeskus tuovat liikenneympyrään lisää henkilöautoja, takseja ja ambulansseja sekä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, joista osa on alakoululaisia. Liikenne on vaarassa ruuhkautua.
Oulunkylä-Seura on huolestunut erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta kiertoliittymässä. Suunniteltu Oulunkyläntien ylityspaikka katutasossa on vilkas ja riskialtis. Käytännössä järjestely estää yhtenäisen ja turvallisen kävelykeskustan syntymisen.
Oulunkylä-Seura vaatii, että nykyinen, pääradan viereinen, heikosti kunnossapidetty, kapea sekä talvisin pimeä ja liukas kevyen liikenteen silta korvataan mahdollisimman leveällä, maamerkkimaisella sillalla. Oulunkylän keskustan eri puolet yhdistävän näyttävän sillan suunnittelusta tulee järjestää arkkitehtuurikilpailu. Sillalla pitää olla hyvä valaistus ja talvikunnossapito, mieluiten talvisulatus. Sillalle toivotaan myös julkista taidetta. Reitit on suunniteltava siten, että mahdollisimman suuri osa kevyestä liikenteestä voidaan tätä reittiä pitkin ohjata turvallisesti Oulunkyläntien yli.
KULTTUURIKAUPUNGINOSA TARVITSEE TILOJA KULTTUURILLE
Maunula-talo ei riitä tyydyttämään kulttuuriesityksiin liittyviä tilantarpeita väestömäärältään voimakkaasti kasvavassa Oulunkylässä ja sen ympäristössä. Oulunkylään tarvitaan vähintään 200 henkilöä vetävä asukkaiden yhteinen musiikin, teatterin, seminaarien elokuvaesitysten ja muiden tilaisuuksien keskus. Suuren salin tarvetta lisää entisestään Oulunkylän tiilikirkon purkaminen vuonna 2025. Stadin yhteisötalo Seurahuoneen tilat eivät sovellu isojen tilaisuuksien järjestämiseen ja talon varauskirjat ovat jatkuvasti täynnä.
Monitoimisali tulisi rakentaa kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston yhteyteen. Tällöin kaikki nämä toimijat voisivat käyttää salia omaan toimintaansa. Tilat palvelisivat Oulunkylän lisäksi Koskelaa, Käpylää, Pukinmäkeä, Pihlajamäkeä, Pihlajistoa ja Viikinmäkeä. Salia voitaisiin vuokrata myös asukastilaisuuksien, seminaarien ja kokousten pitämiseen sekä muiden suurten tilaisuuksien järjestämiseen. Seura esittää, että kyseinen sali nimettäisiin Klaus Järvisen mukaan Oulunkylän Pop & Jazz Konservatorion perinnettä vaalien.
Kaavassa on varmistettava myös pienemmät kulttuurin toteuttamismahdollisuudet. Kirjastoon ja nuorisotiloihin tarvitaan omat esiintymislavat. Oulunkyläntorille sekä ravintoloihin on luotava tekniset edellytykset pienimuotoisten keikkojen, konserttien ja muun taiteen esittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sähköliitäntöjä, kaiutinvalmiuksia sekä mahdollisuuksia lavarakenteille. Torilla olevilla sähköliitännöillä mahdollistetaan myös ruokarekkojen toiminta torilla ilman meluavia aggregaatteja.
OULUNKYLÄNKULKU
Jotta jalankulkijat voivat liikkua turvallisesti ja ravintoloiden terasseista tulee viihtyisiä, niin Oulunkylänkulku tulee varata jalankulkijoiden käyttöön ja polkupyöriä sekä potkulautoja tulee kyseisellä kadulla taluttaa. Pyöräilijöille on suunniteltava riittävän leveät, erilliset reitit kadunvarsia pitkin.
Seura on huolestunut lumien kasaantumisesta kulkureitille ja talvikunnossapidon aiheuttamista vaurioista kiinteille kalusteille, istutuksille sekä katukiveyksille Oulunkylänkululla. Siksi esitämme Oulunkylänkulkuun järjestettäväksi kadun pinnan talvisulatuksen.
Seura pitää Oulunkylänkulku-nimikettä kankeana sekä suomen kielelle vieraana ja näin ollen ehdottaa sen nimeksi Oulunkylän kauppakuja.
SISÄTORI OULUNKYLÄNTIEN JA OULUNKYLÄNKULUN VÄLISEEN LIIKETILAAN
Vaikka kaavan pääpaino onkin kivijalkakaupoissa, niin Oulunkyläntien ja Oulunkylänkulun väliseen liiketilaan tulee rakentaa lämmin sisätori ”kivijalkakauppojen yhteiseksi eteiseksi”. Sisätorilta on kulku ruokakauppaan ja muihin liiketiloihin, jolloin tila toimisi perinteisen torimyynnin paikkana sekä asukkaiden levähdystilana nykyisen Ogelin liikekeskuksen tapaan. Lisäksi torimyynnin perinteiden vaalimiseksi Oulunkylänkulkuun sekä Oulunkyläntorille on taattava mahdollisuus järjestää torimyyntiä myös ulkotiloissa.
NYKYISEN OGELIN LIIKEKESKUKSEN HYÖDYNTÄMINEN MUKAAN ARKKITEHTUURIKILPAILUN TAVOITTEISIIN
Kaupunki on sitoutunut edistämään rakentamisessa kestävää kehitystä eikä turha purkaminen ole tämän tavoitteen mukaista. Sekä ekologisista syistä että kaupunkikuvan historiallisen kerroksellisuuden säilyttämiseksi Oulunkylä-Seura esittää, että liikekeskus Ogelin alueen arkkitehtuurikilpailussa tavoitteeksi asetettaisiin nykyisen liikekeskusrakennuksen rakenteiden ja arkkitehtuurin säilyttäminen ja hyödyntäminen joko kokonaan tai osana uutta rakennuskokonaisuutta.
JULKISTA TAIDETTA PROSENTTIPERIAATTEELLA
Seura haluaa muistuttaa, että Tapio Rautavaaran muistomerkki on tällä hetkellä Oulunkylän ainoa varsinainen julkinen taideteos ja sekin on Tapio Rautavaara -seuran ja oulunkyläläisten hankkima ja sittemmin Helsingin kaupunginmuseolle lahjoittama. On siis tasapuolisuuden nimissä perusteltua, että nyt rakennettavaan Oulunkylän uuteen keskustaan tulee korkealaatuista julkista taidetta, joka ammentaa inspiraatiota Oulunkylän historiasta ja alueella vaikuttaneiden taiteilijoiden ja muusikoiden teoksista. Sopivia paikkoja julkiselle taiteelle voisivat olla esimerkiksi toriaukio, Oulunkylänkulku ja Oulunkyläntien yli kulkeva uusi silta.
VANHOJEN PUIDEN SÄILYTTÄMINEN JA KORVAAMINEN
Oulunkylän täydennysrakentamisen yhteydessä on menetetty ja menetetään paljon arvokasta puustoa. Pelkästään Oulunkyläntien ja torin välisellä alueella kasvaa noin 40 vanhaa puuta. Seura pitää hulevesien imeyttämisen, varjopaikkojen tarjoamisen ja ympäristön viihtyisyyden kannalta tärkeänä, että Oulunkylän keskusta-alueen monipuolisesta puustosta säilytetään mahdollisimman suuri osa.
Kaadettavien puiden tilalle tulee istuttaa maapohjalle puita, joilla on mahdollisuus kasvaa vuosikymmenten myötä suuriksi Istutuslaatikkoihin pihakansille istutettavat pienet puut eivät riitä korvaamaan maaperässä kasvavia puita.
Haluamme myös kiinnittää huomiota Oulunkylän vanhan aseman puiston kunnostamiseen puiston historiaa ja alkuperäistä asemapuistosuunnitelmaa kunnioittaen.
Helsingissä 23.10.2023
OULUNKYLÄ-SEURA RY
Marja Markko
puheenjohtaja
Kaarina Kukka Korkeaoja
johtokunnan kaavaryhmän jäsen
Toni Pakarinen
johtokunnan kaavaryhmän jäsen
The post Oulunkylä- Seuran muistutus asemakaavan muutoksesta appeared first on Oulunkylä.
]]>Mediatiedote 16.11.2023
Rakentamisen suuri määrä ja uudet läpiajoreitit askarruttavat
Asukkaat työstivät oman bulevardisivuston ja kyselyn
Mäkelänkadun bulevardikaupungin vaikutuspiirissä olevat viisi kaupunginosayhdistystä ovat
julkistaneet oman sivuston, josta asukkaat saavat tietoa bulevardihankkeesta ja
kaupunginosien esittämistä huolista ja toiveista. Sivustolle avataan maanantaina 20.11.
kysely, jolla kerätään alueen asukkaiden mielipiteitä tällä viikolla julkaistusta Mäkelänkadun
bulevardikaupungin kaavarungosta ja siinä esitetyistä suunnitelmista. Tulokset esitellään
vuoden 2024 alussa.
Kaupunginosayhdistykset näkevät Mäkelänkadun bulevardikaupungin suunnittelun vaativana
hankkeena, ja sen toteutuksesta tehtävillä päätöksillä on kauaskantoiset seuraukset. Nyt
useita bulevardihankkeita toteutetaan rinnakkain, eikä yhdestä hankkeesta kertyvää
kokemusta pystytä hyödyntämään toisaalla.
”Bulevardihankkeella on merkittävä vaikutus suunnittelualueen kaupunginosien
kaupunkikuvaan ja se muuttaa nykyisten asukkaiden lähiympäristöä ja liikenneoloja
merkittävästi, ehkä jopa radikaalisti. Sen liikenteellinen vaikutus ei rajoitu pelkästään
varsinaiseen suunnittelualueeseen”, bulevardisivuston kokoamisesta vastaava Markus
Lindqvist arvioi.
Kaupunginosayhdistysten keskeisiä huolenaiheita on alueelle suunniteltu noin 16 000
henkilön asukasmäärä. Määrä vastaisi kolmea Postipuistoa, mikä koetaan liian suureksi.
Pientaloalueita näyttää jäävän tehokkaamman rakentamisen alle, ja aivan pientalojen
viereen voi nousta jopa 5–7 kerroksisia rakennuksia. Rakentamisen paine kohdistuu
vääjäämättä myös viheralueisiin.
Liikennevirran ohjaamista Mäkelänkadun lisäksi Veturitielle pidetään hyvänä erityisesti
Käpylässä, koska ratkaisu rauhoittaisi aluetta jakavan Mäkelänkadun liikennettä. Toisaalta
mahdollisten uusien, korvaavien läpiajoreittien muodostuminen asuinalueille huolestuttaa
osaa asukkaita erityisesti, jos Veturitien reitin sujuvuuteen ei panosteta riittävästi.
Kaupunginosien asukasaktiivit ovat seuranneet yhdessä bulevardihanketta usean vuoden
ajan. Ongelmaksi on koettu kaupungin ja asukkaiden välisen vuorovaikutuksen puute.
”Alueen kaupunginosat ovat jääneet kaipaamaan toimivaa vuorovaikutusta Helsingin
kaupungin kanssa ja kokevat, että alueen nykyisiä asukkaita ei ole kuultu suunnittelun
aikana. Edistääkseen omalta osaltaan toimivampaa vuorovaikutusta ja helpottaakseen
tiedottamista kaupunginosat ovat perustaneet kaupunkibulevardit-sivuston.”
Sivusto löytyy osoitteesta: https://kaupunginosat.fi/kaupunkibulevardit/
Lisätiedot:
Markus Lindqvist, Metsälä-Seura, 0400 380 370 (myös bulevardisivuston osalta)
Kai Ovaskainen, Käpylä-Seura, 050 388 3842
Marja Markko, Oulunkylä-Seura, 040 846 9215
Vesa Tiilikka, Maunula-Seura, 0400 514 631
Raimo Rahkonen, Pakila-Seura, 0400 408 122
The post Rakentamisen suuri määrä ja uudet läpiajoreitit askarruttavat appeared first on Oulunkylä.
]]>Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
KOKOUKSEN ASIALISTA
Tervetuloa!
The post Tervetuloa Hermanni-Vallila Seuran syyskokoukseen 22.11.2023 appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>Vuosaari-Seura kannattaa lämpimästi Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamista ja pitää hyvänä ratkaisuna sisällyttää luonnonsuojeluohjelmassa aluerajauksen ulkopuolelle jäänyt rantakosteikkoalue mukaan suojelualueeseen. Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:n kaupungille konsulttityönä laatima hoito- ja käyttösuunnitelma on myös laadukkaasti valmisteltu ja havainnollinen. Tehtyjen toimenpiteisiin liittyvien valintojen perusteet on pääsääntöisesti avattu huolellisesti. Ohessa kuitenkin muutamia suunnittelun taustatietoihin sekä hoito- ja käyttösuunnitelmaan liittyviä korjaus- ja tarkennusehdotuksia.
Suunnittelun taustoja käsittelevässä kappaleessa viitataan Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelmassa ja VISTRA II -suunnitelmassa esitettyihin ehdotuksiin kevyen liikenteen sillasta Ramsinniemen ja Vartiosaaren välillä. Viime viikolla poliittiseen päätöksentekoon tulleessa Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksessa siltayhteyttä ehdotetaan kuitenkin vain Laajasalon ja Vartiosaaren välille. Tämä kohta taustatiedoissa olisi hyvä päivittää nykytilannetta vastaavaksi, vaikka kriittiset huomiot aiemmin ajatellun sillan vaikutuksista Ramsinniemen luonnolle ovat tietysti päteviä yhä edelleen.
Nyt valmisteilla olevan Ramsinniemen pohjoisosan asemakaavan mahdolliset haitalliset vaikutukset alueella sen sijaan ovat vielä epäselviä, koska kaavaehdotus valmistuu kaavoittajan antaman tiedon mukaan vasta ensi vuonna. Asemakaavatyössä luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset metsäalueet on pääosin rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Alueella voimassa olevassa ja asemakaavaa ohjaavassa Yleiskaava 2002:ssa ne on osoitettu virkistysalueeksi.
Luonnonsuojelualueiden suojeluarvojen säilymisen kannalta kulunohjauksen järjestäminen ja opastus ovat tärkeitä. Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa pyöräilyä poluilla ei kuitenkaan ole kielletty kuin osalla pienemmistä poluista. Problemaattisen ja valitettavan ratkaisun taustalla vaikuttaa ilmeisesti koko Ramsinniemen reittiverkoston suunnittelun keskeneräinen tilanne. Suojelualueen halki kulkevan pääreitin kerrotaan liittyvän tulevaisuudessa sekä lounaassa, että koillisessa laajempaan Ramsinniemen rantareittiin. Luonnonsuojelualueen ulkopuolisen reittiosuuden linjaus ja toteutustapa tarkentuvat kuitenkin vasta asemakaavaehdotuksen valmistuessa. Kuvion tekee hankalaksi se, että hyvin iso osa Ramsinniemeä on rajattu kokonaan pois asemakaavatyön suunnittelualueesta, joten järkevä kokonaisratkaisu koko niemen osalta jää joka tapauksessa edelleen suurelta osin auki. Vaikka tällä hetkellä pyöräily poluilla ei suojelualueella ole ollut ongelmallista, on asian seuranta jatkossa tärkeää suojeluarvojen säilymisen kannalta. Tilanteen niin vaatiessa, tulee pyöräilyn kieltämistä kokonaan luonnonsuojelualueen sisällä voitava tarkastella myöhemmin uudelleen.
Pyörätelineen lisääminen luonnonsuojelualueen nykyiselle pysäköintialueelle Ramsinniementien läheisyyteen on hyvä ajatus, mutta käytännössä enemmän hyötyä pyöräilyn ohjaamisen ja maastopoluilla pyöräilyn vähentämisen kannalta olisi telineen sijoittamisesta myös aiotun uuden läntisimmän pääopastetaulun yhteyteen aivan suojelualueen reunalle, jossa turvallisen runkolukittavan telineen käyttö olisi houkuttelevampaa myös suojelualueen länsipuolella sijaitsevalle virkistysalueelle suuntaaville ulkoilijoille ja uimareille, ja tarpeeton pyöräily kapeilla metsäpoluilla vähenisi.
Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan luonnonsuojeluohjelman toteuttaminen etenee Vuosaaressa seuraavaksi hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisella Mustavuoren eteläosan ja Porvarinlahden etelärannan uusille suojelualueille, ja toivottavasti pian myös Meri-Rastilan metsän ja muinaisrantakivikon alueelle. Näiden kaikkien kolmen kohdalla luonnonsuojeluohjelmassa esitettyjen alustavien aluerajausten laajentamiseen on olemassa hyviä perusteita päivittyneen luontotiedon ansiosta.
Helsingissä 19.11.2023
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Seura ry
Elisa Lehtonen
sihteeri
Vuosaari-Seura ry
The post Lausunto Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamisesta sekä hoito- ja käyttösuunnitelmasta appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>The post Maria Peura: Esikoinen 2.4. appeared first on Käpylä-Seura.
]]>Kysely on anonyymi ja koostuu pääasiassa vaihtoehtokysymyksistä. Aikaa vastaamiseen ei mene kuin muutama minuutti. Kysely on auki 20.12.2023 asti.
HUOM: muista lopuksi napauttaa Lähetä kysely -painiketta, jotta vastaukset tallentuvat.
Pääset Pakilan kyselyyn tästä linkistä: https://kaupunginosat.fi/kaupunkibulevardit/kyskrunko-pakila/
Jos haluat tutustua tarkemmin kaavarunkoon, löytyy kaikki dokumentit täältä: https://kaupunginosat.fi/kaupunkibulevardit/kaavarunko/
The post Vastaa asukaskyselyyn bulevardikaupungin kaavarungosta appeared first on Pakila.
]]>The post Apollon Syyskonsertti Su 26.11.2023 appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>The post VALOKARTANO ma 20.11.2023 appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>Mukaan mahtuu max 30 hlöä. Ilmoittautumiset tästä
The post Rikosten Käpylä 3.4. appeared first on Käpylä-Seura.
]]>The post Laiholan talo tuhoutui tulipalossa appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>Pihlajamäen käsityöläisten joulumyyjäisissä on mukana yli 30 myyjää!
Myyjäisistä löydät erilaisia uniikkeja tuotteita lahjaksi tai omaksi iloksi. Tule tekemään hyviä löytöjä ja osoitat arvostuksen kädentaidoille.
Myynnissä on mm. kankaisia lahjapusseja, upeita joulukoristeita, tonttuhattuja ja kortteja. Paljon koruja eri materiaaleista; virkattuja leluja, eläimiä, nukkeja ja nalleja. Puisia käyttö- ja koriste-esineitä sekä palapelejä. Tarjolla myös lastenvaatteita sekä asusteita koko perheelle, neulottuja pipoja, huiveja, lapasia ja villasukkia; hiusdonitseja, pantoja. Valokuvatuotteita, saippuoita, kynttilöitä sekä tietysti makeita ja suolaisia leivonnaisia kotiin vietäväksi. Nämä kaikki ja paljon muuta nuorisotalolla kahdessa kerroksessa.
Nuorisotalon etupihalla on seurakunnan puurokattila kuumana ja Lions myy grillimakkaraa. Sisältä löytyy Pihlajamäen ala-asteen vanhempainyhdistyksen kahvila.
Lämpimästi tervetuloa ostoksille ja nauttimaan jouluisesta tunnelmasta!
The post Pihlajamäen joulumyyjäiset su 3.12. appeared first on Pihlajamäki.
]]>Kaavarunko pohjaa Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteisiin, jotka julkaistiin vuonna 2018. Se rajoittuu Pakilassa vain hyvin pienelle alueelle Pakilan etelärajalla, mutta tällä alueella oleville pientaloille ja taloyhtiöille kaavarunko tarkoittaa merkittävää asuinympäristön muutosta. Tämä koskee lähinnä Heinäsarantien, Heinäsarankaaren ja Saarnaajantien itäpään sekä Kansantien länsipään ja Perhekujan varrella olevia pien- ja rivitaloja, joiden läheisyyteen suunnitellaan korkeimmillaan 7-kerroksisia rakennuksia (katso kartta alla).
Kaavarunko koskettaa kaikkia pakilalaisia
Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarunko koskettaa kaikkia pakilalaisia ainakin seuraavilta osin:
1.Pohjois-Helsingistä tulevan bussiliikenteen päätepysäkki tulisi olemaan Käpylässä tai mahdollisesti Pasilassa
Pakilalaisten kannalta keskeinen seikka on Käpylän aseman yhteyteen suunniteltu joukkoliikenneterminaali. Kaavarungon liikennejärjestelmäselvityksessä todetaan: ” Lukuun ottamatta lentoaseman yhteyksiä palvelevaa bussirunkolinjaa 600, kaikkien muiden säteittäisten bussilinjojen on suunniteltu päättyvän Käpylän asemalle tai Mäkelänkadun bulevardikaupungin suunnittelualueen ulkopuolella olevaan Pasilaan”. Laajemmassa kaavarungon selostusluonnoksessa todetaan: ” Käpylän asemalle on tutkittu vaihtoehtoja varsinaiselle terminaalille, jolloin valtaosa busseista päättyisivät sinne, sekä vaihtoehtoa, jossa asemalla sijaitsisivat laadukkaat vaihtoyhteydet, varsinaisen terminaalin sijaitessa muualla kaupungissa”. Tämä tarkoittaisi, että Käpylän asema tai esimerkiksi Pasila olisivat pohjoisesta tulevien bussien, mukaan lukien bussit 61, 64, 66, ja 67, päätepysäkki.
2. Läpiajoliikenteen lisääntyminen
Tuusulanväylän liikennemäärät ovat suuret verrattuna siihen, mikä yleensä on bulevardityyppisen kadun kapasiteetti ja Tuusulanväylälle ei ole täydentävää rinnakkaista väylää. Siksi ruuhkan ilmaantuessa liikennettä saattaa ohjautua myös Pakilan asuinalueen teille, kuten esim. Yhdyskunnantielle, Sysimiehentielle, Jakokunnantielle, Kuusmiehentielle ja Pakilantielle. Lisäksi Tuusulanväylältä Länsi-Helsinkiin suuntautuvaa liikennettä saattaa ohjautua myös Sysimiehentien kautta Paloheinäntielle. Tähän liittyy uhkakuva läpiajoliikenteen lisääntymisestä näillä teillä. Suunnitelmassa on myös uusi eritasoliittymä, josta katuyhteys bulevardille etelän suuntaan.
Lisäksi on huomioitavaa, että vuonna 2022 julkaistu Länsi-Pakilan suunnitteluperiaatteet ovat pohjoisen suuntaan etenevää jatkoa Mäkelänkadun bulevardikaupunki suunnitelmalle ja kattavat koko Länsi-Pakilan. Niiden osalta on epäselvää, koska tullaan julkaisemaan vastaava tätä aluetta koskeva kaavarunko ja mikä on siihen merkityn lisärakentamisen aikataulu. Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarunkoon merkitty lisärakentaminen antaa kuitenkin aavistuksen siitä, millainen tulee olemaan Länsi-Pakilan kaavarungon mahdollistaman lisärakentamisen määrä alueen itärajan eli nykyisen Tuusulanväylän läheisyydessä olevalla alueella.
The post Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarunko on julkaistu – Ota kantaa! appeared first on Pakila.
]]>The post Mäkelänkadun kaupunkibulevardin kaavarunko ja asukaskysely appeared first on Metsälä.
]]>https://kulosaarelaiset.fi/wp-content/uploads/sites/10/2023/11/Kutsu-helena-ahonen.pdf
The post Lukutuvassa torstaina 23.11. klo 18-19 appeared first on Kulosaari.
]]>Kaupunkilaisten käsikirja Helsingin historiallisten rakennusten pelastushankkeisiin sai alkunsa Elina Nummen OmaStadi 2020–2021-ohjelmaan jättämästä ehdotuksesta. Ehdotuksen otsikko oli: ”Pelastetaan Helsingin historia helsinkiläisille – vanhat talot eläviksi yhteisöiksi”. Se sai runsaasti kannatusta äänestyksessä ja pääsi toteutukseen saakka.
Opas on nyt valmis ja julkaistu ja se tarjoaa asukkaille käytännönläheistä tietoa ja konkreettisia työkaluja siihen, miten olla mukana pelastamassa, säilyttämässä ja elävöittämässä Helsingin historiallisia rakennuksia. Myös erilaiset rahoitusmahdollisuudet nostetaan esille. Tapauskuvaukset tuovat oppaaseen konkretiaa. Muun muassa Annalan huvilan ja Hietsun Paviljongin tarinat löytyvät oppaasta. Linkki julkaisuun.
Helsinki omistaa noin parisataa vanhaa rakennusta, joille sillä ei ole enää käyttöä ja joista se haluaa luopua. Myytäviin kohteisiin kuuluu monenlaisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia kartanoista kesähuviloihin ja ravintoloihin. Monet niistä sijaitsevat virkistysalueella tai muuten erityisissä paikoissa. Helsinki haluaa tukea toimia, jotka mahdollistavat rakennusten säilymisen yhteisöllisessä ja kaupunkilaisia palvelevassa käytössä. Tämän OmaStadi-aloitteesta syntyneen käsikirjan tarkoitus on ollut koota yksiin kansiin keinoja, jotka auttavat kaupunkilaisia Helsingin vanhojen rakennusten ostamisessa ja pelastamisessa yhteisölliseen käyttöön.
The post Kaupunkilaisten käsikirja Helsingin historiallisten rakennusten pelastushankkeisiin -opas julkaistu! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>The post Roihuvuoren kirkon uusi asemakaava hyväksyttiin Kaupunkiympäristölautakunnassa (11-2023) appeared first on Roihuvuoren kaupunginosasivut.
]]>Kokouksen aluksi klo 18-18:30 Jenni Nivalainen Varmalta esittelee Arabia 135-korttelin uudistusta ja uusia vuonna 2024 käyttöön tulevia kunnostettuja tiloja. Tule kuulolle ja kysymään!
VALITETTAVASTI ALUSTUS PERUTTU SAIRASTAPAUKSESTA JOHTUEN! Kokous pidetään normaalisti.
Haluatko päästä vaikuttamaan asuinalueesi asioihin? Artovan aktiiviseen hallitukseen vapautuu muutama paikka vuodelle 2024. Tule paikalle kokoukseen ja ilmoittaudu mukaan ensi vuoden hallitukseen. Voit myös ilmoittautua sähköpostitse etukäteen: artova.koordinaattori@gmail.com
SYYSKOKOUKSEN ESITYSLISTA:
1. Kokouksen avaaminen
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja
ääntenlaskijoiden valinta
3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Esityslistan hyväksyminen
5. Päätetään jäsenmaksun määrä vuodelle 2024
6. Henkilövalinnat vuodelle 2024
7. Toimintasuunnitelman 2024 ja talousarvion 2024 vahvistaminen
8. Muut esille tulevat asiat
9. Kokouksen päättäminen
Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa!
The post Artovan syyskokous 20.11.2023 appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>Vielä ehdit mukaan! Vielä on joitain paikkoja vapaana seuran vierailulle töölöläiseen Virkki-kotimuseoon. Toimi heti.
Merikannontiellä sijaitsevassa töölöläiskodissa voi tutustua 1950-luvun vaihteen modernismin sisustusihanteisiin sekä aikakauden muotoiluun. Käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkki (1907–2000) oli käsityökulttuurin edistäjä, joka monipuolisen uransa aikana opetti, kirjoitti, toimi käsityöalan yrittäjänä ja tekstiilitaiteilijana.
Virkin entistetyssä kodissa näkyy aikakauden ihanne sisustuksen tarkoituksenmukaisuudesta. Tuolloin yksittäiset, taidokkaasti muotoillut huonekalut syrjäyttivät aiemmat raskaat kalustokokonaisuudet ja muotoilun arvostus nousi arjen estetiikan luojana.
Vierailuaika: keskiviikko 22.11.2023 klo 17.00
Opastuksen kesto: n. 1,5 tuntia
Vierailijamäärä: max 20 henkilöä
Osoite: Merikannontie 3 B 32
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 14.11.2023
Hinta: 5 euroa / vierailija + opastus 60 € (jaetaan ilmoittautuneiden kesken?) Käteismaksu
Vierailun järjestelyistä vastaa Töölö-Seuran ry:n varapuheenjohtaja Juha Pohtio.
Ilmoittautuminen osoitteella tooloseura@gmail.com
The post Töölö-Seuran vierailu Virkki kotimuseoon keskiviikko 22.11.2023 klo 17.00- appeared first on Töölö.
]]>Vallan vaihdon lähestyessä Töölö-Seura ry:n marraskuun Kirjailijaillan vieraana on toimittaja-kirjailija Risto Uimonen ja aiheena hänen tuore kirjansa ”Sauli Niinistö – Suomalaisten presidentti”.
Toimittaja-kirjailija Risto Uimosen kolmas kirja Sauli Niinistöstä keskittyy huippusuositun presidentin toisen kauden käännekohtiin: Putiniin ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, Suomen Natoon liittymiseen sekä Niinistön toimiin niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin mittaushistorian suosituimpana valtionpäänä.
Kirjasta käy ilmi, miten Niinistö on kahden kautensa aikana onnistunut palauttamaan presidentti-instituutiolle sitä arvovaltaa, jota se oli menettänyt perustuslain uudistuksissa.
Presidentti Niinistö on antanut kirjaa varten haastatteluja, ja kirjassa on aivan uutta tietoa Naton jäsenyyteen johtaneiden tapahtumien dramaattisista käänteistä ja jäsenyysneuvottelujen etenemisestä.
Tule mukaan kysymään ja keskustelemaan presidentistä, joka vei Suomen Natoon.
Uutuuskirja on myytävänä tilaisuudessa ja Uimonen signeeraa kirjoja.
Tule mukaan kysymään ja keskustelemaan. VAPAA PÄÄSY!
Aika: keskiviikko 29.11.2023, kello 17-18.30
Paikka: Töölön kirjasto, Mika Waltari-Sali
Kirjailijaillan juontaa Töölö-Seuran puheenjohtaja, toimittaja Matti Niiranen.
Kirjailijailtoihin on vapaa pääsy. Tuo mukana ystäväsikin!
Kuvat: WSOY, Veikko Somerpuro ja Mikko Mäntyniemi
The post Töölö-Seura ry:n Marraskuun Kirjailijaillan teema: Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti appeared first on Töölö.
]]>The post Terveyskeskuksemme tulevaisuus appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Aika:15.11.2023 klo 18.00–20.00
Paikka:Asukastila Orpaantupa, Myllypurontie 22
OHJELMA
klo 18.00-18.10 Avaussanat
The post Asukasturvallisuusilta appeared first on Myllypuro.
]]>Aihetta tarkastellaan seuraavista näkökulmista:
– Viheralueen ja rakennetun ympäristön rajaus
– kerrosten määrä ja rakennusten sopivuus maisemaan
– liike- ja palvelutilojen määrä
– liikenne- ja pysäköintiratkaisut
Edellisen suunnitteluvaiheen tulokset eli Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteet kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 18.12.2018.
Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteet (18.12.2018)
Tuusulanbulevardin suunnitteluportaali, jonne kaupunginosayhdistykset ovat keränneet tietoja
Tilaisuuden tulostettava ohjelma
The post Keskustelua Tuusulanväylän kaupunkibulevardialueen kaavarungosta appeared first on Maunula.
]]>Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimialan tonttiosaston tiimipäällikön Päivi Korpelan kanssa käydyissä neuvotteluissa selvisi, että kaupunki edellyttää talon merkittävän kauppasumman ohella vielä erityistä viisinumeroista vakuustalletusta. Tontin vuosivuokra nousisi vuositasolla liki kaksinkertaiseksi. Sen lisäksi seuran vastuulle tulisivat talon mittavat peruskorjauskustannukset ja talon vuokrauksen ja markkinoinnin kustannusten nousu.
Kokonaiskustannus Pakin talon ylläpidosta nousisi tarjolla olevalla mallilla niin korkeaksi, että Pakila-Seura pyytää kaupunkia arvioimaan kauppahintatavoitteitaan vielä uudelleen. Tiedossa olevalla kustannustaakalla seuran on hyvin vaikea kuvitella talon hankkimista 30 vuoden vuokra-ajaksi, kun vastuu talosta olisi vapaaehtoistyöhön pohjautuvan seuran hallituksella.
Helsingin kaupunki on luvannut palata asiaan eli pallo on nyt kaupungilla. Pakila-Seura odottaa, voiko kaupunki arvioida myyntitarjouksen ehtojaan vielä uudelleen. Sen jälkeen seura käsittelee asiaa uudelleen.
Teksti: Esko Lukkari
Kuva: Erja Vuorio
The post Pakila-Seura otti aikalisän Pankin talon ostoasiassa appeared first on Pakila.
]]>Länsi-Pakilan alueella on 26:lle pien- tai rivitalotontille haettu asemakaavamuutosta rakennusoikeuden tehostamiseksi. Pakila-Seura halusi selvittää jäsentensä mielipiteitä asemakaavamuutoksesta ja lähetti jäsenilleen kyselyn aiheesta. Kysely oli auki 12.10. – 31.10.2023. Vastauksia saatiin 56 kpl eli vastausprosentti on 28 %.
Kyselyn tulosten perusteella selvä enemmistö (75 %) Pakila-Seuran jäsenistä kannattaa Pakilan säilyttämistä pien- ja rivitalovaltaisena kaupunginosana. Selvä enemmistö (62,5 %) myös katsoo, että mahdollisista asemaakaavamuutoksista tulisi aina informoida naapureita. Tällä hetkellä kaupunki on linjannut, että mikäli naapureita on yli 30, ei heitä tarvitse erikseen informoida.
Selvä hajonta oli nähtävissä vastauksissa kysymykseen Pakilan asuinpientalo- ja/tai rivitalotonttien rakennustehokkuuden lisäämisestä (nykyisestä 0,25:sta suunnitteluperiaatteiden (2022) mukaiseen 0,4:ään). Reilu kolmannes (37,5 %) katsoi, että rakennusoikeutta ei pitäisi lisätä, mutta viidennes (19,6 %) puolsi sitä.
Enemmistä vastaajista (60,7 %) ei kannata tonttitehokkuuden nostamista 3-kerroksisten kerrostalojen rakentamisen mahdollistavaan 0,5 tehokkuuteen sellainen tonttien osalta, jotka ovat Pakilantien läheisyydessä, mutta eivät rajoitu suoraan Pakilantiehen. Osa vastaajista (14,3 %) kannatti ratkaisua.
Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset on toimitettu jäsenistölle. Kiitos kaikille vastaajille!
Pakila-Seura on vuosien varrella toteuttanut monia jäsen- ja asukaskyselyitä edunvalvontatoimintansa oikein suuntaamiseksi. Jatkossa pyrimme entistä aktiivisemmin luotaamaan jäsentemme – ja laajemminkin alueen asukkaiden – näkemyksiä ja tarjoamaan kyselyihin vastaamisen kautta lisämahdollisuuden osallistua keskusteluihin ajankohtaisista aiheista.
Pakila-Seuran jäseneksi voit liittyä tämän linkin kautta avautuvalla lomakkeella. Jäsenmaksu on 15 e/vuosi.
The post Pakila-Seuran jäsenet kannattavat Pakilan säilyttämistä pientalovaltaisena appeared first on Pakila.
]]>Vuosaari-Seura ja Pro Meri Rastila tunnistavat hyvin päiväkotipaikkatarpeiden vaikean tilanteen kaupunginosassa, mutta pitävät ikävänä, että vasta noin kaksi kuukautta sitten lainvoiman saaneesta kaavasta ollaan jo nyt hakemassa poikkeamispäätöstä. Hakemuksen esittämät muutokset asemakaavasta Ison Kallahden puistossa eivät ole pieniä ja sisältävät useita ongelmallisia piirteitä. Huomattavasti parempi tapa edetä asiassa olisi ollut asemakaavamuutoksen käynnistäminen sekä siihen kuuluva normaali vuorovaikutusprosessi, tai huolellisempi suunnittelu jo nykyisen asemakaavan taustatyössä.
Ison Kallahden puiston länsiosan niitty on oikeusvaikutteisella asemakaavakartalla osoitettu kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä pääosin avoimena säilytettävä merkinnällä sa-1. Paikka liittyy puistossa sijaitsevan suojellun Sjökullan torpan historiaan. Niittyalue kokonaisuudessaan on ainoa varsinainen niitty Ison Kallahden puiston alueella. Päiväkodin vaatimat aidattavat piharakenteet supistaisivat avointa niittyä ja sa-1-aluetta merkittävästi alueen pohjoisosassa. Myös muutos näkyvässä koetussa maisemassa alueella olisi huomattava. Uusi suuri päiväkotirakennus tulisi hallitsemaan maisemanäkymää koko ympäristössä.
Niityllä sijaitsee luonnonlähde (Ison Kallahden puiston lähde, LTJ-Kohde 48, arvoluokka I), johon kohdistuu haittavaikutuksia rakentamisen toteutuessa. Lähde kerää pohjavettä kallioitten välisestä laaksosta, joka on jo osin rakennettu. Jos kostean niittyalueen laidalle rakennetaan lisää, ja tehdään uusia kulkuväyliä, on riski pohjavettä peittävän hienosedimenttisen maakerroksen puhkeamiselle ja pohjaveden purkautumiselle pinnalle, jolloin alempana oleva lähde voi kuivua kokonaan. Myös lähteen luontainen valuma-alue kutistuu, koska rakennettavilta alueilta, katoilta ja kivipinnoilta hulevedet ohjattaneen sadevesiviemäreihin, mikä pienentää maahan imeytyvää vesimäärää alueella. Rakennusten perustukset tulevat rikkomaan suojaavan pintamaan pohjavesikerrokseen saakka, ja jos perustukset viemäröidään, se laskee vääjäämättä koko alueen pohjaveden korkeutta ja ehdyttää lähdettä. Samoin tekevät uusien liikenneväylien yhteyteen mahdollisesti kaivettavat ojat. Mikäli mahdollista, pohjaveden taso tulisi säilyttää ennallaan, hulevedet imeyttää paikallisesti ja välttää ojituksia. Näin aluetta elävöittävä luonnonlähde voisi säilyä lähialueen muutoksista huolimatta. Luontotietojärjestelmän kohdekortin mukaan Ison Kallahden puiston lähteellä on aivan erityistä arvoa, sillä luonnontilaisia lähteitä ei Helsingissä juuri ole. Lähteelle suositellaan kohdekortilla myös pohjavesien muodostusalueen määrittämistä sekä kasvillisuuden kartoitusta. Nämä olisi syytä toteuttaa mahdollisimman pian ja ennen mahdollisia rakennustoimenpiteitä.
Poikkeamispäätöshakemuksessa päiväkotirakennuksen julkisivujen värityksen osalta ehdotetaan muutosta asemakaavan määräyksiin, jotka edellyttävät tumman sävyistä puuta ja Harbonkadun suuntaan vaaleaa tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta. Allekirjoittajat kannattavat pitäytymistä asemakaavan määräämässä värityksessä, vaikka materiaali olisikin puu. Harbonkadun toisella puolella on vaaleita taloja ja päiväkodin seinä on umpinaisempi kadun puolella kuin pihan puolella.
Asemakaavassa määrätään edelleen, että tontin korkotasot on sovitettava ympäröivien tonttien, viher- ja katualueiden korkotasoihin maisemaan paikkakohtaisesti sopivin rakentein, välttäen korkeita muuri- ja/tai sokkelirakenteita. Tämä on erityisen tärkeää niityn suuntaan, koska Harbonkatu ja myös sen viereen ajateltu päiväkotirakennus sijaitsevat topografisesti huomattavasti alavaa niittyaluetta korkeammalla. Ero näkyy hyvin pihasuunnitelmassa esitetyissä korkeustasojen eroissa alueella. Pihan huolellisen suunnittelun avulla, ja säästämällä mahdollisimman paljon puita sekä aluskasvillisuutta, eron tasaamista pihassa voidaan toteuttaa siten, että korkeustasojen ero olisi vähemmän häiritsevä.
Päiväkodin aluetta kuvaava Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy:n tekemä asemapiirros ja Loci Maisema-arkkitehdit Oy:n laatima pihasuunnitelma esittävät muutoksia myös Ison Kallahden puiston jalankulku- ja pyöräilypolkujen linjauksiin. Asemakaavassa Kalkkihiekanpolku kulkee heti rivitalotontin itäpuolella, ja se oli perusteltavissa yhteytenä Meri-Rastilan tieltä Harbonkadun kautta edelleen Ison Kallahden uimarannan suuntaan. Ajatuksena tässä oli myös vähentää aivan Sjökullan torpan vieritse kulkevaa runsasta läpikulkua. Nyt polkua ollaan esittämässä keskelle nykyistä niittyä, jolloin se tulisi jo melko lähelle Sjökullaan kulkevaa vanhaa polkua. Jättämällä uusi polku pois, säästyisi Ison Kallahden puiston pohjoisosan niittyä enemmän.
Allekirjoittajayhteisöjen mielestä on ongelmallista, että poikkeamispäätöshakemuksen materiaalissa esitetään muutossuunnitelmia tuoreeseen asemakaavaan laajalti hakemuksessa varsinaisena kohteena olevan tontin ulkopuolella. Koko Ison Kallahden puiston puistosuunnitelman valmistelu on toivottavasti käynnistymässä lähiaikoina, ja vasta sen laatimisen yhteydessä on oikea hetki tarkastella myös asemakaavan osoittamien kävely- ja pyöräilypolkujen tarkempia linjauksia ja leveyksiä, sekä myös niiden tarpeellisuutta niityllä ja muuallakin laajemman suunnittelualueen maastossa. Tuolloin myös asiallinen vuorovaikutus ennen tehtäviä päätöksiä on mahdollista huomattavasti laajemmin kuin hyvin suppeassa poikkeamispäätöskäsittelyssä.
Helsingissä 29.10.2023
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Pro Meri-Rastila -liikkeen puolesta,
Anna Maija-Virta
The post Muistutus Harbonkatu 8:n poikkeamispäätöshakemuksesta appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>Helsingin kulttuuriteko 2023 -palkinnon kriteereinä on, että palkittava teko muuttaa tai haastaa olemassa olevaa kaupunkitilaa tai toimintatapaa, tai saa näkemään asiat uudella tavalla. Kyseessä voi olla pieni tai suuri kulttuuriteko, joka osoittaa rohkeutta luoda jotain uutta ja erilaista.
Palkinnonsaaja voi olla joko yhteisö tai yksittäinen henkilö. Lopullisen päätöksen palkinnonsaajasta tekee joulukuussa 2023 kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto, mutta helsinkiläisten ääni halutaan saada valintaprosessissa aiempaa paremmin kuuluviin.
Palkinnonsaaja julkistetaan perjantaina 5.1.2024 kello 15 pidettävässä palkintotilaisuudessa keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita! 5000 euron rahapalkinnon lisäksi voidaan jakaa yksi tai kaksi kunniamainintaa.
Helsingin kulttuuriteko -palkintoa on jaettu vuodesta 2009 lähtien, jolloin tunnustus myönnettiin Suvilahden graffitiaidalle. Sittemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Ravintolapäivä (2011) ja Sompasauna (2015). Viime vuonna palkittiin Refugee Film Festival (2022), joka tuo ohjelmistossaan esiin pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä teemoja ja tekee tiivistä yhteistyötä turvapaikanhakijataustaisten elokuvantekijöiden kanssa.
Lista aiemmista palkinnonsaajista löytyy kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan verkkosivuilta.
The post Ehdota pe 10.11. mennessä vuoden 2023 helsinkiläistä kulttuuritekoa! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>Torstaina 9. marraskuuta klo 18
Kustaankartanon seniorikeskus
K-talo, Oltermannintie 32 (pikaratikka 15 ja bussit 69, 553)
Helsingin sote-toimiala aikoo lopettaa
Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemat ja neuvolat
sekä keskittää palvelut Oulunkylän ja Malmin jättikeskuksiin.
Kaupungin suunnitelmista keskustelemassa terveys- ja päihdepalvelujen
johtaja Leena Turpeinen ja projektipäällikkö Lars Rosengren.
Kaupunginosayhdistysten esityksistä kertoo Milja Parviainen.
Tervetuloa kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan!
Tilaisuuden järjestää kaupunginosayhdistysten työryhmä: Maunula-seura,
Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura.
The post Lopetetaanko lähiterveysasemat? Avoin asukastilaisuus torstaina 9. marraskuuta klo 18 appeared first on Oulunkylä.
]]>Kuusen valot sytytetään lauantaina 2.12.2023 alkaen kello 14. Paikalle saapuu joulupukki, joka asettuu valokuvattavaksi sekä lasten että muiden halukkaiden kanssa.
Juhlassa esiintyvät Töölö Brass, Tiernapojat ja Töölön kirkon kamarikuoro. Juhlan juontaa ja joululauluihin johdattelee taiteilija Ari Joki. Töölöläinen partiolippukunta Ilvesveikot myy adventtikalentereita ja lettuja. Töölön kirkkoherra Hilkka Niemistö pitää lyhyen tervehdyspuheen, jossa joulun sanoma tuodaan esiin.
Lämmintä juotavaa ja maukasta syötävää saa jälleen Töölöntorin ihanista kahviloista ja ravintoloista! Muistakaa ostaa joululahjat ja ruuat oman kaupunginosan liikkeistä!
Töölö-Seura ry on hankkinut kaupunginosamme yritysten tuella jo 20 vuoden ajan joulukuusen Töölöntorille ja järjestänyt Kuusijuhlan torilla. Kuusijuhla torilla järjestetään perinteisesti 1. adventtisunnuntain aattolauantaina.
Loppiaiseen asti torilla oleva joulukuusi ja Kuusijuhla tuovat valoa kaikille töölöläisille ja joulun iloa etenkin kaupunginosamme lapsille.
Töölö-Seura ry ei tänä vuonna saa tukea kuusen hankintaan tai Kuusijuhlaan Helsingin kaupungilta. Projektin rahoitus on pitkälti siis nyt yrityksiltä Kuusijuhlan käsiohjelmaan saatavien ilmoitusten varassa. Iso kiitos jo etukäteen kaikille yrityksille ja yksityishenkilöille, jotka kuusen hankintaa tukevat! Lisätietoja saa osoitteesta tooloseura@gmail.com
LIITY TÖÖLÖ-SEURA RY:N JÄSENEKSI ja tue vapaaehtoistyötämme viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Jäsenkaavake löytyy tästä linkistä: https://xn--tl-seura-n4aab.fi/liity-jaseneksi/
The post Perinteinen Töölöntorin Kuusijuhla lauantaina 2.12.2023, kello 14- appeared first on Töölö.
]]>Myllypuro-Seura ry ja Helsingin Pelastusliitto ry yhdessä
Aika: 15.11.2023 klo 18.00–20.00
Paikka: Asukastila Orpaantupa, Myllypurontie 22
OHJELMA
klo 18.00-18.10 Avaussanat
klo 19.50-20.00 Tilaisuuden päätössanat
The post Asukasturvallisuusilta 15.11.2023 appeared first on Myllypuro.
]]>Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kestävän kaupunkisuunnittelun työkalu, jolla kaupunki sitoutuu arvokkaan luonnon ja kulttuuriperinnön sekä virkistysalueiden laajan yhtenäisen kokonaisuuden säilyttämiseen ja hoitamiseen. Kaupungin tulee itse hakea kansallisen kaupunkipuiston statusta ympäristöministeriöltä. Suomessa jo 11 kaupunkia päättänyt perustaa kansallisen kaupunkipuiston!
Helsingin kaupunginosayhdistykset ovat yli kymmenen vuotta olleet aktiivisesti mukana edistämässä kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Helka ry:n hallitus päätti kokouksessaan 26.9.2023 laatia aloitteen, jossa esitetään hakuprosessin käynnistämistä vielä tällä valtuustokaudella. Asiasta on edellisen kaupunginhallituksen päätös sekä selkeät kirjaukset nykyisessä ja edellisessä kaupunkistrategiassa.
Kaupunginosayhdistysaktiivit haluavat olla mukana perustamisprosessissa hyvän yhteissuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin-verkosto (KKPH) oli taannoin mukana myös kaupungin uuden osallisuusstrategian pilotissa.
Kaupunginosayhdistykset ehdottavat, että kaupunginhallitus sisällyttää vuoden 2024 talousarvioon riittävät resurssit ja nimeää perustamisvalmistelun tueksi laajan valmistelutoimikunnan, joka koostuu kaupungin johdon, neljän toimialan, yliopiston, seurakunnan, valtion ja järjestöjen edustajista. Toimikunnan tarkoituksena on turvata perustamisselvityksen sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman loppuunsaattaminen asukkaita ja yhteistyökumppaneita kuunnellen. Aloitteessa todetaan, että prosessin määräaika on hyvä olla 31.12.2024.
Aloite on toimitettu pormestari Vartiaiselle 13.10.2023. Helka toivoo aloitteeseen pikaista ja myönteistä vastausta, sillä uhkaava luontokato ja ilmastonmuutos eivät odota, vaan kaupunkiluonnon monimuotoisuus, lähiluonnon lisääminen ja kulttuuriympäristömme suojelu edellyttävät tekoja.
Voit omalta osaltasi edistää prosessia allekirjoittamalla kansallista kaupunkipuistoa Helsinkiin vauhdittavan sähköisen adressin täältä!
The post Helkan aloite Helsingin kansallisen kaupunkipuiston hakuprosessin vauhdittamiseksi appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>· Rakentamista ei tule sijoittaa itäpuolelle Savonkadun vartta
· Savonkatua ei tule kaventaa, siirtää eikä sen kaistoja vähentää
· Korttelin KT 12576 yleisen pysäköintilaitoksen suunnittelu on palautettava valmisteluun, todellisen käyttäjätahon (Linnanmäki) ja laitoksen käyttötarpeen selvittämiseksi avoimesti ja kattavasti
· Alppitalon tontin 2 eteläisintä 7-kerroksista taloa on poistettava Savonpuistoa varjostamasta ja muiden kerrosalat ja harjakorkeudet muutettava vastaamaan lähitalojen kerrosmääriä ja korkeuksia (IV ja V)
Lue koko Muistutus tästä:
The post Alppila seura pyytää muutoksia ehdotettuun Savonkadun ympäristön kaavamuutokseen appeared first on Alppila.
]]>Artovan hallituksen toiminta on yhteisöllistä ja antoisaa vapaaehtoistyötä, eikä sido kohtuuttomasti aikaasi. Jos kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä artova.koordinaattori@gmail.com 15.11. mennessä. Uudet jäsenet hallitukseen valitaan syyskokouksessa 20.11.2023.
The post Tule mukaan Artovan hallitukseen 2024 appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>Raha ei tässä tapahtumassa kierrä, ainoastaan hyvä mieli ja kierrätysmyönteisyys. Tuo paikalle kohtuullinen määrä aikuisten vaatetta ja aseta ne pöytiin paikan päällä saamiesi ohjeiden mukaan. Huom! Tässä tapahtumassa ei kerätä lumppua vaan nimenomaan ehjiä ja siistejä vaatteita, jotka päätyvät joko naapurille tai Fidalle tapahtuman jälkeen. Varaudu siihen, että järjestäjät voivat todeta vaatteen sopimattomaksi tähän tapahtumaan.
Tapahtumaan voi tuoda vaatetta jo klo 10.30 eteenpäin, mutta löytöjä pääsee tekemään klo 11. Ystävällisesti pyydämme tuomaan vaatteet klo 12 mennessä, jotta ne varmasti ehtivät päätymään uusiin koteihin.
Jos omistat rekin ja haluaisit sitä lainata, olisimme tosi iloisia. Saisimme parhaat löydöt kivasti esille.
P.s Jos sinulla on tosi kivoja ja kauteen sopivia lastenvaatteita, niin niitä voi myös tuoda muutaman kappaleen verran. Laitamme pienen pöydän niitä varten. Muuten lastenvaatteille järjestetään oma tilaisuus alkuvuodesta 2024.
Lämpimästi tervetuloa sunnuntaina 29.10 klo 11-13 nuorisotalolle.
The post Vaatteet vaihtoon 29.10. klo 11-13 appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>Miten Maunula edistyy asumisen päästöjen vähentämisessä esimerkiksi verrattuna Lauttasaareen? Maunula ja Lauttasaari ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen Canemure-ohjelmassa (Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions).
Tule keskustelemaan siitä, miten Maunulan taloyhtiöt voivat antaa omat tietonsa Maunulan päästöjen laskentaan ja miten asumisen päästöjä on vähennetty Maunulassa.
Katso tilaisuuden johdantomateriaali
The post Maunulan päästöjen vähentäminen appeared first on Maunula.
]]>Seura on tyrmistynyt kaavahankkeesta, jossa ainoa puisto tai paremminkin metsäpuisto annetaan ja kaavoitetaan yritystontiksi, vaikka yritysalueen asuintorakentaminen lisääntyy. Metsäpuistoa kannattaa sen sijaa kehittää vihreänä keitaana, joka lisää viihtyisyyttä, virkistystä ja hyvinvointia. Kaavassa viitataan myös puistoa pitkin mahdollisesti kulkevaan pikaraitiotiehen, mikä tuhoaisi koko puiston loputkin mahdollisuudet tarjota uusille lähiasukkaille lähiviheraluetta.
Metsäpuiston tuhoamisessa on huomioitava myös Länsi-Herttoniemessä käynnissä oleva täydennysrakentamisen kaavaprosessi. Siinä kaupunki esittää Länsi-Herttoniemen keskeisten puistojen rakentamista. Näin yritysalueen uudet asukkaat joutuisivat tilanteeseen, jossa lähellä ei ole tosiaankaan riittävästi puistoja.
Metsäpuiston rakentamisen jälkeen Asentajanpuiston jäljelle jäävä osa on liian pieni, että siihen olisi mahdollista sijoittaa leikkipuisto, eri ikäisiä palveleva virkistyspuisto ja tapahtumakenttä, joita esitetään yleisten alueiden suunnitelmassa. Sama suunnitelma lisää yritysalueen puita ja puustoista alueita. Se ohjaa myös kehittämään yritysalueen paikallisia ekologisia yhteyksiä. Kaavahanke on nyt kuitenkin vastakkainen näille pyrkimyksille.
Nostamme esille myös lehteä esittävän veistoksen metsäpuiston sydämessä, kuvanveistäjä Jean- Françoise Briantin teoksen L’Oreille vegetale, vapaasti käännettynä Hiirenkorva, vuodelta 1998. Hän opetti silloin Kuvataideakatemiassa. Briantin kiinnosti pohjoinen valo, jota hän tutkii myös tässä viestoksessa. Mäntykangas, jota on muokattu puistomaiseksi, saa veistoksen elämään hienosti muun muassa silloin, kun aurinko leikkii sen rakenteessa. Tähän asti veistos on ollut hieman piilossa, koska puisto on vähäisessä käytössä. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun sen läheisyyteen muuttaa paljon asukkaita. Näemme, että paikkaan sopiva kaunis ja mielenkiintoinen taideteos luo myös alueelle tärkeää kulttuuriympäristöä. Seura vaatii veistoksen säilyttämistä nykyisellä paikallaan ja Briantin siihen suunnitteleman ja taideteokseen liittyvän valaistuksen kunnostamista.
Metsäpuiston alue on toiminut yhtenä tapahtumapaikkana Herttoniemi Block Party -kaupunginosafestivaaleilla. Kokemuksemme mukaan veistoksen juurelle sijoitettu Block Partyn akustisen musiikin lava, sen herkkä musiikki ja kuulijat istumassa puiden alla oli jotain, jota voi kutsua onnistuneeksi place makingiksi. Hienoa, että kaupunki on antanut sille mahdollisuuden. On kuitenkn surullista, että se mahdollisesti tuhotaan nyt. Kaiken kaikkiaan tuota metsäpuistoa tulee kehittää viihtyisänä, puiden varjostamana virkistysalueena.
Kaavasuunnitelman toinen rakennuspaikka, joka tuhoaisi Asentajanpuiston kalliota, sisältää myös ongelmia. Nyt puistoon avautuva näyttävä ja kaunis kallioleikkaus luo näyttävän ja kiinnostavan taustan puiston alemmalle tasolle. Kallion päällä olevaa puistoa on puolestaan mahdollista vaalia luonnontilaisena kalliometsänä, tehdä sinne polkuja ja pieniä leikkialueita. Kallioleikkus tulee silloin aidata.
Uusi rakennuskompleksi korkeine tornitaloineen antaisi helpolla sen vaikutelman, että puiston nurmialueet liittyvät siihen. Tilannetta havainnollistaa hyvin jo olemassa oleva puisto Planmecan ja kerrostalon välillä Sorvaajankadulla.
Herttoniemi seura vaatii, että Planmecan logistiikkakeskuksen rakentamisesta metsäpuistoon luovutaan. Tornitalon sisältävä kohde sovitetaan vähemmän Asentajanpuistoa dominoivaksi sijoittamalla se kauemmas itään päin puiston reunasta. Planmecan korvauksilla puistotontille rakentamisesta tulee kehittää Asentajanpuistoa monipuoliseksi ja viihtyisäksi, muun muassa leikkipuistolla.
Helsingissä 6.10.2023
Herttoniemi-seura ry
Hilkka Helsti
puheenjohtaja
Anna Merikari
varapuheenjohtaja
The post Herttoniemi-seuran mielipide Sorvaajankatu 20:n asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta appeared first on Herttoniemi.
]]>The post ”Oodeja Ogelille” sunnuntaina 29.10. Alkaen klo 11. Oulunkylän Seurahuoneella appeared first on Oulunkylä.
]]>Syksyn aikana keskiviikkoisin asukaskahvilassa on keskustelun lisäksi myös vaihtuvat teemat ja ohjelmaa, johon asukkaat saavat halutessaan osallistua. Lokakuussa aiheena on muistelua, syksyistä levyraatia sekä Myllypuro-teemainen tietovisa. Paikalla on myös alueemme yhdyskuntatyöntekijä Hannele Åberg alueen asukkaita tavatakseen.
Asukaskahvila järjestetään Asukastila Orpaantuvalla keskiviikkoisin 11.10. alkaen aina klo 11.00-13.00 osoitteessa Myllypurontie 22. Sijainti on siis ns. Myllikän pikkuostarilla Orpaanportaan päädyssä. Kahvilan tarjoilu on maksuton. Lämpimästi tervetuloa keskiviikkoisin tutustumaan naapureihin sekä samalla myös asukastilaan!
Keskiviikko 11.10:
Syksyn ensimmäisessä asukaskahvilassa muistellaan mukavia! Voit ottaa mukaan itsellesi tärkeän esineen tai valokuvan, josta voit kertoa muille.
Keskiviikko 18.10:
Laitetaan raati pystyyn ja musiikki raikaamaan! Levyraadissa kuullaan viisi syys-teemaista kappaletta, jotka kukin kuulija saa halutessaan pisteyttää ja arvostella. Katsotaan, mikä laulu on kahvilaraadille mieluisin.
Keskiviikko 25.10:
Lokakuun lopulla kisaillaan Myllypuro-teemaisen tietovisan tiimoilta. Voit pärjätä tiedolla tai tuurilla, äkätä tai arvata!
The post Keskiviikkoiset asukaskahvilat kutsuvat myllypurolaiset kahvittelemaan yhdessä! appeared first on Myllypuro.
]]>Enää ei ole mahdollista esittää kaupunkiyhteisiä ehdotuksia vaan ehdotukset kohdistuvat seitsemälle suurpiirille.
Maunula kuuluu Pohjoiseen suurpiiriin, johon kuuluvat myös Metsälä, Pirkkola, Oulunkylä, Länsi-Pakila, Itä-Pakila, Paloheinä, Torpparinmäki ja Tuomarinkylä. Helsingissä asui 664 028 asukasta (31.12.2022). Pohjoisessa suurpiirissä asuu 43 188 asukasta. Käytössä oleva määräraha eli 8,8 milj. euroa jaetaan suurpiireille asukasluvun suhteessa.
Ehdotuksista äänestetään helmikuussa 2024. Ehdotusten täytyy mahtua suurpiirin euro-raamiin. Sitä ennen kaupunki hinnoittelee ne.
https://omastadi.hel.fi/pages/mika-on-omastadi
The post OmaStadi-ehdotusten haku alkaa appeared first on Maunula.
]]>The post SYYSKOKOUS 04.10.2023 klo 17.30-19.00 Paloheinän maja. appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Mediapaja sai yhden kaupungin työllistämän digineuvojan tämän vuoden loppuun. Sen jälkeen on Maunula-Seuran organisoitava digineuvojatoiminta uudella tavalla. Sitä ennen tarvitaan vapaaehtoisia Mediapajalle varmistamaan riittävä miehitys Mediapajalla. Työllistetyn henkilön lisäksi Mediapajalla tarvitaan toinenkin henkilö, jotta kaupungin turvallisuusvaatimukset tulevat täytettyä. Maunula-Seura vastaa Mediapajan ylläpidosta.
Tule keskustelemaan Maunulan Mediapajan tulevaisuudesta!
Maunulan 144. aluefoorumin flyeri
The post Tule keskustelemaan Maunulan Mediapajan tulevaisuudesta appeared first on Maunula.
]]>Tule tutustumaan eri toimijoiden rasteihin ja kerää ruxeja. 8 ruxilla osallistut yllätyspalkintojen arvontaan. Voit aloittaa miltä tahansa rastilta.
Kartan ja ruxienkeruuesitteen saat ennakkoon viikolla 40 Pukinmäen kirjastosta tai tapahtumapäivänä rastipisteiltä.
Rastipisteen ja aktiviteetit:
X HELSINGIN ERÄ-LEIJONAT (Partio)
Säterinportti 3E (Palsamipolun ja Madetojankujan kulmassa)
• Partiotoiminnan esittelyä ja myynnissä hernekeittoa
X HELSINGIN KRISTILLINEN KOULU
Pieksupolku 5
• Vohvelikahvila: vohveleita ja kahvia
X KOILLIS-HELSINGIN SOSIALI- DEMOKRAATIT RY
Eskolantie 4 B, kerhohuone
• Toiminnan esittely ja arpajaiset
X LIONS CLUB HELSINKI/POHJOINEN
Kenttäkuja 12 (kirjasto)
• Toiminnan esittelyä, leijonan metsästystä myynnissä
X MLL UUDENMAAN PIIRI
Perhetalo Unikko, Unikkotie 8
• Perhetalon toimintojen esittely
X PUKINMÄKI-SEURA RY
Eskolantie 4 B, kerhohuone
• Materiaalien myynti
• Toiminnan esittely ja jäseneksi liittyminen
X MALMIN SEURAKUNTA
Perhetalo Unikko (entinen leikkipuisto Unikko), Unikkotie 8
• Malmin seurakunnan toiminnan esittelyä myynnissä Tullaan tutuksi -ryhmän sambuuse- ja, tavattavissa seurakunnan vapaaehtoisia ja työntekijöitä
X PUKINMÄEN KISA
Eskolantie 4B, kerhohuone
• Talvikauden salitoiminnan esittely ja 30-vuotishistoriikin myynti
X PUKINMÄEN KIRJASTO
Kenttäkuja 12
• Nukketeatteri PikkuKulkurin ilmaisesitys Leppäkerttu Pilkuton klo 10.30.
Sopii 2–8-vuotiaille lapsille ja perheille.
X PUKINMÄEN KOKOOMUS
Pukinmäen kartano, Rälssintie 15
• Toiminnan esittely
X PUKINMÄEN MARTAT
Perhetalo Unikko, Unikkotie 8
• Dippivihanneksia ja toiminnan esittelyä
X PUKINMÄEN TAIDEKOULUT
Kuvataidekoulu, Unikkotie 4
• Tutustu kuvataidekouluun
• Osallistu yhteistaideteoksen tekoon
X RAAMATTU PUHUU
Pukinmäenaukio 4B
• Onnenpyörä + kivoja palkintoja lapsille
• Korvapuusteja, kahvia, teetä ja mehua
Lämpimästi tervetuloa!
The post Puxun rastit 2023 appeared first on Pukinmäki.
]]>Tilattavat kerrokset:
-Toukola 100-vuotta
-Arabian tehtaan perintö
Ota yhteyttä: artovankotikaupunkipolut@gmail.com tai soita Artovan koordinaattorille 050 3099 501
The post Opastuskierroksia nyt tilattavissa! appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>FACEBOOK: https://fb.me/e/1m0NviHj2
Artovan perinteinen Kekrijuhla järjestetään tänä vuonna Kääntöpaikalla (Intiankatu 1) ja Arabian rantapuistossa, tervetuloa mukaan koko perhe! Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Kylätalo Kääntöpaikan kanssa.
Alustava aikataulu (muutokset mahdollisia ja säävaraus):
17:00-19:00 Kekrikahvila Kääntöpaikalla, tarjolla linssi-perunakeittoa (veg) ja muita herkkuja
17:00-18:30 Kekri-aarrejahti (Salainen sijainti! Aarrekartan voit hakea Intiankadun lippakiskalta klo 17-18:30)
17:30-19:00 Annalan Ponitallin ponit ajeluttavat Kääntöpaikan ympäristössä
19:00-19:20 Kukuvitsa-kuoro esiintyy rannassa pukin polttopaikalla
n. 19.30-> Pukin poltto ja pelastuslaitoksen paloauto rannassa (Toini Muonan kadun kohdalta alas rantaan).
Sahansoittaja Aarne Laasonen musisoi Kääntöpaikalla kahvilan aukiollessa ja galleriassa on esillä Cristal Alakosken kekri-aiheista taidetta.
Omat taskulamput ja lämmintä vaatetta mukaan!
The post Kekrijuhla 3.11.2023 appeared first on Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki.
]]>The post Vandring i Alphyddan – ställningen på svenska appeared first on Alppila.
]]>The post KUTSU ASUKASILTAAN torstaina 12.10.2023 klo 17.30 – 19.30 appeared first on Oulunkylä.
]]>Töölö-Seura ry toteaa esitetystä Linnunlauluntien ulkokuntosalista, että se sijaitsee luonnonsuojelualueeksi esitetyn Töölönlahden vesialueen vihersuojavyöhykkeellä.
Pidämme myönteisenä sitä, että nykyinen Töölönlahden koillisrannassa oleva kuntoilualue laitteineen siirretään pois ranta-alueelta ja että sen tilalle rantaan tulee niitty. Kuntoilu- ja ym. virkistystoiminnot tulee mahdollisuuksien mukaan siirtää pois muiltakin kohdin Töölönlahden rantaviivasta. Töölönlahden suojeltavan vesialueen vihersuojavyöhykkeelle kuntoilulaitteita voi puolestamme sijoittaa, joten emme näe estettä sijoittaa ulkokuntosalia nyt esitetylle paikalle.
Töölö-Seura pitää monilla tavoin myönteisenä sitä, että asukkaille tarjotaan ”hiljaisen” ja maksuttoman kuntoilun mahdollisuuksia kaupunkipuistossa luonnon sylissä. Tämä edistää kansanterveyttä.
Töölö-Seura ry esittää, että eri laitteita Linnunlauluntien ulkokuntosaliin valittaessa huomioidaan erityisesti aloittelevat kuntoilijat ja seniorit. Muistutamme, että senioreiden osuus kaupunkilaisista kasvaa voimakkaasti. Esitämme, että tästä ulkokuntoilusalista tiedotettaisiin korostetusti matalan kynnyksen paikkana, joka soveltuu kaikille ja jossa kuntoilu on helppo aloittaa.
Kuntoilulaitteiden käytön tulisi olla ulkokuntosalissa mahdollista ja houkuttelevaa, vaikka henkilö on seniori tai heikompikuntoinen aloittelija. Jos henkilön voimat eivät riitä tekemään esimerkiksi tavanomaisia etunojapunnerruksia, olisi vastaavien liikkeiden teko mahdollistettava ”smith-telineen” kaltaisella laitteella, jossa on tangon korkeuden säätömahdollisuus. Kuntoilualueella voisi olla myös valaistu opastaulu, jossa olisi liikkeiden suoritusohjeita aloittelijoille, eri ikäisille ja kunnoltaan eri tasoisille henkilöille.
Ulkokuntosalin alueella ja koko Töölönlahden kuntoilureitin varrella tulisi olla enemmän penkkejä levähtämiseen ja luonnon tarkkailuun. Esitämme myös, että ulkokuntoilusalin hyvään valaistukseen panostetaan, sillä se lisää koettua turvallisuuden tunnetta tällä kohdin puistoa, jonka lähellä ei asutusta ole.
Nyt esitetystä Linnunlauluntien ulkokuntosalin puistoluonnoksessa kritisoimme hiekkatekonurmen suurta määrää, sillä siitä aiheutuu mahdollisesti riski linnustoon kulkeutuvasta mikromuovista.
Töölö-Seura ry esittää, että uuden ulkokuntosalin rakentaminen toteutetaan siten, että alueelta ei kaadeta puita. Puistossa tällä kohdalla kasvaa suurien punatammien ja pylväshaapojen sekä pajujen lisäksi muun muassa koristeomenapuita ja koristekirsikkapuu.
Kiinnitämme huomiota myös siihen, että Linnunlaulun ulkokuntosali sijaitsee vilkasliikenteisen Helsinginkadun varressa (etäisyys noin 20 metriä). Esitämme tutkittavaksi, voisiko Helsinginkadun varteen rakentaa jonkinlaisen meluaidan ja/tai istuttaa lisää esimerkiksi havupuita tai sellaisia suuria pensaita, jotka estäisivät ympärivuotisesti melun, pakokaasujen ja muiden päästöjen suoraa siirtymää ulkokuntosaliin ja vesialueelle.
Töölö-Seura ry katsoo, että kaikki rakentaminen ja tulevat toiminnot Töölönlahdella tulee tehdä huomioiden vesialueen tuleva luonnonsuojelualue sekä sitä suojaavan vihersuojavyöhykkeen tarkoitus.
Töölö-Seura ry on tehnyt yhdessä Helsy ry:n ja muiden kaupunginosayhdistysten kanssa aloitteen 12.9.2022 luonnonsuojelualueen perustamista Töölönlahden vesialueesta. Rantoja suojelisi aloitteen mukaan vihersuojavyöhyke. Aloite löytyy täältä: https://xn--tl-seura-n4aab.fi/aloite-kaupungille-toolonlahden-ainutlaatuinen-luonto-on-suojeltava/ Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on 14.2.2023 ottanut ehdotukseemme luonnonsuojelualueesta myönteisen kannan.
Helsingissä 25.9.2023
Töölö-Seura ry:n hallitus
LISÄTIETOJA:
Töölö-Seura ry:n puheenjohtaja Matti Niiranen, puhelin 040 501 9192, sähköposti tooloseura@gmail.com
The post Linnunlauluntien ulkokuntosali houkuttelevaksi senioreille appeared first on Töölö.
]]>Millaisessa kunnossa Helsingin kadut ja puistot ovat mielestäsi olleet kesän aikana? Missä on siistein kotikatu tai minkä puiston kunnossapidossa olisi petrattavaa? Voit vastata kyselyssä jalkakäytävien, pyöräteiden, ajoratojen sekä puistojen kunnossapitoon liittyviin kysymyksiin. Lisäksi voit antaa istutusten ja nurmikoiden hoitoon, roska-astioiden käytettävyyteen ja sijantiin sekä puistojen varusteiden kuntoon liittyvää palautetta. Saatuja vastauksia käytetään kunnossapidon kehittämiseen. Klikkaa kyselyyn.
Jos sinulla on yksityiskohtaista palautetta, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä, lähetä viesti kaupungin palautekanavaan: hel.fi/palaute.
The post Tyytyväisyyskysely Helsingin katujen ja puistojen kesäkunnossapidosta 2023 – vastaa 2.10. mennessä! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>Myllypuro-seuran lisäksi paikan päällä olivat Myllypuron Martat, Myllypuron nuorisotalo, Myllypuron Eläkkeensaajat, Myllärinlaakson omakotiyhdistys, Herttoniemen seurakunta, Myllypuron sosialidemokratit, Lions Club, Myllypuron palvelukeskus, Metropolia sekä Kulttuurimylly. Paikalla oli myös Tom Kilpeläinen upeiden harmaapapukaijojensa Jetonin ja Kadin kanssa. Papukaijat ilahduttavat kovasti etenkin perheen pienimpiä.
Kuhina kävi kovimmillaan ennen puoltapäivää, jolloin esimerkiksi Herttoniemen seurakunnan järjestämälle lapsille suunnatulle kasvomaalauspisteelle oli useamman metrin jono. Kasvomaalauskuvia oli valittavana yksisarvisesta hämähäkkiin, joten jokaiselle löytyi varmasti mieluisa kuva. Samalla seurakunta markkinoi muun muassa 1-6.luokkalaisille suunnattuja teatteri- ja kokkikerhoja, joissa on tälle syksylle vielä hyvin tilaa.
Liikuntamyllyn alakerrassa sijaitseva kulttuurielämyksiä tarjoava Kulttuurimyllystä oli saapunut porukkaa paikan päälle hattaroiden ja ilmapallojen kanssa. Lapset pääsivät heidän pisteellään myös ihastelemaan myös paikalle saapunutta hyvin todentuntuista suloista käsinukkemarsua. Marttojen pisteellä taas oli näytillä erilaisia sieniä, joita moni tutki innoissaan. Martat mielellään myös kertoivat, miten ruokasienet pystyy erottamaan myrkkysienistä ja kannustivat sienimetsässä havainnoimaan sieniä tarkasti mm. haistelemalla niitä ennen koriin pistämistä.
Moni iäkkäämpi asukas ilahtui kuullessaan, että alueemme opiskelijoilta saa ostettua edulliseen hintaan monipuolisesti erilaisia palveluita. Metropolia kertoi kampuksella hyvinvointi- ja terveyspalveluita tarjoavasta HyMy-kylästä josta löytyy palveluita fysioterapiasta optikkopalveluihin. Myös Myllypuron palvelukeskus pääsi esittelemään ikäihmisille suunnattuja monipuolisia palveluitaan. Lions Club taas esitteli toimintaansa sekä paikallisille asukkaille suunnattua toimittamaansa Myllyviesti-lehteä. Myyntipöydissä oli esitteiden lisäksi monenlaista tuotetta herkuista villasukkiin ja Myllypuro-seuralta sai ostaa mm. hienoja Myllypuro-aiheisia kangaskasseja ja t-paitoja.
Nuorisotalo järjesti tilaisuudessa jännittävän bingon, jossa kolme onnellista voitti itselleen palkintoja. Paikallinen nuorisotyöntekijä kertoikin, että bingo on heillä nuorten keskuudessa varsin suosittu aktiviteetti ja niin se vaan yhdisti ihmisiä yli sukupolvirajojen Myllypuropäivässäkin!
Paikallinen runoilija Pertti Korhonen lausui tapahtumassa kauniin Myllypurosta kertovan runonsa Myllärinraitti ja lahjoitti Myllypuro-seuralle runokirjansa Pitkospuita patikoiden runojen maailmaan. Musiikkipuolesta huolehti loistava ja roimasti aplodeja kerännyt Stadin Juhlaorkesteri 2023. Tilaisuudessa palkittiin myös Myllypuro-seuran pitkäaikainen ja merkittävää työtä tehnyt jäsen Pauli Saloranta, joka myös kertoi innostavasti yhdistyksen ansiokkaasta toiminnasta. Salorannalle kultainen Pro-Helsinki ansiomerkki tuli täytenä yllätyksenä ja hyvä niin, sillä sehän oli tarkoituskin!
Myllypuropäivä järjestetään vuoden 2024 syyskuussa seuraavan kerran.
The post Myllypuropäivä keräsi lauantaina alueen asukkaita yhteen appeared first on Myllypuro.
]]>The post Perinteinen Myllypuropäivä 16.9.2023 klo 10.00-13.00 appeared first on Myllypuro.
]]>Elisan Puhelinmuseo on perustettu vuonna 1986. Se sijaitsee arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemassa, vuonna 1915 valmistuneessa puhelinkeskusrakennuksessa.
Nykyisessä laajuudessaan Elisan puhelinmuseo on monipuolisuudeltaan ja esineistöltään ainoa Suomessa, ja myös Pohjoismaiden ja Euroopan mittakaavassa alansa merkittävimpiä.
Paikkoja on vierailulle on rajoitetusti. Ilmoittaudu heti!
Aika: tiistai 26.9.2023 klo 16.00 (opastuksen kesto: n. 1,5 tuntia)
Hinta: 8 euroa / vierailija. Käteismaksu kerätään ovella.
Osoite: Runeberginkatu 43, Töölö.
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 19.9.2023. Ilmoittautuminen osoitteeseen tooloseura@gmail.com
Järjestäjä: Töölö-Seura ry
The post Töölö-Seuran vierailu Elisan Puhelinmuseoon tiistaina 26.9.2023 appeared first on Töölö.
]]>Kirjailijailta järjestetään Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa keskiviikkona 20.9.2023, kello 17.00 – 18.30. Aikaa on runsaasti keskustelulle ja kysymyksille.
Uutuuskirja on myytävänä tilaisuudessa hintaan 25 euroa ja Sauri on lupautunut signeeraamaan samalla kirjoja. Varaathan tasarahan: vain käteinen kelpaa!
Sauri kertoo kirjansa taustoista seuraavasti: ”Viime vuosien jatkuvat kriisit ovat syösseet meidät uuteen epävarmuuden aikaan. Ilmastonmuutos, pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat saaneet tulevaisuuden näyttämään arvaamattomalta ja hallitsemattomalta. Tällä kaikella on ollut niin poliittisia kuin psykologisiakin seurauksia.”
Sauri pyrkii kirjallaan vähentämään arkielämän ahdistuksia ja toivottomuuden tuntemuksia ja jossa optimismia voisi pitää perustellumpana asenteena kuin pessimismiä.
Pekka Sauri on Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja, poliitikko, Vihreiden perustajajäseniä, rakastettu radiopersoona, pilapiirtäjä, psykologi ja filosofian tohtori. Hän on aiemmin julkaissut lukuisia tietokirjoja, mm. Onnen harha, sekä romaanin Parempaa kuin seksi.
Tule mukaan kysymään ja keskustelemaan.
Aika: keskiviikko 20.9.2023, kello 17-18.30
Paikka: Töölön kirjasto, Mika Waltari-Sali
Kirjailijailtoihin on vapaa pääsy. Tuo mukana ystäväsikin!
TERVETULOA!
Järjestäjä: Töölö-Seuran ry
The post Töölö-Seuran Kirjailijaillan vieraana on 20.9.2023 tohtori Pekka Sauri appeared first on Töölö.
]]>The post Meilahti-päivä 2023 kuvagalleria appeared first on Meilahti.
]]>The post Perinteinen Pirkkolan katukirppis appeared first on Pirkkola.
]]>
|
|||||
|
The post Pohjoisbaanan rakennustyöt alkavat Oulunkylässä appeared first on Oulunkylä.
]]>The post Paloheinä soi 13.–16.9.2023 appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Keräysauto pysähtyy yhteensä 74 pysähdyspaikassa. Asukkaat voivat tuoda maksutta keräykseen ympäristölle ja terveydelle vaarallisia jätteitään, kuten maalia, jäteöljyä, vanhentunutta bensiiniä, siivouskemikaaleja, loisteputkia ja energiansäästölamppuja, käyttämättä jääneitä aerosolipakkauksia tai kynsilakkaa.
Keräyskierroksen pysähdyspaikat ja aikataulut löytyvät HSY:n verkkosivuilta hsy.fi/vjkerayskierros ja Pääkaupunkiseudun palvelukartalta. Vaarallisen jätteen keräyskierros on kokeilu, jossa HSY selvittää keräyksen toimivuutta ja asukkaiden kokemuksia siitä. Keräyskokeilun tulosten perusteella arvioidaan palvelun jatkamista tulevaisuudessa.
The post HSY tiedottaa – vaarallisen jätteen keräyskierros 4.9.– 4.10.2023 appeared first on Oulunkylä.
]]>The post Puistola-Seuran 47. taidenäyttely virtuaalisena appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>The post Puistolan Alueopas 2023-24 appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>The post Puistola-päivät 2.-10.9.2023 appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>Kesän aikana on kierrelty Suomessa ja lähiseuduilla. Reittini varrella tulin poikenneeksi tarkoituksella tai sattumalta kylätapahtumissa mm. Tallinnan Keski-ajan markkinoilla, Somerniemen toripäivillä, Muolaan kyläjuhlissa Jokioisilla, Tammisaaren kesälauantaissa ja asukkaiden puutarhoissa. Tiedossa on vielä kotiseutupäivät Kotkassa syyskuun alkuviikoilla. Monet näistä tapahtumista ovat jo vuosikymmenien perinteitä seuduilla ja talkooväki sekä rakenteet on saatavilla muutaman suunnittelukokouksen jälkeen. Isoimmissa tapahtumissa on huolehdittava mm. luvista, järjestyksenvalvonnasta ja liikenteenohjauksesta. Helsingissä kaupunki on toistaiseksi suhtautunut myönteisesti tapahtumien järjestämiseen ja tarjoaa paikoiksi toreja, katuja ja puistoja ja luvanhaku sujuu ilmoituksen yhteydessä.
Lauantaina 2. syyskuuta vietetään perinteistä Meilahti-päivää vehreässä Valpurinpuistossa perinteisen pienimuotoisesti. Päivän aikana on tarjolla monipuolista ohjelmaa ja kivaa fiilistä niin aikuisille, kuin lapsillekin – mm. minitennistä, korista, cheerleading-lajiesittelyä, pilatesta, puistokirppistä, suussa sulavia herkkuja ja livemusaa. Musiikista vastaa Stadin Juhlaorkesteri sekä DJ. Grillikahviossa on myynnissä makkaroita ja virvokkeita sekä lettuja paistopisteeltä Viestityttöjen katoksessa.
Päivään liittyy myös pienyrittäjätapahtuma, Kotikulman yrittäjät tutuiksi, Meilahden kirkon pihakannella klo 12−14. Kirkkokierros järjestetään tasatunnein ja klo 13 hiljaisuuden joogaohjaaja pitää pienen harjoitteen liikuntatiloissa. Pomppukirkko on perheen pienimmille Valpurinpuiston kentällä säävarauksella.
Koripalloseura Torpan Pojat järjestää kaiken ikäisille korisohjelmaa yläasteen koriskentällä ja HLK:n minitennistä yläasteen kentällä. Pihauksen maksuton, aikuisille suunnattu pilates on Valpurinpuiston nurmikentällä klo 12. Paikalla on myös Stadiluotsimme Laura Päiväpuro. Puistokirppis on kaikille avoin ja myyntipaikat puistokäytävien varrella ovat maksuttomia,
Meilahti-päivä on lauantaina 2.9.2023 klo 11-15, Valpurintien ja Kuusitien välisessä puistossa.
@Matti Pyhtilä, Meilahti-seuran puheenjohtaja
Kuva: JS Suomi
The post Matti Pyhtilä: Kesän juhlat jatkuvat Meilahdessa appeared first on Meilahti.
]]>Töölö-Seura perustelee valintaa sillä, että Martina Kallionalusta ja Cafe Tiina ovat toiminnallaan vahvistaneet Töölöntorin identiteettiä ja tarjonneet pitkään töölöläisille erinomaista ja ystävällistä palvelua.
Cafe Tiina on kaikille töölöläisille tuttu kohtaamispaikka ja yksi torin elävänä pitämisen sinnikkäimpiä symboleja.
”Martina Kallionalusta pitää kahvilaa avoinna silloinkin, kun torilla ei juurikaan muita myyjiä ole. Tiinan pöydissä kokoontuu mitä erilaisimpia vakioseurueita ja ”toriparlamentteja”, joissa vaihdetaan kuulumisia ja mielipiteitä”, sanoo Töölö-Seura ry:n puheenjohtaja Matti Niiranen.
Martina Kallionalusta sanoo olevansa saamastaan tunnustuksesta yllättynyt ja hyvin iloinen.
”Tämä työ on minulle elämäntapa ja viihdyn torilla hyvin. Perheeni aloitti kahvilatoiminnan torilla noin 20 vuotta sitten. Olen ollut mukana työssä alusta pitäen ja nyt itse yrittäjänä neljättä vuotta”, sanoo Martina.
Cafe Tiinan yrittäjä kiittelee torin elävöittämispyrkimyksiä. Hänen erityistoiveensa on saada torille yleisö-wc. Tarve on lisääntynyt torille avattujen lukuisten terassien johdosta.
Vuoden töölöläinen yrittäjä -tunnustuksen ovat aiemmin saaneet:
2002 Asta Nurmilaukas; Kuu, KuuKuu, Lyon ja Cafe Carelia
2003 Töölö-Gym
2004 Apteekki Carelia
2005 Salon Risto Helin
2006 ravintola Mamma Rosa
2007 K-market Töölöntori
2008 Teatteri Avoimet Ovet
2009 Töölön Optiikka
2010 Boutique P&P
2011 Kenkä-Rale
2012 Cafe Regatta
2013 Kukkakauppa Cawell
2014 Digipaino Mondia
2015 Kukkakauppa Floramore
2016 Keltainen Salonki
2017 Jaskan Grilli
2018 ei valittu
2019 Putinki Oy
2020-21 ei valittu
2022 Tin Tin Tango, Tio Tikka
2023 Café Tiina, Martina Kallionalusta
Vuoden Töölöläinen yrittäjä -tunnustus jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003. Vuoden töölöläinen on valittu vuodesta 2012 alkaen.
Ehdotukset Vuoden töölöläinen ja Vuoden töölöläinen yrittäjä 2024 -tunnustusten saajiksi on tehtävä 28.4.2024 mennessä Töölö-Seura ry:n hallitukselle osoitteella tooloseura@gmail.com
LIITY TÖÖLÖ-SEURA RY:n jäseneksi ja tue vapaaehtoistyötämme viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Jäsenkaavake löytyy tästä linkistä: https://xn--tl-seura-n4aab.fi/liity-jaseneksi/
Lisätietoja: Töölö-Seura ry:n puheenjohtaja Matti Niiranen, p. 040 501 9192
The post Café Tiina ja Martina Kallionalusta on Vuoden töölöläinen yrittäjä 2023 appeared first on Töölö.
]]>Meilahti-päivä lähestyy! Listaamme tähän postaukseen jo mukana olevat kerrassaan huikeat tarjoukset – osa tarjouksista voimassa jopa koko syyskuun!
Tarjouslista päivittyy – lisäämme tarjouksia sitä mukaa kun saamme tiedot yrittäjiltä ja yrityksiltä. Tsekkaa mitä on tarjolla oheisesta listauksesta ja tarkemmat tiedot ja ohjeistukset eventistä.
Tarjouskamppikseen ehtii vielä mukaan lähettämällä viestiä osoitteella meilahtiseura@outlook.com. Toivomme kuitenkin pikaista yhteydenottoa, sillä hyvin lähellä tapahtumaa eivät tarjoukset välttämättä kerkeä enää mukaan meidän somekanaviin.
Päivän viralliset jatkot alkavat klo 15 Mullikassa (Mannerheimintie 130).
Ravintola Mullikka on ollut meilahtelaisten toinen olohuone jo vuosien ajan. Mullikka tarjoilee mutkatonta palvelua, loistavaa katuruokaa ja Stadin parhaan kattauksen kotimaisia pienpanimoita. Meilahti-päivän viralliset jatkot Mullikassa la 2.9.2023 alkaen klo 15!
Mullikka on messissä Meilahti-päivän huumassa piilottaen Valpurinpuiston alueelle muutaman laminoidun Mullikka-logon! Nyt kaikki aarretta metsästämään, sillä logon löytäjä palkitaan herkullisella Mulliburgerilla! Palkinnon voi lunastaa Meilahti-päivän aikana Mullikasta.
Lisäksi Meilahti-päivän tarjouksena:
Meilahti-olut 0,5l hanasta hintaan 8 € ja Mulliburgeri 12 € (saatavana myös kasvisvaihtoehto). Varauskoodi: #meilahtipäivä
Tarjous voimassa 2.9.2023. Tule nauttimaan mehevästä burgerista ja Meilahti-oluesta osoitteeseen Mannerheimintie 130.
http://mullikka.fi
https://www.facebook.com/ravintolamullikka
”Asiantunteva, tehokas, ystävällinen, nopea ja kohtuuhintainen. 5/5 palvelu!” Mm. tällainen on sympaattinen Garage Meilahti Honkatien ja Pihlajatien kulmassa! Tiesitkö, että fillarin pesu on yksi tärkeimmistä huoltotoimenpiteistä? Lika, hiekkapöly ja kura tekevät hallaa liikkuville osille. Pesulla pidennät pyöräsi käyttöikää ja puhtaana pyörä myös rullaa paremmin.
Meilahti-päivän tarjouksena:
Fillarin pesu ja ketjujen rasvaus 15 €. Tarjous voimassa syyskuun 2023 varauskoodilla #meilahtipäivä
https://www.facebook.com/garagemeilahti
Garden Rose kukka- ja sisustus on monipuolinen ja palveleva kukkakauppa osoitteessa Mannerheimintie 106. Kauniista lifestyle-myymälästä löydät hyvän valikoiman leikkokukkia, viherkasveja ja paljon muuta, kuten ruukkuja, maljakoita ja erilaisia sisustustuotteita kotiin tai viemisiksi.
Meilahti-päivän tarjouksena:
Ihastuttava Meilahti-päivään brändätty lämminsävyinen syyskesän Meikku-kimppu hintaan 19 € (norm.35€). Tarjous voimassa pe-la 1.-2.9 varauskoodilla #meilahtipäivä
Valoisan ja avaran Urheiluhallit Töölön allasosastolla vesiliikunnan ystäviä odottavat iso allas, vesiliikunta-allas, opetusallas. Treenin jälkeen voi rentoutua tavallisen saunan lisäksi kuumassa saunassa ja höyrysaunassa.
Meilahti-päivän tarjouksena:
Uimaan ja kuntosalille Meilahti-päivänä 2.9.2023 kaksi yhden hinnalla koodilla #meilahtipäivä
https://www.urheiluhallit.fi/fi/hallit/toolo.html
Torpan Pojat, tuttavallisemmin ToPo, on Länsi-Helsingin alueella toimiva vuonna 1932 perustettu perinteikäs koripalloseura. Seuran ensisijaisena tehtävänä on liikuttaa lähialueen lapsia, nuoria ja aikuisia sekä tarjota yhteisön ihmisille upeita ja unohtumattomia kokemuksia koripallon parissa. ToPon edustusjoukkueet pelaavat tulevan kauden ottelut Töölön Kisahallilla, tervetuloa seuraamaan stadilaista koripalloa!
Meilahti-päivän tarjouksena:
Kaikki kausikortit -25% alennuksella! Alennuksen saat syöttämällä koodin #meilahti ostoskorissa. Tarjous voimassa 30.9.2023 asti!
Tutustu kausikortteihin ja hinnastoon Torppa Shopissa, osoitteessa holvi.com/shop/torppashop/.
Tutustu toimintaamme laajemmin, www.topo.fi
Mini + Mii on pieni korupaja, jossa jokainen koru maalataan käsityönä omilla toiveväreilläsi! Mini + Miin korut valmistetaan mm. suomalaisesta koivuvanerista ja allergiatestatusta ruostumattomasta teräksestä. Valikoimasta löydät esimerkiksi korvakorut, kaulakorut, avainnauhat ja hiuskoristeet kaiken ikäisille!
Meilahti-päivän tarjouksena:
Kaikki Mini + Miin tuotteet –15 %! Edun saadaksesi mainitse tilauksesi yhteydessä ”Meilahti-päivä”. (HUOM! tilaukset tehdään yksityisviestillä tai sähköpostitse, ei verkkokauppaa!). Tarjous on voimassa 10.9.2023 asti. Tutustu tuotteisiin ja hinnastoon sekä tee tilaus lähettämällä viesti joko Instagramin kautta tästä linkistä: https://www.instagram.com/miniplusmii tai Facebookissa: https://www.facebook.com/miniplusmii
Lisäksi Mini + Miin Instagram-tilillä voit osallistua myös arvontaan ja voittaa palkinnoksi uutuuskorvakorut Mini + Miin valikoimasta! Arvontaan voit osallistua 31.8. – 4.9.2023 välisenä aikana. Löydät arvonnan ja tarkemmat tiedot Instagramista @miniplusmii, https://www.instagram.com/miniplusmii
Hoitohuone Amanka on lämminhenkinen ekohoitola Meilahdessa osoitteessa Pihlajatie 12-14. Amanka tarjoaa ekokauneus- ja shiatsuhoitoja sekä luonnonmukaisia ihonhoitotuotteita . Amankassa sinua palvelee Ekokosmetologi ja Qi&Shiatsu-terapeutti Maarit Repo.
Meilahti-päivän tarjouksena:
Itämainen päähieronta kasvojen paineluhieronnalla 45 min. hintaan 59 € . Tarjous voimassa 30.9.2023 asti varauskoodilla #meilahtipäivä
ttps://www.hoitohuoneamanka.fi
https://www.facebook.com/hoitohuoneamanka.fi
Kenelläpä meikkulaisella ei olisi muistoja lähi-ärrästämme? Ärräkahvit Tukholmankadun R-kioskilla on käsite ja sieltä on vuosien varrella napattu mukaan monenlaista pikkupurtavaa, postitettu paketteja ja ladattu matkakorttia.
Meilahti-päivän tarjouksena:
Hodarit 2 € / kpl
Karkkipussit 3 kpl yhteensä 6 €
Tarjoukset voimassa koko viikonlopun 2.-3.9.2023 varauskoodilla #meilahtipäivä. Kioskilla on viikonlopun aikana tarjolla myös uutuustuotteiden maistatuksia!
Kipin kapin R-kioskille!
www.r-kioski.fi
https://www.facebook.com/rkioski/
Jalkaterapia Avenue tarjoaa jalkaterapia- ja hierontapalveluita kodikkaassa ja lämminhenkisessä hoitolassa Meilahdessa osoitteessa Honkatie 1.
Meilahti-päivän tarjouksena:
Kaikista 16.9.2023 mennessä tehdyistä varauksista -10% varauskoodilla #meilahtipäivä (netissä tai puhelimitse)
Le Grenier Helsinki -kahvila sijaitsee Meilahden sydämessä, viehättävällä Pihlajatiellä, ja tuotteet vievät makumatkalle Ranskaan. Le Moulin-leipomon croissantit, pain au chocolat ja mantelicroissantit on usein mainittu kaupungin parhaina.
Meilahti-päivän tarjouksena:
Mantelicroissant ja kahvi yhteishintaan 5 €.
Löydätte meidät sekä yrittäjien tapahtumatorilta Meilahden kirkon pihakannella klo 11-14 ja kahvilasta klo 8-14.
https://www.facebook.com/legrenierhelsinki
http://legrenier.fi/
Pesäpalloseura Puna-Mustat eli tuttavallisemmin PuMu on kansallispelimme stadilainen yhteisö. Joukkueemme pelaavat ottelut pääosin Meilahden pesäpallostadionin hiekkatekonurmella, joka täyttää Pesäpalloliiton pelisarjojen vaatimukset alueemme ainoana kenttänä. Toteutamme jokaiselle omakohtaisesti merkityksellistä liikuntakasvatusta, harrastustoimintaa ja kilpaurheilua. Tule tutustumaan toimintaamme Meilahti-päivänä Valpurinpuistossa!
Meilahti-päivän tarjouksena:
Ilmainen sisäänpääsy Meilahti-päivänä pelattavaan miesten ykköspesiksen nousukarsintaotteluun! Nouda vapaalippusi Valpurinpuistosta PuMu:n panda-maskotilta!
The post Meilahti-päivän 2023 tarjoukset appeared first on Meilahti.
]]>Kesän 2023 Mikäpaikka@PikkuHuopalahti-esitys tapahtuu Helsingin Pikku Huopalahdessa. Se on maksuton ja suunnattu kaikenikäiselle ja -taustaiselle yleisölle. Katsojia kierrätetään pienessä ryhmässä ohjatusti ympäri aluetta. Reitti sopii kuljettavaksi myös pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa. Esitys kestää 1h.
Hanketta tukee Helsingin kaupunki.
–
Whatspot is a performative walking tour that looks at the urban cityscapes from a bodily perspective. It invites the audience members to observe public spaces and seeks to reveal the spaces and spots that often go unnoticed in a new light and with a playful touch. The spaces we pass by in our everyday lives get new imaginative, narrative and visual meanings through the means of physical theatre.
Whatspot is free of charge and suitable for all audiences regardless of age or background. The audience members will be toured around the area in a small group and the route is accessible for wheelchairs and strollers/prams. The route is approximately 2km walking and the performance lasts for 1h.
Whatspot is a performance concept by Physical Opera, where the working group approaches a certain area in a city from a performative perspective and creates in there scenes and performative scenarios with physical theatre methods.
____
Ohjaaja / Director: Laura Humppila
Esiintyjät / Performers: Katriina Kantola, Freia Stenbäck ja Laura Humppila.
10.8. esityksessä myös Venla Sandgren (vierailija).
ESITYKSET / PERFORMANCES
10.8.2023 klo 18:00 / 11.8. klo 18:00 / 12.8. klo 15:00
Lähtöpaikka: Tilkanvierto 7, 00300 Helsinki (K-Market Fortunan edestä).
Esitys päättyy Pikku Huopalahden Tilkantorille.
LIPUT / TICKETS
https://holvi.com/shop/Liikkeellisen/
Esityksen lippuhinnan voi valita itse neljästä lipputyypistä / You can freely choose amongst the four types of ticket-prices:
Ilmainen / Free 0€
Tuki / Support 5€
Kannatus / Support 15€
Mesenaatti / Sponsor 30€
INFO
The post Mikäpaikka@PikkuHuopalahti appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>Tapahtuma alkaa klo 17.30 ja klo 18-18.45 saamme nauttia Lara C:n indie pop ja rock tyylilajin musiikista. Trio soittaa Laran tekemiä kappaleita suomeksi ja englanniksi. Käy kurkkaamassa Youtubesta ja Spotifystä etukäteen. Lara asuu alueellamme.
Mikäli sää ei meitä suosi, voimme siirtyä Asukastalon sisätiloihin. Tule yhdessä juhlistamaan koulujen alkua, kesän loppua ja yhdessä syömisen ihanuutta! Syömistä ja illan istumista voi jatkaa laiturialueella tapahtuman loputtua.
The post Illallinen taivaan alla 10.8.2023 appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>The post ADRESSI: Puistolan kansakoulun kunnostaminen varhaiskasvatuksen, koulutuksen, kansalais- ja kulttuuritoimijoiden käyttöön appeared first on Puistola-Seuran kotisivut.
]]>The post Maunulan Musaa ja Makkaraa la 19.8. Maunula-talolla appeared first on Maunula.
]]>Etunojaa – albumin nimibiisi kunnioittaa muusikko, tuottajaguru Pave Maijasen legendaa. Maijanen oli tuottamassa PY:n debyyttiä vuonna -94. Etunojaa biisissä on muistoja niiltäkin ajoilta.
Pyhä Yrjänän tarina alkoi jo vuonna 1994. Bändi täyttää siis ensi vuonna kunnioitettavat kolmekymmentä vuotta. Pastori, IT, Lindin Juha ja jo edesmennyt Ykä perustivat bändin, koska pitihän nyt bändi siihen aikaan olla! Monilla oli. Myöhemmin, jo 1990-luvulla kuitenkin mukaan otettiin Koivusen Kimmo ja vielä viimeisimpänä pari vuotta sitten kitaraan iskeytyi Anttilan Vesa. 1990-luvulla suurin osa bändeistä lopetti muutaman viikon soittamisen jälkeen, mutta PY ei ole Pastorin sanojen mukaan vielä ymmärtänyt lopettaa.
Tapasimme bändin primusmoottorin, Pastori Leif Graham Kylliäisen hämyisessä kesäillassa Puotilan Kartanolla. Pastori kertoo, että albumin tekeminen aloitettiin sen nimibiisistä. – Maijasen Pave oli tuottamassa ensimmäistä Pyhän Yrjänän albumia, muistelee Pastori. Pave kuoli muutamia vuosia sitten. Juhan kanssa ajateltiin, että tehdään biisi Paven kunniaksi, kertoo Pastori.
– Etunoja tuli siitä, että Pavella oli sanonta, että kun soitto oli vähän löysää, Pave hermostui ja hoki että etunojaa jätkät, etunojaa. Se tarkoitti sitä, että piti skarpata ja vetää tiukemmin ja paremmin. Se on etunojaa. Sitä oppia voi käyttää elämässä muutenkin. Yrittää vetää tiukemmin ja paremmin.
– Mulla oli ideoita biiseiksi, Etunoja- biisi oli niistä ensimmäinen. Aihe oli meille tärkeä ja koskettavakin, kun Pave oli silloin hiljattain kuollut. Suurin osa biiseistä tuli tai kuulin ne lähinnä unissa – ei ole vielä loppunut biisien tekeminen, ne vaan tulevat nykyään yleensä öisin. Jos alitajuntainen sointi vaikuttaa pätevältä, pitää yöllä raahautua veskiin hyräilemään biisi narulle. Joskus nousen viideltä aamulla ja kapuan treenikselle soittamaan idean muistiin. Se on elämäntapa, se on hauskaa. Sitten mennään bändin kanssa sovittamaan. Rakenne on yleensä jo unessa selkeä, samoin kuin melodia, sanat pitää keksiä myöhemmin.
Pastori on ollut perinteisesti ulkomaisen musiikin fani. Kirjoittaminen englanniksi olisikin rennompaa. Suomeksi kirjoittaminen on kuitenkin mielenkiintoisempaa ja onnistuneet sanat kruunaavat hyvän biisin.
-Pitää olla ideaa, ettei tartte hävetä. Taidetta ei tarvitse ymmärtää, siitä voi vaan tykätä – mutta sanojen merkitystä ei voi koskaan vähätellä, niiden on oltava hyvät.
– Pyhä Yrjänä ja musiikki yleensä on elämäntapa, kertoo Pastori.
– Harrastus on ehkä turhan laimea sana mulle. Bändihommissa ihmissuhteet ja toveruus on iso osa sitä touhua. Kun olimme esim Kesäkuussa vuotuisella reissulla Ahvenanmaalla soittamassa, niin huomaa, ettei sellaisia kokemuksia ja fiiliksiä saa rahalla ostettua. Se on jotain rock n rollin taikaa…
Siksi soittamista jaksaa jatkaa.
– Hyvien treenien ja hyvän keikan jälkeen olo on parempi, kuin koskaan. Se on suurta henkistä pääomaa, luonnehtii Pastori. – Samoin se hetki, kun kun biisi rupeaa hetken hiomisen jälkeen valmistua, on kyllä pirun hieno. Parasta mitä housut jalassa voi tehdä. Kyllä sitä osaa arvostaa.
– Kaikilla meillä on perheet ja omat hommamme, kukaan ei tee tätä bändiä leipätyökseen, jatkaa Pastori. – Ei ole itsestäänselvää, että kaikki ylipäätänsä pääsevät treeneihin tai keikalle paikalle. Mutta tämä on kestänyt, kolmekymmentä vuotta ilman taukoja, se on jo saavutus sinänsä!
-Ja uusi levy on kyllä hyvä! riemuitsee Pastori.
Levyllä vierailevat myös Niko Ahvonen ja Pave Maijasen poika Vihtori Maijanen.
-Kitaristimme Vesa Anttila on tuottajana levyllä. Hän on muutenkin isossa roolissa koko tuotannossa. Vesa soitti kitaroiden lisäksi biiseihin kaikenlaista muutakin kovaa kamaa…siis kaikkea mahd synasta perkussioihin jne. Vesalla on tietty helvetisti kokemusta näistä hommista, onhan hän työskennellyt isojen bändien kanssa vuosia aina Agentsista lähtien. Vesa täyttää muuten 60v kesällä, että paljon onnea vaan Vesa!
No niin niin! Onnea vaan, Vesa!
Puotilan Kartanolla haastateltavan pöydän ovat jo ympäröineet kaksi innokasta fania, Anne ja Thea. Toisella heistä on erityinen kiintymys (- ja avioliitto-) suhde bändin basistiin, toisella rumpalin ihmiskokoinen juliste kotona. Varastossa tosin jo, mutta kuitenkin. Juliste on muisto rumpalin kiekkolijan vuosilta.
Fanien mielestä parasta bändissä on energia – vaimon mielestä etenkin basistin energia. Pastori yhtyy kuoroon ja kertoo, että basisti onkin rockbändin tärkein soittaja. Ja onneksi meidän bändissä on I.T. joka on todella hyvä. Vaikkakin IT on myös stadin jäykin basisti!
Lisäksi fanit kehuvat lyriikoita, jotka ovat rehellisiä ja omakohtaisia, hauskoja, kansantajuisia, ymmärrettäviä – ja mainitaanpa sana nerokaskin samassa yhteydessä. Fanit, Pastori ja kirjoittaja ovat yhtä mieltä siitä, että rakkaus oman kylän bändiin onkin monelle yksi tärkeistä ihmisiä yhdistävistä tekijöistä kylällä.
Siis veisatkaamme yhä ilon apostolien sanomaa, kun kolmikymmenvuotinen taival saa vielä ennen juhlavuotta etunojaiset pre-juhlat!
Uusi albumi Etunojaa julkaistaan 21.7.2023. Uuden levyn biisejä on tulossa Kartano Rockiin kuultavaksi 29.7.2023
IG: https://www.instagram.com/pyhayrjanarock/
FB: https://www.facebook.com/pyhayrjanarock/
SPOTIFY: https://open.spotify.com/artist/1fMboBnkjgZc9nPHnSOtgx?si=A9zhWxDIRfyEsTZCso9rvg
TEKSTI: Mia Kavasto
KANNEN KUVA: Onni Lind
The post Pyhä Yrjänä – UUSI ALBUMI: Etunojaa 21.7.2023 appeared first on Vartiokylä.
]]>I Britas finns det i år 5 öppna trädgårdar och Lisas Pop up kafé, se kartan. Välkommen till en excursion i Britas unika stadsdel.
The post Avoimet puutarhat Pirkkolassa appeared first on Pirkkola.
]]>Helsingin Kaupunki digiopastus paikkoja, voit löytää lisää täältä https://digituki.hel.fi/
Hyvää Juhannusta toivottaa Maunulan Mediapajan Henkilökunta
The post Maunulan Mediapaja suljettu juhannuksena appeared first on Maunula.
]]>Hermanni-Vallila Seuran kevätkokous on torstaina 15.6. klo 18 Vallilan kirjaston Kajava-salissa. Tilaisuudessa käsitellään vuoden 2022 vuosikertomus ja tilinpäätös, sekä toiminnantarkastajan lausunto.
Kokouksen jälkeen on mahdollista keskustella vapaamuotoisesti seuran kaupunkipolku -hankkeesta.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Lämpimästi tervetuloa!
The post Tervetuloa Hermanni-Vallila Seuran kevätkokoukseen 15.6.2023 appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>The post Alueen arkkitehdin vierailu appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>Larin-Kyösti syntyi 5.6.1873 Hämeenlinnassa ja kuoli 2.12.1948 Oulunkylässä.
Tiedon juhlapäivästä välitti Oulunkylä-Seuralle Liisa Järvinen, Larin-Kyösti seuran, sekä Oulunkylä-Seuran jäsen.
Monipuolisen tuotannon elämäntyönään luonut Larin-Kyösti on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, monipuolinen ja tuottelias merkkihenkilö.
Artikkelin teksti: Sannaleena Lapinoja os. Loukkalahti
Tästä linkistä voit tutustua Larin-Kyöstin henkilöhistoriaan kansallisbiografiassa/SKS:
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002830
The post Larin-Kyöstin syntymästä 150 vuotta 5.6.2023. appeared first on Oulunkylä.
]]>Pikku Huopalahtiseura on varannut 50kpl roskapihtejä ja -pusseja innokkaille talkookeräilijöille tiistaina 6.6 klo 17.30-19. Lähtö ja pihtien palautus asukastalolle.
Mukana tapahtumassa ovat McDonalds Meilahti, joka tarjoaa pihdit ja roskapussin palauttaneille jäätelön/kahvin lipuketta vastaan sekä K-Supermarket Fortuna, joka tarjoaa juoman ahkeroijille. Tapahtuma on ollut suosittu, joten kannattaa olla ajoissa paikalla.
Ohjaamme keräilijöitä vähän eri puolille Pikkistä, jotta saamme mahdollisimman siistiä joka puolelta kaunista kyläämme. Hyviä kohteita ovat pääkadut (Tilkankatu, Paciuksenkaari, Korppaanmäentie), lahden ympäristö, Tilkanniitty, Pikku Huopalahdenpuisto, Kuusipuisto, McDonaldsin ympäristö, kasvimaiden viereiset hiekkatiet ja leikkipuistot.
Tervetuloa mukavalle iltakävelylle ja ”aarteen etsintään”!
The post Roskien keruutalkoot 6.6. klo 17.30 appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>The post Ruskeasuo-Seuran 70-vuotistapahtuma 29.9.2022 appeared first on Ruskeasuo.
]]>Illan esiintyjät:
Senni Valtonen, kantele, nyckelharpa, kansanpuhaltimet, laulu.
Maunu Saarinen, laulu
Tuuli Paasolainen, huilu
Sergei Sokolov, piano
Juuso Rinta, kontrabasso
Konsertin erikoisvieras tanssija Hanna Pihko.
Konsertissa kuullaan Sergei Sokolovin sävellyksiä, jotka hän on omistanut Keskuspuistollemme. Lisäksi keväisessä konsertissa saadaan nauttia luontoaiheisista, tutuista lauluista eri kokoonpanojen, improvisaation ja tanssin siivittämänä.
Konsertin kesto n. 75 min (ei väliaikaa).
Liput käsittelykuluineen 15 € + tilausmaksu www.ticketmaster.fi
tai ovelta 30 min. ennen konsertin alkamista.
Suoralinkki lipunmyyntiin:
https://www.ticketmaster.fi/event/326569
Facebook-tapahtuma: https://fb.me/e/2M2LcTqNU
Konsertin järjestäjä Paloheinän – Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry
The post Lämpimästi tervetuloa Rakkaudella keskuspuistoon -konserttiin lauantaina 27.5. klo 19.00. appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Muutamia linkkejä:
HSY:n energianeuvonta energianeuvonta.fi
Motivan energianeuvonta eneuvonta.fi
HSY:n verkkokursseja: koutsi.hsy.fi
lämmitysvertailulaskuri: https://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/
aurinkoenergian kannattavuuslaskuri: https://finsolar.net/kannattavuus/kannattavuuslaskurit/
The post Energiatehokkaan kodin perusteet appeared first on Kantahelsinki.
]]>Asemakaava on vanhentunut
Lainvoimaisessa asemakaavassa on alueelle osoitettu laajahko urheilu- ja virkistyspalvelualue ratsastuskoulua varten (VU). Kaava on kuitenkin laadittu 1990-luvulla lähinnä Vuosaaren sataman rakentamiseksi, ja asemakaavan valmistelutyö tapahtui jo noin neljännesvuosisata sitten eli ajankohtana, jolloin suhtautuminen luontoalueisiin oli hyvin toisenlainen kuin tänään, eikä nykyisiä tietoja Mustavuoren metsien arvoista vielä ollut. Asemakaavoitusta ohjaava ylempi kaava oli tuolloin Yleiskaava 1992. Nykyisessä Yleiskaava 2016:ssa suunnittelualue on kokonaisuudessaan virkistys- ja viheraluetta.
Ratsastuskoulutoiminta Mustavuoressa aiheuttaisi myös ympäristöönsä haittoja, kuten luontoa kuluttavan ratsastuspolkuverkoston toteuttaminen vanhan asemakaavan mukaisesti Vuosaarenhuipun ympäristöön, ja näin syntyvät ristiriidat paikan muun ulkoilu- ja virkistyskäytön kanssa. Metsän lisäksi hanke vaikuttaisi ikävällä tavalla Vuosaarenhuipun alueeseen, joka on maisemoinnin myötä kehittynyt merkittävän monipuoliseksi ja antoisaksi luontokohteeksi niin virkistyskäyttäjien, harrastajien kuin tutkijoidenkin kannalta. Hevosurheilukeskuksen suunnitteluvarauksen hyväksyminen näin epäajantasaisen kaavan pohjalta olisi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta hyvin epäviisas ratkaisu.
Alueet luontoarvot ovat huomattavat
Suunnitteluvarauksen kohdealue on nykyään Mustavuoren ulkoilualueeseen kuuluvaa luontoarvoiltaan merkittävää metsää. Kohdealue on myös keskeinen osa kaupungin omassa Helsingin metsä- ja puustoisen verkoston runko- ja alueelliset yhteydet 2019 -suunnitelmassa osoitettua viherverkoston etelästä Uutelasta saapuvaa ja Niinisaarentien pohjoispuolella kohti Östersundomia kulkevaa runkoyhteyttä sekä sen ydinmetsäaluetta.
Faunatica Oy:n viime vuonna laatimassa Vuosaaren metsien biodiversitettiarvoja luokittaneessa raportissa (Helsingin Vuosaaren metsäalueiden monimuotoisuuden arviointi vuonna 2022, Faunatican raportteja 82/2022) varausalueen metsäkuvioiden luontoarvoindeksiarvot todettiin pääosin yhtä korkeiksi kuin valtaosalla läheisen Mustavuori-Porvarinlahden luonnonsuojelualueen tai uuden viime vuonna perustetun Uutelan metsän luonnonsuojelualueen metsäkuvioista. Monimuotoisuutensa puolesta arvokkaana ja viheryhteyden kannalta tärkeänä luontoalueena suunnittelualue on myös harkinnan arvoinen laajennusosa uuteen nyt valmistelussa olevaan luonnonsuojelualueohjelmaan täydentämään Mustavuoren suojelualueiden verkostoa.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2021 hyväksymässään Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 Kasvun paikka -strategiassaan, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Hanke ratsastuskoulusta Mustavuoreen on siten myös kaupunkistrategian vastainen.
Helsingissä 19.5.2023
Vuosaari-Seura ry:n puolesta
Nina Ruuttu, puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiön puolesta
Heikki Hurtta, puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunnan puolesta
Liisa Winberg, puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta
Antti Halkka, varapuheenjohtaja
Emilia Pippola, järjestösihteeri
The post Kannanotto alueen varaamisesta Mustavuoresta Helsingin Hevosurheilukeskus Oy:lle appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>Kyläjuhlan järjestää Pikku Huopalahtiseura yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Tapahtumaa ovat mahdollistamassa myös sponsorimme K-Supermarket Fortuna ja Meilahden lomakoti ry. Pikkis juhlii tapahtumapaikkana on Pikku Huopalahdenpuisto, Pensselin leikkipuisto, koriskenttä ja hiekkakenttä. Joitakin toimintoja on myös muualla Pikku Huopalahdessa. Samaan aikaan juostaan Helsinki City Run, joten paras tapa tulla juhla-alueelle on kulkea kasvimaiden edessä olevaa hiekkatietä. Rannan hiekkatie on juoksijoiden käytössä.
Tämän vuoden ohjelma näyttää tältä:
– Hembölen kotitilan useat eläimet ovat tavattavissa ja silitettävissä nurmikentällä
– Taikuri Halonen tekee ilmaiseksi ilmapallohahmoja lapsille nurmikentällä (puolentunnin tauko klo 14.15-14.45)
– Töölön seurakunnan pomppulinna Pensselin leikkipuistossa
– Kauneushoitola Retron Anna tekee pieniä kasvomaalauksia ja glittermeikkejä Pensselin leikkipuistossa
– Nuorisotalo organisoi liikuntaradan nurmikentälle. Lisäksi Nuorisotalolla (Hilda Flodininaukio 1) on avoimet ovet ja erilaista toimintaa klo 14.30-18, mm. Talent show klo 16.
– Pop up kirppis koripallokentällä. Tule, tuo viltti ja myytävää tavaraa ja pistä kirppiskoju pystyyn.
– Ravintola Mullikan ruokarekka on paikalla Pensselin leikkipuiston takana koko tapahtuman ajan. Täältä herkulliset hampparit!
– Pikku Huopalahden ala-asteella on tietokilpailu koulun 25-vuotisen olemassaolon kunniaksi. 100 ensimmäiselle luvassa palkkio! Lisäksi herkkumyyntiä.
– Pikku Huopalahden koulun yhteydessä oleva lastenkirjasto on auki koko tapahtuman ajan ja kirjastossa on myös kirjojen poistomyyntiä.
– Asukastalon takana on Tilkan palstaviljelijöiden tuomana Lemunkartanon puutarhan taimimyyntiä
– Stadiluotsi Laura Päiväpuro on tavattavissa nurmikentällä
– Loistokoira ja Havutassu pitävät pistettä koirille (ja lapsille) koriskentän takana merelle päin. Siellä on temppurata, kuvauspiste rekvisiitalla (kuva otetaan omalla puhelimella) sekä koirien jäätelöbaari
– Pihauksen puistojumppa aikuisille klo 15-16 hiekkakentällä ja vieressä hiekkakentän toisella laidalla 20 ensimmäiselle lapselle ohjattu liikuntaleikkihetki klo 15-16. Jumppaajien lapsilla etusija.
-Helsinki Law Tenniksen puistotenniksen kokeilumahdollisuus nurmikentällä
– Pikku Huopalahden ala-asteen vanhempainyhdistyksen kahvila Pensselin leikkipuiston kulmassa.
– Partiolippukunta Helsingin Metsänkävijät myy hernekeittoa nurmialueella
– Ennalta estävän yksikön poliisit ja poliisiauto tavattavissa.
Osaan tapahtumista on säävaraus. Tervetuloa juhlimaan!
PS. Voit tulostaa kuvan ja laittaa esille vaikka oman talosi ilmoitustaululle.
The post Pikkis Juhlii 2023 appeared first on Pikku Huopalahti.
]]>The post Kallio-seuran retkikerho appeared first on Kallio.
]]>The post Tila käytettävissä appeared first on Kallio.
]]>The post Kallio-Seuran retkikerho appeared first on Kallio.
]]>The post Kallio-Seuran retkikerho appeared first on Kallio.
]]>The post Syksyn Kallion Kammarit appeared first on Kallio.
]]>The post Kallion Kammari appeared first on Kallio.
]]>The post Kallio-Seura retkikerho appeared first on Kallio.
]]>Tervetuloa siivoustalkoisiin
lauantaina 6. 5. 2023 klo 10.00 – 15.00
The post Myllypuron alueen perinteinen kevätsiivous appeared first on Myllypuro.
]]>Kevätkauden viimeinen kokoontuminen järjestetään keskiviikkona 31.5.2023 klo 18-20 ulkoilmakävelynä. Lähtöpaikka on Uimarannantien ja Tapaninvainiontien risteysalue, tervetuloa mukaan!
Hissaryhmän kokoontumiset jatkuvat syyskaudella Helsingin kristillisellä koululla Pukinmäessä. Kysy lisätietoja ulkoilmakävelyn yhteydessä tai osoitteesta tapaninvainio.ry@gmail.com.
The post Historiaryhmän kokoontuminen 31.5.2023 klo 18-20 appeared first on Tapaninvainio.
]]>Kartanon päärakennuksen palvelurakennusten korttelialuetta on kasvatettu huomattavasti alustavaan luonnokseen verrattuna ja muutos pienentääkin samassa määrin julkisen puistoalueen aluetta. Asiaa on kaavaselostuksessa perusteltu toiminnallisin ja käytännöllisin seikoin, liittyen yksityisessä omistuksessa olevan kartanon päärakennuksen pihalle ajateltuun käyttöön. Aiempi suppeampi rajaus antoi kuitenkin aivan riittävän suuren alueen nykyisestä puistosta rakennuksen omistajan toiminnoille.
Aitaamiskielto palvelurakennusten korttelialueille oli vuosaarelaisyhteisöjen vaatimus, ja hyvä että asia on nyt kirjattu myös kaavakartalle. Asemakaavaehdotus sallii korttelialueilla kioskien ja muiden vähäisten rakennusten sijoittamisen kortteleiden sisällä myös rakennusalan ulkopuolelle eli käytännössä nykyiseen kartanopuistoon. Asiakohtaa tulisi täsmentää kaavakartan määräyksissä edellyttämällä mahdollisilta kioskeilta ja muilta rakenteilta maisemallista sopivuutta ja laadukkuutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoympäristöön.
Kaavamuutosalueen pohjoisosassa eli entisellä tallipihalla olevien palvelu ja/tai asuinrakennusten korttelialueilla kahdesta uudisrakennuskohteesta ongelmallisin on edelleen entisen vellikellokallion länsipuolinen talo, jonka kohdalla ei kartanon toiminnan aikana sijainnut rakennuksia. Tallipihan jäljelle jäänyt kokonaisuus on fragmentaarisenakin edelleen kartanon maisemallisesti arvokkaimpia paikkoja päärakennuksen ja puiston ohella. Allekirjoittajat esittävät uudisrakentamisen osoittamista alueella ainoastaan muutamia vuosia sitten puretun vajarakennuksen kohdalle vellikellokallion pohjoispuolelle ja luopumista mäen länsipuolisesta rakentamisesta.
Samoilla PA-korttelialueille jalankulku- ja pyöräilyreitit on määrätty aiemmasta poiketen kulkemaan osin korttelien välistä, ja keskellä oleva kallio on merkitty yleisen puiston osaksi. Tallipihan kaakkoisosan rakennuksen OAS-vaiheessa poistettu suojelumerkintä on nyt palautettu. Molemmat muutokset ovat kannatettavia ja allekirjoittajien toiveiden mukaisia. Sen sijaan kaavakartan määräämät rajoitukset aitaamisen suhteen ovat riittämättömiä. Aitaaminen on syytä kieltää kartanon päärakennuksen ja kellarin kortteleiden tapaan myös täällä kokonaan. Kaikilla pihakokonaisuuden korttelialueilla tonttien rajaaminen julkisesta puistosta tulisi sallia vain istutuksin.
Helsingissä 24.4.2023
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
The post Muistutus Nordsjön kartanon ympäristön asemakaavaehdotuksesta appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>Kuluvan kevään aikana nuoriso-ohjaajat ovat tutustuneet koulun oppilaisiin sekä henkilökuntaan ja ohjanneet esimerkiksi välitunti ja iltapäivätoimintaa. Voit seurata hankkeessa tehtävää työtä Instagramissa: @koulunuorisotyo_helsinki
Puotilan ja Vartiokylän alueen tarve yhteiselle olohuoneelle on tärkeä osa hankkeen toteutusta. Kevään aikana suunnittelemme olohuonetta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on avata syksyllä Puotilan ala-asteelle avoin olohuone, jonne alueen lapset, nuoret ja perheet ovat tervetulleita. Yhteistyössä on mukana harrastustoiminnan ja nuorisotyön osaajia. Puotila-seuran kautta myös alueen asukkailla on merkittävä rooli valmisteluissa ja toteutuksessa. Siitä voi kysyä lisää osoitteesta info@puotila.fi Voit seurata Puotilan Olkkarin toteutuksen vaiheita Puotila-seuran sivustolla www.puotila.fi
OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Tällä Omastadi-kierroksella Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ehdotusten toteuttamiseen. Idän olohuoneet -ehdotuksen budjetti on 523000 euroa.
Lisätiedot:
Projektikoordinaattori
vilma.naveri@hel.fi
040 489 4122
Projektipäällikkö:
Lauri Hiltunen
lauri.hiltunen@hel.fi
040 646 2499
The post <strong>Omastadi-ehdotus ”Idän olohuoneet kaikille nuorille” on toteutusvaiheessa</strong> appeared first on Vartiokylä.
]]>Myllypuro-Seuralle vuosi 2023 on seuran 57. toimintavuosi. Seura tarjoaa jäsenilleen, yhteisöjäsenilleen ja muille myllypurolaisille kanavan kaupunginosan asioista puhumiseen, ongelmakohtien pohtimiseen ja asioiden eteenpäin viemiseen. Seura ottaa kantaa tarvittaessa alueen kaavoitus-, rakentamis- ja liikennesuunnitelmiin sekä seuraa niiden toteutumista. Seura tekee myös omia aloitteita liittyen kaavoituksiin, viheralueisiin ja liikenteeseen.
Seura järjestää kotiseutupäivän eli tutummin Myllypuro-päivän syyskuussa, jossa on myös julkistettu Vuoden Myllypurolainen. Seura on ollut mukana järjestämässä pääsiäis- ja joulumyyjäisiä.
YLEISTÄ
Seura jatkaa Asukastila Orpaantuvan ylläpitämistä, mikäli Helsingin kaupunki myöntää jatkossakin asukasosallisuudenavustuksen. Seura toimii Asukastilassa myllypurolaisten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa Asukastalon toiminnan ylläpitämiseksi.
Seura järjestää tarvittaessa avoimia asukastilaisuuksia myllypurolaisia kiinnostavista ajankohtaisista aiheista, toisten myllypurolaisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa Asukastila Orpaantuvassa. Muita tapahtumia järjestetään kysynnän mukaan. Seuran hallituksen kokoukset pidetään Orpaantuvassa, samoin vuosikokous.
Seura on perinteisesti sopinut Lions Club Myllypuron kanssa, että Lionsit vastaavat Itsenäisyyspäivän juhlan järjestämisestä Myllypurossa 6. joulukuuta.
Seura jatkaa yhteistyötä Metropolian Myllypuron kampuksen edustajien kanssa.
Seura jatkaa myös yhteistyötä Myllypuron Taloyhtiöklubin kanssa.
Seuran kotisivut ovat uudistuneet.
ASUKASTILA ORPAANTUPA
Asukastilan markkinointia ja tapahtumien pitopaikkana asukastilaa kehitetään monipuolisesti (esim. perhejuhlia ja taloyhtiökokouksia). Orpaantuvalle halutaan perustaa käyttäjäneuvosto. Tilalle on tulossa myös omat facebook-sivut.
Asukastilan käytön kehittämisessä on mukana asukastilaan palkattu koordinaattori, jonka tehtäviin tulee kuulumaan mm.
asukasillat, kausimyyjäiset, muut pientapahtumat sekä vuotuinen Myllypuro-päivä
YHTEYDENPITO
Seura tiedottaa toiminnastaan ja ylläpitää kotisivuja osoitteessa www.myllypuro.fi sekä www.myllypuro-seura.fi ja sosiaalisessa mediassa,
Facebook: https://www.facebook.com/profile.php?id=100067744763446 ja
Instagram: https://www.instagram.com/myllypuroseura/
Seuran sähköpostiosoiteet ovat: myllypuroseura@gmail.com ja orpaantupa@gmail.com sekä postilaatikko-osoite on Myllypurontie 22. Orpaantuvan puhelinnro on +358 50 3823828.
Seura pitää yhteyttä jäseniinsä sähköpostilla. Vuosikokoukseen saavat jäsenet kutsun kirjeitse ja/tai sähköpostitse.
TALOUS
Jäsenhankintaa kehitetään koronavuosien hiljaiselon vuoksi menetettyjen jäsenten tilalle.
Seuran toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla ja myytävillä tuotteilla.
Kotiseutupaidat (20 €) ja kangaskasseilla (10 €), jotka ovat jäsenistölle edullisemmat.
Tutkitaan mahdollisuutta aloittaa uuden historiikin kirjoittamisen valmistelua.
Seura saa lisätuloja Orpaantuvan lisähankintoja varten vuokraamalla tilaa yrityksille ja esim. taloyhtiöille. Tämänhetkinen varustelu mahdollistaa kahden kokouksen samanaikaisen pitämisen.
Hallitus
Helmikuu 2023
The post Myllypuro-seuran toimintasuunnitelma appeared first on Myllypuro.
]]>Oodin Maijansali klo 17-20
The post Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -AIKA ON NYT! appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Oodin Maijansali klo 17-20
The post Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -AIKA ON NYT! first appeared on Paloheinä-Torpparinmäki.
The post Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -AIKA ON NYT! appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta kannattavat alueen asemakaavan päivittämistä, mutta pitävät nyt esilläolevan asemakaavahankkeen suunnittelualueen rajausta liian suppeana Ramsinniemen arvokkaan luonto- ja kulttuuriympäristöalueen kokonaisvaltaisen turvaamisen ja kehittämisen kannalta.
Ramsinniemi luontoalueena on osa Itä-Helsingin kulttuuripuiston vihersormea sekä Helsingin metsä- ja puustoisen verkoston ekologista runkoyhteyttä Vartiosaaresta Östersundomiin. Kulttuuriympäristönä se kuuluu Uudenmaan maakuntaliiton määrittämään maakunnallisesti arvokkaaseen Helsingin höyrylaivareittien kesähuvilavyöhykkeeseen.
Ramsinniemen asemaakaavoituksen päämääränä tuleekin olla alueen runsaiden metsä- ja rantaluontoarvojen sekä vanhan rakennetun ympäristön vaaliminen. Vuonna 2014 julkaistussa Ramsinniemen maisemaselvityksessä todetaan, että Ramsinniemen kapea harjumainen niemi suurine korkeuseroineen on haastava suunnittelualue, jonka tulevaa maankäyttöä on suunniteltava tarkkaan. Allekirjoittajayhteisöt ovat asiasta samaa mieltä.
Kortvikin eli Ramsinniementie 31:n alueella on useita eri-ikäisiä taloja ja ne ovat olleet pitkään helluntaiseurakuntien kotimaanjärjestö Hyvä Sanoma ry:n lasten ja nuorten kesäleiritoiminnan käytössä. Nyt rakennukset ovat olleet noin kaksi vuotta tyhjillään. Kaupungin vuonna 2007 tekemän Ramsinniemen rakennettua ympäristöä koskevan selvityksen mukaan entiselle Enso-Gutzeitin vierastalolle, kalliolla sijaitsevalle kahdeksankulmaiselle paviljongille, huvilalle ja saunalle ehdotetaan toimenpidesuosituksena suojelua asemakaavassa. Äskettäin järjestetyllä asemakaavatyöhön liittyvällä kaavakävelyllä kerrottiin, että suunnittelun jatkotyön yhteydessä on tarkoitus teettää myös uusi suppea rakennushistoriallinen selvitys paikan rakennuksista.
Allekirjoittajat pitävät tärkeänä tämän Ramsinniemen kulttuuuriympäristöön oleellisesti kuuluvan miljöön säilyttämistä ja rakennusten kunnostamista. Parhaiten paikka palvelisi vuosaarelaisia ja kaikkia helsinkiläisiä yleisessä avoimessa käytössä. Mikäli rakennuksille aiotaan osoittaa omat tontit tulevaa myyntiä varten, tulee asemakaavassa olla kielto aitaamiselle maisemallisesti vahingollisena. Rakennusten suojelua määritettäessä koko Ramsinniemellä tulee suojella myös niitä ympäröivä alue riittävän laajasti, sillä rakennukset on suunniteltu juuri alkuperäiseen ympäristöönsä.
Stora Enso Oyj:n eli Ramsinniementie 24:n laajalla alueella sijaitsevat Alvar Aallon suunnittelema vapaa-ajanrakennus ”Country Club” ja niin ikään Aallon piirtämä rantasauna. Nämä rakennukset samoin kuin yli satavuotias Villa Iltala tulee suojella asemakaavassa. Stora Enson alueelleen toivoma lisärakentaminen olisi hyvä sijoittaa esimerkiksi nykyisen huvilavahdin asunnon paikalle, jolloin sen maisemallisesti haitallinen vaikutus olisi verrattain vähäinen. Pikku Kortlahden ja Koivulahden alava ympäristö on maisemallisesti herkkää ja tämä tulee huomioida kaiken uuden rakennusoikeuden sijoittelussa asemakaavassa yrityksen tontille.
Vuosaarelaisyhteisöt kannattavat myös Merihiekan eli Villa Procopén eli Ramsinniementie 32:n alueella sijaitsevan huvilarakennuksen ja siihen harvinaisen hienosti liittyvän saunarakennuksen suojelua. Helsingin seurakuntayhtymän omistama Merihiekka on ollut useita vuosia ilman toimintaa. Nyt seurakuntayhtymä haluaisi aloittaa kesäleiritoiminnan paikalla uudelleen ja laajentaa sitä myös kaupungin omistamalle metsäiselle luontoalueelle Merihiekan vieressä. Seurakuntayhtymän toiminnan ja rakennusten tulee kuitenkin myös jatkossa pysyä nykyisen tonttinsa rajojen sisällä, mutta kaupunki voisi tutkia mahdollisuuksia vuokrata tai myydä seurakuntayhtymälle aiemmin mainitulta Kortvikin eli Ramsinniementie 31:n alueelta sopivia tyhjiä ja aiemmin pitkään leirikäytössä olleita rakennuksia erilaisia kesäleiritoimintoja varten.
Ramsinniemen luonnonsuojelualueen laajentamisen toteuttaminen on etenemässä voimassa olevan Helsingin luonnonsuojelualueohjelman mukaisesti ilmeisesti jo tänä vuonna. Nyt valmisteilla olevassa asemakaavassa on hyvä huomioida muuttuva tilanne sekä päivittää kaavamerkinnät suojelualueella ja sen lähiympäristössä.
Valitettavasti asemakaavahankkeen epäonnistunut rajaus Ramsinniemellä ei mahdollista muiden viheralueiden kaavamerkintöjen tarkistamista, koska virkistysalueet on rajattu melkein kaikki kaavan ulkopuolelle. Ainakin Merihiekan ja Stora Enson alueen välinen Koivunokan alue kuuluisi itsestään selvästi mukaan suunnittelualueeseen. Metsäalue on vuoden 2011 METSO-inventoinnin mukaan pääosin METSO I ja II -luokan arvometsää, vaikka siellä on paikoin edelleen ikäviä jälkiä takavuosina tehdyistä liian intensiivisistä hakkuutoimenpiteistä. Koivunokan metsäalueen kaavoittaminen luonnonsuojelullisia arvoja omaavaksi virkistysalueeksi mahdollistaisi sen suojelun tulevaisuudessa.
Myös Ramsinniemen virkistyskäyttöyhteyksien tilanteen päivittäminen vaatisi Koivunokan sisällyttämistä aluerajaukseen. Koivunokan rantametsän läpi kulkevat kaikki niemen Ison Kallahden puolen maastopolut Stora Enson tontin ja Merihiekan välillä. Polkuja on nykyään useita rinnakkaisia ja joku niistä olisi liiallisen maaperän ja kasvillisuuden kulumisen ehkäisemiseksi hyvä merkitä sopivalla tavalla ulkoilijoille suositelluksi reitiksi. Kaikki suunnitellut virkistyspolut koko suunnittelualueella tulisi toteuttaa mahdollisimman kapeina maastopohjaisina metsäpolkuina.
Helsingissä 30.3.2023
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
The post Lausunto Ramsinniemen pohjoisosan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>Yhdistys ei saanut Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa, joten hallinto-oikeuden päätös siitä, että vuosien 2020 ja 2021 vuokrankorotukset ovat lainmukaisia, jää voimaan. Tämä on luonnollisesti pettymys. Valitusprosessin aikana vuokra-aikoja kuitenkin pidennettiin vuoteen 2075, mikä on vuokralaisille hyvä asia. Prosessin kuluessa kaupungin maanvuokraustoiminta on myös kehittynyt ja uusiin periaatteisiin on kirjattu se, että jatkossa vuokrat perustuvat tonttien asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Tämä on hyvä periaate, jota olisi tullut toteuttaa myös päättyneiden vuokrasopimusten kohdalla. Yhdistys toivoo myös, että kaupunki kehittäisi käyttämiään kiinteistönarvioinnin periaatteita. Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta päätyi siihen, että arviot alueemme tonttien arvosta eivät olleet AKA-tasoisia arvioita, eli näkemyksemme niiden epäluotettavuudesta on ollut perusteltu.
Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen uudistaminen on käynnissä. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto käsitteli luonnosta 2.2.2023. Yhdistys esitti luonnoksesta mielipiteen syksyllä 2022. Ilahduttavasti jaoston helmikuussa käsittelemässä versiossa suojelluissa pientaloissa ei enää edellytetty lupaa aurinkokeräinten- ja paneelien eikä lämpöpumppujen asentamiseen.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään torstaina 4.5.2023 klo 18 Helsingin Maalarimestariyhdistys ry:n tiloissa Pasilassa (Rautatieläisenlatu 1 C, 00520 Helsinki). Kokouksessa käsitellään alla olevan kokouskutsun mukaiset asiat.
Kokouskutsu
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asia
Sääntömuutoksen myötä hallitus valitaan jatkossa vuosikokouksessa, ja sen toimikausi on vuosikokouksesta seuraavaan vuosikokouksesta. Innostaisiko tai kiinnostaisiko hallitustyö sinua tai olisiko naapurisi hyvä tehtävään? Lisätietoa hallituksen nykyisiltä jäseniltä. Rohkeasti mukaan – yhdistys on yhteinen asiamme!
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Ilmoittautumislinkki tapahtumaan sekä kokouksen yhteydessä pidettävän esityksen aihe ilmoitetaan lähempänä kokousta erillisellä viestillä.
Tervetuloa!
Yhdistys on siirtynyt käyttämään FloMembers-jäsenrekisteriä. Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus ilmoittaa rekisteriin kaksi sähköpostiosoitetta, joihin jäsenposti lähetetään.
Halutessaan jäsenellä on mahdollisuus ylläpitää omia yhteystietojaan itse. Tällöin muutoksista ei tarvitse ilmoittaa jäsensihteerille. Helmikuussa järjestelmästä lähetettiin aktivointilinkin, jotka mahdollistavat omatoimisen päivittämisen. Moni jäsenistä on jo aktivoinut tilinsä. Kiitos siitä! Jos et saanut linkkiä tai se on vanhentunut, pyydä aktivointia jäsensihteeriltä. Jos et halua ylläpitää tietojasi itse, ei toimiin tarvitse ryhtyä.
Jäsenmaksu on vuonna 2023 henkilöjäseneltä 15 euroa. Asunto-osakeyhtiössä (jäsenyys yhtiöllä) maksu on 7,5 euroa huoneistoa kohden, kuitenkin vähintään 15 euroa ja enintään 90 euroa. Yhteisomistuksessa olevien useamman huoneiston/asunnon talojen, jotka eivät ole juridisia henkilöitä (jäseniä siis asukkaat) osalta jäsenmaksua kerätään myös 7,5 euroa huoneistoa/asuntoa kohden, mikäli talon kaikkien huoneistojen/asuntojen osalta jäsenmaksu maksetaan kerralla. Lasku lähetetään ns. yhteisomistuksen päävastuulliselle jäsenelle, mutta jäseniksi merkitään yksi asukas kutakin huoneistoa kohden. Yhteisomistuksen kohdalla pyydämme ilmoittamaan jäsensihteerille huoneistojen lukumäärän sekä yhden jäsenen (nimi, sähköposti ja postiosoite) per huoneisto. Yhteisomistuksessa olevien talojen asukkaat voivat olla yhdistyksen jäseniä myös ns. tavanomaisina henkilöjäseninä. Tällöin he saavat oman jäsenmaksulaskunsa eivätkä jäsenmaksujen osalta ole sidoksissa naapuriin.
Yhteys jäsensihteeriin
Yhdistyksen jäsensihteerinä toimii nykyisin Tuija Laaksonen. Toivomme, että nimenomaan jäsenyyteen liittyvät viestit lähetettäisiin henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen sijaan jatkossa osoitteeseen khoky.jasensihteeri – at – gmail.com. Tavoitat Tuijan tarvittaessa myös puhelimitse.
Yhdistyksellä on Facebook-ryhmä, jossa jaetaan ajankohtaista tietoa. Ryhmään voivat liittyä kaikki jäsenmaksunsa maksaneet yhdistyksemme jäsenet. Huomaattehan, että käytännön syistä ryhmään voidaan hyväksyä jäseneksi vain omakotiyhdistyksen jäseneksi ilmoitetut henkilöt. Jäsenen perheenjäsenet eivät voi ryhmään liittyä, koska emme näe perhesuhteitanne jäsenrekisteristämme.
The post Jäsenkirje 1/2023 appeared first on Kantahelsinki.
]]>Luvassa:
Lämpimästi tervetuloa!
Asukastila Orpaantupa sijaitsee osoitteessa Myllypurontie 22.
The post Tervetuloa alueen yhdistysten perinteisiin Pääsiäismyyjäisiin! appeared first on Myllypuro.
]]>Keinotekoisen saaren idea vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta: Keinotekoisen saaren rakentamisessa toivomme vedenalaisen meriluontoalueen erityistä huomioon ottamista sekä merivirtausten tarkempaa tutkimista. Onko mahdollisia vaikutuksia Vartiokylänlahdelle ja millaiset vaikutukset olisivat? Täyttömaa tulee vaatimaan todella paljon louhetta ja louhekuormaus on kallista. Kuinka tässä hoituisikaan vaiheistus, joka käytännössä tarkoittaa satoja jopa yli tuhannen meneviä kuormia. Tätä rakentamista on vaikea perustella ympäristöhäiriönäkökulmasta.
KERROSALAN TOTEUTTAMINEN PUOTILANRANTAAN
Näemme asian arkkitehtonisesti sekä luontoarvot huomioon ottaen, että porrastetusti merelle madaltuva kerrosrakentaminen olisi suotavaa Puotilanrantaan. Kerrostalojen välistä näkymäakselit merelle tulee säilyttää, kuten esim. valoisuus.
Meripellontien katuympäristöä tulisi madaltaa ja jättää näkymiä meren suuntaan. Myös olemassa olevat asuinrakennukset Meripellontien varressa tulee huomioida. Rakennusten korkeudeksi on suunnitteilla jopa 12 krs. Vuosaaren sillan tuntumassa, joka on yksiselitteisesti aivan liikaa.
Puotila-seuran ja alueen asukkaiden mielipide on se, että Puotilanrantaan rakentuisi enemmän 4 krs. taloja ja mahdollisimman vähän 8 krs. taloja. On tärkeää, että merellisyys välittyy vanhaankin Puotilaan, eikä jää yksin vain uusien asukkaiden etuoikeudeksi.
Mentäessä kohti lopullista suunnitelmaa, toivomme, että alueesta esitettävät havainnekuvat ovat realistisempia. Kaupunkimallikuvista ei saa selvää. Resoluutio ei riitä ja liian monta liian pientä kuvaa samalla sivulla.
Yleisvaikutelma alueesta on liian tiivis ja massiivinen alueen sijaintiin ja ympäristöön nähden.
Alueelle voisi tulla tiiviin kerrostalovoittoisuuden rinnalle kaupunkipientaloja, terassitaloja ja pienkerrostaloja
Korkea rakentaminen ei aidosti istu tälle alueelle: hallitsevat paikalliset elementit tässä maisematilassa ovat Vuosaarta reunustavat metsät, Marjaniemen kumpuavat pientaloalueet ja Puotilan kartanon peltojen, lehtipuumetsien ja kaislikkojen alueet, Vuosaaren vanhojen kerrostalojen lisäksi toki Vuosaaren silta.
Pysäköintitalot pitää sommitella todella hyvin maisemaan. Nykyisessä suunnitelmassa varsinkin Vanhantorpankadun laitos on maisemallisesti tärkeässä risteyksessä sekä alueen sisäänajon kohdalla. Jotta siitä tulisi mahdollisimman toimiva, niin siinäkin on oltava hyvin tarkkana. Kattomuodoksi suosittelemme satulakattoa, vaikka loivaakin sellaista, läpi koko suunnittelualueen. Se toisi alueelle huomattavasti enemmän omaa identiteettiä. Tasakattoa uudisrakentamisessa riittää.
SATAMATOIMINTA PUOTILASSA
Kelluvat asunnot eivät sovellu näihin sääolosuhteisiin. Onko näille todella kysyntää ja onko se järkevä muoto asumiselle? Sen sijaan kelluva venekerho on sinänsä hauska oivallus, mikäli sen toteuttamiselle on taloudellisia realiteetteja. Helsingissä on pulaa venepaikoista, joten venepaikkojen supistamista tulisi tehdä maltillisesti.
Veneilijöiden ja venekerhon osallistaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta pienvenesatama säilyy elinvoimaisena.
Veneiden säilytyspaikat ovat keskiössä, nyt veneiden säilytyspaikat on siirretty meren päälle.
Puotilanrannan toivotaan säilyttävän luontoarvot monipuolisena merellisenä rantapuistona, retkikohteena ja porttina merelle, jonne toivotaan myös sujuvat kevyenliikenteen väyläyhteydet.
Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa ja nyt Puotilassa joka 5. asukas on yli 65-vuotias. Palveluasumisen merkitys on tärkeää ottaa huomioon Puotilanrannan suunnittelussa. Päiväkoti alueelle onkin suunnitteilla.
Lopuksi hyvänä asiana mainittakoon, että Meripellontien pohjoispuolelle ei ole suunnitteilla uusia taloja.
The post Puotila-seuran lausunto 13.3.2023 Puotilanrannan asemakaavamuutokseen liittyen appeared first on Vartiokylä.
]]>Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät hyvänä muutoksena sitä, että kaavaluonnoksessa on luovuttu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ehdotetusta Juorumäen ja Puotilan kartanon kulttuuriympäristölle haitallisesta asuinrakentamisesta Meripellontien pohjoispuolelle Vuosaaren sillan länsipään vaiheille. Allekirjoittajat ehdottavat silti edelleen, että myös suunnitellusta rantaviivan siirtämisestä ja tekosaaren rakentamisesta luovutaan vesialueen luonnolle sekä Vartiokylänlahden maisemallisille arvoille vahingollisina.
Asemakaavaluonnoksen selostuksessa kerrotaan, että uuden Puotilanrannan rantarakentamisen vaikutukset Vartiokylänlahden virtauksiin arvioidaan osana kaavaehdotusvaihetta. Selostuksessa todetaan alustavaan asiantuntija-arvioon viitaten Vartiokylänlahden virtaustilanteen olevan nykyisin erittäin huono, ja että rakentamisella ei olisi merkittävää vaikutusta heikkoon tilanteeseen. Kuitenkin jos jo nykytilanne on todettu erittäin huonoksi, tulisi johtopäätöksenä olla kaiken mahdollisen lisähaitan huolellista välttämistä Vartiokylänlahdella.
Selostuksessa mainitaan kaavaehdotusvaiheessa tilattava uusi selvitys täyttöalueiden vaikutuksesta Vartiokylänlahden virtauksiin ja vedenalaiseen luontoon. Tämän tutkimuksen laatimista myös allekirjoittajayhteisöt ehdottivat edellisessä kannanotossaan viime vuoden kesäkuussa. Luonteva vaihe selvitykselle olisikin ollut nimenomaan kaavahankkeen alkuvaihe, jolloin sen tulokset olisivat olleet kaikkien osallisten käytettävissä jo heti suunnittelun lähtökohdissa, ennen kuin tarkempia linjauksia rantarakentamisen suhteen laaditaan.
Viimeistään nyt tulee toteuttaa myös päivitys yli kaksikymmentä vuotta sitten tehtyyn Vartiokylänlahden veden laatua koskevaan tutkimukseen sekä selvittää vedenalaisen luonnon ekologinen tilanne koko verrattain suljetulla ja matalalla sisälahdella. Samoin Marjaniemenpuron tilanteen päivitys olisi ajankohtainen. Vasta näiden tutkimustietojen huolellisen analyysin jälkeen, tulisi edetä eteenpäin jatkosuunnittelussa Puotilanrannan kaavan kehittämisessä.
Vartiokylänlahden suurmaiseman kannalta kaavaluonnoksessa ehdotetun rakentamisen suuri mittakaava poikkeaa huomattavasti nykyisestä lahden reunoilla olevasta vanhemmasta rakennetusta ympäristöstä. Uusi Puotilanrannan asuinalue dominoisi näkyvää merimaisemaa laajalla alueella nykyään topografialtaan kauniisti vaihtelevassa Vartiokylänlahden ympäristössä Marjaniemessä, Puotilassa ja Vuosaaressa. Tarkistamalla kaavaehdotuksessa esitettyjen korkeiden rakennusten kerroskorkeuksia matalammiksi sekä luopumalla lahdelle ehdotetusta tekosaaresta haitallinen maisemavaikutus pienenisi.
Helsingissä 12.3.2023
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
The post Mielipide Puotilanrannan asemakaavaluonnoksesta appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>Paikka: Pakinkylän VPK, Pakilantie 64
Vuosikokouksen alussa klo 18 Pirjontie 8:n asukkaat Helmi ja Jori esittelevät remonttihankettaan, joka on Instagramissa nimellä @projektipirkkis.
Kokouksen esityslista
1§ Kokouksen puheenjohtaja, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan valinta.
2§ Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
3§ Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi.
4§ Esitetään toimintakertomus, tilit ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
5§ Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
6§ Päätetään toimihenkilöiden palkkioista.
7§ Määrätään jäsenmaksun suuruus.
8§ Vahvistetaan alkaneen vuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.
9§ Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
10§ Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.
11 § Sääntömuutos
Esitetään, että yhdistyksen sääntöjen 7 § 8-kohtaa muutetaan siten, että jatkossa valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja.
12 § Muut mahdolliset esiin tulevat asiat
13 § Kokouksen päättäminen.
Tervetuloa kokoukseen! Kaikki Pirkkolan omakotitalojen asukkaat ovat tervetulleita kokoukseen. Osallistua voi myös antamalla valtakirjan edustajalleen.
Pirkkolan Omakotiyhdistys ry hallitus
The post <strong>Kutsu Pirkkolan Omakotiyhdistyksen vuoden 2023 vuosikokoukseen</strong> appeared first on Pirkkola.
]]>Vuosi 2023 on yhdistyksen 82. toimintavuosi. Tavoitteena on jatkaa toimintaa vanhaan, hyvään malliin. Uusia tapahtumia voidaan järjestää, jos niitä halutaan ja tekijöitä löytyy.
Talvirieha piti pitää lauantaina 11. helmikuuta klo 11–13 Puropuistossa. Riehaa ei kuitenkaan pidetty, koska ilma oli niin huono, talvesta ei juuri tuolloin ollut tietoakaan.
Vuosikokous on maanantaina 13. maaliskuuta klo 18 Pakinkylän VPK-talossa.
Puropuiston talkoot
Jätelavatempaus
Kevätkirppis
Illallinen Helsingin (Pirkkolan) taivaan alla Puropuistossa
Lasten urheilukilpailut
Pirkkolan puutarhakerho
Lyhtyjen yö
Katukirppis syyskuussa
Pikkujoulut Nukketeatteritalossa Lepolantiellä Pakilassa
Kaunein joulukatu -kilpailu
Joulukulkue
Tapahtumien ja juhlien päivämäärät selviävät tuota pikaa, kunhan uusi hallitus pääse töihin. Niistä tiedotetaan hyvissä ajoin Pikkolan sanomissa.
The post Esitys vuosikokoukselle toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2023 appeared first on Pirkkola.
]]>Vuosi 2022 oli vielä koronavuosi, vaikka kuinka olisimme toivoneet jo normaaleja aikoja. Mutta taudin kanssa piti elää, olla varovainen ja huomaavainen toisia ihmisiä kohtaan. Mutta Pirkkolassa tautista aikaa oli ja on helpompi elää kuin jossain muualla; onhan meillä luonto lähellä ja tilaa pihoissamme touhuta. Eikä korona ollut tarpeeksi suuri riesa, mielemme pahoitti sota. Se loi jotenkin synkän varjon kaiken ylle. Mutta pirkkolalaiset, me emme lannistu. Kovat ajat jotenkin vielä lähensivät pirkkolalaisia.
Vuoden aikana järjestimme perinteisiä tapahtumia ja vähän jotain uuttakin. Osanottajia oli paljon, yhteisöllisyys oikein kukoisti. Ja mikä hienoa, Pirkkolaan on muuttanut uutta väkeä ja lapsia on paljon. Vuosi 2022 oli Pirkkolan omakotiyhdistyksen 81. toimintavuosia, hurraa!
Jätelavatempaus ja kevätkirppis
Juhlia ja iloita voi niin monella tavalla. Pirkkolalaiset pitävät hauskaa ja touhuavat yhdessä, eikä siihen tarvita valkoisia pöytäliinoja tai muuta hienoa. Jätelavatempaus on yhtä juhlaa. Toukokuun 14. päivä ilma oli hyvä ja väkeä jätelavojen ympärillä riitti. Nurkissa ja piiloissa olleet roskat kärrättiin siirtolavoille. Ja toisella kädellä vietiin kotiin toisen hylkäämiä aarteita. Lavat täyttyivät nopeasti, ja niitä piti välillä käydä tyhjentämässä.
Roskat lajiteltiin, ja sitä hommaa pitää vielä kehittää. Ei ollut ihan helppo tietää, mikä roska kuuluu millekin siirtolavalle, vaikka kyllä meillä ohjeetkin oli.
Puropuiston reunassa oli perinteinen haketinpiste. Risuista ja yms. saatiin paljon haketta, jota vietiin kotipuutarhaan. Hienoa kierrätystä!
Ennen jätelavatempausta hallituksen väki teki pikasiivouksen Puropuistossa. Roskat kasattiin yhteen kohtaan ja aikomus oli laittaa roskat ja risut siirtolavoille, mutta kaupungin porukat olivatkin vieneet ne pyytämättä pois, kiitos siitä!
Sunnuntaina 15.5. Puropuistossa ja Pirjontien reunoilla pidettiin perinteinen kevätkirppis. Ja väkeä oli liikkeellä ostohousut jalassa todella paljon. Lasten vaatteet, kengät, lelut, kirjat vaihtoivat omistajaa hienosti. Kauppa käy, kun hinta on sopivat! Puutarhakerholla oli oma pöytä, josta taimet pääsivät uusiin koteihin ja puutarhoihin.
Petanqueta ja olympialaisia
Pirkkolalaiset pelasivat itseohjautuvasti petanqueta urheilukentän päädyssä kerran viikossa. Lapsille pidimme olympialaiset urheilukentällä toukokuun 31. päivä. Osanottajia oli ilahduttavan paljon, joukossa pikkuisiakin, todella innokkaita juoksijoita ja hyppääjiä. Palkinnot jaettiin Lyhtyjen yössä elokuussa suurten suosionosoitusten kera.
Vuosikokous
Viime vuonna eli 2021 vuosikokous pidettiin koronan takia ulkona Puropuiston leikkikentällä. Vettä satoi, osallistujia oli vähän, mutta lainvoimaisuuden kannalta tarpeeksi. Vuonna 2022 meillä oli parempi onni, ja kokous pidettiin sisällä Pakin VPK-talossa 4. huhtikuuta. Osallistujia oli ilahduttavan runsaasti ja kokous oli lainvoimainen. Kokouksen aluksi Janne Käpylehto Solarvoimasta piti esitelmän aurinkopaneeleista. Aihe kiinnosti kovasti pirkkolalaisia, ja aika monen talon katolle onkin ilmaantunut paneeleita.
Omakotiyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tarja Salo. Hallituksen jäseniksi toimikaudeksi 2022–2023 valittiin Riina Malhotra, Kati Panelius, Jussi Ruotsalainen, Mari-Maija Shallo, Annaleena Soult ja Heidi Granlund. Hallituksessa jatkoivat kaudelle 2022 Marko Manninen, Sanna Heino, Topi Kuustie, Lasse Oila, Göran Lindbäck ja Kaj Lyytinen.
Toiminnantarkastajiksi valittiin Esko Vierikko ja Heikki Koivikko, varalle Leena Valanne ja Pirjo Halla. Sanna Heino toimii yhdistyksen varainhoitajana.
Lyhtyjen yö
Hienon kesän loppupuolella kokoonnuimme Puropuistoon, jossa vietettiin Lyhtyjen yötä 20. elokuuta. Väkeä oli paljon, taisi olla enemmän kuin koskaan ennen. Puistossa oli kymmeniä lapsia, jotka keksivät tekemistä ihan itse. Lapsille oli tietysti myös järjestettyä ohjelmaa eli poniratsastusta, Salmiakin laulua ja hauska pelle. Juhlaväkeä viihdytti tuttu Nuottikriisi ja uusi tuttavuus, taitava Lauri Schreck. Lisan herkut maistuivat kaikille ja Euron baarissa riitti väkeä. Ilta tummeni ja tunnelma tiivistyi. Omalla porukalla juhlat koottiin ja purettiin!
Syyskirppis
Perinteinen syyskirppis oli sunnuntaina syyskuun 4. päivä. Väkeä oli paljon liikkeellä, joukossa muitakin ostajia kuin pirkkolalaisia.
Pikkujoulut
Pirkkolalaisten pikkujoulut pidettiin marraskuun 26. päivä uudessa paikassa eli Nukketeatteritalossa Lepolantiellä Pakilassa. Porukalla loihdimme juhlapaikasta jouluisen ja viihtyisän. Koska juhlia on korona-aikana ollut aika vähän, nyt tautitilanteen vähän rauhoituttua, suuri joukko pirkkolalaisia tuli pikkujouluihin. Aina yhtä hyvä Salmiakki esiintyi ja sitten näimme nukketeatteria, kun Herra Stark esiintyi. Yleisö tykkäsi kovasti esiintyjistä, ja tunnelma oli iloinen. Ruoka oli katettu ja vieraat pääsivät syömään Lisan tekemiä jouluruokia. Kun maha oli täynnä, tuli pitkään odotettu kunniavieras eli joulupukki.
Pikkujouluissa oli myös yksi ns. virallinen osa, kun Pirkkolasta poismuuttava Jari ja puolisonsa Irina kukitettiin. Jari palkittiin kunniapirkkolalaisena. Pikkujoulupaikka oli niin kiva, että päätimme pitää pikkujoulut siellä myös jouluna 2023.
Jouluperinteet
Varsinaisia jouluperinteitä ei vuonna 2022 toteutettu, koska mm. sähkö oli kallista. Mutta jokainen oli koristellut talonsa ja pihansa oman makunsa ja tahtonsa mukaan. Jäälinnaa ei edes yritetty rakentaa, koska ei ollut lunta eikä tarpeeksi pakkasta. Joulukuun 18. päivä loimme uuden perinteen eli glögikulkueen, joka päättyi Puropuistoon.
Pirkkolan Sanomat
Annaleena Soult toimitti Pikkolan Sanomia, ja ne ilmestyivät seitsemän kertaa. Sanomissa oli ajankohtaisia asioita, ja niitä oli nyt myös Pirkkola-Britas Facebookissa. Facesta onkin tullut nopea ja kätevä tiedonvälitys paikka.
Pirkkolan puutarhakerho
Pirkkolassa on paljon innokkaita kotipuutarhureita. Kerho kokoontui vuonna 2022 yhdeksän kertaa Pirkkolan puutarhoissa. Kaunista katseltavaa oli paljon, ja kerholaiset saivat paljon hyviä vinkkejä. Taimia vaihdettiin ja kokemuksia jaettiin. Avoimet puutarhat -päivässä 7.8. Pirkkolassa oli avoinna kuusi puutarhaa ja Lisan pop up -kahvila. Kävijöitä puutarhoissa ja kahvilassa oli yli toistasataa.
Raide-Jokeri
Pirkkolan kohdalla Raide-Jokerin rakentaminen edistyi hyvin, eikä pahempia meluhaittoja enää ollut. Odotamme innolla, että pääsemme ratikan kyytiin syksyllä 2023.
Kerrostalo Pirkkolan rajalle
Pirkkolalaisten mieltä on pahoittanut ns. Elannon tontille nouseva kerrostalo. Siinä se on noussut pala palalta, melua on riittänyt. Talo ei sovi monen mielestä siihen paikkaan, mutta siihen se nousee.
The post Toimintakertomus 2022 appeared first on Pirkkola.
]]>Toivotamme kaikki jäsenet tervetulleiksi kuulemaan yhdistyksen viime vuoden tapahtumista ja tulevista suunnitelmista.
Jos olet kiinnostunut kehittämään yhdistyksen toimintaa hallituksesta käsin, ennen kokousta saat meihin yhteyden parhaiten sähköpostitse tapaninvainio.ry@gmail.com. Jos et vielä ole yhdistyksen jäsen, liity lomakkeella.
Vuonna 2022 yhdistyksen toiminta painottui syyskuussa onnistuneesti järjestettyyn Tuomarinkylä 1742 -seminaariin sekä historiaryhmän kuukausittaisiin kokoontumisiin eri teemojen äärellä. Vuoden 2023 alussa yhdistys on osallistunut palautteellaan Helsingin kaupungin järjestämään Pukinmäenrannan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Keväisin terveisin
Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen hallitus
The post Yhdistyksen vuosikokous 22.3.2023 klo 18 appeared first on Tapaninvainio.
]]>Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n lausunto Pukinmäenrannan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan
Yleistä:
Pukinmäenrannan alue on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti ”manner”-Helsingin parhaita paikkoja: jokiranta, kalliot, pellot, Tuomarinkylän kartano. Tämä huomioon ottaen tavoitteena tulee olla Helsingin paras asuinalue, kulttuurimaisemassa perinteiden hengessä. Tämä ei voine toteutua raskaalla/liian korkealla rakentamisella.
Tässä muutama ehdotus alueen tulevaa suunnittelua varten:
1.)
Vantaanjoen itärannan ja Pukinmäenkaaren välinen alue tulisi säilyttää pääosin virkistyskäytössä ja kehittää sitä Pukinmäen rantapuistona: viljelypalstat, ulkoliikuntapaikka, pelialueita yms. Mahdollisten tälle kaistaleelle sijoitettavien rakennusten tulee olla matalia, jotta joenrannan ilme säilyy nykyisenkaltaisena.
2.)
Koulu- ja päiväkotipaikkojen tarve tulee huomioida ja tarvittava määrä kapasiteettia rakentaa asuntojen lisäksi. Samoin tulee suunnittelussa huomioida riittävä määrä lähipalveluja/liiketiloja talojen kivijalkoihin, kuten kauppoja, kioskeja, kahviloita ja ravintoloita.
3.)
Asuinrakentamisessa tulee huomioida monimuotoisuus: Kerrostalojen lisäksi asuinalueelle tulee suunnitella myös pientaloja. Rakentamisen keskimääräistä tehokkuuslukua tulee alentaa suunnitellusta ja muuttaa suunnitelma kerrostalovaltainen asuinalue muotoon kerros- ja pientalojen asuinalue. Omistus- ja vuokra-asuminen sekä osaomistus-/asumisoikeusasuminen on huomioitava asukasmäärissä siten, että mikään asumismuoto ei dominoi aluetta.
4.)
Pukinmäenkaarelle kaavailtu raidejokeri tulisi linjata alkuperäisen suunnitelman mukaan kulkemaan Kirkonkyläntietä pitkin, jotta Tuomarinkylän peltoaukeiden kulttuurimaisema voitaisiin säilyttää.
5.)
Sujuva liikenneyhteys Pukinmäenkaarelta Kehä I:lle tulee säilyttää.
6.)
Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen historia-ryhmä on halukas osallistumaan alueen katujen yms. paikkojen nimiehdotusten tekemiseen, kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Helsinki 10.2.2023
Ystävällisin terveisin
Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen hallitus
The post Yhdistyksen lausunto Pukinmäenrannan kaavoitukseen liittyen 10.2.2023 appeared first on Tapaninvainio.
]]>Kaupunginhallitus on päättänyt vuonna 2020 Helsingin kaupungin toimitilastrategiasta. Päätöksen yhtenä osana todetaan, että kaupunki harjoittaa aktiivista omistajapolitiikkaa luopumalla niistä tiloista, joita ei tarvita omassa palvelutuotannossa ja joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta kehottavat lautakuntaa arvioimaan huolellisesti uudelleen mainittujen vuosaarelaisten arvokohteiden myynnin järkevyyttä kaupungin tasapainoisen kehittämisen, esikaupunkien kulttuuriympäristöjen vaalimisen sekä palvelutoimintojen hyvän tason ylläpidon näkökulmasta. Allekirjoittajat esittävät lautakunnalle esityslistalla olevan päätösehdotuksen korjaamista kohteiden osalta.
Aivan erityisesti Rastilan kartanon pitämiseen edelleen kaupungin omassa omistuksessa on hyviä perusteita, jotka liittyvät myös toimitilastrategiassa mainittuun kaupungin omaan palvelutuotantoon ja myös pitkän tähtäimen palvelutilatarpeisiin. Rastilan kartanon päärakennus sijaitsee Helsingin kaupungin Rastilan leirintäalueen sisällä. Kartanossa toimiva kahvilaravintola palvelee leirintäalueella yöpyviä matkailijoita sekä samalla luonnollisesti kaikkia vuosaarelaisia ja helsinkiläisiä. Nykyinen tasokas ravintola on vaikuttanut osaltaan myös Rastilan leirintäalueen virallisen luokituksen nostoon viiden tähden leirintäalueeksi.
Rastilan kartanon päärakennus palvelee siten kaupungin omia palvelutarpeita toimitilastrategian tarkoittamassa merkityksessä ja tämä puoltaa kartanon pitämistä edelleen kaupungin omistuksessa. Rakennuksen nykyisen vuokralaisen ravintolalle luoma konsepti on osoittautunut hyväksi ja paikka on suosittu. Talon mahdollisia ylläpito- ja korjauskustannuksia ei esityslistalla olevassa hyvin suppeassa ja osin virheellisessä materiaalissa ole yksilöity, mutta ne tuskin ovat maan pääkaupungille ylivoimaisen suuria.
Mikäli kaupunkiympäristölautakunta epäviisaasti kuitenkin puoltaa Rastilan kartanon myymistä, tulisi myynti toteuttaa esityslistalla olevan avoimen hintakilpailun sijaan muutamissa muissakin myytävissä kohteissa käytetyn neuvottelumenettelyn kautta, eli tarjoamalla kohdetta ensisijaisesti pitkäaikaiselle hyvälle vuokralaiselle tai heidän osoittamalleen kohteen sidosryhmälle, jonka kaupunki hyväksyy.
Helsingissä 5.3.2023
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
The post Kannanotto Rastilan kartanon, Villa Solvikin ja Villa Vuosannan myyntisuunnitelmasta appeared first on Vuosaaren kaupunginosasivusto.
]]>Kaupunginosayhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä. Jäsenmaksulla tuet yhdistyksen toimintaa asuinalueemme hyväksi. Tärkeintähän on, että yhdistyksen jäsenenä voit vaikuttaa alueen asioihin. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Liity jäseneksi:
1) Täytä liittymislomake.
2) Maksa 10 euron suuruinen jäsenmaksu yhdistyksen tilille: FI10 4055 0017 4131 35 (huom. tilinumero on vaihtunut v. 2023 alussa). Maksunsaaja: Tapaninvainion kaupunginosayhdistys. Viestikenttään: nimesi ja vuosi, jonka jäsenmaksun maksat.
Jäsenmaksu maksetaan kerran vuodessa. Jos siis olet jo jäsen, muistathan maksaa maksun tänäkin vuonna (lomaketta ei tarvitse täyttää uudelleen).
Seuraa yhdistystä myös Facebookissa!
The post Liity kaupunginosayhdistyksen jäseneksi! appeared first on Tapaninvainio.
]]>Punavuorelaisille lapsiperheille esitys on erinomainen ja päiväkotipaikoille on todellinen tarve. Kovin nopeasti Betania ei kuitenkaan ongelmia ratkaise. Varhaiskasvatus pääsisi palaaman korjattuihin tiloihin elokuussa 2026. Moni nykyisistä päiväkotilapsista on silloin jo koulussa. Koska suunnittelu vie oman aikansa, niin toivon että se tehdään huolellisesti ja myös muita alueen asukkaita ajatellen.
Asukkaana olen ilahtunut, että toiminta Betaniassa säilyy. Toivoisin kuitenkin, että jatkosuunnittelua tehtäessä huomioitaisiin myös asukastalon tarpeet. Käytännössä Betanian toiminta on ollut pitkään hiljaisena. Nyt asukastalolle on luvattu jatkoa remontin alkuun asti eli kesään 2024 asti. On kuitenkin perusteltua kysyä, mitä sen jälkeen?
Päiväkotia suunniteltaessa olisi tärkeää miettiä myös muita käyttötarkoituksia tilalle. Samoihin tiloihin olisi luontevaa sijoittaa perhetila pikkulapsien vanhemmille ja koululaisten iltapäivätoiminta. Eri sukupolvien kohtaaminen on nykyajattelun mukaista, joten pienimuotoinen kahvi- ja diginurkkaus senioreille perhetilan yhteyteen ei olisi hullumpi ajatus. Palveluiden sijoittamisella päiväkodin yhteyteen alueen yhteishenki kasvaisi sekä siirtyminen perhepalveluista päiväkotiin ja päiväkodista kouluun sujuvoituisi. Senioreista ja lapsista olisi varmasti molemminpuolista iloa. Hyviä esimerkkejä löytyy.
Toimiva yhteisö vaatisi ohjaaja resursseja. Toiminta ei voi olla yksin asukkaiden harteilla. Päiväkodin yhteydessä toimiva pienimuotoinen asukastila tehostaisi myös resurssien käyttöä.
Myös kantakaupunkilaiset tarvitsevat palveluita lähellä kotia. Betanian kunnostuksen myötä Punavuoren palveluita voitaisiin parantaa. Viime aikoina palveluiden suunta on ollut lähinnä poispäin Rööperistä. Päiväkotipulaa on nyt lähdetty ratkaisemaan. Edelleen meillä on ongelmana alakouluikäisten nuorten toiminnan järjestäminen lähellä kotia.
Betanian uutiset olivat vaihteeksi asukasaktiiville hyviä uutisia. Uskon, että alueen asukasyhdistysten ja asukkaiden aktiivisuudella on ollut positiivinen vaikutus suunnitelmaan. Ihanaa, että pystymme vaikuttamaan asioihin. Harmi, että tie on usein pitkä. Betanian suunnitelmia hieman parantamalla voimme saada asukkaiden kannalta kohtuullisen ratkaisun. Jaksetaan yhdessä vaikuttaa.
Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdesssä 23.2.2023.
Kuva: Mikko Keski-Vähälä, Kamppi-Eira -lehti.
The post Betaniasta päiväkoti appeared first on Punavuori.
]]>Lisätiedot: khkoy.jasensihteeri@gmail.com, Tuija Laaksonen puh. 0500 425 455
jäsenrekisterin tietosuojaseloste
The post Liity jäseneksi appeared first on Kantahelsinki.
]]>Toimikaudella 2023 yhdistyksen hallituksessa on puheenjohtaja ja 8 jäsentä. Hallituksessa on edustajia toimialueeltamme eli Koskelasta, Kumpulasta, Länsi-Käpylästä, Osmonkulmasta ja Taivaskalliolta. Ota yhteyttä oman asuinalueesi edustajaan, jos huomaat alueellamme epäkohtia joihin pitäisi puuttua tai katsot, että jostakin asiasta pitäisi tiedottaa koko jäsenistöä.
puheenjohtaja Tuuli Kunnas Länsi-Käpylä
tuulikunnas-at-gmail.com 040 172 0073
varapuheenjohtaja Mitri Kitti Kumpula
mitri.kitti-at-gmail.com
jäsen Aarne Laakkonen Koskela
aarne.laakkonen-at-kolumbus.fi 040 766 6375
jäsen Tea Jarma-Vartiainen Taivaskallio
tea.jarmavartiainen-at-gmail.com
jäsen Riika Ajo Taivaskallio
jäsen Salli Hakala Kumpula
sallihakala-at-gmail.com
taloudenhoitaja Jukka Salomaa Länsi-Käpylä
jukka.vt.salomaa-at-gmail.com 050 3220397
jäsen Petteri Piha Osmonkulma
petteri.piha-at-gmail.com
jäsen Tuija Laaksonen Toukola
tuija.laaksonen-at-saunalahti.fi
Korvaa sähköpostiosoitteissa -at- tavanomaisella @-merkillä.
The post Hallitus appeared first on Kantahelsinki.
]]>1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsenistönsä yleisiä ja yhteisiä etuja pientaloalueiden ja pientalojen omistusta ja hallintaa koskevissa asioissa sekä pientaloalueisiin liittyvissä muissa kysymyksissä samoin kuin kehittää jäsenistönsä pientaloasutukseen liittyviä yhteisiä harrastuksia ja yhteishenkeä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja, antaa lausuntoja, harjoittaa tarvittaessa julkaisutoimintaa, järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ja ryhtyy muihinkin samantapaisiin yhdistyksen tarkoitusta edistäviin toimenpiteisiin.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys kantaa jäsenmaksuja sekä voi toimeenpanna arpajaisia, merkkien myyntejä, rahankeräyksiä ja juhla- ja huvitilaisuuksia, ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä arvopapereita.
3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Helsingin kaupungin Koskelan, Kumpulan, Käpylän tai Toukolan kaupunginosassa sijaitsevan omakoti- tai muun pientalotontin tai – alueen vuokraoikeuden haltija, haltijana olevan asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan jäsen ja edellä mainittujen 15 vuotta täyttänyt perheenjäsen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Sellaiset henkilöt, oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa, voivat päästä yhdistyksen kannattajajäseniksi. Kannattajajäsenillä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka on jättänyt täyttämättä jäsenvelvollisuutensa.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
5. Jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä vähintään viisi ja enintään kaksitoista muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun hallituksen jäsenen kanssa.
8. Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Rekisteröity 23.8.2022. Hyväksytty.
The post Yhdistyksen säännöt appeared first on Kantahelsinki.
]]>Osoite: Toinen Linja 6 Linjan leikkipuisto
Järjestää Kallio-Seura ry
Tiedustelut Juha Koskinen 050 4408293
The post Muut kevään Kallion Kammarit appeared first on Kallio.
]]>Osoite: Korkeavuorenkatu 28
Ilmoittautuminen Juha Koskinen 050 4408293
Järjestää Kallio-Seura ry
The post Retki Päivälehden arkisto appeared first on Kallio.
]]>Osoite: Snellmaninkatu 13
Ilmoittautuminen Juha Koskinen 050 4408293
Järjestää Kallio-Seura ry
The post Retki Brages Pressarkiv appeared first on Kallio.
]]>The post Lastenkoti rakenteille appeared first on Metsälä.
]]>Paikalla myös alueen yhdyskuntatyöntekijä!
Tervetuloa!
The post Leppoisa Asukaskahvila piristää Asukastila Orpaantuvassa, kevään viimeinen, keskiviikko 3.5 ! appeared first on Myllypuro.
]]>The post Pukinmäki-päivät 2023 appeared first on Pukinmäki.
]]>Isovanhempani Aatto ja Astrid Tanninen ovat poistuneet Itä-Helsingistä pysyvästi vaikutettuaan täällä vuodesta 1950 lähtien. Lehtori Astrid Tanninen syntyi 28.6.1927 Raumalla ja kuoli Helsingissä 14.12.2022. Hän oli kuollessaan 95-vuotias. Aviomehensä Aatto Tanninen menehtyi 93-vuotiaana 10.9.2019.
Tämä blogi on kirje ja muisto- ja kiitoskirjoitus Vartiokylän yhteiskoulun, sittemmin yläasteen perustaneille Aatolle ja Astridille, jotka minulle edustavat yksiä läheisimpiä ihmisiäni maailmassa, isovanhempia. Moni teistä tuntee heidät joko kollegoina, opettajina tai paikallisina vaikuttajina.
Aatto syntyi jouluaattona vuonna 1925 ja vietti lapsuutensa Kokkolassa. Aaton äiti oli matematiikanopettaja ja isä upseeri – valistusohjaaja, eli tiedotusupseeri. Aaton perhe asui ensin pienemässä talossa Leenalanperässä, jossa Aatto vietti varhaislapsuutensa leikkien naapurin Yrjön kanssa. Aaton äiti oli kauppiaan tytär ja isä rengin poika- Äidistä tuli sittemmin matematiikan opettaja ja isästä upseeri, toimittaja ja kirjailija. Aaton isä luki jatkuvasti. Aaton merkittävästä kirjastosta voi päätellä, että myös Aatto on lukenut aina paljon. Aaton isä oli lisäksi kirja-arvostelija, joka arvosteli kaikki Suomessa julkaistut kirjat – ne jäivät sitten jäivät Aaton kotiin.
Aatto kertoo lapsuuden leikeistään näin: ”Lapsuudessani ei ollut muovisia taikka sähköisiä leluja. Muovi keksittiin Amerikassa sodan jälkeen. Oli vain kuttaperkka, joka oli läpinäkyvää muovia ja joskus sitä käytettiin ikkunoissa, jos ei ollut lasia. Lapsena leikimme puisilla tai laudoista tehdyillä leluilla. Minulla oli käpyjä ja keinuhevonen nimeltä Virma.”
Aaton veli Pentti oli Aattoa viisi vuotta nuorempi ja hänestä tuli sittemmin muusikko. ”Pentti soitti aina kamalan paljon, hän oli saksofonisti ja klarinetisti ja sävelsi sekä sovitti. Itse olin tuolloin sodassa. Minä olen aina soittanut pianoa omaksi ilokseni. Lapsena pojat kalastelivat omaksi ilokseen ja myös perheen ruoan eteen. Rahat olivat vähissä, mutta kalaa riitti, ahvenia, kiiskiä, särkiä ja salakoita.”
Myöhemmin perhe osti isomman omakotitalon Palanderinkadulta Kokkolasta. Aatto oli tuolloin 10-vuotias. Isossa talossa toimi myös lehti- ja kirjapaino, jossa Aaton isä Anteri toimi päätoimittajana ja ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen myös Aatto toimittajana päästyään sodasta 18-vuotiaana kotiin.
”16-17-vuotiaana jouduin sotaan ja minut lähetettiin koulutukseen ja armeijaan Karjalan Kannakselle. Vuonna 1939 talvisodan aikaan olin 14-vuotias ja jo vapaaehtoinen – minut oltaisiin voitu lähettää lähetiksi tuolloin. 17-vuotiaana minut sitten lähetettiin armeijaan Karjalan Kannakselle taistelemaan Venäjää vastaan. Kun rauha tuli, porukkamme joutui Turkuun armeijaan. Sieltä muutin Helsinkiin ja lähetin uutisia Palanderinkadulle lehtitoimitukseemme. Opiskelin Helsingin yliopistossa poliittista historiaa ja Suomen historiaa, sekä kansantaloustiedettä, valtio-oppia ja kasvatusoppia. Vuonna 1947 joulukuussa tapasin isoisoäitinne joulun ja uuden vuoden välissä Domus Academicassa. Tuolla pidettiin suuri tutustumisillanvietto ja siellä tanssimme ensimmäisen kerran yhdessä. Aika monta valssia ollaan sittemmin vedetty yhdessä.”
Astrid opiskeli filosofian ja humanististen tieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistossa pääaineinaan englanti ja latina, kirjastonhoitajaksi yhteiskunnallisessa korkeakoulussa ja suoritti lisäksi laudaturin aikuiskasvatustieteestä Tampereen yliopistossa.
Astrid oli perheensä, mutta myös suvun ainoa tyttö viiteentoista vuoteen, jonka vuoksi isoisänsä osti juuri hänelle erikseen punaisia mansikkakaramelleja. Käytyään Raumalla neljä vuotta kansakoulua Astrid pyrki oppikouluun Aura Sirenin opetettavaksi. 30 oppilaan luokalta vain kaksi pääsi tuolloin oppikouluun ja Astrid oli heistä toinen. Ylioppilaiksi sieltä kirjoitti 33 oppilasta. Vuosikurssi pitikin yhteyttä ja vuosittaisia luokkakokouksia aina vuoteen 2016 saakka.
Astrid muutti Helsinkiin opintoja varten ja vuoden 1947 joulukuussa tapasi Domus Academicalla miehensä Aaton. Dommalla pidettiin tuolloin joulun ja Uudenvuoden välissä suuri tutustumisillanvietto, jossa Aatto vei Astridin tanssimaan. Aika monta valssia saivat yhdessä tanssia siitä eteenpäin – lukuunottamatta kesää 1948, jonka Astrid vietti palovartijana Lapin Sottasvaaralla.
Astrid oli paitsi erinomainen kokki ja huushollari, myös päättäväinen, aikaansaava ja päämäärätietoinen nainen. Hän oli aktiivinen toimija jo pienenä pikkulottana ja sittemmin aikuisuudessaan niin ammatillisesti kuin esimerkiksi koulun naistoimikunnassa. Ennen kokonaan opettajauralle siirtymistä Astrid työskenteli vuosia Yhdysvaltain lähetystössä ja solmi tuolloin läpi elämän kestäneitä kansainvälisiä suhteita.
Astrid ja Aatto elivät tiiviinä parivaljakkona vuoteen 2019, Aaton kuolemaan asti. Nuoripari meni naimisiin kesäkuussa 1950 ja heidän tyttärensä Marja syntyi lokakuussa 1951. Elämä aloitettiin vaatimattomasti Aaton äidin nurkissa asuen vain kirjat nuorten seurana, mutta kumpikin teki lujasti ja päämäärätietoisesti töitä yhteisen elämän eteen. Perhe asui lopulta omassa punatiilisessä omakotitalossaan Marjaniemessä vuodesta 1963 aivan viimeisiin vuosiinsa saakka, yli 50 vuotta. Astrid osti Harmaapaadentien talon tontin puhelimitse aviomieheltään mielipidettä tiedustelematta löydettyään siitä ilmoituksen Helsingin Sanomista. Aatolla olikin tapana lempeästi naurahtaa, että huumoria tarvitaan Astridin kanssa elämiseen.
Astridin päättäessä maallisen vaelluksensa on pariskunnalle siunaantunut lapsenlapsia kolme ja lastenlastenlapsia viisi. Oma lapsi Marja, lapsenlapset ja heidän lapsensa olivat Aatolle ja Astridille kaikki kaikessa; he olivat voimakkaasti läsnäolevia vanhempia, isovanhempia ja isoisovanhempia. Rakkaus lapsiin ja kasvatukseen olivat myös syy, miksi he päätyivät perustamaan koulun ja tukemaan väsymättömästi oppilaitaan näiden elämän tiellä. Opettajan työssä Astrid tykkäsikin erityisesti oppilaista, joilta usein sanoi oppineensa enemmän, kuin kenties he Astridilta.
Muistan ikuisesti Vartiokylän yläasteen koulun käytävän pikkulapsena, paljon ennen, kuin itse siellä tulin opiskelemaan. Kun poistuimme vaarin – rehtori Tannisen – kanssa käytävälle, muutoin eloisa käytävä hiljeni ja kaikki pysähtyivät odottamaan rehtorin kulkua. Rehtori Tannisella oli voimakas, mutta lempeä auktoriteetti ja vahva presenssi koulussaan. Käytävältä poistuimme pieneen punaiseen Toyotaan, joka vei meidät Marjaniemeen rakentamaan ketunkoloja ja leikkimään mitä ikinä leikkejä maailman lempein ja ihanin vaari silloin keksikään.
Aatto ja Astrid vaikuttivat kolme vuosikymmentä Puotila-Vartiokylän alueella perustamansa Vartiokylän Yhteiskoulun, sittemmin Vartiokylän yläasteen ja lukion rakastettuina rehtorina ja lehtorina. Vartiokylän Yhteiskoulu oli aikaansa nähden moderni. Astrid opetti koulussa englannin kieltä ja konekirjoitusta, josta oppiaineesta koulu saikin erityistä kiitosta. Vartiokylän yhteiskoulu toimi yksityisenä oppikouluna vuodesta 1961 vuoteen 1977, jonka jälkeen siitä tuli Vartiokylän yläaste- ja lukio. Nykyään koulu jatkaa Vartiokylän yläasteena lukion fuusioiduttua Itäkeskuksen lukioon. Kuin kohtalon oikusta kirjoittaja on aloittanut viimeisenä Vartiokylän lukion katraana opiskelunsa siellä, vaikkakin kirjoittanut sittemmin ylioppilaaksi Itäkeskuksen lukiosta.
Elämäntyöstään, rakentamastaan koulusta Aatto ja Astrid jäivät lopulta eläkkeelle vuonna 1987. Eläkkeelle jäämisen jälkeen pariskunta matkusteli maailmalla ja omien sanojensa mukaan ”komenteli lapsenlapsia”, joskin lastenlasten muistot aiheesta ovat melko paljon lempeämpiä sävyltään. Keväästä syksyyn Aaton ja Astridin aika kului pääosin Liljendalin huvilalla, jonka tontin he ostivat vuonna 1990. ”Siellä se nyt on, pieni, punainen mökkikylä” lausahti vaari vuonna 2017 häntä haastatellessani.
Kirjoittaja on Aaton ja Astridin ensimmäinen lapsenlapsi ja perinyt heiltä ainakin rakkauden laulamiseen, lukemiseen, runouteen, opiskelemiseen ja kirjoittamiseen. Laulaessani Vartiokylän koulun 50-vuotisjuhlassa keväällä 2013 vein mukanani rehtori ja lehtori Tannisen terveiset koululle, oppilaille ja opettajille. Terveiset saivat aikaan raivokkaat seisoma-aplodit ja johtivat noin tunnin mittaiseen ex-tempore-tarinatuokioon rehtoriparin tempauksista mikrofonin kiertäessä läpi salin ja sukupolvien. Isoäitini liikuttui kyyneliin, kun kerroin tapahtuneesta. Isoisäni oli tällöin jo alkanut väsyä, eikä mummi halunnut enää heidän osallistuvan juhliin. Itse harmittelin sitä kovasti. Tiedän, että entisten oppilaiden tapaaminen ja kiitokset olisivat elävöittäneet kummankin viimeisiä vuosia mielettömästi, niin rakkaasti he muistelivat jokaista vuosiluokkaansa, jokaista oppilastaan. Pedagoginen rakkaus eli vahvasti isovanhemmissani heidän viimeisiin päiviinsä saakka.
Minun isovanhempani tekivät vaikutuksen maailmaan. Olen heistä vaikuttunut ja ylpeä. Vartiokylän koululla on iäti muistoissa säilyvä, työteliäs ja arvostettu perustaja-johtajapari ja meillä lapsenlapsilla maailman hienoimmat ja lempeimmät isovanhemmat, joita tulemme aina kantamaan sydämissämme sillä rauhaisimmalla ja rakkaimmalla paikalla. He antoivat meille ketunkolot, kiekut ja kaikut, makkaratuuvingit ja historian parhaat spaghetti bologneset, sadat uimariemut, tuhannet ymmärtävät ja rakastavat katseet ja halaukset. Terveisiä sinne taivaaseen, jossa te epäilemättä olette, jos sellainen olemassa on. Meillä on teitä ikävä <3
Mia & perheenne
Kirjoittanut Mia Kavasto, tyttärentytär (6.1.2023)
The post Aatto ja Astrid Tanninen appeared first on Vartiokylä.
]]>Tervetuloa mukaan!
The post Tervetuloa Yrittäjien Ystävänpäivä -tapahtumaan 11.2.2023 klo 11-16! appeared first on Myllypuro.
]]>Viime kesänä Helsingissä kävi viime kesänä reilut 161 000 risteilyvierasta. Ilman sotaa Ukrainassa määrä olisi ollut suurempikin. Tässä on mieletön potentiaali Helsingille. On käsittämätöntä, että suurin osa risteilymatkustajista kuljetetaan busseilla Helsingin ulkopuolelle Porvooseen ja Nuuksioon. Upeita merellisiä retkikohteita, kuten Kaivopuisto, Suomenlinna ja Pihlajasaari, löytyisi lähempääkin ja vieläpä Helsingin rajojen sisältä.
Hernesaaren tulisi tehdä aivan oma strategia risteilymatkustajien vastaanottamiseksi. Nyt satamamiljöö on varsin ankea. Hernesaari on rakenteilla, nyt on aika suunnitella, kuinka matkustajat saadaan viihtymään sataman lähiseuduilla tai edes Helsingissä ja tuomaan rahat Helsinkiin.
Helsinki hakee tällä hetkellä ympäristölupaan jatkaakseen lumenkaatoa mereen. Viime talvena lunta kuljetettiin mereen 26.000 rekallista. Tämä on käsittämätön määrä. Kaupunki on linjannut, että muovin päättymistä mereen pitää vähentää. Ei kaupunki lumenkaadolla ainakaan paranna tilannetta. Helsingin peruste on, että lumen kuljettaminen muualle ei ole mahdollista, koska se lisää hiilidioksidipäästöjä ja lumenraivaus hidastuisi. No ei se lumenpoisto nytkään kovin nopeaa ole.
Hiilidioksidipäästöjä seurataan maailmalaajuisesti, mutta Itämeri ei tunnu olevan kaupungille yhtä arvokas. Kuitenkin kaupunki kertoo osallistuvansa Itämeren suojeluun. Haluaisin nähdä konkreettisia toimenpiteitä. Suojelutyöhön osallistuminen ei auta, jos omalla toiminnalla samalla pahennetaan tilannetta.
Yhtenä tavoitteena merellisessä strategiassa on jokaisen kaupunkilaisen mahdollisimman helppo pääsy virkistäytymään rannoille. Samaan aikaan kaupunki aikoo muun muassa täyttää Hietalahden altaan. Perusteena on käytetty kaupunkilaisten viihtyvyyden lisäämistä. Toimistokompleksin rakentaminen rantaan ja meren siirtäminen autobaanan taakse ei lisää viihtyvyyttä eikä mahdollista rannoille pääsyä.
Helsinginniemeä ympäröi meri kolmelta eri suunnalta. Jokaisella kaupunkilaisella on alle 10 kilometriä matkaa merenrantaan. Julkista rantareittiä on 130 kilometriä. Meidän tulee varmistaa tulevaisuudessakin jokaisen kaupunkilaisen mahdollisuudet nauttia merestä. Merenrannat ovat tärkeitä ja ilmaisia virkistyskohteita meille kaikille ei rakenneta niitä täyteen. Rantojen käytön tulee olla vastuullista huomioiden luonto- ja kulttuuriarvot sekä Itämeren suojelu. Helppous ei voi olla peruste jatkaa toimintaa, joka ei tue merellistä strategiaamme.
Meri luo meille ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Käytetään ne täysimääräisesti hyväksemme.
Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 19.1.2023.
The post <strong>Merellinen Helsinki</strong> appeared first on Punavuori.
]]>The post Kerrostalohanke Paloheinässä uhkaa laajeta appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Loppukesästä 2013 näyttelijäkollegat Samu Loijas ja Karo Lauronen ihmettelivät autiota ja huonokuntoista Puotilan Kartanoa ja totesivat yhdessä tuumin, että alue olisi omiaan kesäteatteritoimintaan. Kartanon kupeeseen etelänpuoleisen loivan mäen alle ainutlaatuiselle ja rauhalliselle paikalle voisi helposti rakentaa pienen näyttämön ja katsomon. Kaverukset harmittelivat kuitenkin, että itse kartano ei ollut toiminnassa. Tuona päivänä paikalla oli sattumalta myös Koy Puotilan Kulttuurikartanon silloinen puheenjohtaja Risto Salmia, joka tiesi kertoa, että kyseisessä kohdassa on toiminut aikaisemminkin kesäteatteri. Ylioppilasteatterin ulkoilmaesityksiä käytiin katsomassa 60-luvun lopulla. Salmia kertoi lisäksi, että Kartanoa ollaan kyllä peruskorjaamassa mutta näillä näkymin se ei välttämättä ehtisi käyttöön vielä kesäksi 2014.
Samu ja Karo innostuivat uutisista oitis ja päättivätkin, että kesälle 2014 kyllä tehdään jotain ja katsotaan sitten mihin rahkeet riittävät. Tulevan Itä-Helsingin ensimmäisen täysin teatterialan ammattilaisista koostuvan ulkoilmanäyttämön nimeksi keksittiin lyhyt ja ytimekäs Puotilan kesäteatteri.
Kello 15.02 kesäteatterin lipunmyyjät kauhovat viimeisille hätäisille asiakkaille popcornia rasioihin. Viiru ja Pesonen telttaretkellä näytelmän alku viivästyy hieman viimeisten katsojien etsiessä paikkaa katsomosta. ”Tervetuloa Puotilan kesäteatteriin!”, näyttelijä Anna Ranta aloittaa tuttuun tapaansa ja kysyy ketkä ovat käyneet aikaisemmin ja ketkä ovat puolestaan ihka ensimmäistä kertaa. Puheensorina hiljenee ja erikokoisia käsiä nousee innokkaasti ylös. Anna kertaa käytännön asiat kuten miten käyttäydytään teatterissa ja että taputtaa saa ja ehdottomasti myös nauraa. Hetken päästä kajahtaa soimaan Juha Kujanpään säveltämä intro ja näytös alkaa.
Tarkkaan valittu koko perheen näytelmäteksti, kaksi lahjakasta näyttelijää, vahva ääni- ja musiikkimaailma sekä alle tunnin kesto. Tällä konseptilla Puotilassa on toimittu jo kohta kymmenettä kesää. ”Yhdessä mietitään eri näytelmävaihtoehtoja. Sitten kun sopiva löytyy, Samu hyppää puikkoihin ja alkaa hahmottelemaan eli dramatisoimaan tekstiä sopivaksi kesäteatteriimme ennen varsinaista ohjausta. Yleensä tämä vaatii ensisijaisesti sen, että näytelmä voidaan ylipäätään tehdä kahdelle näyttelijälle.” Karo kertoo
Vuodesta 2014 alkaen miltei kaikki näytelmät on esitetty kahdella näyttelijällä. Poikkeuksen tekee koronavuosi 2020, jolloin Maukka, Väykkä Ja Karhu Murhinen oli jo otsikon puolesta järkevämpää näytellä kolmen näyttelijän voimin.
”Tässä on oikeastaan kyse siitä, että pienellä teatterillamme ei ole varaa palkata kolmatta näyttelijää. Toisaalta onhan se muodostunut tavaramerkiksemmekin. Näyttelijät saavat esittää useita hahmoja ja luomme samalla illuusion kuin näyttämöllä olisi enemmän näyttelijöitä.”
Esitysten kokonaisvaltaista elämystä tukee myös kulloiseenkin näytelmään erikseen sävelletty musiikki ja äänitehosteet.
”Musiikin säveltämisestä Puotilan kesäteatterin on tullut minulle jokavuotinen, varsin mieluisa tehtävä, jotain mitä tietää jo odottaa. Esityksen biisit ovat syntyneet yleensä Samun kirjoittaman tekstin pohjalta ja innoittamina, niin tänäkin vuonna. Vaikka musiikki soitetaankin nauhalta, olen halunnut saada musiikista elävän kuuloista ottamalla mukaan paljon akustisia soittimia. Tämän kesän biiseissä kuullaan saksofonia, huilua, kitaraa ja mandoliinia. Puhallinsoittimia soittaa Henri Haapakoski”, Juha Kujanpää kertoo.
Vuonna 2014 tammikuussa kaksikko Lauronen ja Loijas miettivät minkälainen esitys vetäisi perheitä tuoreen kesäteatterin katsomoon. Samua oli pitkään kiehtonut Lewis Carrolin Liisa Ihmemaassa -teos mutta sen esittäminen kahdella näyttelijällä ja tiivistäminen huomattavasti lyhyemmäksi olisi melkoinen dramatisointiurakka. Sattumalta he löysivät floridalaisen Artreach children´s theatre plays -sivuston, joka sisälsi lukuisia alle tunnin mittaisia klassikkosatujen näyttämösovituksia – niin myös Liisa Ihmemaassa -teoksen.
”Saatiin teksti jenkeistä meilitse ja maksettiin dollareilla. Jossain vaiheessa jo esityskauden ollessa meneillään, Amerikasta tuli viestiä, että harmi kun emme ymmärrä nettisivujenne suomea mutta kuvanne näytelmästä näyttävä oikein hienoilta, just wonderful! Olin kyhännyt hätäisesti jonkinasteiset kotisivut. Onneksi Antti Rahdun ottamat valokuvat sekä puvustaja Mari Hannin asut pelastivat visualisuuden ja toivat uskottavuutta.” Karo kertoo nauraen.
Kathryn Schultz Millerin kahdelle näyttelijälle sovittama 40 minuuttinen Liisa Ihmemaassa -näytelmä keräsi teatterin ensimmäisenä kesänä vajaat tuhat iloista ja ihmettelevää katsojaa. Katsomona toimi tuolloin Puotila-Seuralta lainattu juhlateltta sekä kierrätyksestä ostetut penkit. Lavasteratkaisussa päädyttiin isoon puulevyistä rakennettuun satukirjaan, jonka takana näyttelijä pystyi helposti vaihtamaan rooliasua sekä ajamaan tarvittavat äänet. Satukirjan 2,5 metriä korkeat sivut oli maalannut Liisaa esittävä näyttelijä Henna Tanskanen. Pienellä budjetilla rakennettu kesäteatteri sai kuitenkin erinomaista palautetta niin lapsilta kuin aikuisiltakin.
”Tässä meidän ekassa jutussa kyllä todistettiin se teatterin illuusion ja mielikuvituksen voima mitä teatterin kuuluisikin lähtökohtaisesti antaa. Moni katsoja ihmetteli alussa, että mikäs kotikutoinen teatteri tämä on kun lavasteet ja katsomo on vähän niin ja näin. Sitten esityksen loputtua tulivat ihmeissään kiittelemään, että olipas mukaansatempaava ja hauska näytelmä ja että olivat todella uppoutuneet tarinaan.” Karo kertoo ja jatkaa. ”Nyt kun vuosi 2022 on saatu pakettiin voin ilolla todeta, että niistä ensimmäisistä ajatuksista sen ränsistyneen Puotilan Kartanon pihalla on todella päästy pitkälle. Kartanon sekä muiden alueen toimijoiden kanssa yhteistyö pelaa saumattomasti. Ja niistä eurolavoista on päästy ihan oikeaan katettuun katsomoon. Eipä tosin olisi silloin uskonut että pitkän uurtamisen jälkeen päästään näinkin ennätyksellisiin katsojalukuihin kuin nyt. Tästä on mukava jatkaa seuraavan kesän suunnittelua. Mutta ensin huilataan hetki.”
Puotilan kesäteatterin kesän 2022 viimeinen esitys Viiru ja Pesonen telttaretkellä -näytöksestä on päättynyt. Yleisö jalkautuu näyttelijöiden luokse yhteiskuviin. Lipunmyyjät huutelevat vielä viimeisiä popcorn-annoksia puoleen hintaan. Vartiokylänlahden pilvet eivät sittenkään ennättäneet kesäteatterin päälle kastelemaan vaan päivä jatkuu miellyttävässä auringon loisteessa.
Tulevana kesänä kesäteatterin näyttämöllä nähdään Hannele Lampelan Prinsessa Pikkuriikki perheen pienimmille ja Outi Kärpäsen Makkarakeittoa aikuisille! Tervetuloa!
Puotila-seuran tämänkertaisen blogitekstin on kirjoittanut Karo Lauronen (julkaistu 15.1.2023)
The post Kesäteatteria hyvällä tuulella appeared first on Vartiokylä.
]]>Hermanni-Vallila Seuran hallituksen jäsenet vuonna 2023 ovat:
Anu Vauramo (puheenjohtaja)
Marina Virpioja (varapuheenjohtaja)
Iina Peltonen (sihteeri)
Pauli Borodulin (rahastonhoitaja)
Olli Salin
Minerva Pérez
Petteri Kylä-Liuhala
Sami Kuivalainen
Yhteystiedot: hermannivallilaseura@hotmail.fi
The post Hermanni-Vallila Seuran hallitus 2023 appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>Hermanni-Vallila Seuran hallituksen jäsenet vuonna 2023 ovat:
Anu Vauramo (puheenjohtaja)
Marina Virpioja (varapuheenjohtaja)
Iina Peltonen (sihteeri)
Pauli Borodulin (rahastonhoitaja)
Olli Salin
Minerva Pérez
Petteri Kylä-Liuhala
Sami Kuivalainen
Yhteystiedot: hermannivallilaseura@hotmail.fi
The post Hermanni-Vallila Seuran hallitus 2023 first appeared on Hermanni-Vallila.
The post Hermanni-Vallila Seuran hallitus 2023 appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>Tapaninvainion nettisivuja ylläpidetään vapaaehtoisten asukkaiden voimin. Haluaisitko liittyä mukaan toimitustiimiimme?
Sivuilla jaetaan tietoa alueen asukkaille ja sivut toimivat Tapaninvainion käyntikorttina muille alueesta kiinnostuneille. Voisitko esimerkiksi kerätä kanssamme alueen uutisia ja tapahtumia ja julkaista niitä täällä? Tai haluaisitko parantaa sivujen ulkoasua ja valikkorakennetta? Korjata toimimattomia linkkejä? Tai olisiko sinulla hienoja valokuvia sivuilla jaettaviksi? Vai onko sinulla jokin ihan muu idea, esim. juttusarja alueen yrityksistä, asukkaiden saavutuksista, eläimistä tms.?
Ota yhteyttä ylläpitoon yhteydenottolomakkeella. Otamme mielellämme vastaan myös palautetta ja juttuehdotuksia.
The post Haluatko mukaan toimitustiimiin? appeared first on Tapaninvainio.
]]>Öljystä maalämpöön, Salli Hakala
The post Syyskokouksen materiaalia appeared first on Kantahelsinki.
]]>Lipunnosto Puotilan kartanolla 6.12.2022 klo 10
Pekka Majuri
Hyvät isänmaalliset suomalaiset, arvoisat läsnäolijat,
Itsenäinen Suomi täyttää tänään 105 vuotta. Se on kunnioitettava ikä maailman itsenäisten valtioiden joukossa. Vuonna 1917 koko maailmassa oli vain noin 50 itsenäistä valtiota.
Itsenäisyys on kansakunnan tärkein ominaisuus. Lippu puolestaan on itsenäisen maan tärkein symboli, jonka käyttö on säädetty tarkasti. Meillä Suomessa jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on vain kuusi.
Itsenäisyyspäivällä on näiden liputuspäivien joukossa aivan erityinen merkitys. Siniristilipun nostaminen salkoon tuo mieleemme ne suuret uhraukset, joita itsenäisyytemme saavuttaminen ja säilyttäminen ovat vaatineet.
Itsenäisyyspäivä sykähdyttää meitä tänään uudella, koskettavalla tavalla. Venäjän käynnistämä raaka ja raukkamainen sota Ukrainassa on avannut jopa punalipun nimeen aiemmin vannoneiden suomalaisten silmiä. Toisin kuin monet vielä vuosi sitten uskoivat, presidentti Putin on paljastunut vallanhimoiseksi ja häikäilemättömäksi diktaattoriksi, jolle mikään ei ole pyhää.
Venäjän toiminta Ukrainassa on palauttanut karmealla tavalla mieleemme myös oman itsenäisyytemme kohtalonhetket. Punaisten vallankaappaus tammikuussa 1918 ja sitä seurannut vapaussota olivat Neuvosto-Venäjän aseellisesti tukema pyrkimys kiistää maamme itsenäisyys. Talvi- ja jatkosodan voidaan
katsoa olleen Stalinin selkeä yritys vallata maamme takaisin osaksi Neuvosto-Venäjää. Sotien jälkeen maatamme yritettiin sosialisoida monin eri tavoin.
Omalla talvisodallamme ja Venäjän Ukrainaan käynnistämällä laajamittaisella hyökkäyksellä on selkeä yhteys. Joutuminen suuren itäisen naapurimaan laajentumis- ja valtapolitiikan pelinappulaksi sai Suomessa aikaan niin sanotun talvisodan hengen ja sama henki on ollut nähtävissä myös Ukrainassa. 30.11.1939 käynnistyneen talvisodan piti Stalinin suunnitelman mukaan kestää vain kolme viikkoa. Voitonparaatit Helsingissä ja Oulussa oli valmisteltu pidettäväksi jo joulukuussa, Stalinin syntymäpäivänä. Yhtä utopistisin tavoittein käynnistyi Venäjän hyökkäys Kiovaan viime helmikuussa.
Tämä yhteys on antanut meille suomalaisille aivan erityisen näkökulman ja mahdollisuuden ymmärtää Ukrainan ja sen kansan kärsimyksiä ja raskaita uhrauksia. Meidän on ollut erityisen helppoa ymmärtää, että ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat ja ansaitsevat nyt täyden tukemme!
On itsestään selvää, että Venäjä on pakotettava vetäytymään ehdoitta koko Ukrainasta, mukaan lukien Krimin niemimaa ja maksamaan Ukrainan jälleenrakentaminen viimeistä lanttia myöten. Diktaattorille ja hänen johtamalleen terroristiselle rosvovaltiolle ei pidä antaa tuumaakaan periksi. Diktaattorin kanssa ei pidä, eikä voi neuvotella.
Läntisen maailman luottamus Venäjän johtoon on Ukrainan sodan myötä lopullisesti mennyt. Venäjän suurvalta-asema on osoittautunut pilvilinnaksi, joka on nyt romahtanut. Uudet idänsuhteet on tulevaisuudessa rakennettava kokonaan uudelle pohjalle. Maailma tarvitsee, ja ansaitsee kokonaan uuden maailmanjärjestyksen.
Hyvät läsnäolijat,
Lähes naapurissamme tapahtuu siis kauheita asioita, mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Paljastettuaan Ukrainassa todelliset karvansa presidentti Putin on tehnyt meille isänmaallisille suomalaisille myös suuren palveluksen.
Suomalaisten maanpuolustustahto on nyt historiallisen korkealla. Sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroja on päätetty lisätä merkittävästi ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus kiinnostaa
ennätyksellisen suurta joukkoa miehiä, naisia, nuoria.
Nato-jäsenyytemme on vielä kahden, härskiä valtapolitiikkaa pelaavan valtiojohtajan pelinappulana, mutta toteutuu varmasti lähitulevaisuudessa. Siihen on Suomen kansan yksiselitteinen tuki. Hallituksen historiallinen lakiesitys Suomen liittymisestä Natoon on eilen annettu eduskunnalle. Esityksen ajoittaminen juuri itsenäisyyspäivän aattoon on iloinen uutinen meille kaikille.
Tasavallan presidentti puolisoineen isännöi muutama päivä sitten juhlatilaisuuden sotiemme veteraaneille ja lotille presidentinlinnassa. Omassa puheenvuorossaan presidentti Niinistö korosti veteraanien ja lottien arvokasta perintöä todeten muun muassa: ”On kunnia saada kanssanne juhlistaa Suomen itsenäisyyttä. Itsenäisyyttämme, joka meillä on teidän ansiostanne. Haluan kertoa, että me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme.”
Tämä oli hieno ja arvostettava ele presidentiltämme. Näihin sanoihin meidän kaikkien on helppo yhtyä.
Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme.
Sotiemme jälkeen olemme saaneet elää itsenäisenä maana rauhan oloissa jo lähes 80 vuotta. Kiitos tästä kuuluu kaikille niille rohkeille ja väsymättömille miehille ja naisille, jotka turvasivat itsenäisyytemme ja jälleenrakensivat Suomen yhdeksi maailman vauraimmista ja turvallisimmista maista.
Kauniin siniristilippumme ääressä voimme todeta, että Suomi on maa, josta me kaikki voimme olla ylpeitä. On etuoikeus saada olla itsenäinen suomalainen.
Toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!
The post Itsenäisyyspäivän lipunnosto 5.12.2022 appeared first on Vartiokylä.
]]>Kevätkokous pidetään klo 18 ja syyskokous kello 18:30 kirjaston Kajava-salissa. Kirjaston osoite on Päijänteentie 5.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Kevätkokouksen asialista
Syyskokouksen asialista
Terveisin
Hermanni-Vallila Seuran hallitus
The post Tervetuloa Hermanni-Vallila Seuran kevät- ja syyskokouksiin 7.12.2022 appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>Voit tilata kirjan etukäteen. Kirja maksetaan ja noudetaan luentotilaisuudesta. Kirjan hinta on 20 euroa. Maksun voi suorittaa käteisellä tai mobilepaylla.
Punavuori on yksi Helsingin vanhimpia kaupunginosia. Rödberget-nimi löytyy jo 1600-luvun kartoista punaisten rantakallioiden alueelta.
Tilaisuus on samalla Seppo Luodon Punavuoren historia II:n julkaisutilaisuus. Tässä kirjasarjan toisessa osassa tarkastellaan erityisesti sitä, miten kaupunginosa rakennetaan vuosikymmenien saatossa erilaisen kaunokirjallisuuden (romaanit, novellit ja näytelmät) kollaasina. Kirjaa varten on analysoitu yli sata kaunokirjallista teosta, jotka käsittelevät Punavuorta, sen eri näyttämöitä, hahmoja ja mielialoja!
Tämä tarkastelukulma on vielä historian tutkimuksessa varsin harvinainen, mutta sillä voidaan täydentää perinteisempää historian kirjoitusta. Sitä paitsi: aihe ja metodi soveltuu täten erityisen hyvin vanhassa kirjastossa esitettäväksi!
Seppo Luoto on päätoiminen tutkija LUT-yliopistossa, sivutoiminen tietokirjailija ja historian opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Hän on erityisen kiinnostunut Helsingin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun historiasta. Punavuoren osalta hän on aikaisemmin kirjoittanut Punavuoren historia osa I:n sekä kaksi talohistoriikkia, Sepänkatu 9:n ja Punavuorenkatu 5:n.
Kaikille Punavuoren historiasta kiinnostuneille avoimen tilaisuuden järjestää Punavuoriseura ry.
Tervetuloa!
The post Punavuoren historia 2 – luento ja kirjanjulkistus appeared first on Punavuori.
]]>Ensinnäkään en ymmärrä miksi nastarengaskieltoa pitää ylipäätänsä kokeilla. Maailmalta löytyy asiaan liittyviä tutkimuksia esimerkiksi Tukholmasta. Minulle olisi sopinut, että koko kantakaupungissa astuu voimaan nastarengaskielto esimerkiksi kolmen vuoden päästä. Tämä olisi tiedotettu, jolloin olisin voinut normaalissa renkaanvaihtorytmissä hankkia kitkarenkaat. Uusia renkaita en yhden kadun järjettömän nastarengaskiellon takia ala ostamaan. Ratkaisu ei olisi aiheuttanut ongelmia asukkaille, kuten nyt. Liikenne on nimittäin jo nyt siirtynyt Bulevardille.
Esplanadeilla suljetaan toinen ajokaista kokonaan autoilta. Kävelykeskusta on kannatettava asia. Kävelykeskustan toteuttaminen kuitenkin edellyttäisi keskustan autoliikenteen uudelleen järjestelyitä. Nyt aloitetaan kokeilu, mutta ei mitenkään suunnitella liikennejärjestelyitä. Samaan aikaan on keskustassa alkamassa isot tieremontit, jotka omalta osaltaan vaikeuttavat liikennettä.
Suljettavat autokaistat on kerrottu siirrettävän pyöräilijöiden käyttöön. Etelä-Esplanadin pyöräkaistassa on tällä hetkellä toivomisen varaa. Ongelmana on lähinnä pyörätiellä kävelevät turistit. En kuitenkaan siirry pyöräilemään ajokaistalle. Mukulakivillä ajaminen ei ole mukavaa.
Kokeiluja on perusteltu erilaisilla näkökulmilla. Keskustan elävöittäminen on tärkeä näkökulma. Täytyy myöntää kaupungin osin jo onnistuneen tässä, turistit ovat saapuneet ihmettelemään Lönnrotinkadun uutta liikennemerkkiä. Useimmat nastarenkaisilla autoilla. Jos kävelykeskusta tuo uusi yrittäjiä keskustaan tai lisää asiakkaita, niin se on toki kannatettavaa. Toivokin kaupungin nyt aidosti seuraavaan kokeilujen onnistumista yrittäjien kannalta.
Sulkua on selitetty myös sillä, että jo nyt toinen kaista on ollut varattuna tavarakuljetuksille ja pysäköinnille. Väite ei pidä paikkaansa. Pääsääntöisesti ruuhka-aikaan Esplanadeilla on ajettu kahdella kaistalla. Kuvaa, ettei päättäjillä ole todellista käsitystä asian oikeasta tilasta. Joku on myös väittänyt kävelijöiden tarvitsevan lisää tilaa. Kävelyruuhkaa Esplanadeilla olen nähnyt ainoastaan Vappuna, jolloin koko katu on muutenkin suljettu.
Kenen etua nämä kokeilut palvelevat? Ei ainakaan lähialueiden asukkaita. Etelä-Helsingissä on odotettavissa lisääntyvää liikennettä. Kaupungin tulisi seurata vaikutuksia lähialueille, ei pelkästään asianomaisella kadulla. Muutama kesä sitten Kaivopuistossa suljettiin ajokaistoja kesäkaduksi. Lopputuloksena oli tyhjä katu, jota kukaan ei käyttänyt. Ihmiset kulkivat tottuneita reittejä. Toivoin tästä otetun opiksi. Valitettavasti ei siltä vaikuta.
Pelkällä ideologialla autot eivät kaupungista katoa. Asukkaiden palveluihin kuuluu myös liikenteen huomioiminen. Etelä-Helsingin ruuhkauttaminen ei meitä palvele.
Asukasaktiivi
Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 24.11.2022.
The post Päiväni murmelina appeared first on Punavuori.
]]>Tonttiosaston edustajan mukaan syyskuun aikana on ryhdytty luonnostelemaan vuokrasopimuksia valmiiksi. Vuokralaisiin otetaan yhteyttä, kun he pääsevät
allekirjoitusvaiheeseen. Vuokrausperiaatteet vuosina 2023-2024 päättyville maanvuokrasopimuksille vahvistetaan näillä näkymin kaupunginvaltuustossa 5.10.2022.
Hallinto-oikeus käsitteli kunnallisvalituksen ja päätti (päiväys 13.5.2022) hylätä yhdistyksen
vaatimukset. Kanta-Helsingin omakotiyhdistys on hakenut valituslupaa Korkeimmalta
hallinto-oikeudelta 15.6.2022.
Patentti ja rekisterihallitus on hyväksynyt ehdotetun sääntömuutoksen. Jatkossa Kanta‐Helsingin Omakotiyhdistys ry pitää kevät- ja syyskokouksen sijaan yhden vuosikokouksen kevätkaudella. Koska uudet säännöt astuivat voimaan kesken vuoden, pidetään tänä vuonna ylimääräinen yhdistyksen kokous, jossa käsitellään aiempien sääntöjen mukaiset syyskokousasiat.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään 30.10.2022 klo 16 Käpylän kirjastossa. Kokouksessa käsitellään alla olevan kokouskutsun mukaiset asiat.
Kokouskutsu
Janne Käpylehto pitää esityksen ”Omakotitalon aurinkosähkö ja helpot energiatehokkuustemput -pikakurssi”.
Salli Hakala kertoo oman talonsa muutoksesta ”Öljystä maalämpöön”. KALVOT
Tule kuulemaan ja kysymään.
Tervetuloa!
Motivan sivuille on koottu kattava paketti energiansäästöstä.
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiansaasto_on_varautumista
Öljylämmityksestä luopumiseen on haettavissa ELY-keskuksen myöntämää tukea tai korotettua kotitalousvähennystä. Kaikkien lämmitysjärjestelmien uusiminen, parantaminen ja korjaaminen sekä tällaisten asentaminen ja vanhan purkaminen ovat kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, jos lämmitystavan muutokseen ei ole myönnetty energia-avustusta. Lue lisää ja käytä avustukset hyväksesi.
https://www.ely-keskus.fi/oljylammityksen-vaihtajalle
Avustusta on saatavissa myös asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Pientalot voivat saada avustusta enintään 2500 euroa. Avustusta myöntävä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tulee tiedottamaan avustuksen hakemisesta ja julkaisee hakuohjeen lokakuun 2022 aikana.
The post Jäsenkirje 2/2022 appeared first on Kantahelsinki.
]]>Lönnrotinkadun nastarengaskielto tuntuu puuhastelulta verrattuna siihen, että viime talvena Hernesaareen vietiin 26.000 lumikuormaa. Lumiralli on jatkumassa ensi talvena kaupungin hakiessa jatkolupaa Hernesaaren lumenkaadolle. Mielestäni olisi paljon kiireisempää puuttua lumikuormureiden aiheuttamaan meluun ja pölyyn, ei kaupunkilaisten talvirenkaisiin.
Nastarengaskiellolla halutaan ohjata ihmisiä kitkarenkaiden käyttöön. Täysin ymmärrettävää. Kitkarenkaiden on todettu vähentävän pölyä kaupunkioloissa ajettaessa. Olisi kuitenkin ollut kohtuullista antaa asukkaille aikaa siirtyä kitkarenkaiden käyttäjiksi normaalin renkaidenvaihto aikataulunsa mukaan. Jos olet viime talvena ostanut uudet nastarenkaat, joutuisit nyt ostamaan uudet kitkarenkaat. Tuskinpa. Hyväkuntoisten renkaiden poisheittäminen ei ole ekologista eikä taloudellisesti järkevää.
Etelä-Helsingissä liikkumista vaikeutetaan tai ainakin yritetään vaikeuttaa jatkuvasti. Yleensä ongelmat ovat läpiajoliikenteen aiheuttamia. Ratkaisuja haettaessa unohdetaan täysin meidät asukkaat.
Kaupungin tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää kantakaupunkilaisten ovat aivan tavallisia ihmisiä. Tavallisilla ihmisillä on tarve kulkea kaupassa ja mökeillä sekä kuljettaa lapsia hoitoon ja harrastuksiin. Julkisella liikenteellä ei yksinkertaisesti pysty hoitamaan kaikkia asioita.
Itse käytän autoa pääasiallisesti työmatkoihin Helsingin ulkopuolelle. Rengasvalmistajat suosittelevat nastarenkaita, kun talvikeleillä ajaminen tapahtuu ympäri suomen erilaisissa olosuhteissa. Kitkarenkailla olen ajanut, enkä näe mitään estetä miksi en voisi niillä Helsingissä autoilla. Helsingissä en kuitenkaan juuri autoa käytä. Minun pitäisi kuitenkin vaihtaa uudet renkaat autooni päästääkseni järkevästi kotiin. Mielelläni luopuisin koko autosta, valitettavasti se ei kuitenkaan ole mahdollista ammatissani.
Poliisi valvoo kiellon noudattamista. Itse toivoisin poliisille aikaa tärkeämpien tehtävien hoitamiseen. Voin kohta saada sakot ainoastaan siitä, että haluan kulkea sujuvasti järkeviä ja sujuvia reittejä pitkin. Toki löydän muitakin reittejä kotiini kiertääkseni kieltoa. Ketä tämä sitten palvelee, on sitten aivan toinen asia.
Kaupungin tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Yhden kadun nastarengaskielto siirtää kuitenkin autoliikenteen ainoastaan lähikaduille. Hölmöläisten hommaa.
Taru Reinikainen
Punavuoriseuran varapuheenjohtaja
Kolumni julkaistu alun perin 22.9.2022 Kamppi-Eira lehdessä.
The post Hölmöläisten hommia appeared first on Punavuori.
]]>Uutta Koillis-Helsinkiä -verkkosivu: hel.fi/asukastilaisuudet > Uutta Koillis-Helsinkiä 12.10. 2022 -verkkotilaisuus
KerroKantasi -ennakkokysymysten esittämismahdollisuus on auki sunnuntaihin 2.10. saakka osoitteessa kerrokantasi.hel.fi
The post Uutta Koillis-Helsinkiä 12.10. -verkkotilaisuus appeared first on Tapaninvainio.
]]>The post Yleisötilaisuus Tuusulan bulevardista Saunabaarilla appeared first on Metsälä.
]]>Aika: la 10.9. klo 11–14
Paikka: Pukinmäenkaaren peruskoulu, piha ja sisätilat, Kenttäkuja 12
Luvassa on monenlaista ohjelmaa, mm. temppurata, onnenpyörä ja voimistelunäytös. Lisäksi voi ostaa herkkuja kahviosta ja makkaramyyntipisteeltä sekä myyntipöydiltä leivonnaisia ja käsitöitä. Varaa siis mukaan käteistä tai mobilepay-maksu.
Tapahtuman tuotoilla tuetaan koululuokkien retkiä ja leirikouluja.
Järjestäjänä koulun vanhempainyhdistys.
The post Syyspuksaus 10.9.2022 appeared first on Pukinmäki.
]]>Korona pakotti organisaatiot etätöihin. Etätyö edellyttää organisaatioilta sisäistä luottamusta. Korona tilanteessa työnantajien oli pakko luottaa työntekijöidensä lojaalisuuteen tehdä työnsä hyvin. Korona toikin näkyviksi ettei etätyö ole organisaatioille ongelma vaan pääsääntöisesti kaikki sujui. Uskaltaisin myös veikata tuottavuudenkin parantuneen monilla työpaikoilla.
Työnantaja on perustellut osittaista paluuta työpaikoille yhteisöllisyydellä. Yhteisöllisyys työpaikoilla ei kuitenkaan synny sillä missä teemme töitä. Itse kokisin lähityöyhteisöni yhteistyön jopa parantuneen, kun työkavereihin tulee säännöllisesti pidettyä yhteyttä. Toimistolla meni usein päiviä ilman keskustelua kenenkään työkaverin kanssa. Konttori ei siis ole aito työväline yhteisöllisyyden kehittämiseen.
Vaikka firmat nyt kutsuvatkin työntekijöitä takaisin toimistoille koronan jälkeen, on kuitenkin suurimmalla osalla firmoista tarkoituksena jatkaa etätyötä. Näyttäisi vahvasti siltä, että etätyön määrä pysyy huomattavasti korkeammalle tasolla kuin ennen koronaa. Vastaavasti myös työntekijät ovat alkaneet vaatia etätyö mahdollisuutta osaksi työsopimustaan.
Jatkossa työntekomallit ja -paikat tulevat vaihtelemaan. Toinen on toimistolla ja toinen kotona tai kesämökillä. Henkilöt myös siirtyvät joustavasti työntekopaikasta toiseen tilanteen mukaan.
Kaupungin yksi selitys on etteivät tyhjillään olevat tilat vastaa yritysten tarvetta. Vuoden 2019 lopussa pääkaupunkiseudulla oli rakenteilla noin 135 000 neliötä uutta toimistotilaa. Väittäisin, että nykyisessä tilanteessa kaikkia uusikaan tiloja ei saada täytettyä, vaan käyttöaste tulee laskemaan entisestään. On nähtävissä, että yritysten konttori tarpeet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä esimerkiksi Keilaniemessä ja lentokentällä. Vanhoja tiloja olisi myös mahdollista saneerata. Tuntuu vain siltä, ettei tähän ole halua, koska aitoa tarvetta tiloille ei ole.
Samaan aikaan kaupunki jatkaa toimistohankkeiden eteenpäin viemistä. Esimerkiksi Hietalahdessa halutaan täyttää asukkaille rakas satama-allas. Kuvaavasti samalla alueella lukuisten suurten yritysten pääkonttori kiinteistöjen käyttötarkoitus on muuttunut etupäässä hotelleiksi. Sama kehitys näyttää jatkunee tulevaisuudessakin.
Etätöiden lisääntymisellä on myös positiivisia vaikutuksia vihreään siirtymään. Etätöiden myötä liikennepäästöt ja -ruuhkat ovat vähentyneet. Keski-Euroopassa on jälleen suositeltu työpaikoille etätöiden lisäämistä energian säästämiseksi. Isojen konttorien lämmittäminen ei ole kannattavaa tilanteessa, jossa energian saatavuus on vaikeuksissa ja energian hinta korkealla. Kaikilla ei toki tulevaisuudessakaan ole mahdollista tehdä etätöitä. Toimistotyön väheneminen näkyy valitettavsti myös Helsingin Seudun liikenteen ongelmina. Matkustajamäärät eivät ole palautuneet entiselle tasolle.
Helsingin tulee olla vireä kaupunki kaupunkilaisille, ei kaupunki täynnä tyhjiä konttoreita.
Taru Reinikainen
Punavuorelainen asukasaktiivi
Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 1.9.2022.
The post Kenelle konttoreita rakennetaan? appeared first on Punavuori.
]]>Aika: lauantaina 10.9.2022 klo 14-16.30
Paikka: Pukinmäen kristillinen koulu, Pieksupolku 5
Tuomarinkylä 1742 -tapahtuman ohjausryhmä järjestää yhdessä Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen historiaryhmän kanssa tilaisuuden, jossa perehdytään 280 vuoden takaisiin tapahtumiin. Tällöin Tapaninvainion uimarannan ja Tuomarinkylän maastossa taisteltiin. (Alun perin suunniteltu Tuomarinkylä 1742 -tapahtuma 5.–6.8.2022 Tapaninvainion uimarannan maastossa on jouduttu perumaan, mutta osa ohjelmasta esitetään lauantain 10.9. tapahtumassa.)
Ohjelma ja lisätietoa:
Tarinoita Tapaninvainiosta –blogisivusto
Tuomarinkylä1742 Facebook-sivu
The post Tuomarinkylä 1742 -yleisötapahtuma la 10.9.2022 appeared first on Tapaninvainio.
]]>Aika: La 10.9. klo 11-14
Paikka: Pukinmäenkaaren peruskoulu, piha ja sisätilat, Kenttäkuja 12
Luvassa monenlaista ohjelmaa, mm. temppurata, onnenpyörä ja voimistelunäytös. Lisäksi ostettavana herkkuja kahviosta ja makkaramyyntipisteeltä sekä myyntipöydiltä mukaan leivonnaisia ja käsitöitä. Varaa siis mukaan käteistä tai mobilepay-maksu.
Tapahtuman tuotoilla tuetaan koululuokkien retkiä ja leirikouluja. Tapaninvainion länsipuolen lapset käyvät Pukinmäenkaaren peruskoulua.
The post Syyspuksaus-tapahtuma la 10.9. klo 11-14 appeared first on Tapaninvainio.
]]>Puolitoista vuotta sitten talvella kirjoitin kolumnissani uskovani meidän pääsevän maskeista eroon juhannukseen mennessä. Tänä vuonna vihdoinkin maskit sai polttaa kokossa ja olemme saaneet vapautuneesti iloita kesästä. Valitettavasti korona ei vieläkään ole täysin ohi, joten muistetaan edelleen varoa ja pitää etäisyyksiä. Maskin käyttökin on välillä suotavaa.
Hietaniemen uimarannalla on käynyt kuhina kaupunkilaisten vilvoitellessa paahtavilla elohelteillä. Tiesithän Hietsussa huomioidun esteettömyyden. Rannalla on muun muassa matto pyörätuolilla liikkumista varten. Matto palvelee myös muita heikommin liikkuvia.
Punavuoren kesäkaduilla kaupunkilaisia ovat ihastuttanut pienet taidesitykset. Mielelläni näkisin esityksiä laajemminkin kaupungilla esimerkiksi Isolle Roballe esitykset sopisivat erinomaisesti. Rööperin kaduille on pitkin kesää tullut uusia terasseja, joita Uudenmaankadullakin on jo useampia. Kyllähän terassit kaupunkikuvaa piristävät, valitettavasti liikenne niistä hieman häiriintyy. Onneksi kesällä liikenne on muutenkin vähäisempää.
Hietalahden terassialueella on hieman vilkastunut helteiden myötä. Terassialuen on kaiken kaikkiaan mukava lisä alueelle ja parasta oli ettei kirpparin tarvinnut kokonaan siirtyä. Uutena suosikkina kesäämme on ilahduttanut Hietalahden lippakioskin tex-mex kesäravintola.
Tapahtuma-ala on toipunut ryminällä koronasta ja tänä kesänä on järjestetty poikkeuksellisen paljon kesätapahtumia. Elokuun viimeisenä lauantaina Etelä-Helsingin kaupunginosayhdistykset järjestävät yhteistyössä Venetsialaiset. Tapahtumia on ympäri Helsingin niemeä.
Punavuoriseura osallistuu Venetsialaisiin RööperiFestillä. Festivaali järjestetään tänä vuonna Sinebrychoffin puistossa. Mukana on kattavasti Punavuorelaisia esiintyjiä, muun muassa Hovinarri yhtye, Pleasant Flow ja Munkki Tuk. Ohjelmaa on kaiken ikäisille. Tulethan sinäkin!
Nautitaan kesän viimeisistä hellepäivistä yhdessä tapahtumissa, puistoissa, rannoilla ja terasseilla!
Taru Reinikainen
Punavuoriseuran varapuheenjohtaja
Kolumni on julkaistu alun perin Kuulumisia Punavuoresta palstalla Kamppi-Eira lehdessä 19.8.2022.
]]>The post Rööperifest 2022 lauantaina 27.8. klo 14-18 Sinebrychoffinpuistossa appeared first on Punavuori.
]]>I Britas finns det i år 6 öppna trädgårdar och Lisas Pop up kafé, se kartan. Välkommen till en excursion i Britas unika stadsdel.
The post Avoimet puutarhat Pirkkolassa appeared first on Pirkkola.
]]>Puotila-seura on pitkin matkaa kommentoinut kaupungille hanketta, mm. liittyen Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteisiin 20.5.2020.
The post Puotilanrannan kaavoitus – Puotila-seuran lausunto 17.6.2022 appeared first on Vartiokylä.
]]>The post Metsälä-Seuran kannanotto Tuusulan bulevardista appeared first on Metsälä.
]]>Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien alueella toimivien kuuden kaupunginosayhdistyksen edustajat tapasivat perjantaina 10.6. apulaispormestari Daniel Sazonovin ja muita sote-lautakunnan jäseniä. Veimme sote-lautakunnalle osoitetun kirjelmän alueen terveysasemien, neuvoloiden ja muiden sote-lähipalvelujen säilyttämiseksi.
Tunnin mittaiseen tapaamiseen kaupunginhallituksen kokoussalissa osallistuivat lautakunnan puheenjohtaja Daniel Sazonovin lisäksi varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi ja lautakunnan muista jäsenistä Kati Juva, Minna Lindgren, Sinikka Vepsä ja Laura Korpinen. He edustivat lautakunnan kuudesta poliittisesta ryhmästä neljää: kokoomus, vihreät, SDP ja Perussuomalaiset. Muutkin oli kutsuttu, mutta heillä oli esteitä.
Maunula-seuran puheenjohtaja Marja Salmela esitteli huolemme palvelujen keskittämisestä Oulunkylään suunniteltuun isoon terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja perhekeskukseen. Lisäksi esitimme sitä eri näkökulmista täydentäneet kahden minuutin puheenvuorot (nykyisten terveysasemien hyvät tulokset, palvelujen saavutettavuus, alueen erityispiirteet, esimerkki ikäihmisen ongelmista Kalasataman isossa keskuksessa, Oulunkylän liikenneongelmat, alueen asukasmäärien kehitys ja sote-palvelujen yhteys asuinalueisiin).
Tapaaminen ja keskustelu oli hyvähenkinen. Lautakunnan jäsenet kiittivät, että olimme liikkeellä hyvissä ajoin ennen kuin esitykset alueen palveluverkosta tulevat lautakuntaan.
Täsmällisiä lupauksia lautakunnan jäsenet eivät esittäneet, mutta he totesivat selvästi tarpeen hakea ratkaisuja, jossa kaikkia palveluja ei keskitetä Oulunkylään. Puheenvuorojen perusteella lautakunnan jäsenet ymmärsivät, että näiden neljän terveysaseman laaja alue ei muodosta mitään sellaista kaupunkirakenteen ja liikenteellistä kokonaisuutta, johon riittää yksi iso palvelujen keskus. Tarpeellisena pidettiin myös alueen palvelutarpeiden arviota, jota ei virkamiesten valmistelemassa palvelujen keskittämisessä ole tähän mennessä tehty. Lautakunnan jäsenet eivät selvästikään olleet tietoisia siitä, että virkamiehet valmistelevat alueen kaikkien sote-lähipalvelujen keskittämistä (terveysasemat, neuvolat, hammashoitolat, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelun avohuolto, neuvoloiden psykologipalvelut jne).
Kyse on Helsingin sote-palvelujen pohjoisesta suurpiiristä (johon kuuluu viisi peruspiiriä: Maunula, Oulunkylä, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä ja Itä-Pakila) ja lisäksi Latokartanon peruspiiristä ja Vanhankaupungin peruspiiristä (ilman Arabianrantaa). Niissä on nyt yhteensä noin 90 000 asukasta. Asukasmäärä alueella nousee kaavapäätösten toteutuessa 2030-luvulla noin 130 000:een. Suomen kaupunkien nykyisten asukasmäärien vertailussa tämä olisi seitsemänneksi suurin ja isompi kuin esimerkiksi Kuopio, jossa on kahdeksan terveysasemaa.
Esitimme Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien alueiden tarpeista ja erityispiirteistä lähtevää kokeilua ja pilottia lähipalveluihin perustuvasta palveluverkosta. Samalla voitaisiin kehittää mm. kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavia palveluja.
Alueemme terveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään yleisten linjausten tasolla syksyllä, kun valtuusto päättää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategian. Sitä ennen on hyvä palata asiaan ja viestittää kaikille valtuutetuille alueen terveysasemien, neuvoloiden ym. säilyttämisen puolesta.
Kantaa lähiterveysasemien puolesta voi ottaa myös allekirjoittamalla adressia https://www.adressit.com/maunulan_paloheinan_ja_pihlajamaen_terveysasemien_puolest
Jos haluat kerätä adressia esimerkiksi kesätapahtumissa paperilla, kerro, niin toimitamme adressia Sinulle. Muutkin ideat siitä, miten voimme puolustaa asuinalueidemme lähipalveluja, ovat tervetulleita.
Sote-lautakunnan tapaamiseen 10.6. osallistuivat Marja Salmela Maunula-seurasta, Tapio Solonen Oulunkylä-seurasta, Jukka Tienari Pakila-seurasta, Veli-Pekka Kantanen Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksestä, Milja Parviainen Pihlajamäki-seurasta, Tarja Salo Pirkkolan omakotiyhdistyksestä ja allekirjoittanut.
Terveisin
Yrjö Hakanen, Pirkkola
The post Palvelujen keskittämisestä Oulunkylään suunniteltuun isoon terveys- ja hyvinvointikeskukseen appeared first on Pirkkola.
]]>Muutamia Punavuoren katuja on suljettu kesäkaduiksi. Toivotaan, että kesäkadut tällä kertaa oikeasti palvelevat asukkaiden ja turistien virkistäytymistä eivätkä vain hankaloita asumista ja yrittämistä tarpeettomasti. Kesätapahtumat ovat elävöittäneet kaupungin katuja ja jonkinlaisia tapahtumia on lähes joka viikonloppu useampia.
Helsingin kaupungin elävät kadut jalkauttavat kulttuuriin kaduillemme. Musiikki, tanssi, sirkus ja muut esittävän taiteen lajit järjestävät kiertävää ohjelmaa kaikenikäisille joka torstai sekä useana viikonloppuna elokuun loppuun asti. Helsingin Elävät kadut löydät Kauppatorilta Helsinki Biennaali -paviljongista, Töölönlahden Makasiinipuistosta, Kansallismuseon kesäpihalta, Espan lavalta sekä kaupungin Kesäkaduilta Designmuseon edustalta.
Elokuun viimeisenä viikonloppuna kantakaupungin kaupunginosayhdistykset yhdistävät voimansa ja järjestävät Venetsialaiset. Mukana Venetsialaisissa ovat ainakin Katajanokka, Kruununhaka, Lauttasaari, Punavuori, Suomenlinna, Töölö-seura ja Töölön kaupunginosat. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni Stadin asukas – ja miksei myös vierailija – olisi tuona iltana meren rannalla, sen lähettyvillä, tai merellä nauttimassa yhdessäolosta, hyvästä ruoasta ja juomasta, musiikista, ehkä tanssimisestakin.
Punavuoriseura osallistuu Venetsialaisiin järjestämällä elokuun viimeisenä lauantaina koronavuodet tauolla olleen Rööperifest Sinebrychoffin puistossa.
Hietalahden torille emme saaneet suurterassia, mutta terassialue on toteutettu pienimuotoisempana. Myös kirppis toimii edelleen Hietalahden torilla viikonloppuisin. Toriterassit on avattu myös Töölöntorille ja Mantan aukiolle. Töölöntorilla on tuttuun tapaan myös perinteisempää toritoimintaa, kuten kukkien- ja vihannesten myyntiä.
Kaupungilla on tarkoitus istuttaa 100.000 uutta puuta kaupunkiimme lisäämään kaupungin viihtyisyyttä, kaupunkilaisten hyvinvointia ja torjumaan ilmastomuutosta ja siitä aiheutuvia lieveilmiöitä. Kaupunkilaisten ehdotuksia puiden istutuspaikoiksi pyydetään kaupungin meneillään olevassa kyselyssä. Kaupungin asiantuntijat arvioivat puiden istutuspaikkojen ja lajivalintojen lopullisen soveltuvuuden. Puut istutetaan vuoden 2023 aikana.
Nautitaan kesästä ja kesätapahtumista. Kesä on parasta aikaa kaupungissa – ainakin minulle.
Aurinkoista ja lämmintä kesää!
Taru Reinikainen
Punavuoriseuran varapuheenjohtaja
Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä Kuulumisia Punavuoresta palstalla 16.6.2022.
The post Kesä kantakaupungissa appeared first on Punavuori.
]]>The post Hyviä uutisia Maunulanpurosta appeared first on Metsälä.
]]>Yhteystiedot: hermannivallilaseura@hotmail.fi
The post Hermanni-Vallila Seuran hallitus 2022 appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>Jubileessa sijaitsevat tilat löytyivät ystävän kautta. ”Oli tiedossa, että yliopiston vuokratiloista joudutaan ehkä lähtemään. Meillä on ollut monivuotinen yhteistyö yliopiston kanssa. Olen vastannut käytännön meijeriopetuksesta maitoteknologia maisteriopiskelijoille sekä ohjannut graduntekijöitä ja tutkijoita meijeritöissä. Meillä on ollut oikeastaan symbioosi eli yliopistolla on ollut käytössään meijeriteknikko ja me olemme voineet käyttää tiloja tuotannolliseen meijeritoimintaan, kun niissä ei ole ollut opetus- tai tutkimustoimintaa. Nyt tilat kuitenkin otettiin toisenlaiseen innovaatiokäyttöön.
Tässä vaiheessa oli oikeastaan hyvä, että piti etsiä toiminnalle uudet ja toimintaan paremmin soveltuvat tilat.” juustomestari toteaa.
Vartiokylässä meijeri muutti tyhjään teollisuushalliin, jossa päästiin aloittamaan nollasta. ”Meillä on aika laaja tuotevalikoima, tehdään pehmeitä juustoja kuten homejuustoja, tuorejuustoja, kypsytettyjä juustoja, eurooppalaisia kittijuustoja ja jogurttia. Koska yliopistolla oli pienet tilat, piti kehittää tuotteita, joita voidaan valmistaa limittäin ja pieniä määriä. Tämän takia tuotevalikoimassamme on vaikka mitä .”
”No, se on aina ollut suosikkielintarvikeeni ja gastronomisesti olen aina rakastanut tuotetta. Olen koulutukseltani kemiantekniikan DI Otaniemestä. Alunperin minun piti suuntautua panimopuolelle, mutta se niin kilpailtu että tämä juustonvalmistus alkoi kiehtomaan enemmän. Juuston valmistaminen on kuin alkemiaa, sillä tuntui, että siitä on vaikeasti tietoa saatavilla. Siinä myös yhdistyy monta eri aihealuetta. Juusto on biologinen materiaali, jolla on biokemiallisia ominaisuuksia kuten entsyymit sekä biologisia makromolekyylejä. Biokemiaa sekä mikrobiologiaa käytetään juuston kypsytyksessä. Fysikaalisesti juusto on viskoelastinen materiaali, jossa neste ja kiinteä yhdistyvät tasapainossa. Se on materiaalina hankalasti hallittava. Insinöörinä minua kiehtoo myös prosessinäkökulma ja tuotantoteknologia. Tieteelliseessä mielessä tässä yhdistyy monta eri teoreettista aihealuetta. Mutta loppujen lopuksi tavoitehan on tuottaa laadukasta ja herkullista ruokaa.
”Alussa mietin miten nimeäisin juustoja? Niitähän on perinteisesti nimetty mm. alueiden kuten Camembertin, Munsterin ja Roquefortin mukaan. Mietin voisivatko Helsingin kaupunginosat kuvastaa juustojen luonnetta? Kevyt ja raikas camembert-tyyppinen valkohome nimettiin Linnunlauluksi, sillä se on kuin keväinen piknikjuusto, mitä voisi nauttia Linnunlaulun nurmikolla tai puuhuviloiden verannoilla. Jätkäsaari-kittijuustossa on vanhanajan satamanhajua, voimakkaita eksoottisia makuja ja tuoksuja. Hakaniemi-juusto on ehkä tuoksahtava, mutta maultaan luonteikas ja miellyttävä punahomejuusto.
Kysymykseen saako Puotila tai Vartiokylä aikanaan oman juustonsa, juustomestari tuumaa hymyillen ”Vaatii kyllä hieman kypsyttelyä, mutta pistetään ajatus hautumaan.”
”Mullahan on pelkästään teoreettinen ja akateeminen tausta juuston tekemiseen. En ole ennen aloittamista työskennellyt juustoteollisuudessa. Kävin tutustumassa pari päivää Mouhijärven herkkujuustolassa ennen oman tuotannon aloittamista. Nyt olen mukana eurooppalaisessa pienjuustolayhdistyksen kattojärjestössä. Meillä on ollut kansainvälisiä kokouksia ja sitä kautta olen tutustunut juustoloihin Englannissa ja Italiassa. Tutkija-aikoinani kävin Norjassa ja Tanskassa juustokursseilla. On hyvä nähdä, mitä muut tekevät ja saada siitä ideoita. ” Antti kertoo ja jatkaa
”Suomen pienjuustolayhdistykseen kuuluvat lähes kaikki reilu parikymmentä maan pienjuustolaa. Suurin osa toimijoiusta on pieniä alueellisia leipäjuuston ja tuorejuuston tekijöitä, mutta myös kypsytettyjen juustojen tekijöitä löytyy. Meillä on kerran vuodessa seminaari, jossa puhutaan erilaisista aihealueista. Näemme ehkä liian harvoin, mutta pientoimijalla tuntuu aina olevan aika kortilla.”
Jogurtti on noin puolet Helsingin Meijeriliikkeen liiketoiminnasta ja sitä valmistetaankin noin 8500 pikaria viikossa. ”Pidän itse bulgarianjogurtin suutuntumasta ja vältän ylimakeita jogurtteja. Lohkeavassa luonnonjogurtissamme yhdistyy luonnonjogurtin raikkaus ja kerrosjogurtin pohjalta löytyvien marjojen makeus.”
Maitoauto tuo lähitiloilta meijeriliikkeelle maitoa 3000-4000 litraa joka toinen päivä.
Meijerillä tiloilta tuleva raakamaito pastöroidaan. Jogurttimaito kuumennetaan 95 asteeseen ja kierrätetään kestoputkistossa 5 minuutin ajan. Maito pakataan pikareihin 45 asteisena ja sen annetaan muuttua siellä jogurtiksi noin neljässä tunnissa. Tämän jälkeen pikarit jäähdytetään 4 asteeseen ja se on valmis syötäväksi.
Juustot kypsyvät omissa kypsyttämöissään hieman eri lämpötiloissa. Kittijuustoja harjataan suolavedellä, jolloin juuston pinnalle muodostuu punainen pintahapate. Sen tuottamat aromit antavat kittijuustolle pikkuhiljaa sen herkullisen maun.
Helsingin Meijeriliikkeen tuotteet ovat hyvin edustettuina pääkaupunkiseudun ruokakaupoissa. Yleensä hyllyistä löytyy ainakin lohkeava jogurtti, mutta myös juustoja on usein kattavasti. K-Kauppiaat voivat halutessaan tilata tuotteita mihin tahansa Suomessa, mutta tällä hetkellä myynti painottuu enemmän eteläiseen Suomeen. Myynti kasvaa hiljalleen koko ajan ja jatkossa Meijeriliikkeen toivomuksissa on päästä tekemään enemmän yhteistyötä ravintoloiden kanssa.
”Sellaiset palautteet ovat ihan mahtavia, joissa ihminen, joka ei ole vielä kuullut meistä, on törmännyt tuotteeseemme ja innostunut siitä tosi paljon. -Vau, voiko Suomessa tehdä tällaista?
Kaupunginosatoiveita tulee jonkin verran, mutta enemmänkin leikkimielisesti. Yritämme pitää tuotevalikoiman kuitenkin hallittavana. Vaikka tarjolla olisi tosi hyviä tuotteita, mutta asiakkaiden on vaikea löytää niitä, koska kaupoista puuttuvat nykyisin juustotiskit melkein kokonaan.” Antti sanoo.
”Ruokakulttuurin rikkaus on se, ettei kauppojen valikoima koostu pelkästään isojen kansallisten ja kansainvälisten valmistajien tutuista ja turvallisista massatuotteilla. Pientuottajat täydentävät alueen makumaailmaa omilla persoonallisilla tyyleillään.
”Turistina jokainen matka uuteen kaupunkiin on elämys, kun alueella on omaa paikallista ruoantuotantoa, ja perusmaut kuten leipä, juusto ja olut poikkeavat totutusta. Ja pitäähän jokaisella itseään kunnioittavasta kylästä löytyä oma leipomo, panimo ja meijeri!”
Voit seurata Helsingin Meijeriliikkeen kuulumisia myös sosiaalisessa mediassa:
Facebook
Instagram
Haastattelu ja kuvat: Marianne Ruusunen 22.4.2022
The post Helsingin Meijeriliike muutti Vartiokylään! appeared first on Vartiokylä.
]]>Kantakaupunkia ovat lähiaikoina myllänneet useat laajat remontit esimerkiksi Mechelininkadulla ja Hämeentiellä. Töölössä sekä Sörnäisten rantatiellä ovat remontit meneillään ja Mannerheimintien megaremonttia odotellaan. Minä ja aika moni muu kaupunkilainen ei kaipaa enää yhtään uutta mylläystä. Saisimmeko vaan hetken nauttia kaupungistamme!
Vaihtoehtona kantakaupungin pikaraitiotielle olisi ollut pikaraitiovaunujen kääntöpaikka keskustassa ja siitä lähtevä liityntäliikenne tavallisia hitaasti kolkuttelevilla raitiovaunuille kantakaupungin eri osiin. Oliko päätöksentekijöillä ennakkoon tiedossa, etteivät uudet raitiovaunut mahdu olemassa oleville pysäkeille, eivätkä siten sovellu kantakaupungin kapeille ja mutkaiselle raitiovaunureitille?
Uudet pidemmät pysäkit todennäköisesti lisäävät entisestään pysäkkivälien etäisyyttä toisistaan. Tämä ei palvele kaupungissa liikkuvia. Muutaman minuutin pidemmällä raitiovaunumatkalla ei ole väliä. Olennaisempaa on helposti päästä hyppäämään raitiovaunuun läheltä kotia. Kauppakassien kanssa ei raitiovaunujen perässä juosta.
Lyhyillä pysäkki väleillä kannustamme parhaiten asukkaita julkisen liikenteen asiakkaiksi. Mitä hankalammaksi asukkaat kokevat julkisten käytön, sitä useampi valitsee jonkin muun kulkuvälineen. Kaikki julkisten käyttäjät eivät myöskään ole hyväkuntoisia nuorukaisia.
Kaupungin päätöksentekoa tuntuu valitettavasti välillä ohjaavat jääräpäisyys ja mielikuvat faktatiedon sijaan. Pikaratikat ovat hyvä ja ympäristöystävällinen uudistus lähiöiden ja kantakaupungin yhdistävään liikenteeseen. Ovatko ne kuitenkaan paras mahdollinen julkinen kulkuväline kantakaupunkiin? Minun mielestäni eivät. Kruunusilloille tilatut pikaratikat varmasti tulevat kaupunkikuvaamme. Voisiko muun kantakaupungin osalta ratkaisua vielä rauhassa harkita.
Toivoisin kaupungilta uskallusta arvioida tehtyä päätöstä uudelleen. Tärkeintä meille kaikille on löytää sopivat julkisen liikenteen kulkuneuvot eri puolella asuville kaupunkilaisille kustannustehokkaasti ja kaupunkilaisten tarpeita huomioiden.
Taru Reinikainen
Punavuoriseuran varapuheenjohtaja
Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 19.5.2022.
The post Suunnittelua järkevyydellä ei jääräpäisyydellä appeared first on Punavuori.
]]>ESIINTYMISLAVALLA KLO 10-14
10.00 tilaisuuden avaus ja ohjelman ja toimintojen esittely
10.10 Ninnu Virtanen & Tommi Jalo -duo
10.30 Maddaleena – tanssiva ja laulava nukke
11.15 Duo Ylinen
12.15 Ninnu Virtanen & Tommi Jalo -duo
12.45 Ken Davis ja Jussi Holopainen – Country Gospel muusikot
13.15 Samuli MyrskyKellonajat ovat noin aikoja.
Tilaisuuden juontaa Nina Virtanen
OHJELMAA JÄRJESTÄVÄT TAHOT:
– Helsingin kaupunginosayhdistys, Pukinmäki-Seura ry
– Koillis-Helsingin Sosialidemokraatit ry
– Lions Club Helsinki/Pohjoinen
– Malmin seurakunta
– Pukinmäen kirjasto
– Pukinmäen Kisa
– Pukinmäen Kokoomus ry
– Pukinmäen Martat
– Pukinmäen VPK
– Raamattu Puhuu ry
Esittelypisteissä tietoa ja koettavaa, kuten pomppulinna, arpajaisia, kirjavinkkejä, paloauto, pelejä ja kisoja. Lisäksi myynnissä on mm. makkaraa, kahvia, mehua, pullaa, Pukinmäki-postimerkkejä ja Pukinjuuri 3 -julkaisu.
Sunnuntaina 15.5.2022
Pukinmäen kotikaupunkipolku
Kävelykierros kotiseudulla, lähtö ostarilta klo 10
Oppaana Tero TuomistoTapahtuman järjestää Pukinmäki-seura yhteistyössä Pukinmäen yhdistysten ja toimijoiden kanssa
The post Pukinmäki-päivät 2022 appeared first on Pukinmäki.
]]>Elisabeth Koch (1891-1982) toimi Helsingin kaupungin puutarhaneuvojana 1920-luvulta aina 1950-luvulle asti. Hän suunnitteli siirtolapuutarhoja Helsingin kaupungille ja sodan jälkeen istutuksia ja pihoja, joissa kansainvälistä huomiota ovat saaneet Puu-Käpylä, Kaliion Torkkelinmäki sekä Kone- ja siltaosakeyhtiön korttelipiha Vallilassa ja Olympiakylän ympäristö. Kochin suunnittelulähtökohtana oli puutarhan tarkoituksenmukaisuus: luonnonmukainen ja kaunis puutarha ilahduttaisi kaikkina vuodenaikoina. Kochin vaikutus oli merkittävä Suomen puutarhasuunnittelulle.
Elisabeth KOch aloitti siirtolapuutarhaneuvottelijana 1924. Tehtävässään hän osallistui uusien siirtolapuutarhojen suunnitteluun ja laati suunnitelmia yksittäisten palstojen vuokraajille. Helsingin kaupunginarkiston kirjanpidon mukaan kiinteistövirastossa laadittiin vv. 1931-1954 lähes 900 piirrossuunnitelmaa siirtolapuutarhoille – valtaosa Kochin tekemiä.
Puutarhaneuvojan tehtäväkenttä laajeni Käpylän, Kumpulan, Koskelan ja Toukolan omakotialueiden rakentamisen myötä.
Alla tuodaan esille kymmenen Kochin Kanta-Helsingin omakotialueelle suunnittelemaa omakotipihan viljelyehdotusta (kts. kartta alla).
Vipusentie 8
Tursontie 20
Pohjolankatu 56 (1935)
Pohjolankatu 56 (1939)
Iitintie 5
Askolantie 7
Nastolantie 38 (1942)
Artjärventie 4 (1939)
Limingantie 6 (1930)
Kymintie 4 (1928)
Kymintie 81 (1930)
The post Elisabeth Koch appeared first on Kantahelsinki.
]]>Paikka: Pakinkylän VPK, Pakilantie 64.
Vuosikokouksen alussa klo 18-18.30 on mahdollisuus perehtyä talojen energia- ja sähköratkaisuihin, mm, aurinkopaneelien tuomiin mahdollisuuksiin, Paikalla oleva asiantuntija Janne Käpylehto alustaa ja vastaa kysymyksiin. Katso täältä lisätietoa Jannesta http://jannekapylehto.fi/yhteystiedot/
Kokouksen ohjelma
18.30 Kokouksen avaus
Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka tarvittaessa voivat toimia myös ääntenlaskijoina.
Vuosikokoukseen kuuluvat sääntömääräiset asiat:
1. esitetään toimintakertomus, tilit ja tilintarkastajan lausunto sekä päätetään tilintarkastuksen vahvistamisesta.
2. päätetään tili- ja vastuuvapautuksen myöntämisestä hallitukselle
3. päätetään toimihenkilöiden palkkioista
4. määrätään jäsenmaksun suuruus, joka on kaikille sama
5. vahvistetaan alkaneen vuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
6. valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten sijaan
7. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa sekä
8. käsitellään vähintään 10 päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisena tulleet ehdotukset
9. käsitellään muut mahdolliset esiin tulevat asiat
Kokouksen alussa on kahvitarjoilu. Kaikki Pirkkolan omakotitalojen asukkaat ovat tervetulleita kokoukseen.
Osallistua voi myös antamalla valtakirjan edustajalleen
The post Omakotiyhdistyksen vuosikokous 2022 appeared first on Pirkkola.
]]>Pirkkolan Omakotiyhdistys ry
Vuosi 2022 on yhdistyksen 81. toimintavuosi. Tavoitteena on toteuttaa ennen korona-aikaa järjestetyt hyvät tapahtumat.
Vuosikokous on maanantaina maaliskuun 4.4.2022 Pakinkylän VPK:lla.
Toukokuun tapahtumat alkavat Puropuiston talkoilla tiistaina 3.5.. Siivoamme pirkkolalaisten yhteistä viheraluetta. Purotalkoissa on mainio mahdollisuus tutustua alueen muihin asukkaisiin. Tilaisuudessa tulee olemaan makkaranpaistoa, mehua ja kahvittelua entiseen tapaan. Tavoitteemme on, että saamme tänäkin vuonna kaupungilta lavan näille roskille.
Jätelavatempaus on lauantaina 14.5. Hallituksen jäsenet päivystävät jätelavojen vieressä auttaen tavaroiden kierrättämisessä sekä lajittelussa asianmukaisiin jätelavoihin. Hakettaja hankitaan tänäkin vuonna.
Kevätkirppis pidetään sunnuntaina 15.5.. Pitopaikkana on Puropuiston – Pirjontien alue.
Keväällä kelien salliessa käynnistyvät petangue peli-illat, jonne kaikki ovat tervetulleita mukaan. Kevään sanomissa ja kotisivuilla tarkemmat aloitusajat.
Lasten leikkimieliset urheilukilpailut Pirkkolan urheilukentällä pidetään toukokuun lopussa. Vuorossa ovat jo seitsemännet kisat. Kilpailijoille jaetaan muistoksi mitalit.
V. 2019 toimintansa aloittanut Pirkkolan puutarhakerho jatkaa hyvin alkanutta toimintaansa järjestämällä tapaamisia ja esitelmiä.
Elokuun lopulla järjestetään Lyhtyjen yö lauantaina 20.8.paikkana Puropuisto. Kutsuva ja viihdyttävä musiikki sekä herkulliset tarjottavat kokoavat puiston täyteen pirkkolalaisia. Lapsille ja lapsenmielisille on luvassa juhlan alussa omaa ohjelmaa.
Katukirppis järjestetään syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Paikalle toivotaan jälleen paljon myyjiä ja asiakkaita.
Pikkujoulut pidetään marraskuussa, jolloin tarjolla mukavaa ohjelmaa lapsille ja aikuisille: arpajaiset, musiikkia ja Joulupukki. Vietetään taas iloinen yhteinen ilta maukkaiden tarjoilujen siivittämänä ja toisiimme tutustuen.
Kaunein joulukatu -kilpailu pyritään toteuttamaan asukkaiden ideoiden pohjalta tänäkin vuonna.
Vuoden aikana on tavoitteena järjestää muutama konsertti Maunula-talossa.
Ideoita näihin ja muihinkin tilaisuuksiin otetaan ilolla vastaan, samoin kuin talkooapua tuolien, pöytien, katosten yms. kantamiseen ja kokoamiseen sekä siivoamiseen.
Pirkkolan Sanomissa tiedotetaan tulevista tapahtumista, viranomaisten viestejä ja alueen ajankohtaisista asioista. Lehti jaetaan talkoovoimin eri jakajien toimesta joka talouteen. Lehti ilmestyy 5-8 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Siihen otetaan myös vastaan asukkaiden ilmoituksia myytävistä, kierrätettävistä ja muista asioista veloituksetta. Myös kaupalliset mainokset ovat tervetulleita.
Lisäksi yhdistyksellämme on oma Facebook sivusto.
Yhdistyksemme uusiutuvat, työn alla olevat kotisivut löytyvät Helkan kaupunginosasivustoilta osoitteesta www.kaupunginosat.fi/pirkkola. Sinne kerätään tietoja tulevista tapahtumista ja muistoja jo järjestetyistä tilaisuuksista, kuvia sekä Pirkkolan Sanomat. Tavoitteena on luoda palveleva ja vuorovaikutteinen sivusto. Sivujen sisällöstä vastaa hallitus.
The post Esitys vuosikokoukselle Toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2022 appeared first on Pirkkola.
]]>Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan valvontajaos on käsitellyt yhdistyksen tontinvuokrakierroksen 2023/24 arviolausuntoja koskeneen valituksen. Valvontajaos päätti, että Catella ja Realia eivät laatineet arvioitaan auktorisoituina kiinteistönarvioijina, ja siksi valvontajaos jätti valituksemme käsittelemättä. Se, että arvioijien toiminta ei ole Keskuskauppakamarin valvonnan piirissä, tukee yhdistyksen näkemystä siitä, että arviointi ei ollut puolueetonta ja objektiivista. Kaupungin esittämät tontinvuokrat perustuvat lausuntoihin, joissa on käytetty asemakaavasta poikkeavia tonttityyppejä, mikä on vastoin hyvää arviointitapaa.
Yhdistys oli vuonna 2019 mukana tekemässä tutkintapyyntöä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV). Tuossa tutkintapyynnössä pyydettiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoa ryhtymään toimenpiteisiin Helsingin kaupungin tontinvuokraustoimintaa koskevien kilpailunrajoitusten ja niiden vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Pyynnössä katsottiin, että kaupunki käyttää määräävää markkina-asemaansa väärin. KKV ilmoitti vuonna 2020, ettei se käynnistä asiassa tutkintaa. Yhdistys valitti asiasta markkinaoikeuteen, joka päätti olla ottamatta asiaa käsittelyyn. Markkinaoikeuden ratkaisusta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka valitettavasti ratkaisi asian markkinaoikeuden hyväksi.
Kaupunginvaltuuston päätöstä 10.10.2018 koskenut yhdistyksen tekemä kunnallisvalitus on puolestaan edelleen käsittelyssä hallinto-oikeudessa.
Koronan takia lykätty, alun perin Käpylä 100 vuotta -juhlavuoteen kuulunut Viherseminaari saadaan vihdoinkin toteutettua! Tilaisuus pidetään Käpylän työväentalolla 24.4. kello 14:00-17:00. Seminaarin aiheita ovat:
Perinnekasvit ja uudet trendit, eli säilyttämisen ja uusimisen tasapaino pihasuunnittelussa.
Hiiliviisas puutarha ja maaperän biodiversiteetin ylläpitäminen.
Hyödyllisten hyönteisten vaaliminen ja niiden merkitys luonnolle.
Luonnon terveysvaikutukset ihmiselle teemassa käsitellään maaperän mikrobien merkitystä allergioiden torjunnassa ja immuunipuolustuksen ylläpitäjinä sekä Luontoaskel hyvinvointiin -hanketta, joka on suunnattu lähinnä päiväkodeille.
Luennoitsijoina ovat mm. maisema-arkkitehtuurin lehtori Meri Mannerla-Magnusson, professori,allergiatutkija Tari Haahtela ja erikoistutkija Heli Kuusipalo sekä tohtori Matti Nummelin ja IirisKalliola Ötökkäakatemiasta.
Hallitus ehdottaa sääntöjä muutettavan siten, että yhdistyksellä olisi kahden virallisen kokouksen sijaan yksi vuosikokous. Käytäntö on tavallinen monessa yhdistyksessä. Hallitus katsoo, että tarvetta yhdistyksen jäsenistön hallinnolliseen kokoontumiseen ei ole kahta kertaa vuodessa. Sääntömääräisen syyskokouksen sijaan voidaan järjestää muuta toimintaa vapaammin sovitettavana ajankohtana. Sääntöehdotus ja nykyiset säännöt ovat tämän jäsenkirjeen liitteenä.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään 15.5.2022 klo 16 Käpylän kirjastossa. Kokouksessa käsitellään alla olevan kokouskutsun mukaiset asiat.
Kokouskutsu
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen esityslista
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. sääntömuutos
8. kokouksen päättäminen
Virallisten kokousasioiden jälkeen esitys/keskustelua myöhemmin sähköpostitse ilmoitettavasta aiheesta.
Tervetuloa!
Syksyllä 2021 yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä Helenin edustajat esittelivät kaukolämmön ajankohtaisia asioita. Jäsenille jaettiin tuon tilaisuuden jälkeen sähköpostitse kaukolämpöön liittyvää opastusta. Jos aineisto on mennyt hukkaan, pyydä Jukka Salomaata lähettämään materiaali uudelleen.
Muistathan, että voit seurata omaa kaukolämmön kulutustasi Helenin palvelun kautta, mutta myös omasta kaukolämpölaitteistostasi. Vesivirran saat selville tarkkailemalla virtaamaa esimerkiksi yhden vuorokauden aikana. Sopimusvesivirta taas ilmenee sopimuksesta tai laskusta.
Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa kaukolämmön hinnanmuutosten ja -korotusten kohtuullisuudesta.
Mistä lämmitykseen liittyvästä Sinä haluaisit kuulla? Tiedätkö, kuka olisi hyvä ohjeistamaan säätökäyrän säätämisessä? Entä oletko vesi-ilmalämpöpumpun tyytyväinen käyttäjä ja halukas kertomaan hankinta&käyttökokemuksesta jäsenistölle?
Keräysautokierros
Keräysautokierros järjestetään tänä keväänä 4.4.-30.5. Pysäkkikohtaiset aikataulut julkaistaan sivulla https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/keraysautot/.
Biojäte
Alueemme kaikilla kiinteistöllä on mahdollisuus erilliskerätä biojätettä. Toistaiseksi biojätteen tyhjennysvälit ovat kuitenkin usein pientalojen tarpeeseen nähden ylimitoitettuja. HSY kehittää biojätteen erilliskeräystä ja keräysastioita, sillä vuonna 2024 biojäte on jo hyväksytyn jätelain mukaan vaihtoehtoisesti erilliskerättävä kaikilta alueemme kiinteistöiltä tai syntyvä biojäte on kompostoitava kiinteistöllä. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mitkä ratkaisut HSY ottaa alueellaan käyttöön.
Sortti-asemalle viikonloppuisin
Konalan Sortti-asema palvelee myös viikonloppuisin klo 10-17.
The post Jäsenkirje 1/2022 appeared first on Kantahelsinki.
]]>Yhdistyksen toimintasuunnitelmaan vuodelle 2022 kuuluu mm. Tuomarinkylä 1742 -tapahtumassa 5.-6.8.2022 mukana oleminen. Tapaninvainiossa riehui Hattujen sota 280 vuotta sitten ja merkittävä taistelu käytiin Tuomarinkylän kartanon edustalla. Elokuussa palataan näihin tunnelmin ja muistellaan tapahtumaa. Lisätietoa: https://www.facebook.com/Tuomarinkyla1742. Tapahtumaan voit orientoitua katsomalla vuosikokouksen yhteydessä Teemu Keskisarjan pitämän luennon Hattujen sodasta https://youtu.be/CUtp49fQTgk. –> Korjaus 19.5.2022: Monista syistä yleisötapahtuma 6.8. karoliinien esiintymisineen on jouduttu perumaan. Sen sijaan pidetään aiheeseen liittyvä tapahtuma lauantaina 10.9. klo 14 alkaen Pukinmäen kristillisellä koululla ja osa suunnitellusta ohjelmasta esitetään siellä.
Yhdistys suunnittelee vuonna 2022 jatkavansa kaupungin kanssa neuvotteluja mm. Immolantie 9:n vanhan päiväkotirakennuksen sekä leikkipuisto Tervapääskyn tulevaisuudesta.
Yhdistyksen historiaryhmä jatkaa kokoontumisiaan tänäkin vuonna. Historiaryhmä on kirjoittanut juttuja Tarinoita Tapaninvainiosta -historiablogiin (tapaninvainioblog.wordpress.com). Seuraava historiaryhmän kokoontuminen on ensi ke 16.2. klo 18-20 Portissa (Säterinportti 1, Pukinmäki), tervetuloa!
Jos et vielä ole yhdistyksen jäsen, liity oheisen lomakkeen kautta ja maksa vuoden 2022 jäsenmaksu seuraavin tilitiedoin:
Tili: Danske Bank FI62 8000 1171 0817 15
Maksunsaaja: Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry
Viestikenttään: Oma nimesi 2022
Summa: 10 €
Myös vanhoja jäseniä muistutetaan maksamaan maksu tänäkin vuonna. Jäsenenä pääset ajamaan itsellesi tärkeitä asuinalueen asioita yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa. Ole yhteydessä meihin (tapaninvainio.ry (ät) gmail.com), kerro ideasi ja tule mukaan toimintaan.
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n hallitus 2022
The post Yhdistyksen kuulumisia appeared first on Tapaninvainio.
]]>The post Uutta Pohjois-Helsinkiä verkkotilaisuus appeared first on Metsälä.
]]>(esite pdf, päivittyy tarvittaessa) | (A4 jpg-kuva)
’
Lukiessasi ao sivulla tekstiä saat lisätietoa aiheista kappaleiden lopussa olevista linkeistä.
Kiitos kaikille tietoja ja vinkkejä antaneille kaupunkilaisille ja tahoille!
Viikinmäki ja Pihlajisto ovat kalliolle rakennettuja kaupunginosia Helsingin historiallisten pääväylien varressa Vantaanjoen, Hämeentien ja Lahdenväylän kainalossa. Alue säilyi erämaisena aina 1960-luvulle saakka, kunnes aikakautensa modernein rakentaminen toi asutuksen ensin Pihlajistoon ja nyt 2000-luvulla Viikinmäkeen. Syntymässä on Suomen oloissa harvinaislaatuinen kaksois- ja kukkulakaupunki, jossa asuu yhteensä 6 400 asukasta vuoteen 2022 mennessä.
Viikinmäen–Pihlajiston kotikaupunkipolku esittelee 26 mielenkiintoista kohdetta muinaisrannasta uusimpaan arkkitehtuuriin, ja paljon siltä väliltä. Pääreitin pituus on 5 km ja se muodostaa useita lyhyempiä lenkkejä, lisäpolkuja sekä yhteyksiä naapureiden kotikaupunkipolkuihin Pihlajamäessä, Pukinmäessä ja Oulunkylässä. Perustietoa Viikinmäestä.
Kirjallisuutta
Kotikaupunkipolun kohteet (skrollaa kaikki tai klikkaa oikopolkuun)
1 Ostoskeskus | 2 Julkisivuremontit | 3 Ruusupuisto | 4 Varislaakso | 5 Muinaisranta | 6 Alkumuna (Maailman synty) | 7 Leikkipuisto Salpausselkä | 8 Pihlajiston ala-aste | 9 Putkiremontti | 10 Maisema Viikkiin päin | 11 Yritysalue | 12 Matalaenergiatalo | 13 Jätevedenpuhdistamo | 14 Viikin ampumarata-alue | 15 ATT:n kerrostalo | 16 Viikinmäen korttelitalo | 17 Kukkulakaupunki | 18 Viikinjyrkänsilta | 19 Vantaanjoen varsi | 20 Pikkukosken uimaranta | 21 Viikinmäen migmatiittikalliot | 22 Aloituskorttelit | 23 Raide-Jokeri | 24 Tyhjät tontit | 25 Pihlajamäen nuorisopuisto | 26 Vesiputous
Valmistui 1973 keskelle Pihlajistoa sopivasti muun rakentamisen puolivälissä. Kun nykyiset hypermarketit ovat syöneet vanhojen ostarien asiakkaat, on viime aikoina pohdittu Pihlajistonkin ostarin purkamista ja uuden lähikaupan rakentamista Hattelmalantien risteykseen (ks. kohde 24). Ostarin paikalle voisi silloin rakentaa asuinkerrostalon, joka hyötyisi puolivalmiista parkkiluolasta. Viereisen talon ”kivijalassa” toimivat Pihlajiston kukkakauppa ja kioski, apteekki, pizzeria ja ompelimo.
Ostarille pääsi alun perin myös Salpausseläntien alitse, mutta alikulku muutettiin 1990-luvulla työtilaksi ja sittemmin varastoksi. Ostarin eteen tehtiin 1995 Ritva Harlen suunnittelema ympäristötaideteos Pihlajiston virta, johon rakennusvirasto lisäsi vuonna 2012 suojatien. Teos toimii samalla nopeushidasteena läpiajokadulla.
Ostarin kyljessä ”montussa” oli hieno suihkulähde istutuksineen, joita oli tarkoitus hoitaa kaupungin puisto-osaston ja asukkaiden yhteistyönä. Vanhalla nimellään jatkaa vielä ravintola Lähde, jossa oli alkuvuosina jopa tanssiorkesteri ja sunnuntaisin perhelounas. Montun ulkoasua on paranneltu useampaankin otteeseen 1990- ja 2000-luvuilla taiteilija Ritva Harlen ja Pihlajiston oman lähiöprojektin toimesta. Pihlajiston Mosaiikkipolun kuvioita on täälläkin, aiheena Kalevalan runo 44, jossa Väinämöinen etsii hauenluista kantelettaan merestä ja kun ei löydä, tekee uuden kanteleen koivusta. Kuvataiteilija Ritva Harle
Tietolaatikko: Pihlajiston rakentaminen:
Pihlajiston ilmettä ovat suuresti kohentaneet taloyhtiöiden julkisivuremontit. Ensimmäinen niistä tehtiin valtion korjausavustusten tuella vuosina 1997–98 kaupungin vuokrataloyhtiössä, joka käsittää 11 asuinrakennusta Salpausseläntien ja Aulangontien rajaamassa korttelissa. Entiset pesubetonipinnat saivat hieman iloisemman raidallisen ulkoasun. Samalla parannettiin seinien tiiveyttä sekä uusittiin ikkunat. Putket olivat vuorossa 10 vuotta myöhemmin 2008–10.
Myös Salpausseläntien pohjoispuolen omistustaloissa on kunnostettu julkisivuja valtion tuella, pääasiassa alkuperäisin vahvoin värein ja lisätty erityisesti talojen päätyjen lämmöneristystä.
Vuonna 1997 kuvataiteilija Milla Sundell toteutti PNV-asukasyhdistyksen Maanantaimaalarit-kerhon kanssa päiväkoti Aulangon betoniseen pihamuuriin suurikokoisen mosaiikkityön Liisa ja lammas ja tuulen henget aurinkoisella meren rannalla. Onpa mukana Auringon 11 vuotta aiemmin kiertänyt Halleyn komeettakin. Myöhemmin muurin toiselle puolelle ilmestyi Pihlajiston mosaiikkipolun kuva, jossa Louhi ajaa takaa Sammon ryöstänyttä Väinämöistä. Lisätietoja: Salpausseläntie 14
Tietolaatikot: Mosaiikkipolku
Pihlajiston nuoret ja
vanhemmat (PNV-asukasyhdistys)
3 Ruusupuisto
Viralliselta nimeltään Tiirispuisto, kuuluu Helsingin puistojen toiseksi korkeimpaan hoitoluokkaan. Puisto on pinta-alaltaan pieni, 2 000 m2. Se jakaantuu luonnontilaiseen kallioiseen osaan ja suunniteltuun oleskelupuistoon. Ruusupuiston nimen puisto sai, kun sen istutukset uusittiin Helsingin kaupungin Lähiöprojektin avulla. Samalla uusittiin valaistus ja käytävät. Kolmelta sivultaan rakennusten rajaamana puisto on kuin salainen puutarha Pihlajiston sydämessä.
Tietolaatikko: Lähiöprojekti Pihlajistossa:
4 Varislaakso
Monilla eri nimillä tunnettu kapea laakso on keskiosaltaan korpea eli puustoista suota. Luoteispäässä se kapenee jylhien kallioiden väliseksi kuruksi, jossa vallitsee ikimetsän tunnelma. Lähiöaikakauden alussa laakson varjoissa käytiin Pihlajiston ja Pihlajamäen nuorisojengien välisiä tappeluita. Nyt reitti on monien ulkoilijoiden suosima ja metsän rohkeat oravat ovat tottuneet pyytämään ohikulkijoilta herkkuja.
Vuonna 2001 Pihlajiston 30-vuotisjuhlissa avattiin ulkoilureitti ”Vallun vaellus” pihlajistolaisen mestarikävelijä Valentin Konosen kunniaksi. Reitin pituus on 2,3 km ulottuen leikkipuistolta alas Savelanpuistoon. Se merkittiin opastein ja tauluin, jotka tosin ovat pääosin jo kadonneet.
Tietolaatikko: Valentin Kononen:
Vasta äskettäin ”löydetty” muinaisrantakivikko on syntynyt suolaisen Litorina-meren aaltojen vaikutuksesta 4 000–5 000 vuotta sitten silloisessa ulkosaaristossa. Maankuoren oietessa jääkauden jäljiltä ranta on nyt nousut jo 20–25 metrin korkeuteen meren pinnasta. Näkyvissä on 30–70 sentin kokoisia sammaleisia kiviä noin 70 metrin matkalla ja lisää löytyy Varislaakson rinteiltä.
Muinaisrannan eteläpuolella on Pihlajalaakso, entinen merenlahti, jonka savimaita viljeltiin vielä 1960-luvulla. Maatilan päärakennus oli nykyisen Salpausseläntie 2:n vaiheilla, josta löytyy yhä pihasyreeni ja vanhoja omenapuita. Laaksoon on istutettu kaunismuotoisia Terijoen salavia. Historiaa, Itämeriportaali
Budapestin kaupungin lahja Helsingille. Taideteoshankkeen taustalla olivat sukulaiskansojen ystävälliset suhteet kylmän sodan aikana. Aloitteen teki Helsingissä vierailleen Unkarin presidentin seurueeseen kuulunut tunnettu etnologi, akateemikko Guyla Ortutay, jonka poika, kuvanveistäjä Tamás Ortutay (s. 1946) oli stipendiaattina Suomessa. Keraamisen veistoksen inspiraationa on Kalevala ja se kuvaa maailman syntyä alkumunasta. Teos sijoitettiin hyvälle paikalle avokalliolle Helsingin uusimpaan kaupunginosaan Pihlajistoon ja paljastettiin 13.9.1971 arvovaltaisten edustajien läsnäollessa. PNV-asukasyhdistys on viime aikoina ehdottanut veistoksen valaisemista tai ainakin jalustan korjaamista, jottei alkumuna irtoa ja vieri paikaltaan mereen. Taiteilija, Veistos
Viereisen Salpausseläntien mutkan valopylväät ovat taiteilija Rea Pennasen suunnittelemat 1998 Pihlajiston asukkaiden toimeksiannosta, nyt Helsingin Energian (Helen) ylläpitämät. Salpausseläntie 3:ssa oli alun perin Wärtsilän työsuhdeasuntoja.
Perustettu 1975. Kaupungin ylläpitämän leikkipuiston toiminta on suunnattu lapsiperheille sisältäen ohjattuja tuokioita sisällä ja ulkona. Lisäksi kotihoidossa oleville 2,5–5-vuotiaille on leikkitoiminnan kerho Kultakalat kahdesti viikossa koulujen lukukausien aikana. Kouluikäisille on turvallista ohjattua ja vapaata iltapäivätoimintaa, johon on viime vuosina osallistunut säännöllisesti noin 50 lasta. Kaikkiaan leikkipuistossa käy kesäkaudella säästä riippuen noin 80 lasta päivittäin. Kaupunki tarjoaa kesällä auki olevissa leikkipuistoissaan lapsille maksuttoman lämpimän ruoan. Koulujen lukukausien aikana 1.–2.-luokkalaiset voivat ilmoittautua maksulliselle välipalalle.
Leikkipuistossa tehdään piha-alueen ja pelikenttien kunnostusremontti kaupungin lähiörahaston tukemana vuosina 2014–15. Syyskuussa 2015 vietetään toiminnan 40-vuotisjuhlia. Lisätietoa leikkipuistosta.
8 Pihlajiston ala-aste
Rakennus valmistui 1978, suunnittelija Osmo Lappo. Koulutalo oli yksi ensimmäisiä peruskoulujärjestelmään suunniteltuja Helsingissä. Se olikin aikansa mallikoulu, johon monet ulkomaiset arkkitehtuuriryhmät kävivät tutustumassa.
Virallisessa kaupunginosajaossa Pihlajamäkeen kuuluva koulu toimi ensin Pihlajamäen ala-asteen sivukouluna, kunnes oppilasmäärän kasvun myötä se sai oman oppilaaksiottoalueensa. Koulussa ei ole erityistä painotusta, vaan se pyrkii tarjoamaan mahdollisimman laadukasta perusopetusta. Oppilaita on noin 320. Yleisopetuksen lisäksi koulussa on erityisopetuksen luokkia, starttiluokka ja valmistava luokka. Koulu tekee yhteistyötä useiden yhdistysten, muiden muassa suunnistusseura Rasti-Jyryn kanssa. Iltapäivisin tiloissa järjestetään oppilaskerhoja, joiden sisältö ulottuu sählystä mediaan ja kuvataiteeseen. Koulun pohjoisseinässä on Pihlajiston mosaiikkipolkuun kuuluva kuva.
Koulun edustalla kasvaa Pihlajiston vaahtera, joka on rauhoitettu vuonna 1997 maisemallisen ja opetuksellisen merkityksen vuoksi, valittu kaupungin kauneimmaksi vuonna 2000 sekä valaistu. Puun arvoa lisää sekin, että Helsingin kaupungin luonnonvaraiset nimikkolajit ovat orava ja vaahtera. Nyt vaahtera on hieman kuihtunut yhdestä haarastaan ja kaupungin rakentamispalvelu Staran arboristit hoitavat sitä hellästi.
Koulun takana on rapakivisiä siirtolohkareita. Meripihkanpuistossa Pihlajamäentien varressa oli pitkään uimahallille varattu tontti, mutta hanketta ei kuulunut ja niinpä tontin käyttötarkoitus muutettiin 2013 asuinrakentamiseen. Koulu, vaahtera
9 Putkiremontti
Pihlajiston kuuluisin putkiremontin läpikäynyt taloyhtiö on kolme rakennusta ja 64 huoneistoa käsittävä as.oy Satopihlaja. Se on myös Pihlajiston vanhin taloyhtiö, rakennettu 1970–71. Remonttia seurattiin syksyllä 2014 Ylen tosi-tv-sarjassa Putkiremontti, jossa koko kansan tutuiksi tulivat mm. Mauri ja Marjatta Tahvanainen, Mirjam ja Ari Vihavainen sekä Tiina Turkian perhe. Yhtiössä uusittiin kylpyhuoneet ja wc:t, saunatilat ja kerhohuone sekä lisäksi sähköt, ilmastointi ja ovien lukot. Remontti onnistui hyvin, valmistui ajallaan ja alitti 3,4 miljoonan euron budjetin muutamalla sadallatuhannella huolellisen suunnittelun ansiosta. Samalla asukkaiden yhteishenki parantui entisestään.
Tammikuussa 2015 Putkiremontti oli ehdolla vuoden 2014 Kultainen Venla -palkinnon saajaksi.Lisätietoja Yle Areena, Yle artikkeli remontista, Yle artikkeli Tahvanainen
Jyrkältä kalliolta aukeaa laaja näköala yli Vanhankaupunginlahden aina kantakaupunkiin saakka.
Etualaa hallitsee 1969 valmistunut Lahdenväylän ensimmäinen osuus, joka rakennettiin Maailmanpankin lainalla Suomen täyttäessä vielä kehitysmaan määritelmän. Liikennemäärä Pihlajiston kohdalla on nyt 47 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ennuste vuodelle 2020 jopa 78 000 ja melutasot sen mukaiset. Moottoritie vie myös tilaa ja siksi kaupunki onkin jo vuodesta 2007 alkaen tutkinut eri vaihtoehtoja sen muuttamiseksi puistokaduksi. Tämä mahdollistaisi arviolta 1–2 miljoonan kerrosneliömetrin rakentamisen ”Lahden bulevardin” varteen.
Lahdenväylän ylittää vanha Herttoniemen satamaradan silta, joka palvelee nyt runkolinjaa 550 (vrt. kohde 23). Myös kevyt liikenne suuntautuu Viikin keskukseen siltaa pitkin hyvin kapeaa jalkakäytävää pitkin.
Heti moottoritien ja Viikintien takaa alkaa Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, joka kuuluu myös Natura 2000 -ohjelmaan. Lahti on oikeastaan Vantaanjoen suisto, jossa veden suolapitoisuus vaihtelee suuresti. Suojelualueella on havaittu lähes 300 lintulajia. Muuttoaikoina siellä levähtää säännöllisesti 22 suojeltavaa lajia. Pesivien parien määrä on lähes 2 500. Erikoisen sitruunavästäräkin ainoa säännöllinen pesimäalue Suomessa sijaitsee Vanhankaupunginlahdella. Suojelualueen reunoilla on viisi lintutornia.
Pihlajistonkallion kainalossa nykyisen koirapuiston pohjoispuolisessa laaksossa oli vuonna 1993 Ritva Harlen, Ilkka Rantasen ja Matti Jäntin suunnittelema ja suuren innostuksen vallassa rakennettu lasten seikkailumetsä, joka käyttämättömänä rapistui. Lisätietoja Lahdenväylä (Valtatie 4), Uutta kaupunkisuunnittelua (Kaupunkibulevardit), Natura-alueet (Vanhankaupunginlahti)
11 Yritysalue
Lahdenväylän varteen näkyvälle paikalle on asemakaavassa ajateltu liiketalojen rivistö, joka muodostaa samalla melumuuria asuinkorttelien suojaksi. Siitä on tähän mennessä toteutunut läntinen puolisko Hernepellontielle, jossa lippulaivayrityksinä toimivat eräät maailman tunnetuimmat laatumerkit Porsche, Alfa Romeo ja Ducati. Tulevaisuudessa toteutettavan Harjulankadun varteen Maaherrantien itäpuolelle on mahdollista rakentaa 5- ja 6-kerroksisia toimistotaloja.
Valmistui 2011, suunnittelija Vuorelma Arkkitehdit, toteutti rakennusliike Reponen. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiön rakennuksessa kehitettiin ja kokeiltiin kerrostalojen energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Näitä ovat mm. poistoilman lämmön talteenotto, parvekkeiden mitoitus ja lasitus, kylmäsiltojen välttäminen rakenteissa, lämmöneristeen määrä ja laatu, A-luokan ikkunalasit, energiatehokas talotekniikka ja kodinkoneet, koneiden käyntiaikojen optimointi, puolilämmin pysäköintikellari, varautuminen aurinkopaneeleihin, rakennushankkeen osapuolten yhteistyö – sekä jatkossa ratkaisevaksi muodostuva asukkaiden ohjeistus.
Hernepellontien varressa – entisellä hernepellolla – oli puolen tusinan savun omakotitaloryhmä 1950-luvulta. Viimeiset rakennukset sinnittelivät 2000-luvulle saakka. Lisätietoja: Hernepellontie 26 suunnittelu, kiinteistö.
Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo louhittiin Viikinmäen kallioon 1987 alkaen ja otettiin käyttöön 1994. Puhdistamoa on laajennettu 2004 ja 2014: luolaston pinta ala on nyt 15 hehtaaria ulottuen Maaherrantielle saakka.
Laitoksen allastilavuus yhteensä 62 256 m3 ja lisäksi selkeytys- ja ilmastusaltaita 240 000 m3. Tänne johtavaa viemäriputkistoa on 1 500 km ja pumppaamoja matkalla yli 260. Järjestely korvasi vanhat pienpuhdistamot, joiden laitteet lahjoitettiin Viroon ja Venäjälle.
Viikinmäessä käsitellään Helsingin ja keskisen Uudenmaan 800 000 asukkaan sekä teollisuuden jätevedet. Puhdistamon läpi kulkee vuorokaudessa 280 miljoonaa litraa vettä, jota puhdistetaan mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti. Syntyvä liete mädätetään ja näin saatavasta biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Laitos onkin kokonaan omavarainen lämmön osalta ja sähkön osalta yli 60-prosenttisesti.
Korkeasta poistoilmapiipusta tulee joskus hieman tuoksua, jota tuuli kuljettaa milloin mihinkin suuntaan. Poistovesi johdetaan kalliotunnelissa Sörnäisiin, jossa sen lämpö otetaan vielä talteen kaukolämmöksi ennen veden purkamista Katajaluodon edustalle merelle 8 kilometrin päähän rannasta. Jätevedenpuhdistuksessa muodostuu vuodessa yli 60 000 tonnia lietettä. Se kompostoidaan Sipoon Metsäpirtillä korkealaatuiseksi mullaksi, jota myydään kesäkaudella Viikintien noutopisteessä. Lisätietoja: HSY, veden puhdistuksen vaiheita.
Suomen Metsästysyhdistyksen ampumarata oli käytössä vuosina 1957–2005. Noin 10 hehtaarin alue käsitti koko laakson reunoineen nykyisen Harjannetien sillalle saakka. Käytössä oli kivääri-, haulikko- ja pistooliradat katoksineen ja maalilaitteineen sekä paviljonki. Savikiekkojen heitintorni ja ampumapaikka olivat nykyisen Ristiretkeläisenkadun korkeimmalla osuudella. Ampumisen pauke ja lyijypöly kantautuivat 1970-luvulla rakennettuun Pihlajistoon, mutta mahtuivat ympäristönormeihin. Toiminta lopetettiin, kun Viikinmäen itäosan rakentaminen oli jo päässyt vauhtiin. Maaperä puhdistettiin kaupungin kustannuksella 2006–10.
Muistoksi ampumaradasta laakson pohjalle tulevaan Maarianmaanpuistoon piirrettiin viivasuora ulkoilutie nimeltään Luotisuora. Aidatun ampuma-alueen ulkopuolella kiersi suosittu ja korkeuseroiltaan haastava ulkoilulenkki, josta osuuksia on edelleen käytössä.
Valmistui 2013 Helsingin kaupungin vuokra-asunnoiksi, suunnittelija Kristiina Hannunkari. Kohde sai Helsingin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusu -tunnustuksen vuonna 2014 korkeatasoisesta suunnittelusta sekä onnistuneesta rakennuttamisesta. Vino katto muodostaa pitkälle näkyvän maamerkin ja kätkee samalla sisäänsä talon konehuoneet. Korkeimmillaan 7-kerroksisessa rakennuksessa on 90 asuntoa kooltaan 26–130 m2.
Kadunvarren muurissa on esillä Viikinmäen omaa kuviobetonilaattaa. Kuvion on suunnitellut Pekka Pakkanen hyödyntäen suomalaista innovaatiota, Samuli Naamangan kehittämää graafista betonia. Sitä käytetään korosteena julkisten raittien reunoissa, rakennusten kivijaloissa, terasseissa ja muureissa tuomassa osaltaan yhtenäistä ilmettä alueelle. Lisätietoja kiinteistöstä, Asukaslehti.
Valmistui 2014, suunnittelija arkkitehtitoimisto Frondelius Keppo Salmenperä. Urbaanisti kadun varteen sijoittuvassa korttelitalossa aloittivat vuoden 2015 alussa päiväkoti Maarianmaa ja Pihlajiston ala-asteen sivukoulu. Lapsia näissä on yhteensä 264. Yhteisenä teemana ovat luonto ja ympäristö: sen mukaisesti päiväkodin ryhmien nimet ovat Sammaleiset, Naavaset, Kaarnaset ja Tuohiset.
Tontin 15 metrin korkeusero on hyödynnetty muodostamalla talon ympärille viisi erilaista pihaa eri-ikäisille käyttäjille. Niitä valaisevat hauskat aakkospylväät. Talossa on myös pieni kirjasto ja jumppasali. Iltaisin ja viikonloppuisin tilat ovat kaupunginosan asukkaiden ja yhdistysten sekä vaikkapa taloyhtiöiden käytettävissä. Etuseinään on luvassa kuvanveistäjä Pasi Mälkiän 6 metriä korkea lujitemuovinen reliefi. Mälkiä on asunut Viikinmäessä Kiviteltankadulla perheineen vuodesta 2003 ja esitelty mm. Pihlajiston–Viikinmäen asukaslehdessä 2013.
Viereisen laajan Maarianmaanpuiston rakentaminen on alkanut 2014. Lähimmäs korttelitaloa tulee oleskelu-, skeitti- ja leikkipaikka. Lisätietoja: Kaupungin uutisista, paikallinen taiteilija, PNV:n asukaslehti syksy 2013
Viikinmäen poikkeuksellinen luonne perustuu jyrkkärinteisiin kallioihin, joilta aukeaa näköaloja kaikkiin ilmansuuntiin alkaen lähimmistä laaksoista aina Helsingin keskustan maamerkkeihin saakka. Kaupungin aluesuunnittelijoiden varhaiset ajatukset olivat enemmän Pihlajamäen kaltaisia, mutta vuosituhannen vaihteessa mukaan tulivat uuden urbaanin kaupunkirakentamisen tavoitteet. Ensimmäisen luonnoksen alueesta piirsi arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik vuonna 1998. Viikinmäen länsiosan asemakaava sai lopullisen muotonsa 2005–07. Sama toimisto valmisteli myös yksityiskohtaisemmat miljöön suunnitteluohjeet alueelle.
Rakentaminen alkoi Pihlajiston reunasta vuonna 2000. Asukkaita Viikinmäessä oli syyskuun 2014 lopulla jo 2 236. Asuintalot levittäytyvät kallioharjanteille maaston muotoja kunnioittaen ja nousevat itse osaksi maisemaa kauempaa katsottaessa. Ylimmät tontit ovat Ristiretkeläisenkatu 3 ja 5, joiden korkeimmat kohdat ovat 41 metriä merenpinnasta ja 34 metriä Vantaanjoen pinnasta.
Kukkulakaupungin korttelit ovat tiiviitä ja pienimittakaavaisia. Esimerkkeinä rakennustavasta ovat Ristiretkeläistenkatu 22:ssa as.oy Hiidenkiven terassitalot vuodelta 2011 Peabin toteuttamina, suunnittelija arkkitehtitoimisto Huttunen–Lipasti–Pakkanen. Tontinluovutuskilpailun vuonna 2006 voittaneelle ryhmälle myönnettiin rakennuspaikat myös kahdelta naapuritontilta. Kevyen liikenteen sillan toisella puolella Henrik Lättiläisen katu 3:ssa on TA-Asumisoikeus Oy:n kortteli vuodelta 2013, suunnittelija arkkitehtitoimisto Verstas, tässäkin arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Lisätietoja alueesta: Arkkitehtitoimisto, terassitalot, kaupungin tontinluovutuskilpailu, Henrik Lättiläisenkatu, Henrik Lättiläisenkatu 3
Tietolaatikko: Viikinmäen nimistö
Valmistui 2009, suunnittelija Juhani Hyvönen. Viikinmäen ja Oulunkylän ulkoilureitistöt toisiinsa yhdistävä silta sai Rakennusinsinööriliiton Vuoden silta -palkinnon 2010. Veistoksellinen teräsrunko on ankkuroitu suoraan kallioon ilman korkeita maapenkereitä. Kaarevine muotoineen silta istuu kauniisti jokimaisemaan.
Viikinjyrkänsillan avajaisiin 2009 osallistui myös kymmenen melojan ryhmä, joka alitti sillan samanaikaisesti kun juhlaväki pääsi ensi kertaa sillalle. Eräs melojista oli tehnyt kaksikin runoa sillan kunniaksi. Lisätietoja: sillanrakennus, palkinto.
Vantaanjoki sekä sitä reunustavat puistot muodostavat laajan virkistysalueen Helsingin keskeisenä ”vihersormena”. Yhtenäinen ulkoilutie- ja latuverkosto ulottuu Paloheinään ja sieltä edelleen aina Nuuksion kansallispuistoon saakka. Vantaanjoki on myös suosittu melontareitti.
Alajuoksun nykyisen luonteen ovat muokanneet Vanhankaupunginkosken patoaminen 1876 sähkövoimalaitoksen tarpeisiin ja Pikkukosken perkaaminen 1890-luvulla tukinuiton mahdollistamiseksi kasvavan Helsingin rakentamiseen. Koskesta nostetut kivet ovat tallella joen tällä puolella, joten koski voitaisiin teoriassa palauttaa entiselleen. Jos Vanhankaupunginkosken pato puolestaan purettaisiin, veden pinta laskisi täällä vähintään pari metriä ja mm. Pikkukosken uimaranta olisi mennyttä. Itse asiassa jokiuoma on käytännössä patoallas aina Haltialan Pitkäkosken suvantoon saakka – tästä aihe Teleks-yhtyeen vuoden 2002 balladiin Hiljaa virtaa Vantaa.
Jyrkkien rinteiden runsaslajiset lehdot edustavat Helsingissä harvinaista luontotyyppiä. Rinteiden yläosia hallitsevat yli satavuotiaat järeät kuusivanhukset. Alhaalla kosteammilla paikoilla viihtyvät haapa, tuomi, pihlaja, harmaaleppä ja vaahtera. Pensaskerroksen lajeja ovat pähkinäpensas, lehtokuusama, koiranheisi, taikinamarja, mustaherukka ja pohjanpunaherukka. Kenttäkerroksesta puolestaan löytyvät kevätlinnunsilmä, suokeltto, lehtopalsami, lehtotähtimö, isoalvejuuri ja hiirenporras; seuranaan mustakonnanmarja, lehtosinijuuri, kevätlinnunherne, tesma, sinivuokko, lehtokorte, jänönsalaatti, kevätlehtoleinikit, koiranvehnä sekä pystykiurunkannus. Pohjoisessa Maaherrantien tuntumassa on komea kotkansiipilehto. Luonnontilaisuuden merkkinä lahopuun suuri määrä monipuolistaa biodiversiteettiä selkärangattomista ötököistä lintuihin ja lintubongareihin.
Viikinmäen rakentamisen tieltä lähemmäs rantaa siirretylle voimalinjalle raivattiin uusi johtokatu kesällä 2008. Samalla syntyi uimarantaa vastapäätä niitty, josta on tullut suosittu piknik-paikka.
Entisessä koskessa on edelleen virta ja sen alapuolella suvanto. Pyörteen keskellä on matala, jota oulunkyläläiset kutsuivat Amerikaksi. Tasainen kivi syvässä vedessä lähempänä Pirunkalliota oli Australia. Uimavalvontaa ja kanttiinia on vuodesta 1964 lähtien hoitanut uima- ja vesipalloseura Kuhat. Laiturin yhteydessä on loka–huhtikuussa seuran talviuintijaoksen avanto. Kun rähjääntynyt pukusuoja- ja kioskirakennus paloi 2001, rakensi kaupunki 2005 uuden uimalan, jonka löylyhuone tehtiin Pihlajamäestä puretun Säilän talon hirsistä.
Ennen vanhaan jokakesäisenä Helsinki-päivänä Pikkukoskella oli runsaasti Oulunkylä-seuran järjestämää toimintaa, mm. Vantaanjoen soutukilpailut. Vuonna 2007 puolestaan nähtiin erikoinen kaljakellunta, johon osallistui spontaanisti yli 400 ihmistä. Jacob Södermanin muistolaatan ovat kaverit asettaneet hänen vanhan kiipeilypuunsa viereen.
Uimarantaa hallitsee Pirunkallio 26 metriä joenpinnan yläpuolella. Sen jyrkänteeseen jäädytetään talvisin jääkiipeilyseinä. Kallion itäsyrjällä on yhä löydettävissä ”Ogelin norski”, yksi Suomen ensimmäisiä hyppyrimäkiä vuodelta 1905. Lisätietoja: Oulunkylän kotikaupunkipolku-Pikkukoski, Pirunkallio.
21 Viikinmäen migmatiittikalliot
Monet Viikinmäen kallioleikkaukset ja ehjät avokalliot paljastavat kaunista raidallista seoskiveä eli migmatiittia. Niissä erottuu yleensä vaalea graniitti ja tumma gneissi. Näillä on hyvin erilaiset syntymekanismit: Gneissi on sedimenttikivi muinaisen meren pohjasta, jonne kerrostunut irtoaines on tullut mereen jokien mukana vielä muinaisempien mantereiden kallioperästä. Graniitti puolestaan on erottunut gneissistä maankuoressa kiven osittaisen sulamisen seurauksena, jolloin vaaleat mineraalit ovat kertyneet ja kiteytyneet ohuiksi suoniksi.
Seoskiven muodostumisen edellyttämä korkea kuumuus ja paine vallitsevat suurten vuoristojen juurissa. Raitainen gneissi onkin todiste siitä, että paikalla oli noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten Alppien kaltainen Svekofennidien vuoristo. Eroosio sekä vähintään kolme jääkautta ovat sittemmin kuluttaneet vuoret pois. Viimeisin niistä silotteli vielä kallioiden pinnat iloksemme. Geologiaa.
Uuden Viikinmäen rakentaminen alkoi täältä itäosasta peruskiven muuraamisella Hernepellontien ja Maaherrantien kulmatontille 27.4.2000. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT toteutti Harjannetien kahta puolta kokonaisuuden, jossa on sekä vuokra- että omistustaloja. Rakentaminen eteni Maaherrantieltä länteen ja 12 taloyhtiön suurkortteli tuli valmiiksi 2005. Harjannetie 8:ssa on vuonna 2009 valmistunut päiväkoti Vikkeri, jossa toimii viisi ryhmää: Aamurusko, Auringonnousu, Päivänpaiste, Taivaansini ja Kuunsäteet. Päiväkodissa on myös hyvin aktiivinen vanhempaintoimikunta. Lisätietoja: Päiväkoti
Maaherantie 8:n tontilla on talon asukkaiden nimeämä ja kyltittämä kuja ”Oma kauppakurvi pätkä”. Kiviteltanporras ja Kiviteltankatu puolestaan ovat saaneet viralliset nimensä erään taloyhtiön pihalla olevasta suuresta ja erikoisen muotoisesta siirtolohkareesta. Sen suojissa on saattanut piileskellä tiedustelijoita Hattujen sodan lopulla kesällä 1742 Venäjän kenttäarmeijan hyökätessä Helsinkiin. Venäläiset leiriytyivät Malmille ruotsalaisten odottaessa Vantaanjoen länsipuolella. Viikinmäen kallioiden kätköissä on myös kaksi pienempää kivitelttaa. Kadunnimistä.
Vanhaa Herttoniemen satamaradan reittiä käyttää nyt poikittainen runkolinja 550 Itäkeskuksesta Viikin ja Haagan kautta Otaniemeen. Tulevaisuudessa se päivitettäneen pikaraitiotieksi. Ensimmäinen tekninen selvitys nopeasta poikittaisyhteydestä valmistui jo 1990. Eri vaiheiden jälkeen Jokeri-linja päätettiin toteuttaa ensin bussikalustolla, mutta pitkin pysäkkivälein ja liikennevaloetuuksin. Liikennöinti alkoi 2003 ja linjan tekniset rakenteet saivat samana vuonna Vuoden insinöörityö -palkinnon. Bussien, pysäkkien ja siltojen yhtenäinen visuaalinen ilme puolestaan sai kunniamaininnan muotoilualan Fennia Prize 2007 -kilpailussa. Silloin puhuttiin vielä faktana, että pikaratikasta on luovuttu Helsingin liikennesuunnittelussa. Samana vuonna kuitenkin Raide-Jokeri nostettiin pääkaupunkiseudun tärkeiden joukkoliikennehankkeiden luokkaan. Hankesuunnittelu jatkuu vuoteen 2016, jonka jälkeen voidaan päättää rakentamisesta. Matkustajia linjalla on päivittäin yli 30 000. Lisätietoja: Raidejokeri-Info, HSLblogi
Tietolaatikko: Herttoniemen satamarata
Harjannetien ja Hattelmalantien risteyksessä paraatipaikalla on kaupungin omistama tyhjä tontti, johon voisi asemakaavan mukaan rakentaa nelikerroksisen talon. Sen siipeen voisi tulla uusi lähikauppa, mikäli Pihlajiston ostari joskus puretaan (ks. kohde 1). Viereisen liikekäytössä olleen peltihallin tyhjeneminen on viime aikoina lisännyt tällaisen projektin mahdollisuuksia.
Hattelmalantien toisella puolella on myös kaupungin tontti, jolle PNV-yhdistys istutti Pihlajiston kyläkuusen vuonna 1994. Nyt kuusi on jo niin suuri, että siinä pidetään jouluvaloja, sähkön lahjoittaa viereinen taloyhtiö. Suunnitelmissa oli myös siirtää paikalle muualta Helsingistä vanha puurakennus Pihlajisto-taloksi, mutta ajatus ei ole toistaiseksi toteutunut.
Oheiskohteet
Nuorisopuisto on hyvin suosittu, sinne tullaan laajalti muualtakin Helsingistä. Virallisessa kaupunginosajaossa Pihlajistoon kuuluvan puiston uudistus aloitettiin 2004. Käyttäjien toiveita kyseltiin kouluilla, nuorisotaloilla, skedeharrastajilta sekä nuorisoporukoilta. Yli 200 alueen 7–25-vuotiasta lasta ja nuorta osallistui suunnitteluun. Huomattiin, että puistoja oli aiemmin rakennettu lähinnä poikamaisiin harrastuksiin. Niinpä nuorisopuistoon suunniteltiin kaksi erilaista aluetta, joita kuitenkin saa käyttää sukupuoleen katsomatta: ”Tyttöjen puistossa” on kukkia, keinuja ja tasapainoilulaitteita, hengailukatoksia sekä amfiteatteri. ”Poikien puistossa” on puolestaan skeittiparkki, jossa sopii myös bleidata ja scootata, yksi Pohjoismaiden suurimmista verttirampeista sekä dirt-pyöräilyrata.
Nuorisopuistoon kuuluvat myös soikea monitoimikenttä, katukoriskenttä ja juoksurata Helsingin Uuden yhteiskoulun vieressä sekä fresbeegolf-kenttä Longinojan varressa. Viereinen laskettelumäki houkutteli vielä 1970-luvun alussa joukoittain alppihiihtäjiä. Nyt se on erityisesti lumilautailijoiden suosiossa. Lisätietoja: kaupungin puistot, nuorisopuisto
Rankkasateilla vesi kerääntyy läheisten taloyhtiöiden parkkipaikoilta pienen ojan kautta tälle avoimelle jyrkänteelle ja ohjautuu edelleen polun yli Savelan pelloille.
Koko Pihlajiston länsirinne on lähes luonnontilasta metsää. Kallioperän murroslinjan suojassa kukoistaa rehevä lehto, jota kuusi yrittää valloittaa. Runsaana esiintyvät kuitenkin myös tuomi, haapa, vaahtera, harmaaleppä sekä pihlaja. Pähkinäpensaan seurana viihtyvät koiranheisi, korpipaatsama, pohjanpunaherukka, metsäruusu ja poikkeuksellisen runsas taikinamarja. Lehtoruohoja edustavat mm. mustakonnanmarja, kevätlinnunherne, sinivuokko, lehtokorte, koiranvehnä ja jänönsalaatti.
The post Viikinmäen-Pihlajiston kotikaupunkipolku appeared first on Pihlajisto.
]]>(esite pdf, päivittyy tarvittaessa) | (A4 jpg-kuva)
’
Lukiessasi ao sivulla tekstiä saat lisätietoa aiheista kappaleiden lopussa olevista linkeistä.
Kiitos kaikille tietoja ja vinkkejä antaneille kaupunkilaisille ja tahoille!
Viikinmäki ja Pihlajisto ovat kalliolle rakennettuja kaupunginosia Helsingin historiallisten pääväylien varressa Vantaanjoen, Hämeentien ja Lahdenväylän kainalossa. Alue säilyi erämaisena aina 1960-luvulle saakka, kunnes aikakautensa modernein rakentaminen toi asutuksen ensin Pihlajistoon ja nyt 2000-luvulla Viikinmäkeen. Syntymässä on Suomen oloissa harvinaislaatuinen kaksois- ja kukkulakaupunki, jossa asuu yhteensä 6 400 asukasta vuoteen 2022 mennessä.
Viikinmäen–Pihlajiston kotikaupunkipolku esittelee 26 mielenkiintoista kohdetta muinaisrannasta uusimpaan arkkitehtuuriin, ja paljon siltä väliltä. Pääreitin pituus on 5 km ja se muodostaa useita lyhyempiä lenkkejä, lisäpolkuja sekä yhteyksiä naapureiden kotikaupunkipolkuihin Pihlajamäessä, Pukinmäessä ja Oulunkylässä. Perustietoa Viikinmäestä.
Kirjallisuutta
Kotikaupunkipolun kohteet (skrollaa kaikki tai klikkaa oikopolkuun)
1 Ostoskeskus | 2 Julkisivuremontit | 3 Ruusupuisto | 4 Varislaakso | 5 Muinaisranta | 6 Alkumuna (Maailman synty) | 7 Leikkipuisto Salpausselkä | 8 Pihlajiston ala-aste | 9 Putkiremontti | 10 Maisema Viikkiin päin | 11 Yritysalue | 12 Matalaenergiatalo | 13 Jätevedenpuhdistamo | 14 Viikin ampumarata-alue | 15 ATT:n kerrostalo | 16 Viikinmäen korttelitalo | 17 Kukkulakaupunki | 18 Viikinjyrkänsilta | 19 Vantaanjoen varsi | 20 Pikkukosken uimaranta | 21 Viikinmäen migmatiittikalliot | 22 Aloituskorttelit | 23 Raide-Jokeri | 24 Tyhjät tontit | 25 Pihlajamäen nuorisopuisto | 26 Vesiputous
Valmistui 1973 keskelle Pihlajistoa sopivasti muun rakentamisen puolivälissä. Kun nykyiset hypermarketit ovat syöneet vanhojen ostarien asiakkaat, on viime aikoina pohdittu Pihlajistonkin ostarin purkamista ja uuden lähikaupan rakentamista Hattelmalantien risteykseen (ks. kohde 24). Ostarin paikalle voisi silloin rakentaa asuinkerrostalon, joka hyötyisi puolivalmiista parkkiluolasta. Viereisen talon ”kivijalassa” toimivat Pihlajiston kukkakauppa ja kioski, apteekki, pizzeria ja ompelimo.
Ostarille pääsi alun perin myös Salpausseläntien alitse, mutta alikulku muutettiin 1990-luvulla työtilaksi ja sittemmin varastoksi. Ostarin eteen tehtiin 1995 Ritva Harlen suunnittelema ympäristötaideteos Pihlajiston virta, johon rakennusvirasto lisäsi vuonna 2012 suojatien. Teos toimii samalla nopeushidasteena läpiajokadulla.
Ostarin kyljessä ”montussa” oli hieno suihkulähde istutuksineen, joita oli tarkoitus hoitaa kaupungin puisto-osaston ja asukkaiden yhteistyönä. Vanhalla nimellään jatkaa vielä ravintola Lähde, jossa oli alkuvuosina jopa tanssiorkesteri ja sunnuntaisin perhelounas. Montun ulkoasua on paranneltu useampaankin otteeseen 1990- ja 2000-luvuilla taiteilija Ritva Harlen ja Pihlajiston oman lähiöprojektin toimesta. Pihlajiston Mosaiikkipolun kuvioita on täälläkin, aiheena Kalevalan runo 44, jossa Väinämöinen etsii hauenluista kantelettaan merestä ja kun ei löydä, tekee uuden kanteleen koivusta. Kuvataiteilija Ritva Harle
Tietolaatikko: Pihlajiston rakentaminen:
Pihlajiston ilmettä ovat suuresti kohentaneet taloyhtiöiden julkisivuremontit. Ensimmäinen niistä tehtiin valtion korjausavustusten tuella vuosina 1997–98 kaupungin vuokrataloyhtiössä, joka käsittää 11 asuinrakennusta Salpausseläntien ja Aulangontien rajaamassa korttelissa. Entiset pesubetonipinnat saivat hieman iloisemman raidallisen ulkoasun. Samalla parannettiin seinien tiiveyttä sekä uusittiin ikkunat. Putket olivat vuorossa 10 vuotta myöhemmin 2008–10.
Myös Salpausseläntien pohjoispuolen omistustaloissa on kunnostettu julkisivuja valtion tuella, pääasiassa alkuperäisin vahvoin värein ja lisätty erityisesti talojen päätyjen lämmöneristystä.
Vuonna 1997 kuvataiteilija Milla Sundell toteutti PNV-asukasyhdistyksen Maanantaimaalarit-kerhon kanssa päiväkoti Aulangon betoniseen pihamuuriin suurikokoisen mosaiikkityön Liisa ja lammas ja tuulen henget aurinkoisella meren rannalla. Onpa mukana Auringon 11 vuotta aiemmin kiertänyt Halleyn komeettakin. Myöhemmin muurin toiselle puolelle ilmestyi Pihlajiston mosaiikkipolun kuva, jossa Louhi ajaa takaa Sammon ryöstänyttä Väinämöistä. Lisätietoja: Salpausseläntie 14
Tietolaatikot: Mosaiikkipolku
Pihlajiston nuoret ja
vanhemmat (PNV-asukasyhdistys)
3 Ruusupuisto
Viralliselta nimeltään Tiirispuisto, kuuluu Helsingin puistojen toiseksi korkeimpaan hoitoluokkaan. Puisto on pinta-alaltaan pieni, 2 000 m2. Se jakaantuu luonnontilaiseen kallioiseen osaan ja suunniteltuun oleskelupuistoon. Ruusupuiston nimen puisto sai, kun sen istutukset uusittiin Helsingin kaupungin Lähiöprojektin avulla. Samalla uusittiin valaistus ja käytävät. Kolmelta sivultaan rakennusten rajaamana puisto on kuin salainen puutarha Pihlajiston sydämessä.
Tietolaatikko: Lähiöprojekti Pihlajistossa:
4 Varislaakso
Monilla eri nimillä tunnettu kapea laakso on keskiosaltaan korpea eli puustoista suota. Luoteispäässä se kapenee jylhien kallioiden väliseksi kuruksi, jossa vallitsee ikimetsän tunnelma. Lähiöaikakauden alussa laakson varjoissa käytiin Pihlajiston ja Pihlajamäen nuorisojengien välisiä tappeluita. Nyt reitti on monien ulkoilijoiden suosima ja metsän rohkeat oravat ovat tottuneet pyytämään ohikulkijoilta herkkuja.
Vuonna 2001 Pihlajiston 30-vuotisjuhlissa avattiin ulkoilureitti ”Vallun vaellus” pihlajistolaisen mestarikävelijä Valentin Konosen kunniaksi. Reitin pituus on 2,3 km ulottuen leikkipuistolta alas Savelanpuistoon. Se merkittiin opastein ja tauluin, jotka tosin ovat pääosin jo kadonneet.
Tietolaatikko: Valentin Kononen:
Vasta äskettäin ”löydetty” muinaisrantakivikko on syntynyt suolaisen Litorina-meren aaltojen vaikutuksesta 4 000–5 000 vuotta sitten silloisessa ulkosaaristossa. Maankuoren oietessa jääkauden jäljiltä ranta on nyt nousut jo 20–25 metrin korkeuteen meren pinnasta. Näkyvissä on 30–70 sentin kokoisia sammaleisia kiviä noin 70 metrin matkalla ja lisää löytyy Varislaakson rinteiltä.
Muinaisrannan eteläpuolella on Pihlajalaakso, entinen merenlahti, jonka savimaita viljeltiin vielä 1960-luvulla. Maatilan päärakennus oli nykyisen Salpausseläntie 2:n vaiheilla, josta löytyy yhä pihasyreeni ja vanhoja omenapuita. Laaksoon on istutettu kaunismuotoisia Terijoen salavia. Historiaa, Itämeriportaali
Budapestin kaupungin lahja Helsingille. Taideteoshankkeen taustalla olivat sukulaiskansojen ystävälliset suhteet kylmän sodan aikana. Aloitteen teki Helsingissä vierailleen Unkarin presidentin seurueeseen kuulunut tunnettu etnologi, akateemikko Guyla Ortutay, jonka poika, kuvanveistäjä Tamás Ortutay (s. 1946) oli stipendiaattina Suomessa. Keraamisen veistoksen inspiraationa on Kalevala ja se kuvaa maailman syntyä alkumunasta. Teos sijoitettiin hyvälle paikalle avokalliolle Helsingin uusimpaan kaupunginosaan Pihlajistoon ja paljastettiin 13.9.1971 arvovaltaisten edustajien läsnäollessa. PNV-asukasyhdistys on viime aikoina ehdottanut veistoksen valaisemista tai ainakin jalustan korjaamista, jottei alkumuna irtoa ja vieri paikaltaan mereen. Taiteilija, Veistos
Viereisen Salpausseläntien mutkan valopylväät ovat taiteilija Rea Pennasen suunnittelemat 1998 Pihlajiston asukkaiden toimeksiannosta, nyt Helsingin Energian (Helen) ylläpitämät. Salpausseläntie 3:ssa oli alun perin Wärtsilän työsuhdeasuntoja.
Perustettu 1975. Kaupungin ylläpitämän leikkipuiston toiminta on suunnattu lapsiperheille sisältäen ohjattuja tuokioita sisällä ja ulkona. Lisäksi kotihoidossa oleville 2,5–5-vuotiaille on leikkitoiminnan kerho Kultakalat kahdesti viikossa koulujen lukukausien aikana. Kouluikäisille on turvallista ohjattua ja vapaata iltapäivätoimintaa, johon on viime vuosina osallistunut säännöllisesti noin 50 lasta. Kaikkiaan leikkipuistossa käy kesäkaudella säästä riippuen noin 80 lasta päivittäin. Kaupunki tarjoaa kesällä auki olevissa leikkipuistoissaan lapsille maksuttoman lämpimän ruoan. Koulujen lukukausien aikana 1.–2.-luokkalaiset voivat ilmoittautua maksulliselle välipalalle.
Leikkipuistossa tehdään piha-alueen ja pelikenttien kunnostusremontti kaupungin lähiörahaston tukemana vuosina 2014–15. Syyskuussa 2015 vietetään toiminnan 40-vuotisjuhlia. Lisätietoa leikkipuistosta.
8 Pihlajiston ala-aste
Rakennus valmistui 1978, suunnittelija Osmo Lappo. Koulutalo oli yksi ensimmäisiä peruskoulujärjestelmään suunniteltuja Helsingissä. Se olikin aikansa mallikoulu, johon monet ulkomaiset arkkitehtuuriryhmät kävivät tutustumassa.
Virallisessa kaupunginosajaossa Pihlajamäkeen kuuluva koulu toimi ensin Pihlajamäen ala-asteen sivukouluna, kunnes oppilasmäärän kasvun myötä se sai oman oppilaaksiottoalueensa. Koulussa ei ole erityistä painotusta, vaan se pyrkii tarjoamaan mahdollisimman laadukasta perusopetusta. Oppilaita on noin 320. Yleisopetuksen lisäksi koulussa on erityisopetuksen luokkia, starttiluokka ja valmistava luokka. Koulu tekee yhteistyötä useiden yhdistysten, muiden muassa suunnistusseura Rasti-Jyryn kanssa. Iltapäivisin tiloissa järjestetään oppilaskerhoja, joiden sisältö ulottuu sählystä mediaan ja kuvataiteeseen. Koulun pohjoisseinässä on Pihlajiston mosaiikkipolkuun kuuluva kuva.
Koulun edustalla kasvaa Pihlajiston vaahtera, joka on rauhoitettu vuonna 1997 maisemallisen ja opetuksellisen merkityksen vuoksi, valittu kaupungin kauneimmaksi vuonna 2000 sekä valaistu. Puun arvoa lisää sekin, että Helsingin kaupungin luonnonvaraiset nimikkolajit ovat orava ja vaahtera. Nyt vaahtera on hieman kuihtunut yhdestä haarastaan ja kaupungin rakentamispalvelu Staran arboristit hoitavat sitä hellästi.
Koulun takana on rapakivisiä siirtolohkareita. Meripihkanpuistossa Pihlajamäentien varressa oli pitkään uimahallille varattu tontti, mutta hanketta ei kuulunut ja niinpä tontin käyttötarkoitus muutettiin 2013 asuinrakentamiseen. Koulu, vaahtera
9 Putkiremontti
Pihlajiston kuuluisin putkiremontin läpikäynyt taloyhtiö on kolme rakennusta ja 64 huoneistoa käsittävä as.oy Satopihlaja. Se on myös Pihlajiston vanhin taloyhtiö, rakennettu 1970–71. Remonttia seurattiin syksyllä 2014 Ylen tosi-tv-sarjassa Putkiremontti, jossa koko kansan tutuiksi tulivat mm. Mauri ja Marjatta Tahvanainen, Mirjam ja Ari Vihavainen sekä Tiina Turkian perhe. Yhtiössä uusittiin kylpyhuoneet ja wc:t, saunatilat ja kerhohuone sekä lisäksi sähköt, ilmastointi ja ovien lukot. Remontti onnistui hyvin, valmistui ajallaan ja alitti 3,4 miljoonan euron budjetin muutamalla sadallatuhannella huolellisen suunnittelun ansiosta. Samalla asukkaiden yhteishenki parantui entisestään.
Tammikuussa 2015 Putkiremontti oli ehdolla vuoden 2014 Kultainen Venla -palkinnon saajaksi.Lisätietoja Yle Areena, Yle artikkeli remontista, Yle artikkeli Tahvanainen
Jyrkältä kalliolta aukeaa laaja näköala yli Vanhankaupunginlahden aina kantakaupunkiin saakka.
Etualaa hallitsee 1969 valmistunut Lahdenväylän ensimmäinen osuus, joka rakennettiin Maailmanpankin lainalla Suomen täyttäessä vielä kehitysmaan määritelmän. Liikennemäärä Pihlajiston kohdalla on nyt 47 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ennuste vuodelle 2020 jopa 78 000 ja melutasot sen mukaiset. Moottoritie vie myös tilaa ja siksi kaupunki onkin jo vuodesta 2007 alkaen tutkinut eri vaihtoehtoja sen muuttamiseksi puistokaduksi. Tämä mahdollistaisi arviolta 1–2 miljoonan kerrosneliömetrin rakentamisen ”Lahden bulevardin” varteen.
Lahdenväylän ylittää vanha Herttoniemen satamaradan silta, joka palvelee nyt runkolinjaa 550 (vrt. kohde 23). Myös kevyt liikenne suuntautuu Viikin keskukseen siltaa pitkin hyvin kapeaa jalkakäytävää pitkin.
Heti moottoritien ja Viikintien takaa alkaa Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, joka kuuluu myös Natura 2000 -ohjelmaan. Lahti on oikeastaan Vantaanjoen suisto, jossa veden suolapitoisuus vaihtelee suuresti. Suojelualueella on havaittu lähes 300 lintulajia. Muuttoaikoina siellä levähtää säännöllisesti 22 suojeltavaa lajia. Pesivien parien määrä on lähes 2 500. Erikoisen sitruunavästäräkin ainoa säännöllinen pesimäalue Suomessa sijaitsee Vanhankaupunginlahdella. Suojelualueen reunoilla on viisi lintutornia.
Pihlajistonkallion kainalossa nykyisen koirapuiston pohjoispuolisessa laaksossa oli vuonna 1993 Ritva Harlen, Ilkka Rantasen ja Matti Jäntin suunnittelema ja suuren innostuksen vallassa rakennettu lasten seikkailumetsä, joka käyttämättömänä rapistui. Lisätietoja Lahdenväylä (Valtatie 4), Uutta kaupunkisuunnittelua (Kaupunkibulevardit), Natura-alueet (Vanhankaupunginlahti)
11 Yritysalue
Lahdenväylän varteen näkyvälle paikalle on asemakaavassa ajateltu liiketalojen rivistö, joka muodostaa samalla melumuuria asuinkorttelien suojaksi. Siitä on tähän mennessä toteutunut läntinen puolisko Hernepellontielle, jossa lippulaivayrityksinä toimivat eräät maailman tunnetuimmat laatumerkit Porsche, Alfa Romeo ja Ducati. Tulevaisuudessa toteutettavan Harjulankadun varteen Maaherrantien itäpuolelle on mahdollista rakentaa 5- ja 6-kerroksisia toimistotaloja.
Valmistui 2011, suunnittelija Vuorelma Arkkitehdit, toteutti rakennusliike Reponen. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiön rakennuksessa kehitettiin ja kokeiltiin kerrostalojen energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Näitä ovat mm. poistoilman lämmön talteenotto, parvekkeiden mitoitus ja lasitus, kylmäsiltojen välttäminen rakenteissa, lämmöneristeen määrä ja laatu, A-luokan ikkunalasit, energiatehokas talotekniikka ja kodinkoneet, koneiden käyntiaikojen optimointi, puolilämmin pysäköintikellari, varautuminen aurinkopaneeleihin, rakennushankkeen osapuolten yhteistyö – sekä jatkossa ratkaisevaksi muodostuva asukkaiden ohjeistus.
Hernepellontien varressa – entisellä hernepellolla – oli puolen tusinan savun omakotitaloryhmä 1950-luvulta. Viimeiset rakennukset sinnittelivät 2000-luvulle saakka. Lisätietoja: Hernepellontie 26 suunnittelu, kiinteistö.
Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo louhittiin Viikinmäen kallioon 1987 alkaen ja otettiin käyttöön 1994. Puhdistamoa on laajennettu 2004 ja 2014: luolaston pinta ala on nyt 15 hehtaaria ulottuen Maaherrantielle saakka.
Laitoksen allastilavuus yhteensä 62 256 m3 ja lisäksi selkeytys- ja ilmastusaltaita 240 000 m3. Tänne johtavaa viemäriputkistoa on 1 500 km ja pumppaamoja matkalla yli 260. Järjestely korvasi vanhat pienpuhdistamot, joiden laitteet lahjoitettiin Viroon ja Venäjälle.
Viikinmäessä käsitellään Helsingin ja keskisen Uudenmaan 800 000 asukkaan sekä teollisuuden jätevedet. Puhdistamon läpi kulkee vuorokaudessa 280 miljoonaa litraa vettä, jota puhdistetaan mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti. Syntyvä liete mädätetään ja näin saatavasta biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Laitos onkin kokonaan omavarainen lämmön osalta ja sähkön osalta yli 60-prosenttisesti.
Korkeasta poistoilmapiipusta tulee joskus hieman tuoksua, jota tuuli kuljettaa milloin mihinkin suuntaan. Poistovesi johdetaan kalliotunnelissa Sörnäisiin, jossa sen lämpö otetaan vielä talteen kaukolämmöksi ennen veden purkamista Katajaluodon edustalle merelle 8 kilometrin päähän rannasta. Jätevedenpuhdistuksessa muodostuu vuodessa yli 60 000 tonnia lietettä. Se kompostoidaan Sipoon Metsäpirtillä korkealaatuiseksi mullaksi, jota myydään kesäkaudella Viikintien noutopisteessä. Lisätietoja: HSY, veden puhdistuksen vaiheita.
Suomen Metsästysyhdistyksen ampumarata oli käytössä vuosina 1957–2005. Noin 10 hehtaarin alue käsitti koko laakson reunoineen nykyisen Harjannetien sillalle saakka. Käytössä oli kivääri-, haulikko- ja pistooliradat katoksineen ja maalilaitteineen sekä paviljonki. Savikiekkojen heitintorni ja ampumapaikka olivat nykyisen Ristiretkeläisenkadun korkeimmalla osuudella. Ampumisen pauke ja lyijypöly kantautuivat 1970-luvulla rakennettuun Pihlajistoon, mutta mahtuivat ympäristönormeihin. Toiminta lopetettiin, kun Viikinmäen itäosan rakentaminen oli jo päässyt vauhtiin. Maaperä puhdistettiin kaupungin kustannuksella 2006–10.
Muistoksi ampumaradasta laakson pohjalle tulevaan Maarianmaanpuistoon piirrettiin viivasuora ulkoilutie nimeltään Luotisuora. Aidatun ampuma-alueen ulkopuolella kiersi suosittu ja korkeuseroiltaan haastava ulkoilulenkki, josta osuuksia on edelleen käytössä.
Valmistui 2013 Helsingin kaupungin vuokra-asunnoiksi, suunnittelija Kristiina Hannunkari. Kohde sai Helsingin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusu -tunnustuksen vuonna 2014 korkeatasoisesta suunnittelusta sekä onnistuneesta rakennuttamisesta. Vino katto muodostaa pitkälle näkyvän maamerkin ja kätkee samalla sisäänsä talon konehuoneet. Korkeimmillaan 7-kerroksisessa rakennuksessa on 90 asuntoa kooltaan 26–130 m2.
Kadunvarren muurissa on esillä Viikinmäen omaa kuviobetonilaattaa. Kuvion on suunnitellut Pekka Pakkanen hyödyntäen suomalaista innovaatiota, Samuli Naamangan kehittämää graafista betonia. Sitä käytetään korosteena julkisten raittien reunoissa, rakennusten kivijaloissa, terasseissa ja muureissa tuomassa osaltaan yhtenäistä ilmettä alueelle. Lisätietoja kiinteistöstä, Asukaslehti.
Valmistui 2014, suunnittelija arkkitehtitoimisto Frondelius Keppo Salmenperä. Urbaanisti kadun varteen sijoittuvassa korttelitalossa aloittivat vuoden 2015 alussa päiväkoti Maarianmaa ja Pihlajiston ala-asteen sivukoulu. Lapsia näissä on yhteensä 264. Yhteisenä teemana ovat luonto ja ympäristö: sen mukaisesti päiväkodin ryhmien nimet ovat Sammaleiset, Naavaset, Kaarnaset ja Tuohiset.
Tontin 15 metrin korkeusero on hyödynnetty muodostamalla talon ympärille viisi erilaista pihaa eri-ikäisille käyttäjille. Niitä valaisevat hauskat aakkospylväät. Talossa on myös pieni kirjasto ja jumppasali. Iltaisin ja viikonloppuisin tilat ovat kaupunginosan asukkaiden ja yhdistysten sekä vaikkapa taloyhtiöiden käytettävissä. Etuseinään on luvassa kuvanveistäjä Pasi Mälkiän 6 metriä korkea lujitemuovinen reliefi. Mälkiä on asunut Viikinmäessä Kiviteltankadulla perheineen vuodesta 2003 ja esitelty mm. Pihlajiston–Viikinmäen asukaslehdessä 2013.
Viereisen laajan Maarianmaanpuiston rakentaminen on alkanut 2014. Lähimmäs korttelitaloa tulee oleskelu-, skeitti- ja leikkipaikka. Lisätietoja: Kaupungin uutisista, paikallinen taiteilija, PNV:n asukaslehti syksy 2013
Viikinmäen poikkeuksellinen luonne perustuu jyrkkärinteisiin kallioihin, joilta aukeaa näköaloja kaikkiin ilmansuuntiin alkaen lähimmistä laaksoista aina Helsingin keskustan maamerkkeihin saakka. Kaupungin aluesuunnittelijoiden varhaiset ajatukset olivat enemmän Pihlajamäen kaltaisia, mutta vuosituhannen vaihteessa mukaan tulivat uuden urbaanin kaupunkirakentamisen tavoitteet. Ensimmäisen luonnoksen alueesta piirsi arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik vuonna 1998. Viikinmäen länsiosan asemakaava sai lopullisen muotonsa 2005–07. Sama toimisto valmisteli myös yksityiskohtaisemmat miljöön suunnitteluohjeet alueelle.
Rakentaminen alkoi Pihlajiston reunasta vuonna 2000. Asukkaita Viikinmäessä oli syyskuun 2014 lopulla jo 2 236. Asuintalot levittäytyvät kallioharjanteille maaston muotoja kunnioittaen ja nousevat itse osaksi maisemaa kauempaa katsottaessa. Ylimmät tontit ovat Ristiretkeläisenkatu 3 ja 5, joiden korkeimmat kohdat ovat 41 metriä merenpinnasta ja 34 metriä Vantaanjoen pinnasta.
Kukkulakaupungin korttelit ovat tiiviitä ja pienimittakaavaisia. Esimerkkeinä rakennustavasta ovat Ristiretkeläistenkatu 22:ssa as.oy Hiidenkiven terassitalot vuodelta 2011 Peabin toteuttamina, suunnittelija arkkitehtitoimisto Huttunen–Lipasti–Pakkanen. Tontinluovutuskilpailun vuonna 2006 voittaneelle ryhmälle myönnettiin rakennuspaikat myös kahdelta naapuritontilta. Kevyen liikenteen sillan toisella puolella Henrik Lättiläisen katu 3:ssa on TA-Asumisoikeus Oy:n kortteli vuodelta 2013, suunnittelija arkkitehtitoimisto Verstas, tässäkin arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Lisätietoja alueesta: Arkkitehtitoimisto, terassitalot, kaupungin tontinluovutuskilpailu, Henrik Lättiläisenkatu, Henrik Lättiläisenkatu 3
Tietolaatikko: Viikinmäen nimistö
Valmistui 2009, suunnittelija Juhani Hyvönen. Viikinmäen ja Oulunkylän ulkoilureitistöt toisiinsa yhdistävä silta sai Rakennusinsinööriliiton Vuoden silta -palkinnon 2010. Veistoksellinen teräsrunko on ankkuroitu suoraan kallioon ilman korkeita maapenkereitä. Kaarevine muotoineen silta istuu kauniisti jokimaisemaan.
Viikinjyrkänsillan avajaisiin 2009 osallistui myös kymmenen melojan ryhmä, joka alitti sillan samanaikaisesti kun juhlaväki pääsi ensi kertaa sillalle. Eräs melojista oli tehnyt kaksikin runoa sillan kunniaksi. Lisätietoja: sillanrakennus, palkinto.
Vantaanjoki sekä sitä reunustavat puistot muodostavat laajan virkistysalueen Helsingin keskeisenä ”vihersormena”. Yhtenäinen ulkoilutie- ja latuverkosto ulottuu Paloheinään ja sieltä edelleen aina Nuuksion kansallispuistoon saakka. Vantaanjoki on myös suosittu melontareitti.
Alajuoksun nykyisen luonteen ovat muokanneet Vanhankaupunginkosken patoaminen 1876 sähkövoimalaitoksen tarpeisiin ja Pikkukosken perkaaminen 1890-luvulla tukinuiton mahdollistamiseksi kasvavan Helsingin rakentamiseen. Koskesta nostetut kivet ovat tallella joen tällä puolella, joten koski voitaisiin teoriassa palauttaa entiselleen. Jos Vanhankaupunginkosken pato puolestaan purettaisiin, veden pinta laskisi täällä vähintään pari metriä ja mm. Pikkukosken uimaranta olisi mennyttä. Itse asiassa jokiuoma on käytännössä patoallas aina Haltialan Pitkäkosken suvantoon saakka – tästä aihe Teleks-yhtyeen vuoden 2002 balladiin Hiljaa virtaa Vantaa.
Jyrkkien rinteiden runsaslajiset lehdot edustavat Helsingissä harvinaista luontotyyppiä. Rinteiden yläosia hallitsevat yli satavuotiaat järeät kuusivanhukset. Alhaalla kosteammilla paikoilla viihtyvät haapa, tuomi, pihlaja, harmaaleppä ja vaahtera. Pensaskerroksen lajeja ovat pähkinäpensas, lehtokuusama, koiranheisi, taikinamarja, mustaherukka ja pohjanpunaherukka. Kenttäkerroksesta puolestaan löytyvät kevätlinnunsilmä, suokeltto, lehtopalsami, lehtotähtimö, isoalvejuuri ja hiirenporras; seuranaan mustakonnanmarja, lehtosinijuuri, kevätlinnunherne, tesma, sinivuokko, lehtokorte, jänönsalaatti, kevätlehtoleinikit, koiranvehnä sekä pystykiurunkannus. Pohjoisessa Maaherrantien tuntumassa on komea kotkansiipilehto. Luonnontilaisuuden merkkinä lahopuun suuri määrä monipuolistaa biodiversiteettiä selkärangattomista ötököistä lintuihin ja lintubongareihin.
Viikinmäen rakentamisen tieltä lähemmäs rantaa siirretylle voimalinjalle raivattiin uusi johtokatu kesällä 2008. Samalla syntyi uimarantaa vastapäätä niitty, josta on tullut suosittu piknik-paikka.
Entisessä koskessa on edelleen virta ja sen alapuolella suvanto. Pyörteen keskellä on matala, jota oulunkyläläiset kutsuivat Amerikaksi. Tasainen kivi syvässä vedessä lähempänä Pirunkalliota oli Australia. Uimavalvontaa ja kanttiinia on vuodesta 1964 lähtien hoitanut uima- ja vesipalloseura Kuhat. Laiturin yhteydessä on loka–huhtikuussa seuran talviuintijaoksen avanto. Kun rähjääntynyt pukusuoja- ja kioskirakennus paloi 2001, rakensi kaupunki 2005 uuden uimalan, jonka löylyhuone tehtiin Pihlajamäestä puretun Säilän talon hirsistä.
Ennen vanhaan jokakesäisenä Helsinki-päivänä Pikkukoskella oli runsaasti Oulunkylä-seuran järjestämää toimintaa, mm. Vantaanjoen soutukilpailut. Vuonna 2007 puolestaan nähtiin erikoinen kaljakellunta, johon osallistui spontaanisti yli 400 ihmistä. Jacob Södermanin muistolaatan ovat kaverit asettaneet hänen vanhan kiipeilypuunsa viereen.
Uimarantaa hallitsee Pirunkallio 26 metriä joenpinnan yläpuolella. Sen jyrkänteeseen jäädytetään talvisin jääkiipeilyseinä. Kallion itäsyrjällä on yhä löydettävissä ”Ogelin norski”, yksi Suomen ensimmäisiä hyppyrimäkiä vuodelta 1905. Lisätietoja: Oulunkylän kotikaupunkipolku-Pikkukoski, Pirunkallio.
21 Viikinmäen migmatiittikalliot
Monet Viikinmäen kallioleikkaukset ja ehjät avokalliot paljastavat kaunista raidallista seoskiveä eli migmatiittia. Niissä erottuu yleensä vaalea graniitti ja tumma gneissi. Näillä on hyvin erilaiset syntymekanismit: Gneissi on sedimenttikivi muinaisen meren pohjasta, jonne kerrostunut irtoaines on tullut mereen jokien mukana vielä muinaisempien mantereiden kallioperästä. Graniitti puolestaan on erottunut gneissistä maankuoressa kiven osittaisen sulamisen seurauksena, jolloin vaaleat mineraalit ovat kertyneet ja kiteytyneet ohuiksi suoniksi.
Seoskiven muodostumisen edellyttämä korkea kuumuus ja paine vallitsevat suurten vuoristojen juurissa. Raitainen gneissi onkin todiste siitä, että paikalla oli noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten Alppien kaltainen Svekofennidien vuoristo. Eroosio sekä vähintään kolme jääkautta ovat sittemmin kuluttaneet vuoret pois. Viimeisin niistä silotteli vielä kallioiden pinnat iloksemme. Geologiaa.
Uuden Viikinmäen rakentaminen alkoi täältä itäosasta peruskiven muuraamisella Hernepellontien ja Maaherrantien kulmatontille 27.4.2000. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT toteutti Harjannetien kahta puolta kokonaisuuden, jossa on sekä vuokra- että omistustaloja. Rakentaminen eteni Maaherrantieltä länteen ja 12 taloyhtiön suurkortteli tuli valmiiksi 2005. Harjannetie 8:ssa on vuonna 2009 valmistunut päiväkoti Vikkeri, jossa toimii viisi ryhmää: Aamurusko, Auringonnousu, Päivänpaiste, Taivaansini ja Kuunsäteet. Päiväkodissa on myös hyvin aktiivinen vanhempaintoimikunta. Lisätietoja: Päiväkoti
Maaherantie 8:n tontilla on talon asukkaiden nimeämä ja kyltittämä kuja ”Oma kauppakurvi pätkä”. Kiviteltanporras ja Kiviteltankatu puolestaan ovat saaneet viralliset nimensä erään taloyhtiön pihalla olevasta suuresta ja erikoisen muotoisesta siirtolohkareesta. Sen suojissa on saattanut piileskellä tiedustelijoita Hattujen sodan lopulla kesällä 1742 Venäjän kenttäarmeijan hyökätessä Helsinkiin. Venäläiset leiriytyivät Malmille ruotsalaisten odottaessa Vantaanjoen länsipuolella. Viikinmäen kallioiden kätköissä on myös kaksi pienempää kivitelttaa. Kadunnimistä.
Vanhaa Herttoniemen satamaradan reittiä käyttää nyt poikittainen runkolinja 550 Itäkeskuksesta Viikin ja Haagan kautta Otaniemeen. Tulevaisuudessa se päivitettäneen pikaraitiotieksi. Ensimmäinen tekninen selvitys nopeasta poikittaisyhteydestä valmistui jo 1990. Eri vaiheiden jälkeen Jokeri-linja päätettiin toteuttaa ensin bussikalustolla, mutta pitkin pysäkkivälein ja liikennevaloetuuksin. Liikennöinti alkoi 2003 ja linjan tekniset rakenteet saivat samana vuonna Vuoden insinöörityö -palkinnon. Bussien, pysäkkien ja siltojen yhtenäinen visuaalinen ilme puolestaan sai kunniamaininnan muotoilualan Fennia Prize 2007 -kilpailussa. Silloin puhuttiin vielä faktana, että pikaratikasta on luovuttu Helsingin liikennesuunnittelussa. Samana vuonna kuitenkin Raide-Jokeri nostettiin pääkaupunkiseudun tärkeiden joukkoliikennehankkeiden luokkaan. Hankesuunnittelu jatkuu vuoteen 2016, jonka jälkeen voidaan päättää rakentamisesta. Matkustajia linjalla on päivittäin yli 30 000. Lisätietoja: Raidejokeri-Info, HSLblogi
Tietolaatikko: Herttoniemen satamarata
Harjannetien ja Hattelmalantien risteyksessä paraatipaikalla on kaupungin omistama tyhjä tontti, johon voisi asemakaavan mukaan rakentaa nelikerroksisen talon. Sen siipeen voisi tulla uusi lähikauppa, mikäli Pihlajiston ostari joskus puretaan (ks. kohde 1). Viereisen liikekäytössä olleen peltihallin tyhjeneminen on viime aikoina lisännyt tällaisen projektin mahdollisuuksia.
Hattelmalantien toisella puolella on myös kaupungin tontti, jolle PNV-yhdistys istutti Pihlajiston kyläkuusen vuonna 1994. Nyt kuusi on jo niin suuri, että siinä pidetään jouluvaloja, sähkön lahjoittaa viereinen taloyhtiö. Suunnitelmissa oli myös siirtää paikalle muualta Helsingistä vanha puurakennus Pihlajisto-taloksi, mutta ajatus ei ole toistaiseksi toteutunut.
Oheiskohteet
Nuorisopuisto on hyvin suosittu, sinne tullaan laajalti muualtakin Helsingistä. Virallisessa kaupunginosajaossa Pihlajistoon kuuluvan puiston uudistus aloitettiin 2004. Käyttäjien toiveita kyseltiin kouluilla, nuorisotaloilla, skedeharrastajilta sekä nuorisoporukoilta. Yli 200 alueen 7–25-vuotiasta lasta ja nuorta osallistui suunnitteluun. Huomattiin, että puistoja oli aiemmin rakennettu lähinnä poikamaisiin harrastuksiin. Niinpä nuorisopuistoon suunniteltiin kaksi erilaista aluetta, joita kuitenkin saa käyttää sukupuoleen katsomatta: ”Tyttöjen puistossa” on kukkia, keinuja ja tasapainoilulaitteita, hengailukatoksia sekä amfiteatteri. ”Poikien puistossa” on puolestaan skeittiparkki, jossa sopii myös bleidata ja scootata, yksi Pohjoismaiden suurimmista verttirampeista sekä dirt-pyöräilyrata.
Nuorisopuistoon kuuluvat myös soikea monitoimikenttä, katukoriskenttä ja juoksurata Helsingin Uuden yhteiskoulun vieressä sekä fresbeegolf-kenttä Longinojan varressa. Viereinen laskettelumäki houkutteli vielä 1970-luvun alussa joukoittain alppihiihtäjiä. Nyt se on erityisesti lumilautailijoiden suosiossa. Lisätietoja: kaupungin puistot, nuorisopuisto
Rankkasateilla vesi kerääntyy läheisten taloyhtiöiden parkkipaikoilta pienen ojan kautta tälle avoimelle jyrkänteelle ja ohjautuu edelleen polun yli Savelan pelloille.
Koko Pihlajiston länsirinne on lähes luonnontilasta metsää. Kallioperän murroslinjan suojassa kukoistaa rehevä lehto, jota kuusi yrittää valloittaa. Runsaana esiintyvät kuitenkin myös tuomi, haapa, vaahtera, harmaaleppä sekä pihlaja. Pähkinäpensaan seurana viihtyvät koiranheisi, korpipaatsama, pohjanpunaherukka, metsäruusu ja poikkeuksellisen runsas taikinamarja. Lehtoruohoja edustavat mm. mustakonnanmarja, kevätlinnunherne, sinivuokko, lehtokorte, koiranvehnä ja jänönsalaatti.
The post Viikinmäen-Pihlajiston kotikaupunkipolku first appeared on Pihlajisto.
The post Viikinmäen-Pihlajiston kotikaupunkipolku appeared first on Pihlajisto.
]]>Kuva lähtötilanteesta. Mukana oli entinen pihlajistolainen kilpakävelijä Valentin Kononen, joka on kotikaupunkipolkumme suojelija.
Helsingin kaupungin lehdistötiedote | PNVn tiedote
Kotikaupunkipolun sivusto jää pysyvästi vasemman sivupalkin linkkeihin ja sitä päivitetään tarvittaessa. Viikinmäki-Pihlajisto kotikaupunkipolku -sivu valmistuu parhaillaan teksteineen ja päivittyy tarvittaessa tänne nettiin.
Muista Kotikaupunkipolkuja löytyy linkeistä oppaanamme toimineen toimittaja Pauli Salorannan perustamalta sivulta http://www.kotikaupunkipolut.fi/.
The post Viikinmäen–Pihlajiston kotikaupunkipolku appeared first on Pihlajisto.
]]>Kuva lähtötilanteesta. Mukana oli entinen pihlajistolainen kilpakävelijä Valentin Kononen, joka on kotikaupunkipolkumme suojelija.
Helsingin kaupungin lehdistötiedote | PNVn tiedote
Kotikaupunkipolun sivusto jää pysyvästi vasemman sivupalkin linkkeihin ja sitä päivitetään tarvittaessa. Viikinmäki-Pihlajisto kotikaupunkipolku -sivu valmistuu parhaillaan teksteineen ja päivittyy tarvittaessa tänne nettiin.
Muista Kotikaupunkipolkuja löytyy linkeistä oppaanamme toimineen toimittaja Pauli Salorannan perustamalta sivulta http://www.kotikaupunkipolut.fi/.
The post Viikinmäen–Pihlajiston kotikaupunkipolku first appeared on Pihlajisto.
The post Viikinmäen–Pihlajiston kotikaupunkipolku appeared first on Pihlajisto.
]]>Lehti kustannetaan ilmoitustuotoin, ja sitä tehdään niin kauan
kuin ilmoituksia ja talkookirjoittajia riittää.
Lehden toimitus etsii päätoimittajaa!
Toimitus 2021:
Koordinaattori ja ilmoitusmyynti
Anna-Lisa Korhonen, annalisakorhonen @ gmail.com
Marjatta Tahvanainen, marjatta.tahvanainen @ gmail.com
Tenho Kellokangas, tenho.kellokangas @ pp.inet.fi
Mirjam Vihavainen, mirjam.vihavainen @ gmail.com
Elisa Lehtonen, elisa.k.lehtonen @ pp.inet.fi
The post Asukaslehti appeared first on Pihlajisto.
]]>Lehti kustannetaan ilmoitustuotoin, ja sitä tehdään niin kauan
kuin ilmoituksia ja talkookirjoittajia riittää.
Lehden toimitus 2022:
Päätoimittaja, ilmoitusmyynti Kalle Mäkinen, makinen.kalle @ gmail.com
Koordinaattori Anna-Lisa Korhonen, annalisakorhonen @ gmail.com
Marjatta Tahvanainen, marjatta.tahvanainen @ gmail.com
Tenho Kellokangas, tenho.kellokangas @ pp.inet.fi
Mirjam Vihavainen, mirjam.vihavainen @ gmail.com
Elisa Lehtonen, elisa.k.lehtonen @ pp.inet.fi
The post Asukaslehti first appeared on Pihlajisto.
The post Asukaslehti appeared first on Pihlajisto.
]]>Yhdistyksen säännöt löytyvät täältä
Seuraavan vuosikokouksen ajankohta pitäisi olla normaalisti keväällä 2022.
Hallitus on toimii aina nykyisellään, kunnes uusi pystytään valitsemaan.
Seuraa yhdistyksen tiedotusta netissä, vuosikokouskutsua myös tulostetaan ja jaetaan alueella paperina.
*****
Puheenjohtaja Tenho Kellokangas, tenho.kellokangas @ pp.inet.fi (P)
Sihteeri Anna-Lisa Korhonen, anna_lisak @ gmail.com (P)
Eeva-Liisa Arola (V)
Armi Kuusela, armi.kuusela @ kotiportti.fi (P)
Silja Muuri-Möykky, sic @ elisanet.fi (V)
Maya Packalen (V)
Marjatta Tahvanainen, varapuheenjohtaja, marjatta.tahvanainen @ gmail.com, (P)
Timo Tanner (P)
Mirjam Vihavainen, rahastonhoitaja
Elisa Lehtonen, nettisivut/tiedotus, elisa.k.lehtonen @ pp.inet.fi
Toiminnantarkastajina Toivo Berg ja Sirpa Hentilä, varalla Iris Blomberg ja Tarja Matikainen.
(Poista sähköpostiosoitteista välilyönnit lähettäessäsi postia, ne ovat automaattisten spämmipostien estämiseksi. Kirjain sulkeissa osoittaa, onko henkilö Pihlajistosta vai Viikinmäestä)
The post Hallitus 2021 – appeared first on Pihlajisto.
]]>Miten tietyöt valtaavat Vallilan ja Hermannin, ja onko Vallilanlaakso vielä pelastettavissa pikaratikalta?
Mitä kuuluu 30-vuotiaalle Vallilan kirjastolle ja 40-vuotiaalle Puu-Vallilan suojelukaavalle?
Lue kaikki tämä Hermanni-Vallilan uutisista!
The post Hermanni-Vallilan uutisia appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>Yhteystiedot: hermannivallilaseura@hotmail.fi
The post Hermanni-Vallila Seuran hallitus 2021 appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>The post Breikin naapurustotapaaminen 21.9 appeared first on Metsälä.
]]>8.1.2021 TT
Toimintavuodesta tuli aivan poikkeuksellinen. Se johtui vuoden alussa maailmalla liikkeelle lähteneestä koronaviruksesta (Covid-19) ja sen aiheuttamasta maailmanlaajuisesta pandemiasta. Maaliskuun puoliväliin saakka toiminta jatkui tavanomaisin muodoin, mutta sen jälkeen, valmiuslain käyttöönoton jälkeen, alkoivat nopeasti poikkeukselliset ajat niin valtion ja kuntien hallinnossa kuin yhdistystoiminnassakin.
1. Tilaisuudet ja tapahtumat
Loppiaisen jälkeen tammikuun 8. päivänä pidettiin seuran hallituksen ensimmäinen kokous Pukinmäen kartanossa, Rälssintie 15, päärakennuksen salissa. Hallitus järjestäytyi puheenjohtaja Seppo Höltän johdolla tehtäviinsä. Kevään toimintaa ryhdyttiin suunnittelemaan kalenterin kanssa.
Tammikuun lopulla, tiistaina 21.1. järjestettiin Madetojan palvelutalossa (Madetojankuja 3), edelleen yhteistyössä talon kanssa, kevätkauden ensimmäinen yhteislaulutilaisuus, laulattajina Kalle Partanen ja Anna-Liisa Väkeväinen. Osallistujia oli 20 – 30 henkeä.
Helmikuun alkupuolella lähetettiin Pukinmäen palstaviljelijöille maksulaput sekä erilaisia tiedotteita.
Helmikuun 18. päivänä oli seuraava yhteislaulutilaisuus.
Helmikuun 20. päivänä oli hallituksen seuraava kokous, lähinnä kevätkokoukseen valmistautuen. Toimintakertomus 2019 hyväksyttiin.
Torstaina maaliskuun 12. päivänä oli hallituksen seuraava kokous. Viruksen aiheuttama epidemia oli alkanut jo laajentua, ja viranomaiset antoivat ohjeita. Kokouksessa istuttiin väljästi, turvavälejä noudattaen. Vakavassa tilanteessa päätettiin keskeyttää kaikki toiminta ja lykätä kevätkokousta.
Seuraavalla viikolla 12 valtiovalta päätti valmiuslain käyttöönotosta ja pahimman epidemia-alueen, Uudenmaan rajojen tilapäisestä sulkemisesta. Valmiuslaki päättyi kesäkuun puolivälissä, mutta monet tiukat rajoitustoimet jatkuivat myös Helsingin kaupungin tekemin päätöksin.
Huhtikuun alussa haettiin muutaman henkilön voimin, Milka Reinimaan johdolla, Pakilan palstoilta pois sinne kerääntyneet ja seuran vastuulle jääneet viljelyjätökset ja rojut.
Toukokuun 15. päivänä merkittiin pidetyksi hallituksen sähköpostikokous välttämättömien ajankohtaisten asioiden merkeissä. Hyväksyttiin ja päätettiin allekirjoittaa tilinpäätös 2019 toiminnantarkastajan käsittelyä varten. Kevätkokous päätettiin siirtää syyskokouksen yhteyteen.
Toukokuun lopussa seura luovutti tavanomaiseen tapaan stipendejä paikallisen koulun, Pukinmäenkaaren peruskoulun oppilaille.
Syyskuun 3. päivänä kokoontui hallitus Pukinmäen kartanossa, turvavälit huomioiden, kasvomaskit yllä ja käsidesiä ulottuvilla. Lähinnä valmistauduttiin kevät- ja syyskokokseen sekä pohdittiin mahdollisuuksia muuhun syksyn toimintaan.
Syyskuun 30. päivänä pidettiin kartanossa perä perään kevät- ja syyskokoukset. Osallistujia oli turvallisin välein kymmenkunta. Kaikki asiat saatiin sääntöjen mukaan käsitellyiksi. Todettiin, ettei seuralla ole muuta toimintaa enää syyskaudella.
Kirjasto järjesti lokakuun 8. päivänä Aleksis Kivi-esitelmäillan. Alustajana oli seuran sihteeri Tero Tuomisto. Turvavälejä noudatettiin, alustajalla ja yleisöllä oli kasvomaskit.
2. Työryhmät ja niiden toiminta
Entiseen tapaan johtokunta nimesi vuoden alussa eri tehtäviin vastuuhenkilöitä sekä työryhmiä, jotka kokoontuivat satunnaisesti.
Taloudenhoidosta vastasi Nelios Oy:n jälkeen AC Laurens Oy.
Kaava-asioiden valmisteluun nimettiin Seppo Hölttä, Lasse Rekola, Tero Tuomisto, Kauko Koskinen ja Kauko Salmi.
Pukinmäen viljelyspalstojen asioihin liittyneitä kysymyksiä hoitivat vuoden aikana erityisesti Milka Reinimaa ja Lasse Rekola, osin myös puheenjohtaja.
Yhteislaulutilaisuuksien valmistelusta vastasivat Marjukka Hautanen ja Ritva Borodavkin.
Jäsenasioiden hoidosta huolehtivat Ritva Borodavkin ja Milka Reinimaa,
Kartanosta huolehtivat erityisesti Seppo Hölttä, Juha Kaasinen ja Terttu Koivunen. Kartanon varauksista huolehti puheenjohtaja Hölttä. Poikkeusolojen takia kartanossa ei ollut vuokrauksia loppukeväällä eikä alkukesällä.
Toukokuun ja lokakuun välillä seuran edustajat huolehtivat noin 2-3 viikon välein Närepuiston kallioilla, tukikohta XII:n linnoituskaivannon eli ”monumentin” pensaikkojen karsimisesta, yleisestä siisteydestä ja roskien poistamisesta. Tehtävää hoitivat Milka Reinimaa, Seppo Hölttä ja Tero Tuomisto.
Seuran kotisivuja ylläpitoon ei vuoden aikana kiinnitetty paljoakaan huomiota poikkeuksellisten olojen takia. Ilmoitustaulun päivittämisestä huolehti seuran osalta puheenjohtaja Seppo Hölttä.
Taidetalon perustaman Nuori Taide -säätiön hallituksen varajäsenenä oli edelleen seuran edustajana Tero Tuomisto. Kokouskutsuja ei tullut. Säätiön mahdollisesta toiminnasta ei kuultu mitään.
3. Yhteydenotot, lausunnot ja kirjelmät
Johtokunnan kokouksissa keskusteltiin nyt yhdistystoiminnan ohella hyvin niukasti paikallisista tapahtumista ja tehtävistä, yleisestä viihtyisyydestä, kartanoa koskevista asioista, viljelyspalstoista tai seuran taloudellisesta tilanteesta.
Kartanon tilojen pysyvä mainos www.seurantalot.fi -sivuilla kotiseututalojen yhteydessä tuotti edelleen tuloksia. Sana myös levisi tyytyväisiltä vuokraajilta. Lisäksi esitettä jaettiin eri tilaisuuksissa. Vuoden alussa kartanoon hankittiin jonkin verran lisää tarpeistoa.
4. Tiedottaminen
Seuran jäsenmäärä oli vuoden lopulla xxx (2019: xxx). Jäsenmaksu oli ensimmäiseltä perheenjäseneltä edelleen 10 € ja seuraavilta 5 €. Varsinaisia jäsentiedotteita jaettiin vuoden aikana kaksi kertaa (á noin 130 kpl), osa sähköpostilla. Sähköpostiosoitteiden keräämistä jatkettiin.
Ilmaislehti Koillis-Helsingin Lähitiedon toimitukselle lähetettiin yleisötilaisuuksien yhteydessä julkaistavaksi puffitekstejä ja ilmoituksia sekä pari muutakin kirjoitusta.
Seuralle tullut Hyötykasviyhdistyksen Pähkylä-lehti vietiin vakiintuneen tavan mukaan kirjastoon kiinnostuneiden luettavaksi.
Tiedottamisessa käytettiin vuoden alussa myös kirjaston, Madetojan palvelutalon ja eräiden kauppojen ilmoitustauluja sekä myös pyrittiin hyödyntämään pukinmaki.fi -portaalin tarjoamia, vielä hieman keskeneräisiä mahdollisuuksia. Lisäksi ilmoitustaulua kaupunginosan keskustassa, nuorisotalon seinässä, hyödynnettiin tilaisuuksien mainonnassa.
5. Hallitus ja toimihenkilöt
Hallituksen jäsenet osallistuivat seuraavasti kokouksiin; yksi kokouksista oli sähköpostikokous.
puheenjohtaja Seppo Hölttä 5/ yht. 5 kokousta
varapuheenjohtaja Lasse Rekola 5
sihteeri Tero Tuomisto 5
Ritva Borodavkin 5
Marjukka Hautanen 5
Juha Kaasinen 3
Kauko Koskinen 3
Milka Reinimaa 4
Kauko Salmi 4
Sääntöjen mukaan ovat kaikki vuosittain erovuoroisia. Hallituksen ulkopuolella toimi taloudenhoitajana Nelios Oy:n jälkeen NN / AC Laurens Oy. Taloudesta on oma kertomuksensa.
Toiminnantarkastajina (tilintarkastajina) vuonna 2020 olivat edellisen vuoden syyskokouksen valitsemana Mauri Rantanen ja varalla Kari Vainio.
6. Muuta
Seura oli edelleen yhteisöjäsenenä kahdessa järjestössä (Pukinmäen taidekoulut ja Koillis-Helsingin lähimmäistyö Milja) sekä oli Helsingin kaupunginosayhdistysten (HELKA) jäsen ja sitä kautta Suomen kotiseutuliiton jäsen. HELKAn verkossa pidettyihin kevät- ja syyskokouksiin osallistui Milka Reinimaa.
Seura tarjosi Pukinmäen Martoille alkuvuoden ajan edelleen mahdollisuuden kokoontua tilaisuuksiinsa kartanossa.
Seura julkaisi tavanmukaisen joulutervehdyksensä ja kiitokset yhteistyökumppaneilleen sekä uuden vuoden toivotukset alueella jouluna ilmestyneen Lähitiedon sivuilla.
The post Pukinmäki-seuran vuosikertomus 2020 appeared first on Pukinmäki.
]]>Halusimme mielipiteellä erityisesti torjua ylimitoitettujen ehdotusten toteutuksen. Iloksemme huomaamme, että asemakaavaehdotuksessa onkin nyt muutamissa kohdissa palattu lähemmäs maanpintaa, kortteleissa vallitsevaan kerroskorkeuteen
Esitämme kantamme lyhyesti ja viittaamme aiemmin esittämiimme laajempiin perusteluihin, kirjoittamatta niitä tähän uudelleen.
Säterinportti 3 – Säterintie 7-9
Entisen seurakuntakodin paikalle kaavailtua 10-kerroksista rakennusmassa pidimme ehdottomasti aivan liian suurena, jopa uhkaavan kokoisena sijoittumaan avaran puistoalueen viereen. Nyt ehdotuksessa korkeutta on madallettu kuuteen kerrokseen. Se sopii jo paremmin yhteen lähitalojen rivistön ilmeen kanssa, arkkitehtien aikoinaan suunnitteleman Pukinmäen ydinkorttelien idean mukaisesti. Kulmaukseen sijoittuvana viisikerroksinen rakennus niveltäisi korttelin vielä paremmin puistoalueeseen.
Pysäköintirakennuksen laajentaminen kaavasuunnitelman mukaisena on mielestämme edelleen kehittämisen arvoinen ehdotus.
Säterintien varteen suunniteltu rakennus on pysynyt ehdotuksessa viisikerroksisena. Toistamme, ettei vielä ehkä ole niin äärimmäistä tarvetta sijoittaa uutta, korkeintaan viisikerroksista rakennusta olemassa olevien hyvin ahtaaseen väliin. Se veisi samalla suurkorttelin asukkailta harjanteelta ainoan pikkuisen, jäljellä olevan virkistysalueen, vihreän henkireiän oleskelumahdollisuuksineen.
Madetojankuja 1
Rakentamattomalle maa-alueelle, pysäköintialueen sijalle, on kaavaehdotuksessa 8-kerroksinen rakennus. Näin kookas rakennusmassa olisi muuten yhtenäisessä talorivistössä kuin torahammas, kauas erottuva roso. Räystäskorkeus on syytä pitää naapurien kanssa samana. Lisäksi pysäköintialueen poistuminen aiheuttaisi omat seurausvaikutuksensa autoilijoille.
Karhusuontie 12
Rivitaloalueelle suunniteltua kerrostaloa on kaavassa madallettu nyt neljään kerrokseen. Sekin vaikuttaa lähiympäristöä ajatellen liialliselta. Vertailu kuusiseinämän takana olevaan yksittäiseen, vuodelta 1958 olevaan pienkerrostaloon ei ole realistinen perustelemaan yhdestä nelinkertaiseksi kasvatettavaa kerrosmäärää. Viereiset rivitalot ovat kaksikerroksisia, itse asiassa käytännössä kaikki Säveltieltä pohjoiseen. Se katuhan aikoinaan todettiin Pukinmäen ydinalueella kerros- ja rivitalojen väliseksi rajaksi.
Pukinmäessä x.4.2021
Pukinmäki-seura – Bocksbacka-sällskapet ry
Seppo Hölttä Tero Tuomisto
puheenjohtaja sihteeri
The post Muistutuksemme ajankohtaiseen Pukinmäen asemakaavaehdotukseen (luonnos) appeared first on Pukinmäki.
]]>Varaukset & laskutukset
Hei,
Voitte käydä katsomassa kartanon tiloja ennen varauksenne vahvistusta. Tiloja esittelee Terttu Koivunen, p. 040 515 6408. Mikäli päädytte vuokraamaan kartanon, häneltä saatte myös avaimen ja hälytysjärjestelmän ohjeet.
Vuokrahinta on 30 €/h) ja 300 €/viikonloppu 2020-2021. Tilojen koristelu ja loppusiivous lasketaan vuokra-aikaan. Viikonloppuvuokraus alkaa perjantaina aikaisintaan klo 16.30 ja päättyy sunnuntaina viimeistään klo 24.00.
Tiloissa on astiasto, keittiökoneet (2 jääkaappia, tiskikone, mikro, kahvinkeitin jne), tuolit, pöydät ja siivoustarvikkeet. Aterimia on 35 henkilölle. Tiloihin mahtuu maksimissaan 35 henkilöä.
Ohessa vielä kartanon säännöt tiedoksi. Kun vahvistatte varauksenne, teettehän sen suoraan meille sähköpostitse tai soittamalla. Ilmoitattehan meille myös vielä osoitteenne sekä puhelinnumeronne tulevaa laskutusta varten. Haluaisimme myös mielellämme tietää vuokrauksen syyn.
Mikäli Teillä on lisää kysymyksiä, vastaan niihin mielelläni!
Terveisin
Seppo Hölttä
Pukinmäki-seura ry
puheenjohtaja
p.+358 40 731 71 74
seppo.holtta8@gmail.com
The post Pukinmäen kartanon vuokrausohje appeared first on Pukinmäki.
]]>Seppo Hölttä
puh. 040 731 71 74
Pukinmäki-Seuran puheenjohtaja
The post PUKINMÄEN KARTANON VUOKRAUKSEN EHTOJA appeared first on Pukinmäki.
]]>The post Bulevardikaupungin suunnittelu jatkuu appeared first on Metsälä.
]]>The post Pukinmäen arvorakennusten tulevaisuus appeared first on Pukinmäki.
]]>Jäsenkokous pidetään tiistaina 24.11.2020 kello 18.00 – 20.00 Vallilan kirjaston Kajava salissa Päijänteentie 5.
Tilaisuudessa kahvitarjoilu.
KOKOUKSEN ASIALISTA
Tervetuloa,
Vallilassa 16. marraskuuta 2020
Hermanni-Vallila seuran hallitus
The post Kokouskutsu Hermanni-Vallila Seuran syyskokoukseen appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>Pajamäki-seura ry ja Pro Luonto ry ovat 10.8.2020 jättäneet Helsingin hallinto-oikeuteen valituksen koskien Uudenmaan ELY-keskuksen päätöstä UUDELY/7139/2020. Päätöksessään ELY-keskus on myöntänyt Helsingin Kaupunkiympäristön toimialalle luvan poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta Helsingin Patterimäellä Raide-Jokerin pikaraitiolinjan toteuttamisen mahdollistamiseksi.
Liito-orava on uhanalainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulailla ja EU:n luontodirektiivillä kielletty. Suojelusta voidaan poiketa yksittäistapauksissa, mutta poikkeamisen ehdot ovat tiukat ja niiden tulee täyttyä samanaikaisesti: 1) hanke toteutetaan erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavien syiden vuoksi, 2) ratkaisuun ei ole muuta tyydyttävää vaihtoehtoa, ja 3) lajin suotuisan suojelun tason tulee säilyä.
Pajamäki-seura ry ja Pro Luonto ry katsovat, että Patterimäen tilanteessa nämä ehdot eivät täyty.
Raide-Jokerin lisäksi Patterimäen länsi- ja itäpuolelle on kaavoitettu paljon muuta rakentamista (kerrostaloja, toimistorakennus ja polttoaineen jakeluasema) asemakaavassa 12477. Yhteisvaikutus liito-oravan elinpiiriin on merkittävä, koska mm. uuden kerrostaloalueen rakentaminen Patterimäen itäpuolelle tuhoaa kaikki siellä sijaitsevat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. ELY-keskuksen tekemässä päätöksessä tilannetta ei kuitenkaan tarkasteltu kokonaisuutena.
Yhdistykset ovat pettyneitä tapaan, jolla Helsingin kaupunki, Raide-Jokerin allianssi ja Uudenmaan ELY-keskus ovat toimineet asiassa. Vaikka jo Helsingin kaupungin keväällä 2018 teettämä liito-oravakartoitus osoitti liito-oravien olemassaolon Raide-Jokerin linjauksella Patterimäen länsipuolisessa metsässä, ei tilannetta aktiivisesti seurattu eikä vaihtoehtoisia raidelinjauksia tutkittu. Helsingin kaupunki jätti alueen pois kevään 2019 liito-oravakartoituksesta, eikä Raide-Jokerin allianssikaan kartoittanut sitä. Vasta kun vapaahtoiset olivat kartoittaneet alueen ja vieneet asian oikeuteen, ELY-keskus kielsi metsän kaatamisen.
Lue lisää:
Yhteydenotot ja lisätietoa:
Pajamäki-seura ry
The post Tiedote 10.8.2020: Pajamäki-seura ry ja Pro Luonto ry vaativat Helsingin hallinto-oikeudelta Raide-Jokerille myönnetyn poikkeamisluvan kumoamista appeared first on Pajamäki.
]]>Pajamäen lähiluontoon on jo vuosien ajan kohdistunut Helsingin kaupungin monenlaisia rakentamissuunnitelmia. Niiden toteutuessa suuri osa Patterimäkeä ympäröivästä kaupunkimetsästä jää Raide-Jokerin linjauksen ja sen pelastustien, uusien asuintalojen ja pihakatujen sekä Patterimäkeen suunnitellun varikkoluolan maanpäällisten osien (toimistorakennus ja polttoaineen jakeluasema) alle.
Toukokuun 2020 lopussa pajamäkeläinen Sanna Saari-Salomeri kartoitti opiskelutehtäväänsä liittyneen kyselyn avulla sitä, millaisia merkityksiä lähiluonnolla asukkaille on ja millaisia ajatuksia ja tunteita tilanne herättää.
Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella ja siitä kerrottiin kaupunginosan Facebook-ryhmässä. Voit edelleen tutustua kyselyyn, vaikka sen vastausaika on päättynyt.
Kyselyyn saatiin 111 vastausta
Kyselyyn vastasi yhteensä 111 henkilöä, mikä on noin 15 prosenttia kaupunginosan Facebook-ryhmän jäsenistä ja ryhmän yleiseen aktiviisuuteen nähden paljon. Pelkästään ensimmäisen päivän aikana kyselyyn vastasi 60 henkilöä. Vaikuttaakin siltä, että kyselyä pidettiin tärkeänä ja sille oli tarvetta.
Iältään vastaajat olivat 20 ikävuodesta yli 80-vuotiaisiin. Ikäryhmistä niukasti suurin (25 %) oli 31-40-vuotiaat. Vastaajista 86 prosenttia asuu ja 6 prosenttia on asunut aiemmin Pajamäessä. Vastaajista 8 prosentille kaupunginosa on muutoin tuttu. Vastaajista 67 prosenttia oli naisia.
Lähiluonto merkitsee paljon
Jo entuudestaan on tiedetty, että pajamäkeläisille lähiluonto on tärkeä asia ja että sillä on asukkaille hyvin monenlaisia merkityksiä. Kysely vahvisti tämän ajatuksen: vastaajista 85 prosentille lähiluonto on hyvin tärkeä ja 14 prosentille melko tärkeä. Vastaajista vain kahdelle (alle yksi prosentti) lähiluonto ei ollut kovin tärkeä.
Kyselyn tulokset kertovat myös lähiluonnon todella monenlaisista merkityksistä. Kyselylomakkeen valmiista vaihtoehdoista kolme suosituinta olivat lähiluonnon merkitys 1) ulkoilun ja liikunnan 2) rentoutumisen ja virkistymisen mahdollistajana ja 3) luonnon ilmiöiden tarkkailun mahdollistajana.
Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajat nostivat esiin myös lukuisia muita lähiluonnon merkityksiä. Monet kertoivat luonnon merkityksestä psyykkisen hyvinvoinnin tukijana: luonto lievittää stressiä ja huolia, tuo yleistä mielihyvää ja voi toimia suorastaan terapiana. Vastauksissa kerrottiin myös muun muassa lähiluonnon esteettisistä, kulttuurihistoriallisista sekä omiin tai oman perheen muistoihin liittyvistä merkityksistä.
Esiin nousi myös kaupunkiluonnon arvo sinänsä verrattuna rakennettuun kaupunkiympäristöön. Vastaajista muutamat kertoivat muuttaneensa alueella nimenomaan sen luonnonläheisyyden vuoksi.
Tunteista yleisin: suru
Kyselyn toinen pääteema liittyi siihen, millaisia tunteita vastaajat tuntevat lähiluontoon kohdistuvien rakentamissuunnitelmien vuoksi. Vastaajat saivat valita ehdotetuista tunteista niin monta kuin halusivat. Lisäksi he saivat kertoa vapaasti avoimena vastauksenaan, jos vaihtoehtojen joukosta puuttui joitain heidän itsessään tunnistamisia tunteita.
Vastaukset kertovat, että lähiluontoon kohdistuvat suunnitelmat herättävät vastaajissa selvästi enemmän vaikeita kuin myönteisiä tunteita. Annetuista vaihtoehdoista vastaajat kokivat eniten surua (66 %), turhautumista (58 %), suuttumusta (48 %) ja voimattomuutta (45 %).
Vastausten joukossa oli myös tilanteeseen sopeutumisesta kertovia tunteita: 32 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa sopeutumisen tunnetta, 20 prosenttia hyväksyntää ja 9 prosenttia tyyneyttä. Pieni osa vastaajista raportoi selkeästi myönteisiä tunteita: innostuksen tunnetta koki 9 ja iloa 5 prosenttia vastaajista.
Avoimissa vastauksissaan (37 kpl) kyselyyn vastanneet kuvasivat hyvin monenlaisia ja vivahteikkaita tunteita kuten hämmennys, turvattomuus, pelko, epäluottamus (kaupunkia ja viranomaisia kohtaan), raivo ja armoton vitutus. Pieni osa vastaajista kertoi myönteisemmistä tunteista kuten voimaantuminen ja varovainen toiveikkuus. Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin myös tunteiden ja ajatusten ristiriitaisuutta: lähiluontoa uhkaavat muutokset voivat herättää samaan aikaan sekä pelkoa että uteliaisuutta.
Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset kertovat vastaajien monimuotoisesta ja syvästä kiintymyksestä lähiluontoa ja -ympäristöä kohtaan. Ne kertovat myös siitä, että ajankohtainen tilanne herättää ihmisissä paljon tunteita, joista yleisimmät ovat vaikeita.
Kyselyyn vastanneista lähes puolet olisi tai saattaisi olla kiinnostunut käsittelemään tilanteeseen liittyviä tunteita ja ajatuksia jollain tavalla yhdessä. Jos mielessäsi on tähän liittyviä toiveita tai ideoita, otathan yhteyttä: sanna.saarisalomeri@gmail.com.
Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille.
Kysely liittyi vapaaehtoisena tehtävänä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kurssiin Ympäristöahdistus – tieteidenvälisiä näkökulmia 5 op. Kurssin luennot ovat katsottavissa Avoimen yliopiston YouTube-kanavalla. Kurssin opettajana toimi dosentti, tutkija ja tietokirjailija Panu Pihkala.
The post Tärkeä lähiluontomme appeared first on Pajamäki.
]]>Kevään ja kesän 2020 aikana on tehty lukuisia liito-oravahavaintoja eri puolilla Pajamäkeä. Nähty on myös ainakin kaksi uutta liito-oravapoikuetta!
Pajamäkeläisen Janne Salomeren liito-oravavideot ovat ihastuttaneet monia myös Pajamäen ulkopuolella. Hämärässä liikkuvien otusten havaitseminen on vaikeaa, kuvaamisesta puhumattakaan.
”On ollut jännittävää ja ilahduttavaa kohdata tämä myyttinen yöeläin! Lähimetsän tuntemuksesta on paljon apua, mutta matkassa on ollut myös paljon hyvää tuuria.”, Janne Salomeri kertoo.
Toimittaja, luonnon ystävä Mikko ”Peltsi” Peltola näki liito-oravan ensimmäistä kertaa elämässään niin ikään Pajamäessä. Kokemus pääsi oitis kokeneen eränkävijän hienoimpien luontokokemusten joukkoon. Lue lisää Peltsin liito-oravaretkestä: Iltakävelyllä Pajamäessä: Mikko ”Peltsi” Peltola
Liito-orava on Suomen luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin suojelema uhanalainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Se on indikaattorilaji, joka kertoo paljon myös asuinympäristönsä runsaista luonnonarvoista.
Katso Janne Salomeren kuvaamat videot liito-oravista Pajamäessä:
Lue lisää:
The post Iloisia perheuutisia: Pajamäen liito-oravat ovat saaneet poikasia appeared first on Pajamäki.
]]>Katso ihastuttavat videot liito-oravista Pajamäessä!
Kevään ja kesän 2020 aikana on tehty lukuisia liito-oravahavaintoja eri puolilla Pajamäkeä. Nähty on myös ainakin kaksi uutta liito-oravapoikuetta.
Pajamäkeläisen Janne Salomeren liito-oravavideot ovat ihastuttaneet monia myös Pajamäen ulkopuolella. Hämärässä liikkuvien otusten havaitseminen on vaikeaa, kuvaamisesta puhumattakaan.
”On ollut jännittävää ja ilahduttavaa kohdata tämä myyttinen yöeläin! Lähimetsän tuntemuksesta on paljon apua, mutta matkassa on ollut myös paljon hyvää tuuria.”, Janne Salomeri kertoo.
Toimittaja, luonnon ystävä Mikko ”Peltsi” Peltola näki liito-oravan ensimmäistä kertaa elämässään niin ikään Pajamäessä. Kokemus pääsi oitis kokeneen eränkävijän hienoimpien luontokokemusten joukkoon. Lue lisää Peltsin liito-oravaretkestä: Iltakävelyllä Pajamäessä: Mikko ”Peltsi” Peltola
Liito-orava on Suomen luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin suojelema uhanalainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Se on indikaattorilaji, joka kertoo paljon myös asuinympäristönsä runsaista luonnonarvoista.
Katso Janne Salomeren kuvaamat videot liito-oravista Pajamäessä:
Lue lisää:
The post Iloisia perheuutisia: Pajamäen liito-oravat ovat saaneet poikasia appeared first on Pajamäki.
]]>Mikko Peltola on Peltsinäkin tunnettu helsinkiläinen toimittaja, jonka voi kohdata myös maastopyöräilemästä, juoksulenkiltä, metsäretkeltä tai kalastamasta Tenon mutkasta. Luonnon ystävänä Peltsi haluaa myös puhua sen puolesta: viime aikoina hän onkin muun muassa puolustanut Keskuspuiston metsää ja osallistunut Itämeren suojeluun.
Heinäkuun alussa kutsuimme Peltsin iltakävelylle Pajamäkeen. Esittelimme hänelle Pajamäen metsää ja Patterimäkeä ja kerroimme niihin eri tavoin kohdistuvista rakennushankkeista. Oppaan tehtävässä toimi Pajamäki-seuran aktiivi ja eräopas Daniel Csorba. Itselläni oli ilo jututtaa Peltsiä luonnon, ja ihan erityisesti lähiluonnon merkityksestä:
Olet eränkävijä ja rakastat erityisesti Lappia. Mitä helsinkiläinen lähiluonto sinulle merkitsee?
– Luonto on merkinnyt minulle aina tosi paljon, ja niin myös lähiluonto. Se on luontoa arjessa; se parantaa elämänlaatua ja antaa voimaa. Isänä on myös mahtavaa se, että omat lapset voivat leikkiä samassa lähimetsässä Keskuspuiston laitamilla, jossa itsekin lapsena seikkailin.
Olet viime aikoina ollut mukana puolustamassa Keskuspuistoa, jonka kapeinta kohtaa uhkaa liikuntahallin rakentamishanke. Kerro vähän tilanteesta Pirkkolassa ja ajatuksistasi siitä.
– Pirkkolan liikuntahallia ollaan rakentamassa paikkaan, jossa se hävittäisi upeaa metsäkalliota ja vanhaa kookasta puustoa. Alue on myös yksi Keskuspuiston suosituimmista kulkureiteistä.
Ymmärrän, että suuressa kaupungissa liikuntapaikoille on tarvetta, enkä vastusta hallia sinänsä. Ennen rakentamista pitäisi kuitenkin selvittää kunnolla vaihtoehdot sen sijainnille – ja tätä ei Pirkkolassa ole tehty. Sitä on vaikea hyväksyä.
Keskuspuisto on omaa ja perheeni lähiluontoa, ja siksi itselleni erityisen tärkeää. Onneksi on löytynyt paljon asukkaita ja muita aktiivisia kaupunkilaisia, joiden ansiosta hankkeeseen on nyt voitu vaikuttaa. Meitä kaikkia luonnon ystäviä tarvitaan.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Helsingin kaupungille ja sen päättäjille?
– Kaupunkimetsät eivät ole ainoastaan potentiaalista rakennusmaata, vaan ne ovat kaupunkilaisille tärkeitä itsessään. Ihminen tarvitsee luontoa myös kaupungissa.
Tällä hetkellä itseäni riepoo se, miten kaupunki toisaalta puhuu kaupunkiluonnon merkityksestä, ja kuitenkin nakertaa viheralueita sieltä täältä – hehtaarin sieltä, toisen täältä. Pajamäen Patterimäen tilanne on yksi ajankohtainen esimerkki tästä, samoin kuin Pirkkola Keskuspuistossa.
Illan kruunasi liito-oravanäytös
Olimme etukäteen lupailleet Peltsille myös liito-oravabongausta – sillä varauksella, että nämä aniharvoin nähtävät, uhanalaiset yöeläjät vain suostuisivat yhteistyöhön. Iloksemme näin myös kävi!
Jännittävän odottelun jälkeen näimme neljän liiturinpoikasen kömpivän yksitellen ulos kolopesästään ja kipuavan nopeasti puun latvustoon. Myöhemmin saimme todistaa vielä kaksi liitoa puusta toiseen.
Peltsille nämä liiturihavainnot olivat hänen elämänsä ensimmäiset, ja ne pääsivätkin kokeneen eränkävijän parhaiden luontokokemusten joukkoon. Meille itsellemme oli ilo onnistua tarjoamaan tämä tilaisuus juuri Peltsille – paitsi erämaiden, myös kaupunkiluonnon ystävälle ja puolestapuhujalle.
Käy katsomassa, miten Peltsi kertoo kokemuksistaan Pajamäessä omin sanoin ja kuvin: facebook.com/MikkoPeltsiPeltola ja instagram.com/mikkopeltola. Voit seurata Peltsiä myös Twitterissä: @PeltolanMikko.
Tunnetko Pajamäen?
Pajamäki on 1950-luvun lopulla rakennettu pieni kaupunginosa läntisessä Helsingissä Pitäjänmäen, Talin siirtolapuutarhan ja Talin golfkentän kupeessa. Pajamäen maamerkki on Patterimäki: jyrkkärinteinen kallio, jonka laella on muinaismuistolailla suojeltu linnoitusalue sekä luontoarvoiltaan arvokas niitty.
Pajamäkeä ympäröi vanha ja monimuotoinen kaupunkimetsä, jonka lajikirjo on runsas: tavallisena kesäiltana Pajamäessä voi törmätä esimerkiksi kettuun, citykaniin, siiliin, palokärkeen, kanahaukkaan ja liito-oravaan. Metsän vanhimmat puut ovat yli satavuotiaita.
Arvokkaaseen metsään kohdistuu tällä hetkellä kuitenkin monenlaisia uhkia:
• Metsään on suunnitteilla viisitoista uutta kerrostaloa pihoineen ja kulkureitteineen. Asuintalojen alle jäisi muun muassa yksi liito-oravan ydinalue kokonaisuudessaan.
• Raide-Jokerin ratalinjaus ja pelastustie sekä radan vuoksi uuteen paikkaan siirrettävä kävelytie hävittävät suuren osan liito-oravan ydinalueesta sekä arvokasta niittykasvillisuutta erityisesti Patterimäen länsipuolella. Patterimäen alle louhittavan Raide-Jokerin tunnelin suuaukko tuhoaa lisäksi harvinaisen kalliojyrkänteen niittykasveineen.
Arvokas lähiluontomme
Lähiluonto on pajamäkeläisille tärkeä asia. Se antaa mahdollisuuden ulkoiluun, liikuntaan, leikkiin ja luonnon havainnointiin. Lähiluonto myös vähentää stressiä ja virkistää. Se on monille myös osa omaa ja perheen identiteettiä ja tarinaa.
Keväällä 2020 toteuttamamme kyselyn mukaan lähiluontoon kohdistuvat suunnitelmat ja sen menettämisen uhka tuntuu asukkaissa yleisimmin suruna, turhautumisena, suuttumuksena ja voimattomuutena.
Pajamäki-seura puolustaa Pajamäen lähiluontoa vaatimattomin vapaaehtoisvoimin. Peltsin tavoin viestimme on: Kaupunkimetsät ovat muutakin kuin rakennusmaata. Ne ovat arvokkaita kaupungin asukkaille ja koko elonkirjolle. On tärkeää suojella kaupunkimetsää.
Lue lisää:
Sanna Saari-Salomeri
Kirjoittaja on pajamäkeläinen perheenäiti ja Pajamäki-seuran aktiivi, joka viettää vapaa-aikaansa mieluiten luonnossa liikkuen.
The post Iltakävelyllä Pajamäessä: Mikko ”Peltsi” Peltola appeared first on Pajamäki.
]]>Mikko Peltola on Peltsinäkin tunnettu helsinkiläinen toimittaja, jonka voi kohdata myös maastopyöräilemästä, juoksulenkiltä, metsäretkeltä tai kalastamasta Tenon mutkasta. Luonnon ystävänä Peltsi haluaa myös puhua sen puolesta: viime aikoina hän onkin muun muassa puolustanut Keskuspuiston metsää ja osallistunut Itämeren suojeluun.
Heinäkuun alussa kutsuimme Peltsin iltakävelylle Pajamäkeen. Esittelimme hänelle Pajamäen metsää ja Patterimäkeä ja kerroimme niihin eri tavoin kohdistuvista rakennushankkeista. Oppaan tehtävässä toimi Pajamäki-seuran aktiivi ja eräopas Daniel Csorba. Itselläni oli ilo jututtaa Peltsiä luonnon, ja ihan erityisesti lähiluonnon merkityksestä:
Olet eränkävijä ja rakastat erityisesti Lappia. Mitä helsinkiläinen lähiluonto sinulle merkitsee?
– Luonto on merkinnyt minulle aina tosi paljon, ja niin myös lähiluonto. Se on luontoa arjessa; se parantaa elämänlaatua ja antaa voimaa. Isänä on myös mahtavaa se, että omat lapset voivat leikkiä samassa lähimetsässä Keskuspuiston laitamilla, jossa itsekin lapsena seikkailin.
Olet viime aikoina ollut mukana puolustamassa Keskuspuistoa, jonka kapeinta kohtaa uhkaa liikuntahallin rakentamishanke. Kerro vähän tilanteesta Pirkkolassa ja ajatuksistasi siitä.
– Pirkkolan liikuntahallia ollaan rakentamassa paikkaan, jossa se hävittäisi upeaa metsäkalliota ja vanhaa kookasta puustoa. Alue on myös yksi Keskuspuiston suosituimmista kulkureiteistä.
Ymmärrän, että suuressa kaupungissa liikuntapaikoille on tarvetta, enkä vastusta hallia sinänsä. Ennen rakentamista pitäisi kuitenkin selvittää kunnolla vaihtoehdot sen sijainnille – ja tätä ei Pirkkolassa ole tehty. Sitä on vaikea hyväksyä.
Keskuspuisto on omaa ja perheeni lähiluontoa, ja siksi itselleni erityisen tärkeää. Onneksi on löytynyt paljon asukkaita ja muita aktiivisia kaupunkilaisia, joiden ansiosta hankkeeseen on nyt voitu vaikuttaa. Meitä kaikkia luonnon ystäviä tarvitaan.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Helsingin kaupungille ja sen päättäjille?
– Kaupunkimetsät eivät ole ainoastaan potentiaalista rakennusmaata, vaan ne ovat kaupunkilaisille tärkeitä itsessään. Ihminen tarvitsee luontoa myös kaupungissa.
Tällä hetkellä itseäni riepoo se, miten kaupunki toisaalta puhuu kaupunkiluonnon merkityksestä, ja kuitenkin nakertaa viheralueita sieltä täältä – hehtaarin sieltä, toisen täältä. Pajamäen Patterimäen tilanne on yksi ajankohtainen esimerkki tästä, samoin kuin Pirkkola Keskuspuistossa.
Illan kruunasi liito-oravanäytös
Olimme etukäteen lupailleet Peltsille myös liito-oravabongausta – sillä varauksella, että nämä aniharvoin nähtävät, uhanalaiset yöeläjät vain suostuisivat yhteistyöhön. Iloksemme näin myös kävi!
Jännittävän odottelun jälkeen näimme neljän liiturinpoikasen kömpivän yksitellen ulos kolopesästään ja kipuavan nopeasti puun latvustoon. Myöhemmin saimme todistaa vielä kaksi liitoa puusta toiseen.
Peltsille nämä liiturihavainnot olivat hänen elämänsä ensimmäiset, ja ne pääsivätkin kokeneen eränkävijän parhaiden luontokokemusten joukkoon. Meille itsellemme oli ilo onnistua tarjoamaan tämä tilaisuus juuri Peltsille – paitsi erämaiden, myös kaupunkiluonnon ystävälle ja puolestapuhujalle.
Käy katsomassa, miten Peltsi kertoo kokemuksistaan Pajamäessä omin sanoin ja kuvin: facebook.com/MikkoPeltsiPeltola ja instagram.com/mikkopeltola. Voit seurata Peltsiä myös Twitterissä: @PeltolanMikko.
Tunnetko Pajamäen?
Pajamäki on 1950-luvun lopulla rakennettu pieni kaupunginosa läntisessä Helsingissä Pitäjänmäen, Talin siirtolapuutarhan ja Talin golfkentän kupeessa. Pajamäen maamerkki on Patterimäki: jyrkkärinteinen kallio, jonka laella on muinaismuistolailla suojeltu linnoitusalue sekä luontoarvoiltaan arvokas niitty.
Pajamäkeä ympäröi vanha ja monimuotoinen kaupunkimetsä, jonka lajikirjo on runsas: tavallisena kesäiltana Pajamäessä voi törmätä esimerkiksi kettuun, citykaniin, siiliin, palokärkeen, kanahaukkaan ja liito-oravaan. Metsän vanhimmat puut ovat yli 200-vuotiaita.
Arvokkaaseen metsään kohdistuu tällä hetkellä kuitenkin monenlaisia uhkia:
• Metsään on suunnitteilla viisitoista uutta kerrostaloa pihoineen ja kulkureitteineen. Asuintalojen alle jäisi muun muassa yksi liito-oravan ydinalue kokonaisuudessaan.
• Raide-Jokerin ratalinjaus ja pelastustie sekä radan vuoksi uuteen paikkaan siirrettävä kävelytie hävittävät suuren osan liito-oravan ydinalueesta sekä arvokasta niittykasvillisuutta erityisesti Patterimäen länsipuolella. Patterimäen alle louhittavan Raide-Jokerin tunnelin suuaukko tuhoaa lisäksi harvinaisen kalliojyrkänteen niittykasveineen.
Arvokas lähiluontomme
Lähiluonto on pajamäkeläisille tärkeä asia. Se antaa mahdollisuuden ulkoiluun, liikuntaan, leikkiin ja luonnon havainnointiin. Lähiluonto myös vähentää stressiä ja virkistää. Se on monille myös osa omaa ja perheen identiteettiä ja tarinaa.
Keväällä 2020 toteuttamamme kyselyn mukaan lähiluontoon kohdistuvat suunnitelmat ja sen menettämisen uhka tuntuu asukkaissa yleisimmin suruna, turhautumisena, suuttumuksena ja voimattomuutena.
Pajamäki-seura puolustaa Pajamäen lähiluontoa vaatimattomin vapaaehtoisvoimin. Peltsin tavoin viestimme on: Kaupunkimetsät ovat muutakin kuin rakennusmaata. Ne ovat arvokkaita kaupungin asukkaille ja koko elonkirjolle. On tärkeää suojella kaupunkimetsää.
Lue lisää:
Sanna Saari-Salomeri
Kirjoittaja on pajamäkeläinen perheenäiti ja Pajamäki-seuran aktiivi, joka viettää vapaa-aikaansa mieluiten luonnossa liikkuen.
The post Iltakävelyllä Pajamäessä: Mikko ”Peltsi” Peltola appeared first on Pajamäki.
]]>Virtuaalinen neuvontaklinikka järjestetään Teams-työkalulla. Ilmoittautuminen päättyy keskiviikkona 10.6. klo 12. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää kysymyksesi tai oman vinkkisi ennakolta. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.
Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostilla osallistumislinkki ja lyhyt ohje Teams-työkalun käyttöön ilmoittautumisajankohdan umpeuduttua. Lisätietoa toimisto[at]kotiseutuliitto.fi.
The post Yhdistystoimintaa ja tapahtumia etänä – virtuaalinen neuvontaklinikka 12.6. appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>The post Nuorten vastaanottokeskus Krämertintielle appeared first on Metsälä.
]]>The post Pajamäen bussilinjat muuttuvat appeared first on Pajamäki.
]]>The post Pajamäen bussilinjat muuttuvat appeared first on Pajamäki.
]]>Kirjoja ja muuta aineistoa voi jo nyt palauttaa osaan Helsingin kirjastoja palautusluukkujen kautta tai väliaikaisiin palautuspisteisiin. Lainat erääntyvät vasta kesäkuusta alkaen porrastetusti eli lainassa olevan aineiston palautuksella ei ole kiirettä. Uusia varauksia voi tehdä Helmet.fi-verkkopalvelussa maanantaista 11.5. alkaen. Tarkat tiedot lainoista ja varauksista löytyvät Helmet.fi-sivustolta.
Toukokuun ajan kirjastoasiointi hoidetaan ripeästi ja suositaan lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä henkilökohtaisen palvelun sijaan. Muut kuin lainaustoiminnan kannalta välttämättömät tilat pidetään vielä suljettuina. Käytössä ovat ainoastaan peruspalvelut eli varausten nouto, lainaaminen ja palauttaminen. Esimerkiksi keskustakirjasto Oodin toinen kerros on toukokuussa suljettu. Pidempiaikainen asiointi kirjastotiloissa on mahdollista 1.6. alkaen.
Kirjastojen aukioloajat ovat toukokuun ajan supistetut. Oman lähikirjaston aukioloaika kannattaa tarkistaa ennen asiointia osoitteesta www.helmet.fi/kirjastot. Perjantaina 8.5. kirjastot ovat pääsääntöisesti avoinna klo 10–17. Keskustakirjasto Oodi on 8.5. avoinna klo 8–20 ja Töölön kirjasto klo 8–17. Lauantaina 9.5. on avoinna ainoastaan keskustakirjasto Oodi klo 10–18.
Oodissa arkipäivien kaksi ensimmäistä tuntia klo 8–10 suunnataan riskiryhmien asiointiin, lauantaina Oodissa ei ole erillistä asiointiaikaa riskiryhmiin kuuluville. Myös Töölön kirjastossa arkipäivien kaksi ensimmäistä aukiolotuntia klo 8–10 on varattu riskiryhmille.
Asiakkaiden toivotaan huolehtivan käsihygieniasta hyvin ja pitävän riittävää etäisyyttä muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Kirjastoon ei pidä tulla sairaana.
Lue tarkemmin oheisen kaupungin uutisen kautta:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/lainaustoiminta-alkaa-helsingin-kirjastoissa-vaiheittain-85-alkaen?publisherId=60579873&releaseId=69880590
The post Helsingin kirjastojen lainaus käynnistyy pe 8.5.! appeared first on Kaupunginosat.fi.
]]>Yhteystiedot: hermannivallilaseura@hotmail.fi
The post Hermanni-Vallila Seuran hallitus 2020 appeared first on Hermanni-Vallila.
]]>Tammikuussa ohjelmassa:
Tervetuloa mukaan vanhat tutut ja uudet ihmiset!
Järjestäjät: Siltamäki-Suutarila alueen vapaaehtoiset, Siltamäen Martat ja Malmin seurakunta.
The post Korttelituvassa tapahtuu tammikuussa appeared first on Siltamäki-Suutarila.
]]>The post Savela-Seuran sääntömääräinen syyskokous appeared first on Savela.
]]>The post Tule mukaan! appeared first on Etelä-Haaga.
]]>Koillis Seuran kerhot aloittavat toimintansa ti 3.9.2019.
Sääntömääräinen SYYSKOKOUS 3.9.2019 klo 18.00
Lähiötuvalla Huokotie 3
Käsiteltävät asiat:
– talousarvio vuodelle 2020
– toimtasuunnitelma 2020
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet ja
varajäsenet
– toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
TERVETULOA Koillis Seuran hallitus
The post SYYSTIEDOTE 2019 appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>Kantsun Olohuoneen toiminta linkittyy läheisesti Kannelmäki-liikkeeseen ja on meidän kaikkien kantsulaisten Olohuone/ Asukastila – millaista toimintaa sinä haluaisit järjestää? Minkä kerhon toivoisit alueellesi?
Mikä pop-up -tapahtuma piristäisi sinua itseäsi ja samalla muitakin? Etsimme hyviä ideoita & innokkaita kerhonvetäjiä sekä erilaisten pop-up -tapahtumien järjestäjiä sekä tähän tilaan että koko Kannelmäen alueelle.
Tule rohkeasti suunnittelupalaveriin Olohuoneelle
maanantaina 19.8. klo 18 alkaen.
Vanhaistentie 3 B, Kannelmäki
T E R V E T U L O A !
FACEBOOK: Kannelmäki-liike & Kantsun Olohuone
Kannelmäki auttaa – Kantsu-Helppi sekä
Kannelmäen kaupunginosasivut
The post Kantsun Olohuone; Suunnittelupalaveri – tule mukaan ;) appeared first on Kannelmäki.
]]>
The post Malmi-Seuran kevätkokous Malmin kirjastossa maanantaina 10.6.2019 appeared first on Malmi.
]]>
The post Malmin keskustan tulevaisuus maanantaina 10. kesäkuuta klo 17 appeared first on Malmi.
]]>The post Asukaskysely Tuusulanväylästä appeared first on Metsälä.
]]>25.02.2019 14:42
Malmin Longinojan puron pitkäjänteinen kunnostus vapaaehtoisvoimin valittiin Paras luontoteko 2017–2018 -kilpailun voittajaksi. Raatina toimi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea. Palkinnon luovutti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 25. helmikuuta Helsingissä.
Palkinnon vastaanotti ennallistamistyön keskeinen hahmo Juha Salonen yhdessä Longinojan puroaktiivien kanssa. Pääradan itäpuolella sijaitsevaa Longinojaa on kunnostettu yli 15 vuotta vapaaehtoisvoimin yhteistyössä monien muiden toimijoiden kanssa.
– Kiitos aktiivisen ennallistamistyön, puro on elpynyt ja uhanalaiset meritaimenet nousevat taas kutemaan Longinojaan runsain määrin. Tällainen käytännön tekeminen on tärkeää lajien suojelulle. Kala-aktiivien työ on myös avannut monen kaupunkilaisen silmät lähiluonnon merkitykselle, kiittää asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Longinojalle on valmistunut myös luontopolku infotauluineen. Viime vuoden lopulla avatulla puroluonnosta kertovalla luontopolulla on käynyt tuhansia ihmisiä, ja lisäksi puro on saanut mediajulkisuutta.
Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä. Paras luontoteko -kilpailun tarkoitus on löytää kekseliäitä ratkaisuja, jotka tukevat tavoitteen saavuttamista.
Lisää aiheesta
Jutun lähde: Ympäristöministeriö
The post Longinojan kunnostus vuoden luontoteko appeared first on Savela.
]]>Katso vinkit mitä keräysautoon voi tuoda sekä toimintaohjeet
The post HSY:n keräysauto Savelassa appeared first on Savela.
]]>tiistaina 26.3. klo 18.30
The post SAVELA-SEURAN KEVÄTKOKOUS appeared first on Savela.
]]>The post Vuosikokous 19.3.2019 jo klo 17.30 appeared first on Munkinseutu.
]]>Koillis Seuran sääntömääräinen kevätkokous
pidetään ke 27.2.2019 klo 18.00
Asukastilassa Huokotie 3 (Nuorisotalon yläpuolella)
Käsiteltävät asiat:
– tilinpäätöksen hyväksyminen
– toimintakertomuksen hyväksyminen
– muut esille tulevat asiat
TERVETULOA Koillis Seuran hallitus
The post KEVÄTKOKOUS 2019 appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>
Kaupunkipyörät ovat ensi kesäksi tulossa myös Pitäjänmäelle. Tästä alta löytyy linkki HSL:n sivulle, josta aukeaa myös kartta mistä näkee minne ne fillarit sijoittuvat.
The post Kaupunkipyörät tulevat vihdoin Pitäjänmäellekin appeared first on Pitäjänmäki.
]]>The post Vaikea kuvitella Pitäjänmäkeä ilman ’muistipiiriä’ – tässä kevään ohjelma appeared first on Pitäjänmäki.
]]>Kuvassa etualalla puheenjohtaja Kaija Hömppi
KEVÄÄN OHJELMA: PIT-KO PITÄJÄNMÄEN – KONALAN IKÄIHMISET ry
KORTTELIKERHO keskiviikkoisin klo 11-12 esitelmä, avaus+info klo 10.50 – LEIKKIPUISTO VÄHÄTUVALLA, os. Vähäntuvantie 4 a. Tarjolla klo 12 keittolounas + kahvi + leivonnainen 5 euroa
PITÄJÄNMÄEN-KONALAN KORTTELIKERHON
OHJELMA KEVÄTKAUDELLA 2019
16.01.19 MIKÄ ON HYVÄ ELÄMÄ ?
Rovasti Martti Pitkänen
23.01.19 AFRODITE JA RISTI, VÄIMEREN ANTIIKIN MURROS
FT Hanna-Riitta Toivanen-Kola, Työväenopisto
30.01.19 ”KARJALAISEN SIIRTOVÄEN JA PAIKKAKUNTALAISTEN KOHTAAMINEN
ERI PUOLILLA SUOMEA”
FT Pirkko Sallinen-Gimpl
06.02.19 ORONTES VIRRAN JA APOSTOLI PIETARIN ANTIOKIA
FT Hanna-Riitta Toivanen-Kola, Työväenopisto
13.02.18 YSTÄVÄNPÄIVÄETKOT
Ohjelmakirjoa lähes omin voimin !
20.02.19 HUOM ! EI OHJELMAA Vähäntuvantien kerhohuoneessa. Ulkoilua yksin tai yhdessä+ muuta omien toiveiden ja jaksamisen mukaan.
27.02.19 BANGKOKIN KULTTUURINÄHTÄVYYKSIÄ
FT Ari Saastamoinen, Työväenopisto
06.03.19 TERVEYSASEMAMME INFOA, ASIANTUNTEMUSTA… – kysymysosio
TH Marja-Liisa Kenttä sekä lääkäri Pitäjänmäen terveysasema
13.03.19 ELISABET I – NEITSYTKUNINGATAR 40 VUOTTA KUNINKAANA
TL Reeta Frosti, Työväenopisto
PIT-KO ry:n KEVÄYKOKOUS klo 13.00 Vähäntuvantie 4 A:n kerhohuoneessa
20.03.19 EEVA KILPI – RUNON JA PROOSAN TAITAJA
FM Hannele Koli-Siiteri
27.03.19 SUOMEN KIVIKAUDEN KAMPAKERAAMIKOT
FL EERO MUURIMÄKI, Työväenopisto
03.04.19 HAUKI, KARHU JA KUUKKELI – HELSINGIN JULKISTEN VEISTOSTEN JOUKOSSA
Toimittaja Eva Vikstedt
10.04.19
KLO 11
LUENTO
SAKSA TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN – TAKAISIN EUROOPAN KESKIÖÖN
Toimittaja,VTM Paula SCHUTH, Työväenopisto
KESKIVIIKKOISIN PIT-KO:N KORTTELIKERHO, os. VÄHÄNTUVANTIE 4 A
Klo 12 keittolounas + kahvi + leivonnainen 5 euroa
17.04.19 Huom ! Ei Ohjelmaa Vähäntuvantien Kerhokuoneessa
Pääsiäisloma
24.04.19 HELMIÄ SUOMALAISESTA RUNOUDESTA
Lausuntataiteilija Iiro Kajas
08.05.19 Retkipäivä
15.05.19 Korttelikerhon 15-vuotisjuhla
” ILO ON ENERGIAA,
JOKA LISÄÄNTYY JAKAMALLA. ”
Valovoimaa, Maija Paavilainen
Kesäkauden Ikäväkiohjelma
PIT-KO PITÄJÄNMÄEN-KONALAN IKÄIHMISET ry
vastaa Korttelikerhon toiminnasta. Yhdistyksen aktiiviset jäsenet tulevat joka keskiviikko klo 10 alkaen järjestämään kerhotilat kuntoon, ennen kuin väki alkaa kokoontua Leikkipuisto Vähätuvalle. Opaskyltti on viety kadun varteen, sisääntulo siistitty, tuolit ja penkit paikoillaan, esitykseen tarvittavat apuvälineet esillä, ruokaliput myynnissä, keitto lämpiämässä, kahvi tippumassa, muut tarjottavat ja astiat valmiina, esitelmänpitäjä tulossa ja laulut valittuina.
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä Korttelikerhon tapaamisissa. Liittymislomakkeita saa joko sihteeriltä tai kassanhoitajalta. Jäsenmaksu on 12 euroa vuonna 2019
—
Puheenjohtaja Kaija Hömppi
kaija.homppi@kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja Maj-Len Remahl
majlen.remahl@gmail.com
Sihteeri Riitta Mäenpää riittahelena43@gmail.com
Rahastonhoitaja Eija Tuominen
Kassanhoitaja Tuula Westerlund
Muut hallituksen jäsenet:
Mauri Astikainen Raila Lamminen
Seija Turunen Mirja Turunen
Hallituksen varajäsenet:
Galina Nygrén Laila Äänisalo
Maisa Horsma Tuula Minkkinen
Isäntä Mauri Astikainen
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet hoitavat sovittuja erityistehtäviä ja projekteja. Heidän lisäkseen osallistuu useita vapaaehtoisia tilan kalustamiseen, ruokailun järjestämiseen ja ohjelmaosuuksiin.
The post Uskomattoman aktiivinen ryhmä: Pitäjänmäen-Konalan ikäihmisten korttelikerhon kevään ohjelma appeared first on Pitäjänmäki.
]]>Pitäjänmäki-seura
29.10.2018
Toimintasuunnitelma vuodelle 2019
Pitäjänmäki-seura edistää kaupunginosamme asukkaiden ja yhteisöjen tarpeita ja toiveita alueella jolla yhdistyvät vanhojen kyläyhteisöjen ja teollisuusalueiden perinteet ja nopeasti kehittyvän kaupunginosan dynamiikka. Keskeisenä tavoitteena on asukkaiden aktivoiminen omaehtoiseen osallistumiseen sekä Seuran puitteissa että Pitäjänmäen monipuolista toimintatarjontaa käyttäen.
Vuoden 2018 aikana on seura uudistanut ja kehittänyt useita toimintojaan. Tätä työtä jatketaan vuonna 2019.
Toiminnan painopisteisiin vuonna 2019 tulevat kuulumaan:
1. Yhteenkuuluvuuden ja pitäjänmäkeläisen identiteetin tukeminen kaupunginosan koko alueella.
2. Pitäjänmäen aktiivisen ja monipuolisen kulttuuri- ja harrastustoiminnan tukeminen.
3. Kaavoitus-, liikenne- ja muiden suunnitelmien seuraaminen, pitäjänmäkeläisten näkemysten kokoaminen ja niiden pohjalta lausuntojen antaminen, mielipiteiden esittäminen ja omien aloitteiden tekeminen.
4. Alueen toimivuuden, viihtyvyyden, imagon ja luontoarvojen edistäminen aloitteiden tekemisen ja oman toiminnan kautta.
5. Aktiivinen yhteydenpito alueella toimivien ja vaikuttavien yhteisöjen, järjestöjen, asukasryhmien ja muiden toimijoiden kanssa.
6. Yhteistyön kehittäminen Pitäjänmäen VPK:n kanssa jonka tavoitteena on uusien aktiivien saaminen mukaan toiminnan turvaamiseksi.
7. Yhteyksien ja yhteistyön kehittäminen ja aktivoiminen Pitäjänmäellä toimivien yritysten kanssa kaupunginosan toimintojen, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi.
8. Yhteistyön kehittäminen naapurialueiden kaupunginosayhdistysten, etenkin Konala-seuran ja Pajamäki-seuran kanssa.
9. Pitäjänmäki-seuran julkisen kuvan modernisointi mm. sosiaalista mediaa ja muuta verkkoläsnäoloa kehittämällä.
10. Uudempien pitäjänmäkeläisten tuominen mukaan Pitäjänmäki-seuran piiriin ja kaupunginosan muuhun yhdistystoimintaan.
11. Muistipiirin ja muiden asukasryhmien toiminnan tukeminen.
Suuret tilaisuudet
Vuoden 2019 suuret yleisötilaisuudet tulevat olemaan:
1. Pitäjänmäki-päivä 1 syyskuuta 2019
Pitäjänmäki-seuran päätapahtuma tulee jälleen olemaan syyskuinen Pitäjänmäki-päivä urheilukentän, kirjaston, nuorisotalon ja koulun alueella. Jo vuonna 2018 uudistettiiin tilaisuutta siten että Pitäjänmäen ja seuran profiilia ja näkyvyyttä nostettiin. Yhteistyötä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa jatketaan ja toimijoiden lukumäärää pyritään kasvattamaan. Seuran omaa esittelyä kehitetään ja jäsenhankintaa tilaisuuden yhteydessä aktivoidaan. Tilaisuuteen odotetaan arviolta 600-700 kävijää, ehkä enemmänkin.
2. Koskitapahtuma Strömbergin puistossa 18 toukokuuta 2019
Koskitapahtuma järjestetään toukokuisena viikonloppu-iltapäivänä perhe-piknik periaatteella. Ohjelmaa ja informaatiotarjontaa kehitetään jotta tilaisuus edistäisi pitäjänmäkeläistä identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta entistä tehokkaammin. Pitäjänmäki-seura esittelee myös omaa toimintaansa. Jos rakennustyöt puiston reunassa aiheuttavat ongelmia tilaisuuden järjestämiselle siirretään se toiseen paikkaan. Tilaisuuteen odotetaan arviolta 300-400 kävijää.
3. Strömbergin leikkipuiston vappujuhla huhtikuun lopussa 2019
Tilaisuus järjestetään vuosittain keväisen lauantai-iltapäivän aikana yhteistyössä leikkipuiston henkilökunnan, vanhempien ja muiden Strömbergin alueen asukkaiden kanssa. Suunnittelusta, ohjelmasta ja muusta käytännön toteuttamisesta vastaavat paikalliset järjestäjät. Pitäjänmäki-seura toimii kuitenkin vastuullisena järjestäjänä huolehtien viranomaisten edellyttämistä toimista ja mahdollisuuksien mukaan lasten toimintaan liittyvien kustannusten kattamisesta. Jos tilaisuus järjestetään vuonna 2019 on seura läsnä esittelemässä omaa toimintaansa. Tilaisuuteen odotetaan arviolta 300-400 kävijää.
Muita tilaisuuksia ja projekteja
1. Teematilaisuudet kirjastolla
Vuoden 2019 aikana kiinnitetään erityistä huomiota osallistumisen lisäämiseen. Tässä tarkoituksessa tullaan vuoden aikana järjestämään kokoontumisia joissa kerrotaan ja keskustellaan Pitäjänmäkeen liittyvistä ajankohtaisista tai muuten kiinnostavista ja pitäjänmäkeläisyyttä edistävistä asioista. Tavoitteena on kokoontua Pitäjänmäen kirjastossa kolme kertaa kevätkauden ja kolme kertaa syyskauden aikana. Osa tilaisuuksista pyritään järjestämään yhteistyössä kirjaston kanssa.
2. Nuolipuiston kivikautisen asuinpaikan kaivaukset
Vuonna 2018 jatkettiin Nuolipuiston kivikautisen löytöpaikan kaivauksia pitkän tauon jälkeen. Pitäjänmäki-seura tuki tämän viikonlopun kestävän Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston projektin toteuttamista. Vuonna 2019 jatketaan tätä yhteistyötä projektia johtavien arkeologien ja Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston kanssa. Kuvamme vuoden 2018 kaivauksista.
3. Kulttuuritilaisuudet
Pitäjänmäen laajan kulttuuri- ja harrastustoiminnan tukemiseksi kartoitetaan toiminnan laajuus ja kehitetään monipuolista käytännön yhteistyötä halukkaiden toimijoiden kanssa.
Muuta
Pitäjänmäki-seuran toiminnan kehittäminen ja seuran edustavuuden vahvistaminen edellyttävät myös tiettyjä muutoksia toimintatapoihimme. Siltä osin kun nämä edellyttävät muutoksia sääntöihin tullaan ne ottamaan esiin vuoden 2019 kevätkokouksessa. Suunniteltuja muutoksia ovat:
1. Siirtyminen erillisten kevät- ja syyskokousten pitämisestä yhteen alkukeväällä pidettävään vuosikokoukseen. Tämä vähentää kustannuksia ja vapauttaa voimavaroja hallinnollisesta työstä toimintaan. Sääntömuutosesitys tehdään vuoden 2019 kevätkokoukselle ja uuteen järjestelmään siirryttäisi vuoden 2020 alusta.
2. Sähköposti-viestinnän ja sosiaalisen median ja seuran kotisivun käytön tehostaminen kustannusten hallitsemiseksi. Jo kahden kokouskutsun lähettäminen postitse maksaa seuralle yli puolet siitä jäsenmaksusta jonka vastaanottaja seuralle maksaa. Postitus vie myös paljon vapaaehtoisten aikaa joka on järkevämpi käyttää itse toimintaan. Esityksenä tulee olemaan että vain erityisestä toivomuksesta mikäli jäsen ei käytä sähköpostia lähetetään vuosikokouksen kutsu postitse.
3. Yhteisöjen ja yritysten osallistumisen lisäämiseksi ehdotetaan vuoden 2018 syyskokoukselle että jäsenmaksut vuodelle 2019 määriteltäisi uudella tavalla. Henkilöjäsenmaksu säilyisi ennallaan:
a) Henkilöjäsen 10 Euroa
b) Yhteisöjäsen, joka voi olla järjestö, yritys tai muu yhteisö, 50 Euroa
c) Kannatusosallistuminen järjestöille ja yrityksille jotka eivät katso mahdolliseksi tai käytännölliseksi liittyä jäseneksi, vähintäin 50 Euroa.
Esitetään lisäksi että Pitäjänmäki-seuran hallitus voi erityisissä tapauksissa sopia alemmasta yhteisöjäsenmaksusta. Hallitus valtuutetaan myös sopimaan kannatusosallistumisen tarkoituksenmukaisista muodoista ja maksuista.
The post Pitäjänmäki-seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2019 appeared first on Pitäjänmäki.
]]>Pitäjänmäki-seuran hallituksen puolesta Strömbergin leikkipuiston vapputilaisuudessa olivat paikalla Jussi-Petteri Lappi (vas), Jan Furstenborg ja Mikko Kääriäinen. Pitäjänmäki-seura toimi tilaisuuden muodollisena ja vastuullisena järjestäjänä.
PITÄJÄNMÄKI-SEURAN HALLITUS vuodelle 2019
Puheenjohtaja
Jan Furstenborg
Partiotie 16
00370 HELSINKI
pitajanmakiseura@elisanet.fi
j.furstenborg@bluewin.ch
Sihteeri
Sirpa Aromaa
sirpa.aromaa@suomi24.fi
Reijo Kallinen
Reijo.kallinen@kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja
Jouni Kekkonen
jouni.kekkonen@kolumbus.fi
Matti Kiisseli
matti.kiisseli@pp.inet.fi
Mikko Kääriäinen
mikonkiska.oy@gmail.com
Taloudenhoitaja, jäsenrekisteri
Jussi-Petteri Lappi
pitajanmakiseura@elisanet.fi
jussi-petteri.lappi@pp.inet.fi
Janne Leivo
janneleivo@kolumbus.fi
Mirja Turunen
55mirri@gmail.com
The post Pitäjänmäki-seuran hallitus 2019 appeared first on Pitäjänmäki.
]]>
hyvää joulunalusaikaa ja aikanaan hyvää joulua! Tässä kirjeessä tiedot Malmi-Seuran jäsenmaksua varten, Malmin Kuvalehti toimitetaan kotiin jäsenille, ja kutsu vuosikokoukseen torstaina 27.12. klo 18 Malmin kirjastoon. Malmin Kuvalehti on erinomainen tuliainen ja lahjavinkki ja sitä voi ostaa 5 € hinnalla Malmin Suomalaisesta kirjakaupasta, Foto-Mannelinilta ja Malmi-Seuran tilaisuuksista. Jos sinulla on Malmiin liittyviä juttuideoita tai valokuvia Malmin Kuvalehteen, niin ota yhteyttä: laurila.m@gmail.com.
Esityslista
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja pöytäkirjan tarkastajat
2. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Vuoden 2017 toimintakertomuksen hyväksyminen
4. Vuoden 2017 tilit ja toiminnantarkastajien lausunto
5. Vahvistetaan vuoden 2017 tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus tilivelvollisille.
6. Hyväksytään vuoden 2019 toimintasuunnitelma
Malmi-Seura seuraa Malmin kehittymistä ja on mukana luomassa viihtyisää ja monipuolista asuinympäristöä malmilaisille, järjestää tilaisuuksia ja kehittää Malmia vehreänä, viihtyisänä ja toimivana liikenteellisenä ja toiminnallisena solmukohtana, jossa on hyvä asua ja työskennellä.
Malmin historian tunnetuksi tekeminen on olennainen osa toimintaa
Malmi-Seura tekee yhteistyötä Malmilla toimivien virkamiesten, toimijoiden ja järjestöjen kanssa.
Malmin Kuvalehti ilmestyy vuonna 2019 39. kerran.
7. Määrätään vuoden 2019 jäsenmaksu
Nyt jäsenmaksu on 10€, perheenjäseneltä 5€ ja siihen sisältyy Malmin Kuvalehti. (1 / talous).
8. Päätetään johtokunnan ja tilintarkastajien palkkioista
Nykyisin johtokunnalle ei makseta mitään ja johtokunta ehdottaa samaa vuodelle 2019. Tilintarkastajille maksetaan palkkio kohtuullista laskua vastaan.
9. Hyväksytään vuoden 2019 talousarvio
Taloudenhoitaja esittelee kokouksessa jaetun talousarvioesityksen.
10. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi
11. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle vuosiksi 2019-20.
12. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
13. Päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta.
14. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään 30 päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta haluaa syyskokoukselle esittää.
15. Kokouksen päättäminen
Jäsenmaksu 2018
Malmi-Seuran jäsenmaksu on edullinen! Se on edelleen 10 euroa ja muilta saman perheen jäseniltä 5 euroa. Maksaneille jäsenille Malmin Kuvalehti toimitetaan kotiin jäsenetuna.
Maksuun tarvittavat tiedot ovat kääntöpuolella.
HUOM! Muistakaa merkitä viitenumero 3078.
Malmi-Seuran jäsenmaksu vuodelle 2018
Maksutiedot:
Maksun saaja: Malmi-Seura ry
Tilille nro: FI47 2084 1800 0149 98
BIC BIC NDEAFIHH
Viite 3078 (MUISTA MERKITÄ VIITE!)
Jäsenmaksu 2016: 10 euroa, perheenjäseniltä 5 euroa
Eräpäivä: 18.12.2018
Muistattehan ilmoittaa osoitteenmuutokset ym. mahdolliset muutokset jäsentiedoissa.
The post Malmi-Seuran syyskokous 27.12.2018 appeared first on Malmi.
]]>
hyvää joulunalusaikaa ja aikanaan hyvää joulua! Tässä kirjeessä tiedot Malmi-Seuran jäsenmaksua varten, Malmin Kuvalehti toimitetaan kotiin jäsenille, ja kutsu vuosikokoukseen torstaina 27.12. klo 18 Malmin kirjastoon. Malmin Kuvalehti on erinomainen tuliainen ja lahjavinkki ja sitä voi ostaa 5 € hinnalla Malmin Suomalaisesta kirjakaupasta, Foto-Mannelinilta ja Malmi-Seuran tilaisuuksista. Jos sinulla on Malmiin liittyviä juttuideoita tai valokuvia Malmin Kuvalehteen, niin ota yhteyttä: laurila.m@gmail.com.
Esityslista
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja pöytäkirjan tarkastajat
2. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Vuoden 2017 toimintakertomuksen hyväksyminen
4. Vuoden 2017 tilit ja toiminnantarkastajien lausunto
5. Vahvistetaan vuoden 2017 tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus tilivelvollisille.
6. Hyväksytään vuoden 2019 toimintasuunnitelma
Malmi-Seura seuraa Malmin kehittymistä ja on mukana luomassa viihtyisää ja monipuolista asuinympäristöä malmilaisille, järjestää tilaisuuksia ja kehittää Malmia vehreänä, viihtyisänä ja toimivana liikenteellisenä ja toiminnallisena solmukohtana, jossa on hyvä asua ja työskennellä.
Malmin historian tunnetuksi tekeminen on olennainen osa toimintaa
Malmi-Seura tekee yhteistyötä Malmilla toimivien virkamiesten, toimijoiden ja järjestöjen kanssa.
Malmin Kuvalehti ilmestyy vuonna 2019 39. kerran.
7. Määrätään vuoden 2019 jäsenmaksu
Nyt jäsenmaksu on 10€, perheenjäseneltä 5€ ja siihen sisältyy Malmin Kuvalehti. (1 / talous).
8. Päätetään johtokunnan ja tilintarkastajien palkkioista
Nykyisin johtokunnalle ei makseta mitään ja johtokunta ehdottaa samaa vuodelle 2019. Tilintarkastajille maksetaan palkkio kohtuullista laskua vastaan.
9. Hyväksytään vuoden 2019 talousarvio
Taloudenhoitaja esittelee kokouksessa jaetun talousarvioesityksen.
10. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi
11. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle vuosiksi 2019-20.
12. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
13. Päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta.
14. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään 30 päivää ennen kokousta tai jotka johtokunta haluaa syyskokoukselle esittää.
15. Kokouksen päättäminen
Jäsenmaksu 2018
Malmi-Seuran jäsenmaksu on edullinen! Se on edelleen 10 euroa ja muilta saman perheen jäseniltä 5 euroa. Maksaneille jäsenille Malmin Kuvalehti toimitetaan kotiin jäsenetuna.
Maksuun tarvittavat tiedot ovat kääntöpuolella.
HUOM! Muistakaa merkitä viitenumero 3078.
Malmi-Seuran jäsenmaksu vuodelle 2018
Maksutiedot:
Maksun saaja: Malmi-Seura ry
Tilille nro: FI47 2084 1800 0149 98
BIC BIC NDEAFIHH
Viite 3078 (MUISTA MERKITÄ VIITE!)
Jäsenmaksu 2016: 10 euroa, perheenjäseniltä 5 euroa
Eräpäivä: 18.12.2018
Muistattehan ilmoittaa osoitteenmuutokset ym. mahdolliset muutokset jäsentiedoissa.
The post Malmi-Seuran vuosikokous 27.12.2018 klo 18 Malmin kirjastossa appeared first on Malmi.
]]>Vastaajien kesken arvotaan kahden leffalipun paketti, joka lähetetään voittajalle kyselyn päätyttyä. Lisätietoa kyselystä ja maisteriohjelmassa toteutettavasta tutkimuksesta löydät linkin takaa!
Linkki kyselyyn: https://urbanacademy.fi/usp304/haaga-kysely/
Kiitos yhteistyöstä!
Ystävällisin terveisin,
Kaupunkitutkimuksen- ja suunnittelun maisteriohjelman opiskelijat
The post Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kysely Haagan alueesta appeared first on Etelä-Haaga.
]]>
The post Marttilan kylän joulukalenteri appeared first on Pitäjänmäki.
]]>Pian tämän kokouksen jälkeen kutsummekin näitä vastuutahoja uuteen tilaisuuteen kertomaan pitskulaisille mitä he voivat ja aikovat asukkaiden esiin nostamien ongelmien ja toiveiden suhteen tehdä.
Itse syyskokouksessa käsitellään ensi vuoden toimintasuunnitelma ja valitaan Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle.
Kokoukselle ehdotetaan myös hallituksen jäsenmäärän kasvattamista nykyisestä kahdeksasta siten että tarpeen mukaan voidaan valita jopa 12 jäsentä. Olemme yrittäneet uudistaa seuran toimintaa tämän vuoden aikana ja työn on tarkoitus jatkua myös ensi vuonna. Siksi toivommekin että löytyisi lisää pitskulaisia jotka voisivat olla aktiivisesti tässä mukana.
Ilman maksavia jäseniä ei seura voi toimia. Jos liittyy nyt seuran jäseneksi ja maksaa jäsenmaksun kirjataan se ensi vuoden eli 2019 maksuksi.
Jäseneksi liittyminen on helppoa. Maksamalla henkilöjäsenen 10 Euron vuoden 2019 jäsenmaksun seuran tilille FI3220601800006356 asia hoituu. Jäsenen nimi, osoite ja sähköpostiosoite pitäisi myös muistaa ilmoittaa. Myös syyskokouksessa voi liittyä jäseneksi ja maksaa vuoden 2019 jäsenmaksu.
Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja
—
KOKOUSKUTSU
Pitäjänmäki-seuran jäsenet kutsutaan seuran syyskokoukseen joka pidetään Pitäjänmäen kirjastossa Jousipolku 1 Helsinki tiistaina 27 marraskuuta 2018 alkaen klo 18.00.
Kokouksen jälkeen n. klo 19.00 käydään lyhyt yleiskeskustelu alueen liikennejärjestelyistä ja ongelmista. Mikäli halutaan voidaan tämän asian käsittelyä jatkaa eri kokouksessa.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 kohdassa mainitut asiat
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.
4. Käsitellään hallituksen esittämä sääntömuutosehdotus ja päätetään sääntöjen muuttamisesta (esitetään hallituksen jäsenmäärän muuttamista, nykyisissä säännäissä 8, muutetuissa säännöissä 8 – 12).
5. Hyväksytään seuraavan vuoden 2019 toimintasuunnitelma
6. Käsitellään ja vahvistetaan vuoden 2019 talousarvio sekä määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus.
7. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi.
8. Valitaan jäsenet hallitukseen erovuoroisten ja eroavien jäsenten tilalle ja täydennetään hallitusta tarvittaessa uusilla jäsenillä jotka vahvistetaan kevätkokouksessa.
8. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.
9. Valitaan yhdistyksen edustajat muiden yhdistysten kokouksiin, mikäli yhdistyksellä on tällainen oikeus.
10. Päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta sääntöjen määräämissä rajoissa.
11. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista hallitukselle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka hallitus haluaa syyskokoukselle esittää.
Kokouksessa on kahvitarjoilu.
Ystävällisin terveisin
Pitäjänmäki-seuran hallitus
Jan Furstenborg
puheenjohtaja
The post Liikenne ja palvelut Pitäjänmäki-seuran syyskokouksessa 27 marraskuuta appeared first on Pitäjänmäki.
]]>
The post Kallion Laulun Joulun sävel konsertti 28.11.2018 klo 19.00 appeared first on Etelä-Haaga.
]]>Syyskokousesityslista-2018.pdf
The post Savela-Seuran syyskokous appeared first on Savela.
]]>Turkismiehenpolku joka kulkee Turkismiehentien jatkeena Viinentielle on lasten koulureitti. Talvella siellä lasketaan mäkeä ja kesäisin ajetaan fillarilla. Nyt siellä ajetaan usein myös autoilla ja moottoripyörillä, liikennemerkeistä välittämättä.
Puhuin ongelmasta tänään kaupungin vastuuhenkilöiden kanssa ja lähetin sähköiseen asioitiin tämän lyhyen kirjeen:
”Asukkaiden havaintojen mukaan on Turkismiehenpolulla suhteellisen säännöllistä henkilöautoliikennettä urheilukentän suuntaan ja sieltä pois. Nopeudet saattavat olla suuriakin.
Tämä huolestuttaa monia kun kyseessä on kävelytie jota koululaiset käyttävät päivittäin ja jolla myös leikitään paljon. Molemmilla puolilla on puistoaluetta ja Turkismiehenpolulle johtavaa jyrkähköä alamäkeä käytetään talvisin liukumäkenäkin.
Ainoa kiinteistö joka tarvitsee Turkismiehenpolkua ajoneuvoliikenteelle on Viinentien kulmassa oleva omakotitalo, ja sekin vain parinkymmenen metrin matkalla. Koulun ja kirjaston kaikkiin osiin on yhteys Turkismiehentieltä.
Toivomuksena on että harkitaan kulkuesteen sijoittamista sopivaan kohtaan, esimerkiksi koulun Turkismiehenpolun puoleisen sisäänkäynnin jälkeen.
Jan Furstenborg, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja”
The post Turkismiehenpolulle tarvitaan moottoriajoneuvojen kulkueste appeared first on Pitäjänmäki.
]]>The post Asukkailta – sekä nuorilta että vanhemmiltakin – pyydetään ehdotuksia ympäristömme ja viihtyvyytemme parantamiseksi appeared first on Pitäjänmäki.
]]>PITKO joksi korttelikerhon nimi lyhentyy on todella aktiivinen ikäihmisten yhteisö. Kuten monet muut kaupunginosamme toimijat tarvitsisi korttelikerho paljon tilavammat ja myös käyttöajoiltaan joustavammat puitteet kokoontumisilleen.
Kunnollisten asukastilojen etsimisen tuleekin olla myös Pitäjänmäki-seuran ensi vuoden työohjelmassa. Pitäjänmäki on sekä perinteikäs että nopeasti kasvava kaupunginosa ja yhteisö josta löytyy paljon toimintaa eikä tilojen puute saisi tätä asukasosallistumista rajoittaa.
Ensi keskiviikkona klo 11 – 12 on luennoitsijavuorossa Paula Aittola joka puhuu suun terveydestä. Tilaisuuden jälkeen on kuten aina tarjolla keittolounas 5 Euron hintaan.
The post Pitäjänmäen aktiiviset ikäihmiset tarvitsevat parempia tiloja appeared first on Pitäjänmäki.
]]>Longinoja virtaa noin 6km matkan Tapanilan Malmin ja Savelan kautta Vantaanjokeen, purolla on järjestetty vuosittain näin syksyllä kunnostustalkoita sekä taimenten kudun syysseurantaa
2018 Syystalkoot ovat 23.9. klo 10.00 alkaen, talkoopaikka sijaitsee tällä kertaa Ala-Malmilla Haaga-Helian edessä olevan sillan viereisellä nurmialueella. Paikalle pääsee kätevästi julkisilla, läheltä löytyy myös parkkipaikkoja
Lisätietoa ja ilmoittautuminen Juha Salonen sähköpostitse (juha.salonen@skes.fi) tai Matti Saloselta puhelimitse (050 359 0414). Mukaan pääsee myös ilmoittautumalla Facebook -tapahtumaan tai kommentoimalla sivun kommentit -osioon.
Lue myös Koillis-Helsingin Lähitieto
The post LONGINOJALLA TAPAHTUU appeared first on Savela.
]]>
The post Kallion Laulun syyskausi appeared first on Etelä-Haaga.
]]>
The post Osallistu Kehärata tanssii -yhteisötanssifestivaaliin appeared first on Malmi.
]]>Su 5.8. klo 15.00 – 17.00 Lähtöpaikka: Ala-Malmin puistotien ja Tattariharjuntien risteyksen bussipysäkki, Raetie 3394 (esim. Rautatientorilta lähtevä bussi 77 Jakomäkeen, jää pois Raetien pysäkillä 3393)
Pe 10.8. klo 18.00 – 20.00 Lähtöpaikka: Ala-Malmin puistotien ja Tattariharjuntien risteyksen bussipysäkki, Raetie 3394
Su 12.8. klo 15.00 – 17.00 Lähtöpaikka: Ala-Malmin puistotien ja Tattariharjuntien risteyksen bussipysäkki, Raetie 3394
To 16.8. klo 18.00 – 20.00 Lähtöpaikka: Ala-Malmin puistotien ja Tattariharjuntien risteyksen bussipysäkki, Raetie 3394
Su 19.8. klo 15.00 – 17.00 Lähtöpaikka: Ala-Malmin puistotien ja Tattariharjuntien risteyksen bussipysäkki, Raetie 3394 Varusteet: pitkät housut, saappaat, työrukkaset ja vesipulloja. Tervetuloa mukaan!
Tapahtuman järjestää Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) yhdessä Malmi-seuran kanssa Lisätietoa: Minna Mäkinen, puh. 044 5854 044 (päivisin vain tekstiviestit) (
Muut kitkentätalkoot löydät Helsyn tapahtumakalenterista: www.sll.fi/uusimaa/helsy/tapahtumat
The post JÄTTIPALSAMIN KITKENTÄTALKOOT 2018 ALKAVAT appeared first on Malmi.
]]>HENKILÖTIETOJEN SUOJA
Munkinseutu ry – Munksnejden rf on Munkkiniemen, Munkkivuoren, Niemenmäen, Talinrannan, Kuusisaaren ja Lehtisaaren alueella toimiva kaupunginosayhdistys. Kaupunginosayhdistyksen tehtävien hoitamiseksi yhdistys ylläpitää ja käsittelee henkilötietoja jäsenistään.
Yhdistys kerää henkilötietoja vain edellä mainittuun tarkoitukseen ja vain siinä laajuudessa kuin se on tarpeen. Oheisesta tietosuojaselosteesta löytyy tarkempia tietoja henkilötietojen käsittelystä.
Tietosuojaseloste
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679) 13 artikla
Laatimispvm: 25.5.2018
Rekisterin pitäjä |
Munkinseutu ry – Munksnejden rf
c/o Tarja Sarjakoski, tarja.sarjakoski@iki.fi
|
Yhteyshenkilö rekisteriä koskien
|
Fred Packalén, fred.packalen@freddis.fi |
Rekisterin nimi
|
Jäsenrekisteri |
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
|
Henkilötietojen käsittely perustuu EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 a -kohtaan. Henkilötietojen käsittely on tarpeellista kaupunginosayhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi eli työskennellä toiminta-alueensa asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi, asumisolosuhteiden sekä sivistyksellisten ja sosiaalisten olojen kehittämiseksi, vaikuttaa tätä koskevaan yhteiskuntasuunnitteluun sekä työskennellä ympäristön suojelemiseksi sekä sen laadun parantamiseksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys mm. järjestää jäsenilleen kokouksia, esitelmä-, tiedotus- ja muita tilaisuuksia, tekee aloitteita sekä antaa lausuntoja. |
Henkilötietojen säilytysaika | Henkilö- ja jäsentiedot säilytetään jäsenyysajan ja 1 vuoden sen jälkeen. |
Rekisterin tietosisältö |
Henkilötiedot: sukunimi, etunimet, asiointikieli, postiosoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite.
Jäsentiedot: jäsenlaji, liittymispäivä, eropäivä.
|
Säännönmukaiset tietolähteet | Henkilö- ja jäsentiedot saadaan jäseneltä itseltään. |
Tietojen luovuttaminen | Henkilö- ja jäsentietoja ei luovuteta. |
Tietojen siirto EU:n tai ETAn ulkopuolelle | Rekisterin tietoja ei siirretä Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle. |
Rekisterin suojauksen periaatteet | ATK-laitteet ja tietoverkko on fyysisesti suojattu ja ne sijaitsevat lukitussa tilassa. Tietoverkko on suojattu palomuurilla ja muilla teknisillä toimenpiteillä. |
Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista | Jäsenellä on oikeus tarkastaa omat jäsenrekisteritietonsa. Kirjallisen tarkastuspyynnön voi toimittaa 2-kohdan yhteyshenkilölle. Tarkastusoikeus on maksuton ensimmäisellä kerralla. Jäsenellä on oikeus vaatia rekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaamista. Korjauspyyntö on tehtävä yksilöidysti 2-kohdan yhteyshenkilölle. |
Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle | Jäsenellä on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle, jos jäsen katsoo, että henkilötietojen käsittelyssä rikotaan tietosuoja-asetusta. |
The post Tietosuoja appeared first on Munkinseutu.
]]>
Klikkaa kuvaa saadaksesi sen isommaksi
The post Haagalainen etsii uutta toimittajaa appeared first on Etelä-Haaga.
]]>Haagassa toimivan kuoron Kallion laulu keväinen konsertti pidetään tällä kertaa Pitäjänmäen kirkossa to 17.5.2018 klo 18-19.30. Ohjelmistossa on mm. elokuvamusiikkia. Kuoroa johtaa Anni Tolvanen. Konserttiin on vapaa pääsy! Ohjelma 15 €.
Tervetuloa
The post Kallion laulun Kevätkonsertti to 17.5.2018 appeared first on Etelä-Haaga.
]]>Helsingin Uutiset 28.-29.4.
Suunnitelmista on saatavana lisätietoa 7.-28.5. Pukinmäen kirjastossa sekä helsingin kaupungin verkkosivuilla https://www.hel.fi/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/
Kaavoittajat ovat tavattavissa osana Malmin päivän tapahtumia lauantaina 19.5. klo 11-15 Ala-Malmin puistossa tai Malmitalon aulassa
The post Savelaan suunnitteilla täydennysrakentamista appeared first on Savela.
]]>Isompien kaupunkien paikkanimistöllä on moninaiset juuret historian eri kerrostumissa. Tämä näkyy myös Munkkiniemen kadunnimissä. Eliel Saarisen suunnitelmaan kuuluneet erikoistyyppiset nimet (esim. Rannalla-Vid Stranden, Linnalle-Till Borgen) hylättiin jo taajaväkisen yhdyskunnan aikana. Lisää muutoksia ja tarkistuksia tehtiin Helsingin suuren alueliitoksen jälkeen.
VANHAA JA ENTISTÄ
Muutamat Munkkiniemen kadut juontuvat hyvinkin vanhoista paikannimistä. Huopalahdentie ja Laajalahdentie viittaavat jopa keskiaikaan (Hoplax, Bredvik). 1600-luvun kartasta löytyvä Locklax selitää nykyisen Lokkalantien ja Rakuunantien taustana on vanhaa perua oleva Dragonåkern. Myös Ritokalliontie ja -polku, Saunalahdentie sekä Pikkuniementie on johdettu vanhoista paikannimistä.
Monilla teillä on ollut viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana kaksi tai kolmekin eri nimeä. Niitä on muutettu eri vaiheissa tai joskus yhdistetty yksi tie toisen kadun osaksi. Enää ei Munkkiniemestä löydy tällaisia: Kaskitie (nykyisin Professorintie), Oravatie (Rakuunantie), Ruuhikuja (Ramsaynrannan osa), Lehtisaarentie (Nuottapolku), Poikkitie (Kadetintien osa), Länsitie (Solnantie).
RYHMÄNIMIÄ
Ei ole yllättävää, että Munkkiniemen kartanoon tavalla tai toisella liittyviä kadunnimiä on runsaasti, reilun tusinan verran. On Hollantilaisentie, Tallikuja, Kivitorpantie ja Tiilimäki, joitakin mainitakseni.
Varsinaisia keksittyjä ryhmänimiä Munkkiniemeen luotiin vuonna 1950 kahdelta alalta eli kalastuksesta ja yliopistomaailmasta. Tiilimäen perukoilla sijaitsevat rannan tuntumassa Nuottapolku, Tuulaspolku ja Apajapolku. Ne komppaavat Ritokalliontien pyyntiaihetta (rita = eräs pyydys). Todettakoon vielä, että läheinen Tarvo on vanha pyyntipaikka. Saaren vieritse kulkevaa upouutta moottoritietä kutsuttiin 1960-luvulla epävirallisesti Tarvontieksi.
Henkisen työn ja oppineisuuden mukaan saivat nimensä Professorintie ja Dosentintie. Vielä 1970-luvun kartoissa näkyy myös Maisterintie, joka oli vähän oudosti Munkinpuistossa Dosentien eteläpuolella. Mutta onpa paikkakunnalta kadonnut toinenkin Maisterintie. Ramsaynranta oli nimittäin aiemmin Maisterintie, vuosina 1938-1950. Se oli huomionosoitus paikalliselle voimahahmolle, maisteri Sigurd Steniukselle.
PERUSTIELTÄ TIETOKUJALLE
Jotkut tiet on nimetty varsin ilmeisin perustein, kuten Munkkiniemenranta tai Munkinpolku.Selviä ovat myös Rantapolku ja Uimarinpolku. Kadetintie (aiemmin Tykkitie) alkaa entiseltä Kadettikoululta ja Tietokuja vie IBM:n toimitaloon. Kärkitie sijaitsee Pikkuniemen kärjessä, kun taas Solnantie viestii ruotsalaisesta kummikunnasta. Suurmiesnimistöstä Munkkiniemeen ulottuu Paciuksenkatu.
Komeasti kansakunnan valtiolliseen ytimeen kytkeytyy Perustie, joka on saanut nimensä vuonna 1919. Alkuperäinen tarkoite on perustuslaki. Siis Perustuslaintie, lyhennettynä Perustie. Perutuslaeista ensisijainen on valtion toiminnalle pohjan luova hallitusmuoto.Juuri kesällä 1919 vahvistettiin kuningaskaavailujen kariuduttua maamme tasavaltainen hallitusmuoto.
Itse Munkkiniemen (Munksnäs) nimi on jäljitetty keskiaikaan. Vanhimpia kirjoitusasuja ovat sellaiset kuin Mungxnesby ja Myngsnes. Käännösnimeä Munkkiniemi on alettu käyttää vasta 1900-luvulla, sitä ennen suomalaisena vastineena oli Munksnääsi. 1800-lukua kuvaavan kirjan ja elokuvan nimenä pitäisi oikeastaan olla Katariina ja Munksnääsin kreivi.
Veli-Pekka Salminen
Kuva 1: Rauhallisesta Ruuhikujasta tehtiin liikennejärjestelyjen muututtua
Ramsaynrannan vilkas loppupää.
Kuva 2: Kadunkulma Munkkiniemessä
Kuva 3: Tiilirinne laskeutuu kapeana Tiilimäestä kohti rantaa
The post Huomioita Munkkiniemen kadunnimistä appeared first on Munkinseutu.
]]>
Valinnan perusteena ovat alueen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisema-arvot sekä Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenten aktiivinen toimiminen Ruskeasuon siirtolapuutarhan ominaispiirteiden säilymiseksi sekä siirtolapuutarhaviljelyn perinteen eteenpäin välittämiseksi.
Ruskeasuon siirtolapuutarha, kuten jokainen Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta, on merkitty yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi viheralueeksi.
Vuonna 1918 perustettu Brunakärr koloniträdgård (Ruskeasuon siirtolapuutarha) on Helsingin ensimmäinen ja Suomen vanhin alkuperäisellä paikallaan sijaitseva siirtolapuutarha. Siirtolapuutarha-aate tuli Suomeen suoraan Saksasta tai Tanskan ja Ruotsin kautta 1900-luvun alussa. Siirtolapuutarhoilla oli perustamisaikanaan merkittävä sosiaalinen tehtävä kasvavan kaupungin vähävaraisille perheille tarkoitettuna mahdollisuutena vapaa-ajan viettoon ja puutarhaviljelyyn. Erityisesti sota- ja pula-aikana niiden merkitys osana kaupunkilaisten ruokahuoltoa korostui.
Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut
maa-alueen Brunakärr koloniträdgårdsförening rf:lle (Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistys ry:lle) vuoden 2026 loppuun saakka. Ruskeasuolla on tänä päivänä 115 palstaa ja mökkiä, joista yksi on museomökki. Palstat ovat kooltaan 135–680 m2 keskikoon ollessa noin 340 m2 . Mökin omistajat eli yhdistyksen jäsenet vuokraavat palstansa yhdistykseltä, joka hallinnoi aluetta. Yhdistyksen virallinen kieli on ruotsi.
Ruskeasuon siirtolapuutarha on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa pienine mökkeineen sekä vaihtelevan kokoisine palstoineen, vaikkakin alue on pienentynyt kaupungin tarpeiden mukaan. Alue on puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin vuonna 1918 laatiman suunnitelman mukaan jaettu suorakulmaisiin palstakortteleihin puutarhamökkien sijaitessa käytäviltä katsoen aina palstan takareunassa, jotta puutarha avautuisi käytävälle ja ohikulkijoiden katseille. Valtaosa viehättävistä puutarhamajoista eli mökeistä on alkuperäisiä ja
rakennettu ennen 1950-lukua arkkitehti Runar Finnilän piirtämien viiden erilaisen tyyppimökin mukaan, tosin monet ovat vuosien aikana eri tavoin laajennettuja. Kaupunki säätelee rakentamista sekä palstojen käyttöä ja hoitoa ohjeilla ja säännöillä, joita yhdistyksen omat ohjeet täydentävät.
Pikku puutarhojen tilarakenne noudattaa puutarhasuunnittelija Elisabeth Kochin 1920- ja 1930-luvuilla laatimia mallisuunnitelmia. Kuva: Camilla Rosengren
Suurimmassa osassa palstojen puutarhoista on säilynyt piirteitä niiden alkuperäisistä suoralinjaisista muodoista puutarhasuunnittelija ja -neuvoja Elisabeth Kochin esittämien istutus- ja sommitteluperiaatteiden mukaisesti. Yleiseltä käytävältä johtaa suora, perennapenkkien rajaama polku mökille, mökin lähellä on pensailla tai köynnöksillä suojattu istuinryhmä. Puutarhan vanhasta ruutujaosta on luovuttu vain uusien mökkien kohdalla. Monella palstalla viljellään edelleen vihanneksia ja juureksia, joskin monivuotiset kukkakasvit eli perennat, kesäkukat ja nurmikot ovat vallanneet alaa palstojen pinta-alasta. Valtaosa kasvillisuudesta on tyypillistä 1900-luvun puolivälin lajistoa, mutta vielä vanhempia perinteisiä lajeja näkyy kaikkialla. Arvokkaimpia ovat esimerkiksi alkuperäiset omenapuut, joista monet ovat edelleenkin hyväkuntoisia ja satoisia.
Tänä vuonna sata vuotta täyttävä Ruskeasuon siirtolapuutarha elää edelleen aktiivista elämää tarjoamalla sen mökinomistajille ja heidän perheilleen puutarhanhoitoa ja rentoutumista sekä sosiaalista kanssakäymistä. Vierailijoille se antaa mahdollisuuden virkistäytyä nauttimalla lähes kaupungin keskustassa sijaitsevasta idyllisestä puistoalueesta, jonka käytävillä ja muilla yleisillä alueilla voi liikkua vapaasti Nauvontien pääportin aukioloaikoina. Ruskeasuon siirtolapuutarhan yhteisöllisyys ja vanhat perinteet jatkuvat yhä muun muassa talkoopäivien, jäseniltojen ja kaikille avoimen jokavuotisen kesäjuhlan merkeissä.
Valitsemalla vuosittain Vuoden perinnemaiseman / kulttuuriympäristön Maatiainen ry haluaa kiinnittää huomiota arvokkaisiin suomalaisiin kulttuurimaisemiin sekä edistää niiden säilymistä.
Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry on valtakunnallinen yhdistys, joka pyrkii säilyttämään vanhat viljely- ja koristekasvit sekä alkuperäiset kotieläinrodut eli maatiaiskasvit ja -eläimet.
Lisäksi yhdistys vaalii kulttuurimaisemia.
Lisätietoja:
Pj. Kristina Virtanen, Brunakärr koloniträdgårdsförening rf
puh. 044 0240044
Juhlatoimikunnan pj. Ann-Mari Estlander, Brunakärr koloniträdgårdsförening rf
puh. 040 5932329
Perinnemaisemavastaava Leena Saario, Maatiainen ry
puh. 041 5457387
Myös kuvatiedustelut. Kuvien paino-originaalit lähetetään pyydettäessä.
Toiminnanjohtaja Maija Manninen, Maatiainen ry
puh. 044 0457317
The post Ruskeasuon siirtolapuutarha Vuoden 2018 kulttuuriympäristöksi appeared first on Ruskeasuo.
]]>The post Savela-Seuran Kevätkokous 2018 appeared first on Savela.
]]>Nyt on uusien avausten aikaa. Haastamme sinut, hyvä ruskeasuolainen, antamaan panoksesi alueemme kehittämiseen ja liittymään Ruskeasuo-Seuraan!
Ruskeasuo-Seura toimii ja vaikuttaa alueen ja sen asukkaiden hyväksi: valvomme asukkaiden etua, järjestämme tapahtumia ja retkiä, vaikutamme viranomaisiin, luomme yhteyksiä naapurialueisiin ja julkaisemme Ruskeasuolla tapahtuu –lehteä. Liittymällä olet mukana rakentamassa Ruskeasuosta unelmien asuntoaluetta: Avointa, yhteisöllistä ja asukkaidensa näköistä. |
Miten liityt? Maksa 10 euron jäsenmaksu tilille: FI51 6601 0003 5843 56, Ålandsbanken. Taloyhtiön kannatusjäsenmaksu on 30€. Muistathan laittaa viestikenttään yhteystietosi (myös muuttuneet), jotta voit varmistaa lehtesi kotiinkuljetettuna. Pienellä asuinalueella on jokaisella jäsenellä suuri merkitys! Liity meihin ja vaikuta!
|
Seuran esittely
RUSKEASUO-SEURA ry. on perustettu 27.9.1953 ja se on lisätty yhdistysrekisteriin 30.6.1955. Sen päätarkoituksena on viihtyvyyden säilyttäminen ja lisääminen Ruskeasuon alueella mm. tekemällä esityksiä kaupungin päättäville elimille. Seura toimii alueen ja sen asukkaiden hyväksi.
Tätä toimintaa voi tukea liittymällä jäseneksi ja tulemalla toimintaan mukaan. Pienellä asuinalueella jokaisella jäsenellä on suuri merkitys.
Maksa 10 euron vuosittainen jäsenmaksu yhdistyksen tilille: Ålandsbanken FI51 6601 0003 5843 56.Muista kertoa myös nimesi ja osoitteesi, niin saat kotiin kannettuna Ruskeasuolla Tapahtuu -lehden kaksi kertaa vuodessa.
Seura on HELKAn eli Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja Suomen Kotiseutuliiton jäsen.
Järjestämme erilaisia tapahtumia: 25.8.2018 iltapäivällä nautimme yhdessäolosta piknikillä Ratsas/Kurkipuistossa alueen muiden toimijoiden kanssa. Ota yhteyttä matti.hirvola@gmail.com tai mia.malm@evl.fi, jos haluat olla mukana järjestämässä.
Olemme retkeilleet koko perheen voimin ja nauttineet mm. teatteriesityksistä Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa ja Lahden kaupunginteatterissa. Marraskuussa järjestämme perinteisesti nukketeatterin lapsille.
Seuraa ajankohtaista palstaa täällä kaupunginosat.net/ruskeasuo tai Facebookissa ryhmissä Ruskeasuo ja Ruskeasuo-Seura.
Taustatietoja asuinalueesta
NIMI | SÄHKÖPOSTIOSOITE | PUHELINNUMERO |
Jyrki Erra, puheenjohtaja | jyrki.erra (at) welho.com | 050 3003068 |
Taina Toijala Rahastonhoitaja |
taina.toijala (at) suomi24.fi | 050 5968797 |
Taina Haavisto | taina.haavisto (at) elisanet.fi | 050 3660906 |
Matti Hirvola Varapj.
|
matti.hirvola (at)gmail.com | 0400 764518 |
Mirja Hietala (2018)
Hanna Larjavaara |
mirja.j.hietala (at) gmail.com
hannalarjavaara (at) hotmail.com |
|
Mia Malm | mia.malm (at) evl.fi | 050 3877220 |
Sihteeri | ||
Mikael Tikkanen | mikael.tikkanen (at) orton.fi | 0400 474661 |
Pentti Tirkkonen | pentti.tirkkonen (at) welho.com | 050 4343873 |
The post Liity Ruskeasuo-Seuraan ja osallistu tapahtumiimme! appeared first on Ruskeasuo.
]]>Hyvää kevättä kaikille ruskeasuolaisille ja kaikille Ruskeasuon ystäville!
Ruskeasuo-Seuran vuosikokous pidettiin 12.2.2018 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastilla. Seuran puheenjohtajana jatkaa Jyrki Erra. Oheisessa kuvassa hän esittelee Ruskeasuo-Seuran asukasaloitetta lankarullakioskin siirtämisestä Mannerheimintien (Teboil) kulmasta Ratsas/Kurkipuistoon.
Seura on tehnyt myös mm.esityksen HSL:lle raitiovaunu 3:sen lähtöpysäkin lisäämisestä Kuusitien alkuun (nyt Jalavatie).
Johtokunnassa uusina jäseninä 2018 aloittavat Hanna Larjavaara ja Mirja Hietala. Tervetuloa!
Käy sinäkin allekirjoittamassa lankarullakioskin siirtoaloite Rastilla, vaikka Meilahden seurakunnan 3€ lounaalla perjantaisin klo 11.30-13.00. Teemme kuntalaisaloitteen allekirjoitusmahdollisuuden myös verkon välityksellä. Molempi parempi!
Ruskeasuolla tapahtuu -lehti ilmestyy myös tänä vuonna keväällä ja loppusyksyllä. Varmista lehtesi kotiinkanto maksamalla jäsenmaksu á 10€ ja laita maksuusi myös osoitteesi. Jäsenmaksutilimme on:
FI51 6601 0003 5843 56, Ålandsbanken.
Etsimme paikallisia ilmoittajia kotiinkannettuun lehteemme; ota yhteyttä jyrki.erra (at) welho.com – niin olet mukana tukemassa mm. lankarullakioskin uutta esteetöntä elämää Ruskeasuolla.
Myös jos haluat ilmoittaa täällä Helsingin kaupungin Ruskeasuon sivuilla:
Ota yhteyttä jyrki.erra (at) welho.com ilmoituksesta lehteemme. Tällä hetkellä ei ole mahdollista ottaa erillistä maksullista mainontaa kaupunginosat.fi sivullemme.
Kuva ja teksti: Aira Rusanen
The post Ruskeasuo-Seuran vuosikokouksesta 12.2.2018 poimittua appeared first on Ruskeasuo.
]]> Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään ti 27.02.2018 klo 18.00
Asukastilassa Huokotie 3, 00770 Helsnki
Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:
– tilinpäätös
– toimintakertomuksen hyväksyminen
– muut esille tulevat asiat
TERVETULOA Koillis Seuran hallitus
The post KEVÄTKOKOUS 2018 appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>
”Elämässä ei ole mitään muuta pysyvää kuin tilapäinen laituri”
Lauantaina 27.1.2018 meillä oli ilo nauttia ”Junantuomaa”-näytelmästä, laulusta sekä Mari Kätkän haitarin ja Sari Mällisen sahan soitosta Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastilla.
Sari Kemistä ja Mari Kokkolasta; molemmat merenrannalta, kertoivat meille muistumia tuulesta ja satamasta, kielestä ja murteista. Sari kuljetti meitä tarinassa käsinukkien kanssa: miten Annasta tuli junatuoma kitteeläinen? Alussa olimme junassa käymälässä käymättä ja asemalla oli Toivo Talikon kanssa vastassa. Lopussa ”me olimme tähelliset: Anna ja Toivo. En vaihtaisi pois. Olen osa sinua”.
”Elämässä ei ole mitään muuta pysyvää kuin tilapäinen laituri”. Junantuomaa näytelmässä mietittiin muun muassa sitä ”miten juurrutamme itsemme? Ja miten olemme eksyksissä, milloin mitenkin, sekoamme sanoissa ja teoissa? ”
Sen verran minussa on muistumia vuonna 1975 ensimmäisen kerran Helsinkiin junantuomasta Riistaveden tytöstä, että tunnistin itseni huutamasta Sarin lailla veivattavasta auton ikkunasta ”bussit on lakossa” ja samaan aikaan oman poikani, syntyjään hesalaisena valuvan penkin alle pienessä autossa karjuen: ”AJA, AJA!”
Marjatta Veitonmäki-Staf ja Anita Lindroos Rastilla ennen näytelmää mukavissa keskusteluissa
Ihanat junantuomat Mari Kätkä ja Sari Mällinen. Kiitos! Vielä 12.2. vuosikokouksessamme ruskeasuolaiset kiittivät näytelmästänne ja sen mukanaan tuomasta iloisesta naurusta. Kiitos!
Kuvat ja teksti: Aira Rusanen
The post Rastilla luotiin ruskeasuolaista yhteisöllisyyttä 27.1. ”Junantuomien” siivittämänä appeared first on Ruskeasuo.
]]>vetäjinä Tuire ja Tuomo, kabinetti Fiikus
31.1.2018 klo 14 – 16
The post Karaokea ja yhteislaulua Syystien palvelukeskuksessa appeared first on Malmi.
]]>26.1.2018 klo 14 – 14.30
The post Kultanivelet Syystien palvelukeskuksessa appeared first on Malmi.
]]>Keskiviikkona 24.1.2018 klo 14 – 16
The post Älykännykkäluento Syystien palvelukeskuksessa appeared first on Malmi.
]]>Säestäjänä Katja Vepsäläinen Työväenopistosta.
Tiistaina 23.1.2018 klo 13.30 – 14.30.
Lämpimästi tervetuloa
The post Iskelmäkahvila Syystien palvelukeskuksessa appeared first on Malmi.
]]>JUNANTUOMAA RUSKEASUON RASTILLA 27.1.2018 KLO 15.00-16.00 Tervetuloa!
Kaksi junantuomaa;
pitkänlinjan näyttelijä Sari Mällinen ja muusikko-haitaristi Mari Kätkä penkovat musiikin, laulun, tekstin sekä komedian keinoin ihmisen juuria, juurettomuuden tunnetta ja vuorovaikutusta arjessa.
Musiikkiteatteriesityksessä haitarin ja sahan lisäksi soivat uudet ja vanhat kotimaiset laulut sekä erilaisten junantuomien ihmisten ja aatteiden kirjot.
Lavalla mukana myös eläväiset nuket; Anna ja Toivo.
Tuoreet sekä särmänsä säilyttäneet tekstit ja laulut poimittu kotimaan kiskoilta, eri tekijöiden asemilta.
Mm. Kari Hotakainen, Arvo Turtiainen, Ilpo Tiihonen, Sirkka-Liisa Sass,
Kaj Chydenius, Eero Ojanen, Esa Helasvuo, Markus Fagerudd
Esityksen pituus; Pitempi kuin veturi, lyhyempi kuin tavarajuna.
Noin tunti ilman väliaikaa
Liput ovelta á 10€, la 27.1.klo 14.15 alkaen. Tervetuloa! Järjestäjä: Ruskeasuo-Seura ry.
RUSKEASUON SEURAKUNTAKESKUS RASTI, Tenholantie 6
The post JUNANTUOMAA appeared first on Ruskeasuo.
]]>RAUHALLISTA JOULUA
SAVELA-SEURA
The post JOULUTERVEHDYS appeared first on Savela.
]]>Satavuotiasta itsenäistä Suomea voi tänään hyvällä syyllä kutsua hyvinvointivaltioksi. Tämä ja valtiollinen itsenäisyys eivät kuitenkaan ole itsestään selvyyksiä. Taustalla on työtä, sitkeää yritteliäisyyttä ja uhrauksia. Kolmekymmentäkolme nimeä tällä sankarihaudalla ja 621 sankarihautausmaata muualla Suomessa muistuttavat siitä, että itsenäisyyden puolustaminen ja hyvinvoinnin rakentamisen turvaaminen ovat vaatinet raskaimmat uhrit.
Vanhimmilla täällä lepäävistä on ollut muistikuvia levottomasta vuodesta 1917. Kodeissa on ehkä puhuttu siitä, että joulukuun kuudentena päivänä eduskunta hyväksyi senaatin ilmoituksen , jonka mukaan Suomi oli nyt itsenäinen. Tosin asia herätti julkisuudessa vain vähän huomiota. Seuraavan vuoden talven ja kevään traagiset tapahtumat ovat varmasti koskettaneet heidän kotejaan tavalla tai toisella. Omaisia ja sukulaisia on saattanut olla kummallakin puolella Pikkupojat ovat vanhempien varoituksista huolimatta varmaan seuranneet luutnantti Wedden saksalaiskomppaniaa sen edetessä huhtikuussa Munkkiniemen kautta Meilahden suuntaan . Punainen valta vaihtui valkoiseksi .
Luultavasti koulupojat eivät valtiollisista asioista enemmälti piitanneet. Heillä oli omat kiinnostuksen kohteet. Innolla seurattiin kun Paavo Nurmi ja muut suomalaiset urheilijat toivat Suomea maailman kartalle. Kaksikymmentäluvun lopun ja kolmekymmentäluvun alkuvuosien globaali talouspula vaikutti monen pojan kodissa. Kolmekymmentäluvun edetessä valtiollinen vakaus vahvistui, talous koheni ja Munkkiniemeen kohosi kerrostaloja vauhdilla. Helsingin olympialaisiin valmistauduttiin innolla. Pojista oli tullut nuorukaisia. Jotkut vanhimmista olivat ehkä jo perheen perustaneet .Joillakin oli varusmiespalvelu suoritettu ja jotkut olivat varmaan mukana Munkkiniemen suojeluskunnassa.
Kun vuoden 1939 kuuma kesä vaihtui syksyksi rauhallinen kehitys katkesi ja kansakunnan oli ryhdyttävä puolustustaistelun vaatimiin toimiin. Aseisiin kutsutuilla oli kullakin oma historiansa, omat ilonsa, omat surunsa, omat unelmansa. Varmastikaan kukaan heistä ei halunnut sotaa. Silti kaikki olivat valmiita täyttämään sotilasvalansa velvoitteet viimeistä piirtoa myöten Täällä lepäävistä heistä kaatui seitsemän . Tämä sankarihauta vihittiin käyttöön 14 päivä maaliskuuta 1940 eli rauhanteon jälkeisenä päivänä.
Tuo rauha oli raskas, mutta kansakuntamme säilyi itsenäisenä kansanvaltaisena oikeusvaltiona. Historiantutkija Kimmo Rentola on kirjoittanut, että Neuvostoliiton asenteisiin sotien jälkeen vaikutti pitkälti suomalaisten talvisodassa hankkima kunnioitus.
Vuonna 1941 kansamme oli jälleen tartuttava aseisiin . Itänaapurin jatkuva painostus ja sen agressiivinen laajeneminen lähialueillamme ei jättänyt vaihtoehtoja. Jälkiviisaita voi muistuttaa, että jo renesanssivaikuttaja Machiavelli totesi aikoinaan, että maan pelastamiseksi mitään keinoa ei pidä hylätä; maan puolustaminen on aina oikein .
Kesän 1944 taisteluissa saavutimme torjuntavoiton. Muiden maiden kokemuksista tiedämme hyvin mitä tapahtui kun siviiliväestö jäi raan hyökkääjän armoille ja miten hyökkääjä istutti väkivaltaisen järjestelmänsä hallitsemilleen alueille .Suomen osalta Stalinin armeija ei päässyt Viipuria pidemmälle eikä hän ulottanut järjestelmäänsä Suomeen. Kumousta tavoittelevat saivat toimia omin voimin ja valta jäi heiltä saamatta
Sodissamme kaatuneita on kaikkiaan 95.000. Lottia sai surmansa 292. Olemme täällä kunnioittamassa heidän muistoaan. Ajattelemme lämmöllä myös sotainvalideja ja muita sotaveteraaneja,lottia, sotaleskiä ja sotaorpoja, kotiseutunsa menettäneitä ja koko sitä sukupolvea, jonka osalle nuo raskaat vuodet osuivat
Jälleenrakennuksen vuodet toki vaativat äärimmäisiä ponnisteluja . Idänsuhteissa oli hankalia vaiheita, mutta tältäkin osin saavutettiin torjuntavoitto. Sen perustana oli kuitenkin kansakuntamme olemassaolon turvaaminen sotiemme saavutuksena. Tästä kertominen etenkin nuorille ja maahanmuuttajille, uusille suomalaisille, on velvollisuutemme.
Tämän päivän maailmassa väkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet ja tulleet entistä konkreettisemmiksi. Puolustusvalmiutemme vaatii lisää resursseja niin aineellisia kuin aineettomiakin. Talvisodan ihmeeseen vaikuttivat myös pyrkimykset kansalaissovun rakentamiseen ja sosiaalipoliittiset toimenpiteet talouspulan jälkeisinä kasvun vuosina. Hyökkääjä koettiin yhteiseksi viholliseksi. Tänäänkin meidän tulisi huolehtia kansalaisyhteiskuntamme kestävyydestä. Perusarvot kuten demokratia, tasa-arvo, oikeusturva ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meidänkin peruspilareitamme. Syrjäytyneet ja väliinputoajat on otettava todesta. Huolehtikaamme toinen toisistamme. Kaikkien tulisi voida ajatella, että tätä maata tulee ja kannattaa puolustaa.
Under årtiodens lopp har det blivit allt klarare, vilket öde de sovjetiska makthavarna hade reserverat för vårt folk om försvarslinjerna hade brutits. Vi tänker med tacksamhet och vördnad på våra stupade hjältar, krigsinvalider och andra krigsveteraner, lottor och hela den generation, som påtog sig ansvaret för landets öden. Men också idag måste vi vara redo att försvara våra gränser, vår demokratiska samhälsordning och dess grundvärden såsom frihet, jämlikhet och rättssäkerhet. Naturligtvis måste vi sörja för att vi har en tillräcklig militär beredskap och att polisen har nödiga befogenheter. Men lika viktigt är tryggandet av samhällsfriden. Situationen av de marginaliserade och utslagna skall tas på allvar. Låt oss ta hand om varandra. Det är väsentligt att försvarandet av Finland är självklart för oss alla..
Syntymäkaupungissani Tampereella on Messukylän sankaripatsas, jonka jalustassa on Yrjö Jylhän runon katkelma, joka on ikään kuin viesti meille :
” Kesken jos kalpamme katkeaa ja kentille jäämmekin kerran, täys onni on sen, joka maataan saa ees palvella hivenen verran”
Ikiaikojen Jumala kotiseutuamme ja koko rakasta isänmaatamme suojelkoon. Må Gud den allsmäktige bevara vår hembygd och hela vårt kära fosterland
Erkki Wuori
The post Itsenäisyyspäivänä 2017 Munkkiniemen Sankarihaudalla appeared first on Munkinseutu.
]]>I år firade vid den traditionella Hagadagen i ett ovanligt regnigt väder, dock enligt temat för Finland 100 Tillsammans. Den lokala duon Marco Luponero & Pia Katarina uruppförde bl.a. en sång som tillägnats Haga och den Hagabördige Tom Nylund var konferencier för vårt evenemang. Via Mikko ”Peltsi” Peltola och Henrik Kettunen på plats fick vi höra senaste nytt från iståndsättandet av Hagabäcken. Finland 100-gruppen för vårt eget bostadsområde hade utlyst en tävling för att finna den vackraste gårdsplanen i Haga, och det för två våningshus gemensamma området på adressen Frangulavägen 6-8 utropades till segrare. Det tävlades också om den bästa äppelpajen, och Veturin leipurit från grupphemmet Hopeatien ryhmäkoti grep den segern.
Haga är värd sin titel som trädgården i Helsingfors; staden har under jubileumsåret gett 1000 blomlökar för att området ska kunna förskönas ytterligare. Scillor, tulpaner, narcisser och allehanda lökväxter har planterats invid De sju brödernas sten, Thaliaplatsen och Köpingsparken. Nu ser vi fram emot en ännu vackrare vårlig blomsterprakt i vår egen stadsdel!
Under året 2018 ger vi vårt stöd till gruppen Vaelluskala, som gör sitt yttersta för att väcka till liv Hagabäcken som en öringsbäck. Vi tar också fokuserat upp ärenden som ansluter sig till planläggningen. För att vi ska kunna nå ut till så många som möjligt som intresserar sig för dessa teman, är en uppdatering av vår webbplats under planering. Tillsammans med sakkunniga och föreningen Pohjois-Haagan seura följer vi med generalplanen. Enligt Haagalainen-tidningens läsarenkät intresserar det här temat kontinuerligt. Följ med våra meddelanden i tidningen (på papper och på nätet) och besök våra evenemang! Du kan påverka det som sker i din näromgivning.
Året 2018 är ett temaår för europeiskt kulturarv och i Finland har valet för huvudtema fallit på delaktighet, med barn och unga som målgrupp. Vi eftersträvar samarbete och synergifördelar med alla aktörer och medlemsföreningar inom området. Låt oss alltså slå ihop alla kloka huvuden! Vi tar gärna emot allehanda idéer till goda projekt av medlemmarna. Det viktigaste är inte ifall enskilda gruppers projekt når många eller få människor, eller om hembygdsföreningarna verkar helt lokalt eller t.ex. på nätet. Hagas kulturmiljö jämte byggnader, uppvaktningar på hjältegravar, byafester eller mat- och fritidstraditioner kunde t.ex. vara arv som vi vill förmedla till nya generationer och de som nu är unga.
Det var glädjande att helt nyligen får höra om ett traditionsvapen som komponerats för Haga. Vi utreder som bäst hur vi som hembygdsförening kunde ta det här vapnet till ”vårt eget”. Vi värnar om traditioner också genom att samla in bilder från det gamla Haga.
Vi har nu tagit i bruk Instagram, som finns på adressen ProHagary. I fortsättningen använder vi oss även gärna av e-post; vänligen meddela era kontaktuppgifter till adressen prohagary@gmail.com. Vi försöker också snarast möjligt få vårt medlemsregister i elektronisk form.
Det hänger på medlemmarna, alltså på oss alla, hur och ifall vi kan fortsätta med en meningsfylld verksamhet. Tack för all den stöd och aktivitet som ni visat hittills och varmt välkomna på alla framtida evenemang! Ni ser väl till att era medlemsavgifter blir betalda? Vi ber att ni i medlemsärenden använder er av adressen: outi.hirvilahti@welho.com (medlemskap och adressförändringar).
Med vänliga hälsningar,
Johanna Ljungberg
pj.prohaga@gmail.com
Pro Haaga – Pro Haga ry., ordförande
The post Medlemsbrev på 2017 appeared first on Etelä-Haaga.
]]>Tänä vuonna vietimme perinteisiä Haagapäiviä poikkeuksellisen sateisessa kelissä, Suomi 100-teeman mukaisesti kuitenkin Yhdessä. Kaupunginosamme oma duo Marco Luponero & Pia Katarina ensiesittivät meille m.m. Haagalle omistetun laulun paljasjalkalaisen haagalaisen Tom Nylundin juontaessa tilaisuuttamme. Kuulimme myös uusimmat tiedot Haaganpuron kunnostamisesta Mikko ”Peltsi” Peltolan ja Henrik Kettusen toimesta. Oman alueemme Suomi 100-ryhmän Haagan kaunein piha -kilpailun voittajaksi julistettiin osoitteessa Paatsamatie 6-8 sijaitseva kahden kerrostalon yhteinen piha-alue. Myös parhaimmasta omenapiirakan tittelistä kisattiin ja sen voiton nappasivat Hopeatien ryhmäkoti Veturin leipurit.
Haaga Helsingin puutarhana on nimensä veroinen; kaupungilta on tänä juhlavuonna saatu 1000 kukkasipulia alueen kaunistamiseksi. Skilloja, tulppaaneita, narsisseja ja laukkoja on istutettu Seitsemän veljeksen kiven ympärille, Thalianaukiolle ja Kauppalanpuistoon. Nyt odotamme parempaa ensi kevään kukkaloistoa kaupunginosaamme!
Tulevana vuonna 2018 annamme tukemme Vaelluskala-ryhmälle, joka tekee kaikkensa elävöittääkseen Haaganpuroa taimenpurona. Ensi vuonna jatkamme myös vahvasti kaavoitukseen liittyvien asioiden esille ottamista. Jotta tavoittaisimme mahdollisimman monta näistä teemoista kiinnostunutta, on kotisivujemme päivitys suunnittelun alla. Tarkastelemme yleiskaavan etenemistä asiantuntijoiden ja Pohjois-Haaga seuran kanssa. Haagalainen-lehden lukijakyselyn mukaan tämä aihe kiinnostaa jatkuvasti. Seuraa tiedotuksiamme lehdestä (paperilla ja netissä) ja tule mukaan tilaisuuksiimme! Voit vaikuttaa siihen mitä lähiympäristössäsi tapahtuu.
Vuosi 2018 on kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi ja Suomessa pääteemaksi on valittu osallisuus, kohderyhmänä lapset ja nuoret. Pyrimme tässä asiassa yhteistyöhön ja synergiaetuihin kaikkien alueen toimijoiden ja jäsenyhdistysten kanssa. Laittakaamme siis kaikki viisaat päämme yhteen! Mielellämme otamme vastaan jäsenistömme kaikenlaisia ideoita hyviksi hankkeiksi. Olennaisinta ei ole tavoittavatko yksittäisten tahojen toteuttamat hankkeet vähän vai paljon ihmisiä, tai toimivatko kotiseutuyhdistykset ihan paikallisesti tai esimerkiksi verkossa. Haagan alueen kulttuuriympäristö rakennuksineen, sankarihautojen kunniakäynnit, kyläjuhlat tai ruoka- ja vapaa-ajanviettoperinne voisi vaikkapa olla uusille sukupolville ja nuorille välitettävää perintöä.
Aivan hiljattain saimme kuulla mukavan uutisen Haagalle suunnitellusta perinnevaakunasta. Selvitämme paraikaa miten kotiseutuyhdistyksenä voisimme ottaa vaakunan ”omaksemme”. Perinteitä vaalimme myös keräämällä kuvia vanhasta Haagasta.
Olemme nyt ottaneet käyttöön Instagramin, joka löytyy osoitteesta ProHagary. Jatkossa viestitämme myös mielellämme sähköpostitse; ilmoitathan yhteystietosi osoitteeseen prohagary@gmail.com. Pyrimme saamaan jäsenrekisterimme pian sähköisen muotoon.
Toimintamme menestyksellinen jatkuminen on jäsenten, eli meidän kaikkien, varassa. Kiitos kaikesta tähänastisesta tuesta ja aktiivisuudesta, sekä lämpimästi tervetuloa tuleviin tapahtumiin! Muistathan ystävällisesti huolehtia jäsenmaksusta. Pyydämme jäsenasioissa yhteydenottoa osoitteeseen: outi.hirvilahti@welho.com (liittymiset ja osoitteenmuutokset).
Ystävällisin terveisin,
Johanna Ljungberg
pj.prohaga@gmail.com
Pro Haaga – Pro Haga ry., puheenjohtaja
The post Jäsenkirjeessä kerrattu kuluvaa vuotta ja suunitellaan tulevaa 2018 appeared first on Etelä-Haaga.
]]>The post KAUNEIMMAT JOULULAULUT RASTISSA 19.12.2017 KLO 18.00 appeared first on Ruskeasuo.
]]>The post Kallion Laulun Joulun sävel -konsertti 9.12. klo 15.00 appeared first on Etelä-Haaga.
]]>The post Päivä paloasemalla 25.11. appeared first on Etelä-Haaga.
]]>
Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi myös Munkkiniemeen saatiin valaistu joulukuusi, jonka Metsäylioppilaat kävivät noutamassa Tuuloksesta. Kuusen jalan asensi Helsingin kaupunki ja joulukuusen pystyskustannuksiin saimme tukea alueen yrittäjiltä, sähköt puukioskin pitäjältä. Puheesta, joululaulutunnelmasta ja glögitarjoiluista pitivät huolen Munkkiniemen seurakunnan edustajat.
Lämmin kiitos kaikille yhteistyötahoille! Lämminhenkistä joulutunnelmaa Munkinseudun asukkaille toivottaen Munkinseutu ry – Munksnejden rf hallitus
Vapaaehtoiset lahjoittajatahot, joille haluamme välittää lämpimät kiitoksemme:
Auratum Asunnot
K-Market
Voutilainen Susanna T.mi
Parturi-Kampaamo Puistotien Tukka.
Iloksi Lifestyle
Skogter Elisabeth
Cafe Tarina
Suomen Lemmikkikulma Oy
Kärkkäinen Liisa / Munkkiniemen Apteekki
Marianne Boutigue
Tonelle Ky
Tessi Oy / Kirja Waldemar
T.mi Asianajotoimisto Laura Korpinen
Max Café
Kosmetiikka Helmi
The post Munkkiniemen joulukuusijuhla 25.11.2017 appeared first on Munkinseutu.
]]>
ESITYKSEN JÄLKEEN TARJOLLA LAPSILLE JÄÄTELÖT JA AIKUISILLE KAHVIT.
SYDÄMELLISESTI TERVETULOA!
The post Sydämellisesti tervetuloa nukketeatteriin 25.11. klo 16 appeared first on Ruskeasuo.
]]>Syyskokousesityslista_2017.pdf
The post Savela-Seuran syyskokous 2017 appeared first on Savela.
]]>–MUNKKINIEMEN PUISTOJA 1
Helsinki on puistojen kaupunki. Myös Munkkiniemestä löytyy koko joukko erilaisia puistoja tai puistomaisia alueita. Niistä monet ovat varsin suosittuja ja paljon käytettyjä, kun taas toiset ovat jääneet asukkaillekin melko huomaamattomiksi. Seuraavassa esittelen lyhyesti paikkakuntamme puistojen ominaispiirteitä.
Kartanopuisto
KAIKKI ALKAA KARTANOSTA
Munkkiniemen varhaisempi historia on käytännössä sama asia kuin Munkkiniemen kartanon historia. Kartanon päärakennusta ympäröivät aikoinaan laajat puutarha- ja puistoalueet. Isot hedelmä-, vihannes- ja kukkatarhat ovat kadonneet mutta jotain on jäljelläkin. Anders Edvard Ramsayn aikana 1830-luvulla suunniteltuun englantilaistyyliseen puistoon kuului meren puolella epäsäännöllisiä ruohokenttiä ja käytäviä. Osa tästä puistosta (nykyinen Kartanonpuisto) on edelleen olemassa vanhoine komeine puineen. Kartanosta länteen johtaa näyttävä tammikuja, kappale meidän aikamme Tammitiestä. Tämän tammikujan oikealle puolelle avautuu viehättävä Härkähaka, jonka nimi juontuu kartanon häristä.
Härkähaka
Puistona Härkähaka on varsinainen pieni helmi. Sen harmonista tunnelmaa luovat muutamat persoonalliset puut, nurmikko ja istutukset. Sekä tietysti lampi, jossa yksinkertainen suihkulähde ja yleensä joitakin sorsalintuja. Härkähaka on omiaan rauhalliseen oleiluun kiireettömänä kesäpäivänä.
Solnanpuisto
Solnan puistoa leikkipaikkoineen voi luonnehtia korttelipuistoksi. Se sijatsee Solnan-, Kadetin-ja Riihitien sylissä. Kartanon elämään kytkeytyy historialtaan myös tämä puisto, sillä sen laitamilla ovat aiemmin kohonneet monet kartanon talousrakennukset: riihi, navetta, talli, vaunuvajoineen ja muonamiesten taloja.
KAKSI MUNKKINIEMELÄISTÄ
Historian henkilöiden mukaan on nimetty kaksi puistoa Munkkiniemen eteläosassa. Gert Skytten puisto muistuttaa kartanon ensimmäisestä omistajasta (1600-luku). Munkkiniemen sankarihautausmaa sijaitsee tässä puistossa Kaartintorpan tuntumassa, ja ylempää Kalastajatorpan hotellin viereisiltä kallioilta löytyy muistoja kummastakin maailmansodasta. Eliel Saarisen suurisuuntaisessa Munkkiniemi–Haaga suunnitelmassa samalle paikalle olisi rakennettu monumentaalinen Laajalahden linna.
Stenius-yhtiö omisti Munkkiniemen maa-alueet vuosikymmeninä, jotka edelsivät Munkkiniemen liittämistä Helsinkiin. Sigurd Stenius oli silloin mukana kaikessa, mitä täällä puuhattiin: kaavoituksessa, rakentamisessa, liikenne- ja kouluolojen järjestämisessä, kunnallisissa ratkaisuissa jne. Hän on saanut nimikkopuiston Pikkuniemestä, Munkkiniemen eteläisimmästä kärjestä. Sigurd Steniuksen puiston uumenissa on myös Steniusten sukuhauta. Mainittakoon, että Steniuksentie puolestaan sijaitsee toisaalla, Etelä-Haagassa.
Steniusten sukuhauta. Lisäys JS. Helsingin kaupungin kuvakokelmat
LAAJALAHDEN RANTAMILLA
Kasinonpuiston nimi viittaa vieressä 1930-luvulla kukoistaneeseen ravintola Golf Casinoon.
Ravintolan nimessä golf taas kertoi Suomen ensimmäisestä pienoisgolfradasta. Monet pystyvät paikantamaan Kasinonpuiston paremmin, jos puhutaan Kalastajatorpan uimarannasta.
Vanhoista valokuvista näkee, että nykyisen puiston kohdalla oli runsaasti uimakoppeja isona rakennelmana.
Munkkiniemenrantaa. Kuva JS © Munkinseutu ry.
Eliel Saarisen suunnitelmista toteutui vain muutama rakennus ja osia katuverkostosta. Laajalahden rannalle Saarinen kaavaili pitkää kävelytietä, jonka esikuvana oli Nizzan Promenadedes Anglais. Nykyisessä Munkkiniemenrannassa on kilometrin pituinen puistovyöhyke meren äärellä. Hiekkatietä reunustavat kukkaistutukset, levähdyspenkit ja mielenkiintoinen puusto.
Lankiniemen etelärantaa. Kuva JS © Munkinseutu ry.
Silta Lankiniemestä Tarvonsaareen. Kuva JS © Munkinseutu ry.
Länteen päin mentäessä, ennen Tarvon saarta, tullaan Lankiniemeen. Munkkiniemen uimaranta sijaitsee siellä. Muutoin metsäistä Lankiniemeä tuskin voi kutsua puistoksi, puistometsäksi ehkä. Silloin kun Kadettikoulu toimi Munkkiniemessä, niin Lankiniemeä käytettiin harjoituksissa ampuma-alueena.
Veli-Pekka Salminen
Kuva 1 Mauno Oittisen veistos Istuva tyttö (1971) Kartanonpuistossa
Kuva 2 Härkähaan sorsalampi
Kuva 3 Solnan puisto
TOIMELASTA TIILIMÄENLEHTOON
-MUNKKINIEMEN PUISTOJA 2
Puistoja voi tarkastella ja lähestyä monelta kannalta. Ne liittyvät esimerkiksi luontosuhteeseen, virkistykseen, hyötyyn, kaupunkikuvaan ja estetiikkaan. Puistoilla on oma historiansa. On monien toimintojen puistoja ja toisaalta pieniä tunnelmapuistoja. Ne kaikki elävät vuorokauden- ja vuodenaikojen kierrossa.
VIIDEN HEHTAARIN PUUTARHA
Rakuunantien ja Pikku Huopalahden välistä löytyy itäisen Munkkiniemen melko laaja, osittain metsäinen puisto. Sen ytimessä sijaitsee Toimelan puutarha, josta Toimelan setlementti on saanut alkunsa. Setlementtiliike tekee sosiaalista työtä tukemalla yksilöiden elämänhallintaa yhteisöllisiä arvoja korostaen. Nykyään Toimelan setlementti ylläpitää myös kansalaisopistoa.
Toimelan puutarhaviljely alkoi Munkkiniemessä jo vuonna 1936. Jäsenillä on 150 pientä luomu-periaatteella viljeltävää palstaa tässä vehreässä keitaassa, lisäksi muutamia punaisia puurakennuksia. Keväästä syksyyn Toimela kukoistaa kasvun värikkäänä näyttämönä. Joka kesä järjestetään myyjäisjuhlia, jossa tarjolla on marjoja, muita satokauden antimia sekä kukkia. Kahvia ja leivonnaisia voi silloin nauttia setlementin oman soittokunnan säestyksellä. Toimela on yleistä virkistysaluetta, joten siellä voi kuka tahansa käydä muulloinkin kävelemässä kunhan ei mene itse palstoille.
VÄESTÖHÄLYTIN SIRPALESUOJAN PÄÄLLÄ
Kivitorpan puisto laskeutuu kohti niin kutsuttuja Saharan hiekkakenttiä kahden koulurakennuksen lomitse: Munkkiniemen yhteiskoulun ja ruotsinkielisen ala-asteen (Hoplaxskolan, luokat 1–5).
Jälkimmäisen koulun takana, puiston laella, on nähtävissä vaatimaton mutta kuitenkin suojeltumuinaismuisto. Ammoisen Kivitorpan eli kartanon alustalaismökin yhteydessä ollut pajarakennus oli pystyssä vielä 1950-luvulla ja sen kivisistä perustuksista on edelleen jäänteet jäljellä.
Perustieltä tai Lokkalantieltä pääsee pujahtamaan viisikulmaisen korttelin keskellä viheriöivään Lokkalanlehtoon. Tätä miellyttävää puistoa käyttävät niin lähitalojen pikkulapset kuin vanhainkodin asukkaatkin. Puiston perukoilla on kumpu, jonka uumeniin tehty sirpalesuoja antoi turvaa sotien aikana. Sisäänkäynnin matala ovi on yhä Solnantien puoleisessa päädyssä. 1970-luvulta lähtien on kummun päältä kohonnut korkeuksiin yksi Helsingin väestöhälyttimistä.
Kaikille tuttu Munkkiniemen puistotie ei liikoja esittelyjä kaipaa. Se on yksi koko kaupungin komeimmista puistokaduista. Uhkeat lehmusrivistöt, raitiovaunut ja liikekadut ihmisineen ovat Munkkiniemen elämänmenon keskiössä.
LAMPAREET JA SAVENOTTOPAIKKA
Aiemmin Pitkäniityksi kutsutulle alueelle tehtiin puistoa 1960-luvun jälkipuoliskolla. Virallinen nimi Munkinpuisto vakiintui hitaasti. 70-luvun alussa puistoon nousi Kone Oy:n iso toimistorakennus.
Paikalla on mielenkiintoista historiaa varhaisemmiltakin vuosikymmeniltä. Viljelyä Pitkäniityllä on harjoitettu ainakin vielä 1950-luvulla ja siellä oli myös paikallinen vedenottamo. Viemärivesiä johdettiin niityn kautta suoraan Isoon Huopalahteen. Tämän vaiheen perua ovat Munkinpuiston reunamien pikku lampareet. Niitä on viisi kappaletta yhden isomman lammen lisäksi. Tällaisissa kalattomissa lampareissa viihtyy omanlaisensa eliöstö, josta tutkijat ovat viime vuosina olleet kiinnostuneita.
Meidän aikamme avara Munkinpuisto on monipuolisessa käytössä. Sen halki kulkee vilkas kävely- ja pyöräilyreitti Espoon suuntaan. On päiväkotitoimintaa leikkikenttineen ja myös koirille oma aidattu puistonosa. Kesäisenä päivänä voi nähdä sekä auringonottajia, pallonpelaajia, voimisteluryhmiä että frisbeenheittäjiä samalla kertaa. Kone Oy:n taloa muunnetaan parhaillaan asuinkäyttöön.
Aivan toisenlainen tapaus on Ritolehto, Tiilimäen lopun ja Ritokalliontien alun kohdalla. Kyseessä on yksinkertaisista elementeistä koostuva ruohikkoinen aukio. Sen laidoilla on joitakin hyvin vapaamuotoisesti ryhmiteltyjä puita ja yksi siirtokivilohkare. Pieni tiilinen muuntamorakennus ei riko sopusointua. Istumapenkkiä ei Ritolehdossa ole viime vuosina ollut.
200 vuotta sitten toiminut tiilitehdas on jättänyt jälkiä Munkkiniemen nimistöön. Tiilimäenlehdon maasto nousee Laajalahdentien vierustan notkelmasta Tiilimäen rinteeseen. Notko ei ole pelkkä luonnonmuodostelma. Siitä otettiin savea tiiliruukin tarpeisiin, samoin nykyisen urheilukentän paikkeilta. Kaunista Tiilimäenlehtoa kattavat nyt kesäisin tuuheat lehvästöt.
Veli-Pekka Salminen
Kuva 1 Elokuiset sadonkorjuumyyjäiset Toimelan puutarhoilla
Kuva 2 Kivitorpan pajarakennuksen perustukset Kivitorpan puistossa. Taustalla Munkkiniemen yhteiskoulu.
Kuva 3 Lukurauha Lokkalanlehdossa
Kuva 4 Kasteiseen Munkinpuistoon nousee usein aamu-usvaa
Kuva 5 Tiilimäenlehto keväällä
Kuva 6 Kaupungin perinteinen kesäkukkaistutus entisen Kadettikoulun edessä
The post Munkkiniemen puistot appeared first on Munkinseutu.
]]>The post Lasten Unelma -tapahtuma Sitratorilla appeared first on Kannelmäki.
]]>
The post Munkinseutu ja Suomi 100 appeared first on Munkinseutu.
]]>Ohjelmassa on myös rentoa liikettä keholle ja mielelle. Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla -hankkeen työntekijät ovat paikalla. Hanke lisää yhteistä toimintaa taloyhtiöissä. Toiminta on suunnattu iäkkäille ja muillekin kotona päivää viettäville asukkaille.
Info pidetään 30.8.2017 klo 13 alkaen Munkkiniemen palvelukeskuksessa, Laajalahdentie 30.
Tilaisuus on avoin kaikille!
The post Asukasinfo ke 30.8. klo 13 Munkkiniemen palvelukeskus appeared first on Munkinseutu.
]]>The post 9.9. on Ruskeasuon piknik-päivä! appeared first on Ruskeasuo.
]]>Me lähdemme elämästä
emmekä kuitenkaan lähde.
Me elämme edelleen kaikessa,
mitä olemme tehneet.
Kaikki, mitä olemme ajatelleet,
sanoneet ja olleet,
jää elämään ja valaisee toisten teitä.
Me kuolemme,
emmekä kuitenkaan kuole,
vaan elämme niiden sydämissä,
jotka ovat rakastaneet meitä.
-Martti Lindqvist
Rakkaudella muistaen johtokunta
The post Muistamme rakkaita ruskeasuolaisiamme appeared first on Ruskeasuo.
]]>Tänne jätetyt jutut eivät tule näkyviin.
The post Näitä sivuja ei enää päivitetä! appeared first on Viikki.
]]>Kantsun Olohuoneen
keväiset Villasukkatanssit
ke 12.4.2017 klo 15-16
Osmon haitari soittaa iloisia säveliä.
Tule kuuntelemaan & pistä tanssiksi
Kahvila Herkusta herkkuja hetkeen!
T E R V E T U L O A !
The post Kantsun Olohuone; Keväiset Villasukkatanssit appeared first on Kannelmäki.
]]>Jätelavatempaus la 20.5.2017 klo 10- 16
Puropuiston Petanque/ Mölkky-illat 10.5 lähtien keskiviikkoisin klo 18
Lasten urheilukilpailut ma 29.5 klo 18 Pirkkolan urheilupuistossa
Kevään Katukirppis su 21.5 klo 11-14
Lyhtyjen yö la 26.8
Syksyn Katukirppis su 3.9 klo 11-14
Pirkkolan omakotiyhdistys järjestää vanhojen puutalojen ystäville remontointi-illan Maunula-talossa tiistaina 19.9.2017 klo 18-20.
Paikalla ovat talotohtorina tunnettu Panu Kaila sekä korjausrakentamisen erityisasiantuntija Pertti Sarmala.
Pikkujoulut Huom! aika muuttunut = perjantaina 24.11. klo 18 – 24
Pihojen Joulukalenteri löytyy seuraavassa nettiosoitteessa:
https://drive.google.com/open?id=1jp6AvYm_TknSLEB7K4YTLe3lCbpf_PBMtq_ljySqdoI
The post Tapahtumat 2017 appeared first on Pirkkola.
]]>Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään tiistaina 28.02.2017 klo 18.00
Asukastila Aamunkoissa Huokotie 3, 00770 Helsinki
Kevätkokoukssessa käsiteltävät asiat:
– tilinpäätös
– toimintakertomuksen hyväksyminen
– muut esille tulevat asiat
The post Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS 2017 appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>The post Tekijät appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Varapuheenjohtaja:
Mauri Helovirta
mauri.helovirta(at)luukku.com
Sihteeri:
Ari Järvinen
044 5635460, 041 5834536, ei sähköpostiosoitetta
Rahastonhoitaja:
Ari Järvinen
044 5635460, 041 5834536
Verkkosivujen ylläpito:
Veli-Pekka Kantanen, veli-pekka.kantanen(at)kolumbus.fi
Johtokunta: Veli-Pekka Kantanen, Mauri Helovirta, Ari Järvinen, Seppo Kulmala, Ilmari Kuikka ja Margareta Lagerström
Sysimiehentie
The post Paloheinä-Torpparinmäki kaupunginosayhdistyksen johtokunta 2023 appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>Seuran tarkoituksena on työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi, sekä viihtyvyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta lähtien.
Toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon aloilla.
Olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä. Syventää asukkaiden kotiseuduntuntemusta ja paikallishenkeä, sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään omaan kotiseutuunsa.
The post Paloheinä – Torpparinmäen kaupunginosayhdistys appeared first on Paloheinä-Torpparinmäki.
]]>
The post Kantsu-Helppi Olohuoneella, – alueen eläkeläiset, vanhukset ja työttömät – tämä on teille ;) appeared first on Kannelmäki.
]]>Rengissä emäntän toimii Lea Koski
Sähköposti: renki.malminkartano@gmail.com
Puhelin: 09 566 2968
The post Tervetuloa asukastalo Renkiin! appeared first on Malminkartano.
]]>Betoninen perusta eteläisessä tykkiasemassa.
Munkkiniemen patteri 100 vuotta
Suomessa ja Helsingin seudulla elettiin vaiherikkaita aikoja sata vuotta sitten. Munkkiniemestä löytyy varsin mielenkiintoinen näkyvä muisto noilta maailmansodan vuosilta, vähän ennen maamme itsenäistymistä.
En varmaankaan ole ainoa poikaiässä Kalastajatorpan kallioilla liikkunut, joka muistaa jännittävät kaivannot ja betonirakenteet. Nykyajalta tämä vanha linnoituslaite on kuitenkin enimmäkseen
unohtunut.
Tausta
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä 1914 Venäjän pelkona oli Saksan hyökkäys kohti Pietaria
joko Suomenlahden tai Etelä-Suomen maa-alueen kautta. Toimenpiteitä oli tehty jo edeltävinä vuosina suursodan uhatessa, mutta elokuussa 1914 Helsinki oli linnoitettu ainoastaan mereltä lähestyvää vihollista vastaan.
Välittömästi sotatoimien alettua ryhdyttiin Itämeren miinoittamisen ohella suunnittelemaan meririntaman vahvistamista ja uutta maarintamaa. Koko pääkaupunkiseudun linnoitteita kutsuttiin nimellä Viaporin linnoitus.
Uudistustyöt alkoivat lokakuussa 1914 ja jatkuivat Venäjän vuoden 1917 mullistuksiin asti. Helsingin ympärille rakennettiin kehämäisesti kolme maarintaman puolustusvyöhykettä: taistelu- ja yhdyshautoja, tykkipattereita, suojahuoneita jne.
Maarintaman tarkoituksena oli siis varautua mantereen puolelta tulevaan hyökkäykseen, Helsinkiä ja sotasatamaa suojaten.
Venäjän Itämeren laivaston päävoimat olivat Helsingissä.
Isojen tykkien patterit
Viaporin linnoituksen viimeisinä vahvistustöinä päätettiin vuoden 1916 lopussa rakentaa maarintamaan neljä kahden tykin patteria. Ne olivat rakenteeltaan ja suunnitellulta aseistukseltaan aivan uudenlaisia.
Kallioon louhituissa kuopissa olevien tykkiasemien välissä on leveä yhdyshauta ja patterin keskiosan alapuolella luola. Patteri oli tarkoitettu kahdelle jättimäiselle 12 tuuman (305 mm) Obuhov rannikkokanuunalle. Ammustenkin paino olisi peräti 350-470 kg. Nämä tykit eivät kuitenkaan koskaan ehtineet saapua Helsinkiin. Tykit olisivat kuuluneet maarintamaan, mutta niiden noin 25 kilometrin kantama (aina Kirkkonummelle tai lähes Suomenlahden keskiosaan saakka) olisi mahdollistanut kanuunoitten käytön myös meririntaman osana.
Tällaiset uudet tykkipatterit sijoitettiin Munkkiniemeen, Haagaan, Oulunkylään ja Koskelaan.
Rakennustyöt alkoivat ilmeisesti vuoden 1917 puolella ja päättyivät kesällä tai viimeistään syksyllä 1917, kun bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä. Kaikki neljä patteria jäivät keskeneräisiksi mutta Munkkiniemi valmistui pisimmälle.
Munkkiniemi
Munkkiniemen patteri sijaitsee nykyisessä Gert Skytten puistossa, Kalastajatorpan uudemman hotellirakennuksen ja Valtion vierastalon takana. Tykkiasemista etelänpuoleinen on hyvin esillä.
Pyöreän betoniperustan halkaisija on noin 12 metriä. Kaivannon seinämät ovat korkeimmillaan arviolta kuusimetriset. Toisen tykkiaseman pohja on nykyään maa-aineksen, veden ja vesakon peittämää.
Asemia yhdistävän käytävän keskiosaan oli ehkä tarkoitus rakentaa suojahuone tai jopa ammus- hissihuone alapuolelle tehdystä ammusvarastosta. Varastoluolan sisäänkäynnin seinämän ylä-
osasta on pieni osa vielä näkyvillä. Toinen luola joitakin kymmeniä metrejä etelämpänä on avoin.
Sen päälle rakennettiin 1950-luvulla nyttemmin jo hylätty ja palanut huoltorakennus.
Per Nyströmin teoksessa Munkkiniemen vaiheita (1946) on maininta, että nämä kaksi vanhaa ammusluolaa sisustettiin syksyllä 1939 väestönsuojiksi munkkiniemeläisille. Samoilla kallioilla sijaitsi 1940-luvulla ilmatorjuntapatteri, josta muistomerkkinä siellä on yksi ilmatorjuntatykki aivan hotellirakennuksen tuntumassa.
Rakentajat
Työn jälki kivessä: räjäytettyä ja louhittua kallioseinää.
”Patterityöt” olivat kaikkine teiden rakentamisineen, metsätöineen, puhelinkaapelointeineen, ruokaloineen jne. valtava ponnistus 1910-luvun Suomessa. Työt tehtiin venäläisen sotilasjohdon alaisuudessa, suomalaisia urakoitsijoita käytettiin. Arvion mukaan Helsingin linnoitustyömailla oli ainakin 10 000 – 15 000 työntekijää.
Suurin osa työvoimasta oli palkattuja suomalaisia. Vaikka töistä maksettiin kohtalaisen hyvin, niin työvoimapulan takia jouduttiin myös pakko-ottoihin maaseuduilta. Lopulta 1916 tuotiin pääkaupunkiseudulle 2 000 – 3 000 kiinalaista työmiestä, ainakin osa luultavimmin pakolla. Näistä kiinalaisista
viimeiset kuljetettiin pois Suomesta jo tammikuussa 1917, joten Munkkiniemen työmaalla heitä tuskin nähtiin.
Räjähdysaineet ja louhinta käsivälineillä aiheuttivat runsaasti työtapaturmia, kuten arvata saattaa. Osa vammautuneista työntekijöistä jäi ilman minkäänlaista korvausta.
Majoituksessa käytettiin mahdollisuuksien mukaan hyväksi työmaiden ympäristön rakennuksia. Rakennettiin myös parakkeja ja käytettiin telttoja sekä yksinkertaisia maakuoppiin kyhättyjä parakkeja.
Talviasuttavissa maakuoppaparakeissa oli tulisijat. Munkkiniemen patterin osalta tarkemmat tiedot majoitusoloista lienevät jääneet historian hämärään.
Linnoitustöiden ja sotatarviketeollisuuden äkillinen loppuminen 1917 aiheutti Suomessa suurtyöttömyyden. Tästä tosiasiasta kulkee yksi suora linja onnettomaan vuoteen 1918.
Vuonna 2017
Yhdyshauta johtaa tykkiasemasta toiseen.
Aivan vaille kävijöitä ei Munkkiniemenkään linnoitusrakennelma ole viime vuosina jäänyt. Tästä kertovat räikeät graffitit kiviseinämissä. Linnoitteella on syytä liikkua varovasti, oman turvallisuuden ja vanhojen rakenteiden säilymisen takia. Kalliojyrkänteillä olevat aidat ovat osittain jo lyhistyneitä.
Pääkaupunkiseudun linnoitteita on inventoitu 1960-luvulta lähtien ja tiedot ovat lisääntyneet. Samalla osa linnoitteista on jäänyt laajentuneen kaupunkirakentamisen alle. Joissain paikoin on linnoitettuja alueita
kunnostettu ja merkitty opastauluilla.
Munkkiniemen patteri on säilynyt verraten hyvin suojaisessa paikassaan. Sillä on paljon kerrottavaa myös 2000-luvun ihmisille. On toivottavaa, että Munkinseudulla vaalittaisiin tämän historiallisen kohteen arvokkuutta.
Veli-Pekka Salminen
Tärkeimmät lähteet
Lagerstedt, John: Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille (2014)
Manninen, Markus: Viapori. Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918 (2000)
Kuvat (otettu Munkkiniemen patterilla 1.9.2016)
1) Betoninen perusta eteläisessä tykkiasemassa
2) Yhdyshauta johtaa tykkiasemasta toiseen
3) Työn jälki kivessä: räjäytettyä ja louhittua kallioseinämää
Lisäys JS:
Kuva ja teksti: www.novision.fi/viapori
Syksyllä v.1916 tehtiin päätös kaksitykkisen patterin rakentamisesta Munkkiniemeen. Patteri jäi sodan loppuessa keskeneräiseksi. Maarintamalla löytyy Munkkiniemen patterin lisäksi kolme muuta samankaltaista keskeneräistä patteria. 305mm:n 52 kaliberin merikanuuna mallia Obuhov.
Nykyään on Kuivasaaressa panssaritornissa Kaksi 305mm:n kanuunaa.
Torni tykkeineen asennettiin paikallensa 1930-luvulla. 305 mm:n tykit olivat jääneet Suomeen ensimmäisen maailmansodan jälkeen Inon ja Örön linnakkeisiin.
Kuivasaaren tykeillä ammutaan suurimpina juhlahetkinä, seuraavan kerran ilmeisesti 6.12.2017.
Ylläoleva kuva on ilmeisesti Tahkunasta, Hiidenmaan pohjoiskärjestä.
Alla on kuva muistomerkki IT-tykistä vierastalon edustalta.
The post Munkkiniemen patteri. appeared first on Munkinseutu.
]]>Tiistaina 14.2. vietämme koko päivän Ystävänpäivää Yllätysohjelmaa, suut makeaksi kahvila Herkussa jne. Tule mukaan – ota ystävä, naapuri, kaveri mukaan!
The post Kantsun Olohuoneella tapahtuu; Ystävänpäiväaskartelut ja Ystävänpäivän viettoa ;) appeared first on Kannelmäki.
]]>Yhdistys toimii asukastalo Rengissä
Sähköpostiosoite: renki.malminkartano@gmail.com
Puhelin: 09 566 2968
Renkivastaavana toimii Sanna Anttila ja emäntänä Lea Koski. Malminkartanon Fruticetumista vastaa Raimo Moisander ja alueen historiikista Erik Haggrén.
The post Yhdistyksen hallitus 2017 appeared first on Malminkartano.
]]>Tässä osoitteessa olevan sisällön päivitys on päättynyt 31.12.2016, mutta sivut pidetään toistaiseksi avoinna.
The post Uudet verkkosivut alkaen 1.1.2017 appeared first on Viikki.
]]>The post Vuoden viikkiläinen teko 2016 appeared first on Viikki.
]]>Perinteiset Lucian markkinat järjestetään jälleen Viikin Infokeskus Koronan ala-aulassa tiistaina 13.12. klo 10 – 14. Kaupunginkirjastolla on suuri poistomyynti, tarjolla glögiä ja pipareita. Kannattaa käydä Koronassa!
The post Joulupolku 2016 peruttu, mutta… appeared first on Viikki.
]]>Viikki-Seura juhlistaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia joulupolun erityisjärjestelyillä to 14.12.2017. Vuoden aikana käynnistetään myös ympäristötaiteen edistämisprojekti ”Värikäs Viikki”. Valoviikon jatkamisen mahdollisuudet on myös tarkoitus tutkia. Jos intoa riittää, viikkiläisille järjestetään paikallisten kuntavaaliehdokkaiden kuulemistilaisuus.
Vuoden aikana on tarkoitus myös avata uudet kotisivut osoitteessa www.viikkiseura.f (ei toimi vielä!).
The post Viikki-Seuran syyskokous teki valintoja ja linjauksia appeared first on Viikki.
]]>Naapuriavun löytämisestä ja motiiveista tehdään opinnäytetyö aiheena naapuriapuikäihmisen itsenäisen asumisen tukena. Jos sinulla on kysyttävää, haluat jollain tavalla jakaa tietojasi tai nopeamman yhteyden Hanneleen, laita sähköpostiviestiä osoitteeseen laura.montonen@yhteismaa.fi! Laita sähköpostia myös, jos olet vastannut Hannelen viestiin Nappi Naapurissa, niin pysytään ajan tasalla!
The post Nappi Naapuri – apua tarvitaan appeared first on Viikki.
]]>The post Viikin Valoviikko 21.-27.11.2016! appeared first on Viikki.
]]>The post Joulupolkutapahtuma 2016 peruttu appeared first on Viikki.
]]>Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy! Viikin kirjasto sinisessä ympyrätalossa, Viikinkaari 11. www.helmet.fi/viikinkirjasto Kevään 2017 tapahtumista lisää toisella sivulla!
Lautapelikerho jatkuu keväällä. Peli-illat ovat aina parittomien viikkojen torstaina klo 17-20 19.1. alkaen.
Kirjastossa vietetään lainanpäivää 8.2.2017 Aloitamme vuoden 2016 lehtien myynnin, ja klo 14-16 voi tulla kysymään lukuvinkkejä vinkkaustorilta. Klo 17-19.30 on jälleen Tutustu Wikipediaan –tilaisuus, jossa voi opetella kirjoittamaan Wikipedia-artikkeleita.
Viikin kirjastossa on alkanut uusi Lukuvalmentaja-palvelu. Lukuvalmentaja auttaa asiakasta löytämään lukemista. Lukuvalmennus sopii sinulle, jos et keksi tai ehdi etsiä itsellesi luettavaa, haluat laajentaa lempikirjallisuutesi lajituntemusta tai vaikkapa tutustua johonkin ihan uuteen kirjallisuuslajiin. Lukuvalmentajalle voi varata ajan joko sähköpostitse viikinlukuvalmentaja@hel.fi tai puhelimitse puh. 09 310 85071.
Helmikuusta alkaen kirjastossa palvelee jälleen suosittu Digitalkkari ajanvarauksella. Digitalkkarilta voi kysyä neuvoa tietokoneiden ja muiden laitteiden käyttöön.
The post Viikin kirjastossa tapahtuu talvella 2016-2017 appeared first on Viikki.
]]>
Latokartanon torin ympäristö syttyy eloon 21.–27. marraskuuta, kun valoteemainen tapahtumaviikko kutsuu sinut nauttimaan luovasta toiminnasta, monenlaisista elämyksistä ja yhdessäolosta. Kerää hyvää mieltä pimeän varalle ja tule mukaan Valoviikon tapahtumiin koko perheen voimin!
Koko Valoviikon ohjelma täällä: http://kansalaisfoorumi.fi/valoviikko
Ota varaslähtö tapahtumaan ja tule työpajoihin 15.11.: http://www.kansalaisfoorumi.fi/opi-ja-osallistu/1190-tule-mukaan-valograffiti-ja-tunnelitaidety%C3%B6pajat-15-11.html
Ilmoittaudu valokilpailuun 20.11. mennessä: http://kansalaisfoorumi.fi/valokilpailu.html
Valoviikko Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1831624850449319/
HUOM! Yhdistykset, harrastus- ja luokkaretkiporukat sekä muut yhteisöt:
Lauantaina 26.11. Valoviikon päätteeksi Latokartanon torilla on pienimuotoinen toritapahtuma, jossa nähdään Liikkuva valo -esitys ja palkitaan valokilpailun voittaja. Tulkaa tuomaan lisää eloa torille klo 16-19: glögin myyntiä, pientä purtavaa, oman toiminnan esittelyä tms. Ei-kaupallisten yhteisöjen ei tarvitse hankkia myyntilupaa, vaan ilmoittautuminen 23.11. mennessä riittää, joko sähköpostitse villiviikki@kansalaisfoorumi.fi tai puhelimitse 040 738 9885.
Valoviikon toteuttavat yhdessä Kansalaisfoorumi, Viikin Setlementtiasunnot, Viikin nuorisotalo, Viikin kirkko, Viikin MLL ja Viikin asukastalot.
The post Viikin Valoviikko appeared first on Viikki.
]]>Asukasillassa vastaamattomia kysymyksiä:
Huopalahdentien liikenteestä; vihreät valot Huopalahden tieltä Ulvilantielle käännyttäessä Pohjolantalon risteyksessä (kaupungista päin tultaessa) ovat niin lyhyet, ettei niistä ehdi kuin yksi kaksi autoa kääntymään kerrallaan. Tämä on johtanut siihen, että HSL:n bussit ovat reiteiltään poiketen ryhtyneet kääntymään edellisestä risteyksestä ostoskeskuksen pysäkeille ja näin aiheuttaneet ostoskeskuksen tiimoilla ruuhkautumista. Olisiko kääntyville ajoneuvoille mahdollista pidentää vihreitä valoja, jotta tältä pieneltä sekasorrolta ja sooloilemiselta vältyttäiisiin?
Vastaus:
Kuvailtu ongelma on tiedossa kaupunkisuunnitteluvirastossa. Huopalahdentie-Ulvilantie-Lapinmäentie – risteyksessä vasemmalle Ulvilantielle kääntyviltä busseilta puuttuu vielä liikennevaloetuus. Etuuden tekeminen on liikennevalotoimiston työjonossa. Tuleva etuus vaikuttaa muiden suuntien bussietuuksiin ja hidastaa muita bussilinjoja, joten sen vaikutuksia täytyy aikanaan seurata.
”Milloin Munkkiniemeen ja Munkkivuoreen saadaan muovinkeräyspiste?”
Vastaus:
Kiitos palautteesta ja ehdotuksesta uudeksi kierrätyspisteeksi.
Pahoittelemme, mutta HSY:n alueelle ei tulla rakentamaan uusia kierrätyspisteitä. Poikkeuksena tästä ovat uudet isot pientaloasuinalueet sekä esimerkiksi maankäytön muutosten vuoksi poistuvia kierrätyspisteitä korvaavat pisteet. Uusia pisteitä ei rakenneta, sillä tuottajien vastuulle pakkausasetuksessa määritetty keräyspistemäärä on alueellamme täynnä. Tuottajat on velvoitettu järjestämään Suomeen 1850 lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten keräyspistettä ja 500 muovipakkausten keräyspistettä.
HSY:n kierrätyspisteet liitettiin osaksi Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n verkostoa 1.1.2016. Näin siksi, että uuden pakkausasetuksen myötä vastuu kuluttajapakkausten keräämisestä siirtyi tuottajille eli teollisuudelle ja pakkaajille. HSY vastaa kierrätyspisteiden säiliöiden kunnossapidosta, pisteiden siivouksesta ja luvista sekä asiakaspalvelusta. Rinki Oy puolestaan vastaa lasi- metalli-, kartonki- ja muovipakkaussäiliöiden tyhjentämisestä sekä kierrätyspisteverkoston laajuudesta.
asiakaspalvelu@hsy.fi”>asiakaspalvelu@hsy.fi<mailto:asiakaspalvelu@hsy.fi>
puh. (09) 1561 2110 (ma-pe 8.30-15.30).
Huopalahdentien ylittävä jalankulkusilta näyttää huonokuntoiselta. Mikä on sen kunto ja pitäisikö silta maalata?
Vastaus:
Pienempiä siltoja ei yleensä näy investointiohjelmissa, mutta niistä on prioriteettilista ja niitä korjataan. Huopalahdentien jalankulkusillan rakenteita on tänä syksynä käyty tutkimassa useampaan kertaan. Etenkin portaan kohdalla rakenteen pääpalkit ovat päässeet ruostumaan pahoin sisältä käsin. Hanke lähtee pikaisena liikkeelle. Jo tänä vuonna korjattaneen heikoimmassa kunnossa olevat porrassyöksyt. Ensi vuonna jatketaan töitä myös kannella, jos rahoitus järjestyy.
The post Ylipormestarin asukasilta 24.11.2016 klo 18.30-20.30 Munkkiniemen yhteiskoululla appeared first on Munkinseutu.
]]>Voit lähettää alotteita ja ehdotuksia Kannelmäki-liikkeen toiminnaksi myös Yhteistiedot-yläpalkista löytyvän sähköisen lomakkeen kautta. Samalta sivulta löytyy myös sähköpostiosoite.
The post Kantsun Olohuoneen suunnittelupalaveri – tulevaa Kannelmäki-liikkeen toimintaa appeared first on Kannelmäki.
]]>Muskari- ja jumppatoiminta on edullista ja mukavaa harrastusta lapsille. Kerhoissa tutustutaan liikunnan maailmaan mukavan tekemisen ja yhdessä oppimisen kautta – ilman suorituspaineita tai liikoja tulostavoitteita. Pääasia, että lapsi nauttii ja saa arkeen mukavaa harrastustoimintaa!
Kerhoihin mahtuu vielä mukaan, ilmoittautuminen ja lisätiedot täältä: www.lastenliitto.fi/yhdistykset/helsinki/kerhot
Syyskausi 48€
Lähialueella myös muskari-, taide-, jumppa- ja tanssikerhoja!
The post Helsingin Lastenliiton jumppakerhot alkaa appeared first on Malminkartano.
]]>The post Kumpulan kyläjuhlat 25v ja Kumposti sähköisenä! appeared first on Kumpula.
]]>The post Elojuhlien suunnittelukokous #3 appeared first on Malminkartano.
]]>The post YHDESSÄ PYÖRÄILLEN 14.5.2016 appeared first on Malminkartano.
]]>The post YHDESSÄ PYÖRÄILLEN 14.5.2016 appeared first on Malminkartano.
]]>The post Apollon Yhteiskoulun musiikkiluokkien kevätkonsertti appeared first on Malminkartano.
]]>TERVETULOA YHTEISEEN KYLÄJUHLAAN
The post Lions Clubin lastentapahtuma appeared first on Malminkartano.
]]>The post Pikomalan retkeilijöiden linturetki Malminkartanossa 24.4.2016 appeared first on Malminkartano.
]]>Kyläjuhlien kevät
Philadelphia Dynamite
Kumpulan suvut
Tästä lähtee… yy-kaa-koo-nee, vetäkää kiukulla!
The post Vuoden ensimmäinen Kumposti julkaistu sähköisenä! appeared first on Kumpula.
]]>http://www.kumpulankylatila.fi/
Tervetuloa!
]]><!--
PIT-KO ry:n KEVÄTKOKOUS klo 12.45 Vähäntuvantie 4 A:n kerhohuoneessa
KESÄN 2017 OHJELMA IKÄVÄKI-ESITTEESSÄ – valmisteilla
PIT-KO PITÄJÄNMÄEN-KONALAN IKÄIHMISET ry
vastaa Korttelikerhon toiminnasta. Yhdistyksen aktiiviset jäsenet tulevat keskiviikkoisin klo 10 alkaen järjestämään tilat kuntoon, ennen kokouksen alkamista Leikkipuisto Vähätuvalla. Opaskyltti viety kadun varteen, istuimet paikoillaan, apuvälineet esillä, ruokaliput myynnissä, keitto lämpiämässä, kahvi tippumassa, astiat valmiina, esitelmänpitäjä tulossa ja laulut valittuina.
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä Korttelikerhon tapaamisissa. Lomakkeita saa kassanhoitajalta. Jäsenmaksu on 12 euroa vuonna 2017
Puheenjohtaja | Kaija Hömppi | puh. 050 346 5375 | kaija.homppi@kolumbus.fi |
Varapuheenjohtaja | Maj-Len Remahl | puh. 050 555 0831 | majlen.remahl@gmail.com |
Sihteeri | Seija Korpela | puh.050 369 2342 | seijakorpela1@gmail.com |
Rahastonhoitaja | Eija Tuominen | Kassanhoitaja | Tuula Westerlund |
Muut hallituksen jäsenet: | |||
Seija Turunen | Raila Lamminen | ||
Mauri Astikainen | Riitta Mäenpää | ||
Hallituksen varajäsenet: | |||
Galina Nygrén | Laila Äänisalo | ||
Maisa Horsma | Laura Ketola | ||
Isäntä Mauri Astikainen |
PITÄJÄNMÄEN-KONALAN KORTTELIKERHON OHJELMA KEVÄÄLLÄ 2016
KORTTELIKERHO keskiviikkoisin klo 11-12
LEIKKIPUISTO VÄHÄTUVALLA, os. Vähäntuvantie 4 A
Tarjolla klo 12 keittolounas + kahvi + leivonnainen 5 euroa
09.03.16 PUOLAN KAUPUNGIT – KAVIAARIA JA TUHKAA
Tietokirjailija Tapani Kärkkäinen, Helsingin suomenkielinen työväenopisto
PIT-KO ry:n KEVÄTKOKOUS klo 13.00 Vähäntuvantie 4 A:n kerhohuoneessa
16.03.16 KODIN HOITAMISESTA PARISUHTEEN HOITAMISEEN?
AVIOLIITTO ENNEN JA NYT
FT Jaana Maksimainen, Helsingin suomenkielinen työväenopisto
23.03.16 RAVINNON RASVAT – HERKULLISTA JA TERVEELLISTÄ
Sh Marjatta Kuusela, Helsingin Sydänyhdistyksen puheenjohtaja
30.03.16 JAPANIN KULTTUURI SUOMALAISEN SAMURAIN SILMIN
Diakoniapastori, opettaja Haka Kekäläinen
KLO 11
LUENTO
KESKIVIIKKOISIN PIT-KO:N KORTTELIKERHO, os. VÄHÄNTUVANTIE 4 A
Klo 12 keittolounas + kahvi + leivonnainen 5 euroa
06.04.16 ZACHRIS CASTRÉN – VAPAAN SIVISTYSTYÖN URANUURTAJA
Johtava opettaja KM Pia Castrén-Aaltonen, Helsingin suomenkielinen työväenopisto
13.04.16 YORK – BRITANNIAN HISTORIA TIIVISTETTYNÄ YHTEEN KAUPUNKIIN
MA Sari Pauloma
20.04.16 ONKO EURO SYYPÄÄ SUOMEN TALOUDEN HEIKKOON TILAAN?
Elisa Newby
27.04.16 KEVÄTRETKI – OHJELMA VALMISTUU MYÖHEMMIN
04.05.16 MÄTÄJOEN POLUILLA
Marja Mosander
11.05.16 PAREMPAA IKÄÄ PITSKUSSA JA KONALASSA
Pitäjänmäen seurakunnan 50-vuotisjuhlaviikko Pitäjänmäen kirkolla
Juhlaohjelmaa – Ks. erillinen esite
KESÄN 2016 OHJELMA IKÄVÄKI-ESITTEESSÄ
PIT-KO PITÄJÄNMÄEN-KONALAN IKÄIHMISET ry
vastaa Korttelikerhon toiminnasta. Yhdistyksen aktiiviset jäsenet tulevat joka keskiviikko klo 10 alkaen järjestämään kerhotilat kuntoon, ennen kuin väki alkaa kokoontua Leikkipuisto Vähätuvalle. Opaskyltti on viety kadun varteen, sisääntulo siistitty, tuolit ja penkit paikoillaan, esitykseen tarvittavat apuvälineet esillä, ruokaliput myynnissä, keitto lämpiämässä, kahvi tippumassa, muut tarjottavat ja astiat valmiina, esitelmänpitäjä tulossa ja laulut valittuina.
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä Korttelikerhon tapaamisissa. Liittymislomakkeita saa joko sihteeriltä tai kassanhoitajalta. Jäsenmaksu on 12 euroa vuonna 2016
Puheenjohtaja Kaija Hömppi puh. 050 346 5375 kaija.homppi@kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja Seppo Kähkönen puh. 040 548 0277 seppo.t.kahkonen@gmail.com
Sihteeri Seija Korpela puh.050 369 2342 seijakorpela1@gmail.com
Rahastonhoitaja Eija Tuominen
Kassanhoitaja Tuula Westerlund
Muut hallituksen jäsenet:
Seija Turunen Raila Lamminen
Mauri Astikainen Maj-Len Remahl
Hallituksen varajäsenet:
Galina Nygrén Laila Äänisalo
Maisa Horsma Laura Ketola
Isäntä Mauri Astikainen
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet hoitavat sovittuja erityistehtäviä ja projekteja. Heidän lisäkseen useat vapaaehtoiset osallistuvat tilan kalustamiseen, ruokailun järjestämiseen ja ohjelmaosuuksiin.
istuimet
The post Pitäjänmäen-Konalan korttelikerhon ohjelma keväällä 2017 appeared first on Konala.
]]>
The post Talin laskiaisrieha appeared first on Konala.
]]>Konala-Seuran jäsenmaksu on edelleen vain 10 € / vuosi. Seuran tilinumero on Nordea FI48 1344 5000 0372 02, merkitse viestikenttään nimesi a sähköpostiosoitteesi. Saat jäsenkorttisi sähköpostilla, kun maksusi näkyy seuran pankkitilillä.
Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä puheenjohtaja Maritta Hyväriseen puh 050-4117848
Konala-Seuran jäsenyys ei edellytä Konalassa asumista!
The post Konala-Seuran jäsenkortti appeared first on Konala.
]]>Konala-Seuran hallituksen jäsenet:
puheenjohtaja: Maritta Hyvärinen maritta.hyvärinen@gmail.com puh 050-4117848
os Sänkitie 13, 00390 Hki
varapj: Isto Koivuniemi
rahastonhoitaja, jäsenasiat: Esko Toropainen
jäsenet: Olavi Nieminen
Merja Virkkula
Jani Vesanto
Leena Ahtila, jumppavastaava
The post Hallitus 2016 appeared first on Konala.
]]>terveisin
Maritta Hyvärinen
pj, Konala-Seura
The post Kiitokset kaikille Adventtipolun järjestäjille ja vierailijoille appeared first on Konala.
]]>The post Pit-Kon kevätkausi appeared first on Konala.
]]>Pohjola Rakennus pitää ostarin tilanteesta tiedotustilaisuuden kantsulaisille Kantsun Olohuoneella, Kannelmäen ostarilla, osoitteessa Vanhaistentie 1.
Sisäänkäynti; vastapäätä on parturi-kampaamo Kannelhius, Kahvila Herkun nurkan takana – – – tervetuloa torstaina 28.1.2016 klo 17.30-19 välisenä aikana vapaasti keskustelemaan rakennushankkeesta!
Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautuminen alla olevan linkin kautta:
http://www.uusikannelmaki.fi/tavataan-olkkarilla-to-28-1/
The post Kantsun Olohuone: Pohjola Rakennus – info- ja keskustelutilaisuus – kahvitarjoilu! appeared first on Kannelmäki.
]]>Tammikuussa alkavissa jumpissa huomioidaan raskauden ja synnytyksen jälkeiset erityisvaatimukset tehosta liikaa tinkimättä sekä vauvojen tarpeet ja viihtyvyys. Kurssilla pääsee myös tutustumaan kuntoa kohottavaan lajiin taekwondoon.
Myös seuraavassa ikäryhmässä (1-3v., sunnuntaisin) taaperotaekwondossa on pari paikkaa jäljellä. Lisätietoja vauvataekwondosta ja muista ryhmistä oheisesta linkistä: http://www.taekwondourheilijat.fi/taekwondo/harjoitusryhmat/vauvataekwondo/. Ilmoittautua voi osoitteeseen lapset@taekwondourheilijat.fi .
The post Vauvataekwondo appeared first on Konala.
]]>Tule nauttimaan muhkeasta pulled pork pitasta (kasvisvaihtoehtona falafel-pyörykät),
kaffesta & erilaisista kahvileivistä sekä myyjäistunnelmasta.
Etsimme tilaisuuteen innokkaita minimessuilijoita eli oletko käsityöläinen ja tahtoisitko myydä tuotteitasi? Laita viestiä Sannalle, sanna@triolimedia.com, puh. 040-5043697
Kierrätyshenkinen tapahtuma järjestetään myöhemmin, joten nyt ei ole kirpputorityyppistä myyntiä kyseessä.
The post Kantsun Olohuone: Ravintolapäivän minimessut ruoan ja käsitöiden merkeissä – tule klo 14-16! appeared first on Kannelmäki.
]]>http://kaupunginosat.net/kannelmaki/yhteystiedot
Otamme tietoja vastaan myös Kantsun Olohuoneen ollessa auki – tervetuloa!
Katso luetteloa alla – paikat ja toivotut lahjoitukset:
Onko sinulla hyväkuntoisia, puhtaita ja omalle perheellesi tarpeettomia lastenvaatteita, tavaroita ja leluja? Suomessa köyhyysrajan alapuolella elää valtava määrä lapsiperheitä, jotka taistelevat päivittäin toimeentulonsa kanssa. Hopen kautta jaetut vaate- ja tavaralahjoitukset tuovat helpotusta perheen päivittäiseen arkeen. Lahjoitukset toimitetaan vähävaraisille lapsiperheille, äkillisiä kriisejä kohdanneille lapsiperheille sekä huostaanotetuille lapsille.
http://www.hopeyhdistys.fi/haluan-auttaa/ – täältä lisätietoja!
Palvelualueena koko Helsinki, Avoinna ma-pe klo 7.30-19 ja la-su klo 8-16
Isonnevantie 28, 00320 Helsinki
Lämpimät kiitokset kierrätysideasta ja -järjestelyistä!
Tässä Riistavuoren yksiköistä keräämieni toivomuslistojen yhteenveto:
– bingo- ja muita pelipalkintoja, siis pieniä mukavia lahjoja, sekä miehille että naisille soveltuvia ”kotiinviemisiä”
– miksei vaikkapa pieniä namipussejakin, kunhan ovat avaamattomia
– kauneudenhoito/hemmottelutuotteita kuten kynsilakat, kynsilakan poistoaine, käsivoide, kuorinta-aine (käsille pääasiassa)
– värikkäät koristetyynynpäälliset ja pöytäliinat (pienehköt, keskelle pöytää) tai tabletit ym. sisustusasiat esim. joulutyynynpäälliset
– askartelutarvikkeita
– neulelankoja
– matonkuteita, jos uusia (ei itseleikattuja)
The post Kannelmäki-liike kerää listaa lahjoitettavista tavaroista ja lahjoituspaikoista – ilmoita kätevästi sähköisellä lomakkeella! appeared first on Kannelmäki.
]]>Miltähän oma kotipaikkasi näytti aiemmin, 10 vuotta sitten, 50 vuotta sitten, aina vuoteen 1932 saakka.
http://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.172/24.941
The post Helsinkiä ilmakuvina 1932-2012 appeared first on Kannelmäki.
]]>MLL Konala järjestää perinteisen syytapahtuman sunnuntaina 25.10.2015 klo 12-15 Konalan ala-asteella. Tapahtumassa on useita toimintapisteitä ja -pajoja. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja kaikki lapsille suunnattu toiminta on maksutonta.
Tapahtumassa on myös Konalan ala-asteen vanhempainyhdistyksen pitämä maksullinen kahvio.
Lisätietoja tapahtumasta ja ohjelmasta:
http://konala.mll.fi/tapahtumat/?x134265=282422
The post MLL Konalan syystapahtuma ”Liiku ja taiteile” appeared first on Konala.
]]>alk.tiehallinto.fi/upiiri/tied/kilometritolpat.htm
The post Tietolaatikko: Kilometripylväät appeared first on Konala.
]]>www.itameriportaali.fi/fi/fi_FI/etusivu/
The post Tietolaatikko: Itämeri appeared first on Konala.
]]>The post Vuoden neljäs ja viimeinen Kumposti julkaistu sähköisenä tänään! appeared first on Kumpula.
]]>The post Kumposti 2 / 2015 nyt myös netissä! appeared first on Kumpula.
]]>Avaamme 3.8 klo 9.00.
Aurinkoista ja lämmintä kesää!
T. asukastalon väki
The post Asukastalon aukioloajat kesällä 2015 appeared first on Pasila.
]]>The post Aluesuunnitelman työpaja -Mainos 23.4: Jakomäki, Alppikylä, Tattariharju ja Tattarisuo appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>The post Kumposti 01/2015 nyt netissä! appeared first on Kumpula.
]]>Minkälaisena SINÄ haluaisit yhteisen Jakomäkemme nähdä?
Minkälaisia kerhoja toivoisit lapsillesi, miten toivoisitte Jakomäen ympäristöä kehitettävän ja käytettävän tulevaisuudessa, miten eri toimijoiden yhteistyötä voisi kehittää?
The post Learning cafe-menetelmä vanhemmille Jakomäen peruskoulun C-rakennuksen ruokalassa tiistaina 14.4.2015 klo 17.30- appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>The post Tablet-tietokone ja älypuhelinopastus Jakomäen kirjastossa appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>Kähkönen tunnetaan 1920-1940 luvuille sijoittuvasta kuusiosaisesta Kuopio-sarjastaan, sekä uusimmasta romaanistaan Graniittimies. Graniittimies oli kirjallisuus Finlandia -ehdokkaana viime vuonna. Historiallisten romaanien lisäksi Kähkönen on kirjoittanut kaksi nuortenromaania, sekä tietokirjaa. Tapahtumasarja on osa ensimmäistä kertaa järjestettävää Kirjan vuotta, jolla juhlistetaan kirjoja ilon ja elämysten lähteenä.
Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan Kähkösen tuotannosta.
The post Sirpa Kähkönen Jakomäen kirjastossa appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>Ohjelma:
11-14 Satumaraton
12-14 Kirjasairaala
12-14 Tikkunukkeaskartelua
11-12 ja 14-15 Mehua ja keksejä
Tervetuloa!
The post Lasten lauantai Jakomäen kirjastossa appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>The post Lausuntoja yleiskaavaluonnokseen ym. aiheeseen liittyvää tietoa Stake Lentokenttäryhmän sivulta appeared first on Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä.
]]>Lehtisaari-Seuran Facebook-ryhmä
Sivu on avoin myös muille kuin Facebookin käyttäjille eikä se vaadi kirjautumista.
Tule tutustumaan!
Lehtisaari-seuran hallitus
The post LEHTISAARI-SEURAN UUDET NETTISIVUT appeared first on Lehtisaari.
]]>Mukavia hetkiä Kumpostin parissa!
Kumposti-lehden toimituskunta
Suora linkki lehteen:
Kumposti_4_2014.pdf
The post Uusin Kumposti 4 / 2014 nyt luettavissa myös netissä! appeared first on Kumpula.
]]>Skannataan niitä yhdessä Kumpulan Kylätilassa ma 1.12. klo 18-20.
Lasipalatsin mediakeskus kerää kaupunginosien historiaa talteen avoimeen valokuvatietokantaan osoitteessahttp://albumit2014.lasipalatsi.fi/ Sivuston tarkoituksena on kerätä laaja valokuva-arkisto Helsingistä ja helsinkiläisistä. Kuvat voivat olla 1800-luvun lopun ja tämän päivän väliltä, kunhan ne ovat paperikuvia, dioja tai negatiiveja ja liittyvät Helsinkiin. Kaupunkinäkymien ja maisemien lisäksi esim. kotiin, työhön ja vapaa-ajan viettoon liittyvät kuvat kertovat menneiden vuosikymmenien arjesta ja elämästä, ja ovat tervetulleita kuva-arkistoon.
Lasipalatsin mediakeskuksen projektia toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Kerätyt kuvat julkaistaan Creative Commons -lisenssillä, joka estää kuvien kaupallisen käytön ja muokkaamisen. Tallennus tehdään reproamalla tai skannaamalla eikä prosessi vahingoita valokuvia millään tavalla. Digitoinnin jälkeen valokuvat palautetaan omistajalleen, ja valokuvien tuojan on myös mahdollista saada itselleen ilmaiseksi digitaalinen versio kuvistaan, jos mukana on oma muistitikku.
Skannaajat tulevat kertomaan projektista, vastaavat kysymyksiin ja hoitavat teknisen puolen.
The post Albumit auki -hanke rantautuu Kylätilaan ma 1.12. klo 18-20 appeared first on Kumpula.
]]>PUUTARHAKAHVILA VÄLITILA on jouluisissa tunnelmissa ja järjestää Ravintolapäiväviikonlopun 15.-16.11. aikana puutarhakahvilan yhteydessä Open Stage -ohjelmaa.
OPEN STAGE
Haluaisitko sinä tulla kahvilaamme trubaduuriksi/ lausumaan runoja/ laulamaan joululauluja…Yllätä itsesi ja ilmoittaudu mukaan!
info/ilmoittautumiset valitila.wordpress.com/ valitila@gmail.com
Tule tekemään kanssamme uutta luovaa kaupunkikulttuuria!
Tapahtumaa tukee Helsingin kulttuurikeskus
The post PUUTARHAKAHVILA VÄLITILA 15.-16.11.2014 appeared first on Kumpula.
]]>Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!
The post TERVETULOA LEHTISAARI-SEURAN SYYSKOKOUKSEEN appeared first on Lehtisaari.
]]>MA-KE 8-17
TORSTAINA 8-20
PERJANTAINA 8-15
The post Asukastalon uudet aukioloajat 1.9 alkaen appeared first on Pasila.
]]>
The post Pasilan asukastalo appeared first on Pasila.
]]>Tule mukaan myymään, ostoksille tai muuten vaan viihtymään ja tapaamaan tuttuja
Koti-Nurkat siistiksi!
Käsitöitä, vaatteita ja kodin pientarvikkeita
Levyjä, kirjoja, leluja ja paljon muuta kivaa..
SIIVOUSPÄIVÄÄ VIETETÄÄN
ITÄ-PASILASSA
LAUANTAINA 24.5.2014
KLO 10–14
Koulutontti
(jalkapallokenttä/teatterikenttä)
– Kasöörinkadun ja Resiinakujan kulma –
sateen sattuessa Junailijankuja 3, Sali
The post SIIVOUSPÄIVÄ 24.5.2014 appeared first on Pasila.
]]>
The post Keski-Pasila appeared first on Pasila.
]]>Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa! Lehtisaari-seuran hallitus
The post TERVETULOA KEVÄTKOKOUKSEEN TIISTAINA 25.3.2014 KLO 18.00 appeared first on Lehtisaari.
]]>The post TERVETULOA KEVÄTKOKOUKSEEN TIISTAINA 25.3.2014 KLO 18.00 appeared first on Lehtisaari.
]]>Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja Café Delivo tarjoaa pullat.
Tervetuloa!
The post Tervetuloa Lehtisaari-seuran syyskokoukseen 2013 appeared first on Lehtisaari.
]]>The post Pihlajiston Mosaiikkipolku – pala Kalevalaa appeared first on Pihlajisto.
]]>The post HSL kartoittaa liikkumistottumuksia appeared first on Lehtisaari.
]]>TIISTAINA 19.3.2013 KLO 18.00
Lehtisaaressa Pyhän Laurin kappelilla, Papinpöydänkuja 2
LEHTISAARI-SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Lisäksi Helsingin seurakuntayhtymän ja rakennusliike Haahtelan edustajat ovat keskustelemassa alueen rakennusprojekteista.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!
The post TERVETULOA KEVÄTKOKOUKSEEN appeared first on Lehtisaari.
]]>Ohjelmassa:
• Kakkua ja kahvia
• Arvontatilaisuus
• Asukastalon esittelyä
TERVETULOA MUKAAN JÄNNITTÄMÄÄN!
t. Asukastalon väki
The post Arvontatilaisuus to 28.2.13 klo 18 appeared first on Pasila.
]]>
Borek muistuttaa kevätkäärylettä. Täytteen koostumusta voi vaihdella, mutta keskiviikkona tehdään kasviskääryleitä. Ensin Shahla näyttää, kuinka borek tehdään ja sitten pääset itse kokeilemaan ja tekemään.
TERVETULOA!
The post Opi tekemään borek! appeared first on Pasila.
]]>• Mitä kuorossa laulaminen tarkoittaa?
• Olisiko sinusta kuorolaulajaksi?
• Millainen on oma äänialasi?
• Miten voisit kehittyä kuorossa laulajana ja kuorolaulajana?
Tule etsimään omaa ääntäsi miehille suunnattuun kuorolaulun esittelyiltaan. Kuoromusiikin mielenkiintoiseen maailmaan johdattaa kanttori Pete Vuorio. Jos innostut, olet tervetullut osallistumaan Meilahden kamarikuoron koelauluun.
Lisätietoja kuorosta saat Meilahden kamarikuoron nettisivuilta meilahdenlaulu.suntuubi.com ja facebookista sekä Pete Vuoriolta puh. 09 2340 4731 (vkolla 9).
Varaa vapaailta ja suunnista torstaina 28.2.2013 klo 18-20 Meilahden kirkolle, Pihlajatie 16. Luvassa myös iltapalatarjoilu.
Tule ja tuo kaverisikin!
The post Wanted: laulavia miehiä! appeared first on Pasila.
]]>Kaikille halukkaille lippuviittojille järjestetään harjoitukset maanantaisin 4.3., 11.3. ja 18.3.13 klo 18-20 Pasilan Asukastalolla.
Lataa ilmoitus:IHME-mainos.pdf
IHME-festivaalien Pasila-osuus pidetään torstaina 4.4.2013. Tilaisuudessa pasilalaiset esiintyjät viestittävät lipuilla kysymyksen:
”Pasila -ytimessä vai takapihalla?”
Lippuviittomat johtavat Pasila-keskusteluun ja myöhemmin iltajuhlaan Veturitalleilla.
Ohjelma täällä: www.ihmeproductions.fi/index.php?k=17025
Lisätietoja: info@itapasilaiskuun.org
Tervetuloa oppimaan ja osallistumaan.
The post Harjoittele esitystä IHME-tapahtumaan appeared first on Pasila.
]]>AIKA: perjantai 25.1.2013 klo 13-15
PAIKKA: Pasilan Asukastalo, Topparikuja 2
Helsingin kaupunki myöntää tälle vuodelle avustuksia ammattiteattereille ja ammattilaisryhmien yhteisöllisiin kehityshankkeisiin, jotka toteutetaan teattereiden omien toimitilojen ulkopuolella demokratiapilottialueilla eli Itä-Pasila on yksi näistä alueista.
Kaupunginteatteri (Studio Pasila kuuluu myös tähän) on halukas hakemaan avustusta ja miettimään yhdessä asukkaiden kanssa millaisia yhteistyöhankkeita toivoisitte ja mistä teemoista. Teemat voivat liittyä Itä-Pasilassa asumiseen tai muuhun asukkailta itseltään nousevaan aiheeseen.
Viime vuonna Kaupunginteatteri toteutti Kallion alueella ”Tarinoita Pitkänsillan kupeesta” – projektin, jossa ikäihmiset ja nuorten jakoivat kokemuksiaan Kalliosta. Hankehakemus on vielä ihan auki, joten olisi tärkeää, että Sinä pasilalaisena tulisit itse kertomaan omista toiveistasi ja ideoistasi!
Tervetuloa keskustelemaan perjantaina 25.1.2013 klo 13-15 Pasilan Asukastaloon yhteisötaide-hankkeesta yhdessä Kaupunginteatterin yleisötyövastaavan Mirja Neuvosen ja teatteri-ilmaisunohjaajan kanssa.
Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille pasilalaisille ja paikalla on kahvitarjoilu. Tervetuloa!
LATAA TAPAHTUMAN ILMOITUS: Yhteisötaidehanke-ilmoitus.pdf
The post Yhteisötaidehankkeen suunnittelua pe 25.1.13 appeared first on Pasila.
]]>– Sääntöjen määräämät asiat
– paikalla lisäksi arkkitehti Tuomas Eskola, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (rakentamisasiat)
* * *
Tule mukaan vaikuttamaan! Uusia hallituksen jäseniä tarvitaan.
Tervetuloa!
The post TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN appeared first on Lehtisaari.
]]>Tapaaminen, säkkien jako ja tarjoilua urheilukentällä.
Ota mukaan harava, käsineet ja kumisaappaat.
Tervetuloa!
The post Karhusaaren siivoustalkoot 5.5.2012 appeared first on Karhusaari.
]]>Vielä viimeisiä kirpputoripöytiä voi tiedustella Lehtisaari-seuran puheenjohtajalta, anne.arento.manerva@gmail.com.
Ohjelma:
KELLO 10 KAPPELILLA SAARISTOLAISPÄIVÄN AVAUS
Partiolaisten lipunnosto
Munkkiniemen seurakunnan tervehdys
Kaupunginvaltuutettu Pia Pakarisen puhe
KELLO 10-14 KAPPELILLA LASTENVAATEKIRPPUTORI
KAHVIO sisällä kappelissa (IHANIA itse leivottuja pullia!)
Poliisien tervehdys ratsuin ja moottoripyörin
Partiolaisten hernesoppaa ja lettuja
Hiisien makkaraa ja mehua
Lionsien puttikisa
KELLO 11:15-13:30 KOULULLA KOULULAISTEN JA ESIKOULULAISTEN ESITYS
Laululeikkiesitys, joka kommunikoi yleisön kanssa
SIRKUSESITYS
Linnanmäen sirkuskoulun oppilaat
SIRKUSPAJA LAPSILLE
Sirkusohjaajat opettavat helppoja temppuja
Koulun vanhempainyhdistyksen arpajaiset
Vohveleita paistossa koululla
KELLO 17:00 KUUSISAARESSA MUSEOVIERAILU
Didrichsenin taidemuseo ja Outi Heiskasen näyttely opastettuna
Tule mukaan nauttimaan mukavasta seurasta ja vaihtamaan kevätkuulumisia !
Järjestää: Lehtisaari-Seura ry., yhteydenotto anne.arento.manerva@gmail.com
Yhteistyössä Hiidet ry., Meripartiolippukunta Navigatores ry., Lehtisaari Lions Club, Koulun vanhempainyhdistys ja alueella toimivat yritykset, Lehtisaaren koulu ja päiväkoti, Munkkiniemen srk ja Helsingin kaupunki.
The post Saaristolaispäivä lauantaina 21.4.2012 appeared first on Lehtisaari.
]]>The post Ongelmajätteen keräysauto appeared first on Karhusaari.
]]>MAANANTAINA 26.3.2011 KLO 18.00
Lehtisaaressa Pyhän Laurin kappelilla
Papinpöydänkuja 2
LEHTISAARI-SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS KLO 18.00
– Sääntöjen määräämät asiat: ja
– Rakennusviraston edustajat esittelevät uutta viheraluesuunnitelmaa
* * *
Tervetuloa!
The post TERVETULOA KEVÄTKOKOUKSEEN appeared first on Lehtisaari.
]]>Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi luonnoksen 26. maaliskuuta 2012. Sipoon kunnanhallitus hyväksyi luonnoksen 13. maaliskuuta. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi luonnoksen 20. maaliskuuta. 11.4.2012 myös Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi luonnoksen.
Helsingin kaupunginhallitus kirjasi jatkosuunnitteluohjeeksi seuraavan vaateen:
’Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantarnäsin niemen osalta varmistetaan, ettei rantoja rakenneta Helsingin nykykäytännön vastaisesti. Niemen Porvarinlahteen rajautuvan rannan puoleisen osan rakentamismahdollisuuksia arvioidaan ylipäätään suhteessa alueen luontoarvoihin.’
Lisätietoa www.yhteinenostersundom.fi
The post Yleiskaavan suunnittelutyö jatkuu appeared first on Karhusaari.
]]>The post Karhusaaren kaavarunkoluonnos valmisteilla appeared first on Karhusaari.
]]>Ylipormestari leikkasi pyörätien yli viritetyn sinisen nauhan yhdessä Karhusaari-seuran puheenjohtajan Sirpa Norvion kanssa.
Avajaiset jatkuivat kahvitilaisuudella Kuntokallion ruokasalissa, jossa Tapani Sihvola kertoi Karhusaaresta:
/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-qformat:yes; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:10.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:150%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:"Calibri","sans-serif"; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-fareast-font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-theme-font:minor-fareast; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
Historian siipien havinaa
Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu Lounais-Sipoosta Helsinkiä – maaseudusta kaupunkia, Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta: "1970-luvulla Karhusaareen tuli myös kesäasukkaita, mutta vasta 1990-luvun puolivälissä alue tuli laajemmin käyttöön, kun Östersundomin kartanon maita lohkottiin pientalotonteiksi ja myytiin. Ensimmäisiä asukkaita Karhusaaressa oli Winbergin perhe, joka osti 1994 nykyisen piensatama-alueen ja perusti sinne kyläkaupan."
Varmuudella tiedetään, että 6000 eaa karhusaaren korkein huippu Kasaberget oli vain salakari, sillä merenpinta on tuolloin ollut n. 40 m. nykyisen korkeuskäyrän paikkeilla. (Maannousu on nykyään n. 25 cm /100v, jääkauden jälkeen vauhti oli noin 10x)
Vanhin tunnettu asutus ajoittunee 3500 – 2000 vuoden päähän (1500 – 0 eaa), jolta ajalta on Korsnäsissa ja Storörenissä pronssikautisia hautaröykkiöitä, hiidenkiukaita. Onko tuo asutus yltänyt Karhusaaren puolelle sitä emme voi tietää.
Kirjoitetun historian ajalta Karhusaari on mainittu kuuluneen keskiajalla Viipurin linnalle, josta se oli maanvaihdon seurauksena 1500-luvulla siirtynyt Norkullan kartanon omistukseen. Tuolloin jo Östersundomilaisilla tiedettiin olleen niittyjä Karhusaaressa. Kalastusta ja hylkeenpyyntiä saaresta on harrastettu kauan siihen viittaavat monet paikannimet esim. Skutholmen ja Girsnäs. Kalastajatorppia on perustettu ainakin jo 1700-luvun puolivälissä. Keskiajalta 1700-luvulle Sipoon saariston kalastusoikeuksista käytiin kiistaa, jossa osapuolina olivat virolaiset, kruunu, kyläkunnat ja yksityiset maanomistajat. Karhusaaressa oli 1700- luvun lopussa kolme Östersundomin kartanon torppaa, Fiskars, Bergas ja Björnsö, niistä viimeksi mainittu jakautui jossain vaiheessa kahtia Björnsö Östra ja Björnsö Västra, mikä on enää jäljellä Fallströmin suvun omistuksessa nimellä Björntorp. 1850 luvun puolivälissä Sipoon saaristossa asui jo lähes 400 asukasta. Näihin aikoihin myös helsinkiläinen porvaristo ja sivistyneistö löysi Sipoon saariston mm. prof. Fredrik Cygnaeus hankki huvilan Mustan Hevosen saarelta. Hiukan myöhemmin 1879 Sakari Topelius osti Villa Björkuddenin Karhusaarta vastapäätä mantereen puolelta.
Karhusaareen huvila-asutus rantautui kuitenkin vasta 1920-luvulla ja laajeni voimakkaammin 1930-40 luvuilla ja ainakin 1940- ja 50 -luvuilla asukkaiden kesken on ollut vilkasta seuraelämää.
Maanviljelysneuvos Erik Borgström, nykyisen kartanonisännän Marcus Borgströmin isosetä suunnitteli huvilayhdyskunnan kiertävän saaren pohjois- ja itärantaa ja osin sijoittuvan Kutulökin rannoille saaren sisäosiinkin. Prof. Julius Holmberg on kirjoittanut muistelmissaan miten ” E.B. loi hyvät edellytykset järjestyneille oloille ja viihtyvyydelle niin Karhusaaressa kuin Korsnäsissäkin. Hän oli perusteellinen ja tarkka valitessaan huvilapalstan omistajia. Hänen poismenonsa jälkeen Karhusaaressa oli vastuuntuntoisia, kokeneita ja kunnollisia huvilanomistajia, jotka huolehtivat ja kehittivät huvilayhdyskuntaa niin että luonto ja viihtyvyys säilyivät.”
Huvila-asukkaiden yhteistoiminta tiivistyi 1940-luvun puolivälissä perustetun Karhusaaren sähkönjakeluyhtiön ympärille. Lisäksi kaikilla saaressa kesäänsä viettävillä oli jäsenyys Korsnäs Intresenter yhdistyksessä, joka ylläpiti Korsnäsin laituria. Yhteydenpitoa tukivat myös yhteiset tapaamiset Winbergin kauppalaivan (Mary ja sittemmin Christina) pysähtyessä Korsnäsin laituriin sekä Granön kaupalla käynnit. Sähköyhtiön samoin kuin Korsnäsin vuosikokoukset olivat sosiaalisia tapahtumia ja huvilanomistajat kokoontuivat myös epävirallisemmin rapujuhliin ja niiden valmistelupalavereihin sekä erilaisiin talkootapahtumiin.
Pysyvää asutustakin (Fallströmien Björntorpin ohella) tuli jo sotavuosien aikana liikemies Arvid Schüllerin ja taidemaalari Anitra Lucanderin muutettua yli 300 neliömetrin "hirsilinnaansa" (joka nykyisin toimii Kuntokallion kurssikeskuksen ravintolana). Schüllerin huvilalla pidettiin myös ensimmäiset koko saaren huvilayhdyskunnan yhteiset rapujuhlat elokuussa 1947 ”Valon juhlana” sähköistyksen kunnaiksi. Perinne jatkui runsaan kymmenen vuoden ajan.
1949 Schüllerin talo tuli huutokaupattavaksi ja Suomen naisten liikuntakasvatusliitto osti paikan ja rakennutti sinne 1952 valmistuneen Kisakallio-urheiluopiston. 1967 Kisakallio muutti Lohjalle ja Karhusaaren tilat siirtyivät Vanhusten Turvan omistukseen, joka perusti ensin Vanhusten virkistyskodin ja sen ylläpitäjäksi Kuntokallio-Säätiön. Vuonna 1971 laitos muuttui Kuntokallio-Opistoksi, vanhustyöhön erikoistuneeksi kansankorkeakouluksi ja 1985 Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskukseksi. 1996 Kuntokallio-Säätiö möi kurssikeskustilat Vantaan seurakuntayhtymälle. Säätiö jatkaa toimintaansa Ikäinstituutti-nimellä Pasilassa.
Anitra Lucanderin ja Arvid Schüllerin 1940-luvun alussa valmistunut huvila, joka nykyisin toimii Kuntokallion kurssikeskuksen ruokalana, tulisi suojella kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi. Onhan Lucander eräs viime vuosisadan merkittävimmistä taiteilijoistamme. Viime keväänä valmistunut Sanna Teittisen taidehistorian väitöskirja ”Kohti lyyristä abstraktismia – Anitra Lucanderin 1950-luvun modernismi” tarkastelee Lucanderia abstraktin taiteen uranuurtajana ja hänen vaikutustaan suomalaisen kuvataiteen tyylimurrokseen 1950-luvulla. Taiteellisen työn ohella hän on vaikuttanut Helsingin edustusilmeen muotoutumiseen valitsemalla kauppatorin rannan talojen värit.
Edelleen tulisi harkita koko Kuntokallion kurssikeskuksen tulevaisuutta, mikäli Vantaan seurakuntayhtymä joskus haluaa luopua kiinteistöstä. Kuntokallio-säätiön aikana kurssikeskuksessa järjestettiin 1976 – 1990 eläkeläisten kulttuuriviikkoja, joiden yhteydessä oli merkittäviä taidenäyttelyitä (mm. Eila Hiltusen töitä, joita ei ollut aiemmin muualla Suomessa nähty, sekä Ukri Merikannon, Martti Aihan, Rauni Liukon, Kimmo Pyykön, Olavi Lanun ja J.O. Mallanderin teoksia ja Taisto Ahtolan, Rafael Wardin, Henrik Tikkasen, Silja Rantasen, Anitra Lucanderin, Veikko Vionojan, Andreas Alarieston ja Alpo Jaakolan maalauksia). Viikkojen suojelijana oli tasavallan presidentti ja 1970-luvulla viikot olivat osa Helsingin juhlaviikkojen toimintaa (kaupunki mm. järjesti ilmaiskuljetuksen keskustasta Kuntokallioon). Mielestämme kulttuuriperinnettä tulisi elvyttää ja kurssikeskusta voisi kehittää monipuoliseksi taiteen ja kulttuurin kohtaamisforumiksi mm. koulutuksen, esittävän taiteen ja näyttelyiden toteutuspaikkana.
The post Pajunen avasi pyörätien 6.4.2011 appeared first on Karhusaari.
]]>Varjokaava esiteltiin yleisölle tiistaina 3.5.2011 klo 18.30 Nuorisotalo Östiksellä, Knutersintie 915.
Katso lisätietoja www.varjokaava.fi
The post Östersundomin varjokaava on julkaistu 28.4.2011 appeared first on Karhusaari.
]]>The post Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaavaluonnos asetettiin nähtäville 21.4.2011 appeared first on Karhusaari.
]]>Siivousalueiden jako ja kokoontuminen urheilukentällä. Siivouksen päätteeksi tarjolla pientä purtavaa.
The post Karhusaaren siivoustalkoot lauantaina 14.5. appeared first on Karhusaari.
]]>http://www.hsy.fi/jatehuolto/palvelut/vastaanotto/keraysautot/Sivut/default.aspx
The post HSY:n jätehuollon keräysauto Karhusaaressa appeared first on Karhusaari.
]]>The post Pyörätien avajaiset 6.4. klo 16.00 appeared first on Karhusaari.
]]>Sällskapet firade sin 20 årsfest i maj. Över 70 mejlansbor ställde upp ; nuvarande och gamla. Alla njöt av att dela minnen, det mångsidiga programmet, festbordet och dansen. Det kan ses som ett säkert tecken på att sammanhållningen och byagemenskapen fortfarande är stark.
Käytiin hevosajelulla
Vi åkte häst och kärra
Joel vuoli puulintuja
Joel täljer fåglar
Kaj Ilmoni pitää juhlapuheen verannalla
Kaj Ilmoni festtalar på verandan
Kaurilan väen loihtimat herkut
Festbordet var framtrollat av Kaurilas folk
Tytöt musisoivat
Flickorna bjöd på sång och musik
Haitari kutsui tanssimaan
Dragspelet bjöd till dans
The post 20 v vuosijuhla – 20 Årsfest appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Muistathan mainita kaikki tarvittavat tiedot kuten tapahtuman aika ja paikka. Sähköpostiosoitteesi on pakollinen, jotta sinulta voidaan tarvittaessa kysyä lisätietoja.
Huom! Poistu artikkelin kirjoituksesta painamalla joko Lähetä– tai Peruuta– painikkeita artikkelilomakkeen yläosassa.
Pääset kirjoittamaan artikkelia tästä linkistä.
The post Ilmoita tapahtumasta appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Toivolassa oli hevosia, jotka auttoivat monissa askareissa, esimerkikisi kyntivät perunamaat. Lähes kaikkien huviloiden pihapiiristä löytyi oma puutarha aina 60-luvulle saakka.
Ilmapiiri oli hyvin tuttavallinen; herrasväki ja "tavallinen kansa" tuli toimeen keskenään erittäin hyvin. Kaikki tunsivat toisensa ja metsissä ja pihoissa liikuttiin vapaasti huvilalta toiselle.
Meilahden huvila-alueella asui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla moni varakas ja hyvin menestynyt liikemies.
Alueelle rakennettiin 1900-luvun alussa huviloita, joiden asukkaat edustivat laajasti maan taide- ja tiedeyhteisöjä ; arkkitehti J.V. Strömberg, professori J.Mikkola ja vaimonsa kirjailija Maila Talvio (villa Laaksola, purettu), säveltäjä Yrjö Kilpinen ja vaimonsa pianisti Margaret (villa Furunäs), säveltäjä Ilmari Hannikainen, professori A.O. Väisänen (villa Mainiemi),taidemaalari-kirjailija Viljo Kojo (villa Wuokkola), arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström (villa Tomtebo). Tunnettu persoona oli myös Maria Åkerblom opetuslapsineen (villa Toivola).
Usea presidentti on asunut alueellamme sekä Tamminiemessä että Mäntyniemessä. Urho ja Sylvi Kekkonen olivat lähes päivittäinen näky; Urho Seurasaaressa lenkillä ja Sylvi bussissa matkalla kaupunkiin. Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi liikkuvat myös säännöllisesti alueella.
Taitelijaelämää eletään edelleen Villa Furunäsissä, jossa Helsingin Taiteilijaseuran jäsenillä on atelje-tiloja.
Kirjassa ”Töölöntullin molemmin puolin” Hackzell & Toppari 1997, Vähä-Meilahden alueesta on hyvä kuvaus.
Vuonna 1985 vahvistunut "uusi" asemakaava johti voimakkaaseen muuttoon ja sitämyötä sukupolven vaihdokseen huvila-alueella. "Uudessa" Meilahdessa alkuperäisasukkaatkin tuntevat vielä olonsa kotoisaksi. Muutamassa huvilassa Heikinniementien varrella asuu jopa 3. ja 4. sukupolven meilahtelaisia.
Livet i Mejlans
”Som att bo på landet” är en vanlig kommentar ännu idag. Det stämmer så tillvida att området fick kommunalteknik först på 70-talet och vedeldning var vardag. Det fanns två butiker, en idrottsförening och två hus som hade mangel som man kunde hyra.
Hästar fanns på Toivola och de hjälpte till att plöja de större potatislanden. Nästan alla villor hade trädgård och potatisland ännu långt in på 60-talet.
Stämmningen var familjär ; herrskap och ”vanligt folk” umgicks obehindrat. Alla kände alla och barnen rörde sig fritt från villa till villa och härjade i skog och mark.
Mejlans villaområde dominerades under 1800-talets senare del av adel och förmögna handelsmän.
Villorna som byggdes i början av 1900-talet ledde till en nivellering och kultur- och vetenskap blev välrepresenterade ; arkitekt J.V. Strömberg och professor J.Mikkola och hans fru författaren Maila Talvio ( villa Laaksola, riven ), Tonsättaren Yrjö Kilpinen och hans fru pianisten Margaret (villa Furunäs) Tonsättaren Ilmari Hannikainen och professor A.O. Väisänen (villa Mainiemi), Målaren,författaren Viljo Kojo (villa Wuokkola), arkitekturprofessor Gustaf Nyström (villa Tomtebo). En känd persolighet var Maria Åkerblom och hennes lärjungar (villa Toivola).
Presidenter har residerat i flere repriser både på Ekudden och Talludden. Framförallt Kekkonen, både Urho och Sylvi var en nästan daglig syn, han på Fölisön och hon i bussen till stan.
President Halonen rör sig också flitigt med sina stavar i området.
Konstnärslivet fortsätter på Furunäs som hyrs av Helsingin Taiteilijaseura och där dess medlemmar har ateljeutrymmen.
I boken ”Töölöntullin molemmin puolin” Hackzell & Toppari 1997, finns Lill-Mejlans väldokumenterat.
Den nya stadsplanen 1985 ledde till en kraftig nyinflyttning och generationsväxling men anpassningen har varit lyckad och i det ”nya” Mejlans känner sig också ursprungsbefolkningen hemma.I några av villorna vid Hindersnäsvägen bor 3dje och 4de generationens mejlansbor.
The post Elämää Meilahdessa appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Asukasyhdistys on perustettu vuonna 1990. Kaksikielisen yhdistyksen tavoitteena on mm. säilyttää alueen kulttuurihistorialliset arvot, parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja kehittää alueen virkistyskäyttöä.
Asukkaat ovat laajasti ja innolla mukana yhdistyksen toiminnassa. Tämä näkyy esimerkiksi siivous- ja rakennustalkoissa, vuosikokouksessa ja vuosijuhlassa, jossa kaiken ikäiset asukkaat tapaavat toisiaan.
Yhdistys seuraa tiiviisti ajankohtaisia asioita ja tekee yhteistyötä kaupungin viramomaisten kanssa. Tuloksena hyvinhoidetut metsäpolut ja puistot sekä läpiajoliikenteen rajoittaminen hidastein ja nopeusrajoituksin.
Yhdistyksen tavoitteena on, että kaikki alueella asuvat sekä lukuisat vierailijat voisivat liikkua turvallisesti ja nauttia rauhallisesta maisemasta, jonka Meilahden ja Seurasaaren alueet tarjoavat.
Lill-Mejlanssällskapet r.f.
1990 grundades Lill-Mejlans sällskapet som en tvåspråkig invånarförening med målsättning att tillvarata områdets kulturhistoriska värden, förbättra invånarnas trivsel och utveckla områdets rekreationsmöjligheter för övriga stadbor genom att bevara landskapets nuvarande särprägel.
Anslutningen och entusiasmen är stor. Det gäller städ- och bryggtalko, årsmöte och årsfest där lokala förmågor i alla åldrar uppträder.
Sällskapet driver aktuella frågor i samarbete med stadens myndigheter och som resultat ser vi välskötta stigar och vägar i skogar och parker, trafiklösningar som hastighetsbegränsningar och farthinder.
Målsättningen är att alla, oavsett om de är mejlansbor eller besökare skall kunna röra sig tryggt och njuta av den fridfulla miljön Mejlans-Fölisön har att erbjuda.
The post Asukasyhdistys appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Ratsastajamestari Gert Skytte oli tuolloin merkittävä maanomistaja ja hänellä oli asuntoja Munkkiniemessa, Talissa ja Lauttasaaressa. Vuonna 1871 Meilahti siirtyi kaupungin omistukseen oltuaan 1770-luvulla osa Munkkiniemen säteritilaa.
Meilahteen syntyi Helsingin ensimmäinen huvila-alue. Vuoteen 1910 mennessä oli rakennettu kolmisenkymmentä huvilaa, joissa asui monia liike- ja virkamiehiä perheineen. Kaupungin suunnitelmissa oli laajentaa asutusta myös Seurasaareen. Kaupunkilaisten vastustaessa Seurasaaren palstoittamista saareen perustettiin kansanpuisto vuonna 1889.
Meilahdesta ja Seurasaaresta muodostuu yhdessä ainutlaatuinen kokonaisuus ja houkutteleva vierailukohde niin turisteille kuin muillekin kaupunkilaisille.
En kort historik
Lill-Mejlans – namnet har sannolikt sitt upphov i bonden Lasse Meijle, vars ägor i Helsinge, Mejlby sträckte sig ända ned till Hoplaxviken på 1550-talet. På kartan över Helsingforstrakten från 1646 finns Mejlans (stavat Meilans) inritat på sitt nuvarande ställe. Dåvarande jordägare var ryttmästare Gert Skytte som förutom Mejlans hade hemman i Munksnäs, Tali och på Drumsö. År 1871 övergick Mejlans i stadens ägo efter att sedan 1770-talet varit anslutet till Munksnäs säterirusthåll.
I Mejlans uppstod då det första egentliga villaområdet i Helsingfors. Fram till 1910 uppfördes ett trettiotal villor för förmögna affärs- och ämbetsmannafamiljer. I planerna fanns en utvidgning som också skulle omfatta Fölisön. Genom påtryckning av stadsborna undgick Fölisön motsvarande parcellering och kunde bevaras som folkpark 1889.
Mejlans och Fölisön bildar en unik helhet och är idag ett omtyckt utfärdsmål för både stadsbor och turister.
Lill-Mejlans bildar en udde som i öster avgränsas av Paciusgatan mellan Hummelviken och Hoplaxviken
The post Lyhyt historiikki appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Listalla on huvilan ”virallinen” numero ja valmistumisvuosi.
2 Toivola, valmistumisvuosi 1870
2a Kukkulinna, 1890-l
3 Bergvik (purettu 1969)
4 Orkolinna (palanut vuonna 1968)
5 Laaksola (purettu 1954, paikalla Maila Talvion puisto)
6 Tallbo, 1884
8 Päiväranta (ent. Granvik, ent. Björnvik), 1885
9 Capri (ent. Havanna), 1896
11 Furunäs, 1893
12 Ljunganmo, 1900
13 Kevätkallio (palaneen Vårbergan paikalla), 1991
14 Tomtebo, 1893
16 Villa Angelica (ent. Waaranto, ent. Tammisto), 1900
17 Villa Tapiola (1908) 1996, ennen Villa Solbacka (purettu 1973)
18 Villa Nybacka (1886) 1990, ennen Sommarro (palanut 1963)
19 Viola, 1909
20 Solhem (purettu 1974)
21 Bredablick, 1700-luvulta
22 Estella (ent. Muisto), 1880
23 Wuokkola (ent. Uusi Aikala), 1911
24 Aikala, 1902
25a Mainiemi, 1904
26b Johannesberg, 1907
26d Johannesbergintie 4, 1921
28a Johannesbergintie 2a, noin 1890
28b Meilahdentie 3b, 1800-luvun alkupuoli
29 Stentorp, 1917
30 Heikinniementie 9 (Kaurilan vanha asemarakennus), 1894
31 Heikinniementie 7, 1917
32 Karlstorp (ent. Caridia), 1916
33 Heikinniementie 3, 1918
34 Granelund, 1915
Lilla Solbacka, Heikinniementie 4a, ent. talo Pikku-Pasila 14
Mäntyniemi ,1993
Tamminiemi, 1904, edelsi Villa Ekudden, 1889 (purettu)
Kesäranta, 1873
Helsingin kaupungin taidemuseo, 1970
The post Huvilat appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Kaikki kuvat sijaitsevat palvelimella Mediavarastossa. Kun muokkaat dokumenttia tekstieditorissa ja haluat lisätä tekstiin kuvan, vie kursori siihen kohtaan tekstikenttää, mihin haluat kuvan ilmestyvän. Voit ladata kuvan tekstiisi Mediavarastossa jo olevista kuvista yksinkertaisesti selailemalla kansioita ja klikkaamalla kuvan otsikkoa ja painamalla sen jälkeen taulun OK -nappulaa. Voit myös tuoda uuden kuvan Mediavarastoon.
1) Klikkaa tekstieditorin Lisää kuva -kuvaketta (ks. Tekstin tuottaminen). Näkyviin ilmestyy taulu, jossa näkyvät palvelimella olevan Mediavaraston kuvakansiot kansiossa Image Root.
2) Klikkaa auki kansio, jonka nimi on tapahtumat, jos olet lähettämässä tapahtumaa. Jos teet uutista, avaa auki kansio nimeltä uutiset.
HUOM! On tärkeää, että avaat oikean kansion ennen kuvan siirtämistä, muuten kuvat tallentuvat väärään kansioon palvelimella!
3) Kun oikea kansio (kuvassa uutiset) on auki, hae kuva omalta koneeltasi klikkaamalla painiketta Browse/Selaa. Muistathan, että kuvan tulee olla jpg-, gif– tai png-muotoinen. Mielellään sen tiedostokoko ei ole kovin suuri (alle 500 K). Sen nimessä ei saa olla välilyöntejä eikä ääkkösiä. Voit nimetä sen uudestaan kohdassa Nimeä kuva.
4) Kun olet paikantanut kuvan, klikkaa sen otsikkoa. Sen tiedostopolku ilmestyy Lataa-tekstikenttään. Klikkaa painiketta Lataa.
5) Nyt kuvan tiedostonimi on ilmestynyt Uutiset -kansioon. Kun klikkaat kuvan nimeä, ilmestyy sen uusi tiedostopolku taulun keskivaiheille (Kuvan osoite (URL):) ja oikeassa pikkuikkunassa näkyy sen esikatselukuva.
HUOM! Nykyisessä versiossa ei voi säätää kuvan kokoa numeerisesti pikselin tarkkuudella kohdassa Muuta kuvan koko, eli ko. toiminto taulussa ei toimi. Jatkossa asiaan on tulossa parannus.
6) Lopuksi määritä kuvan sijainti sivulla kohdassa Kuvan sijoittelu. Hyvä perusasetus on ”left”, jolloin kuva asettuu vasempaan reunaan ja teksti kiertää sitä oikealta. Kuvan kehyksen leveys (border) määritys tekee kuvalle reunan.
7) Kannattaa määrittää myös ”tyhjää” kuvan ympärille muutaman pikselin verran kohdassa Kuvan välistys. Lopuksi paina OK.
The post Kuvan tuominen appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Grankulla IFK ja Fjällskidarklubben-37 herätti sodasta palanneiden nuorukaisten kiinnostuksen ja niin saatiin Meilahteenkin pujottelurinne -47. Puolustusvoimat luovutti seuran käyttöön läheisellä kalliolla sijainneet it-tornit joista saatiin rakennettua lähtölava. Kolme seuraa loivat pohjaa Suomen alppihiihdolle ja Meilahden valaistu mäki oli monen orastavan tähden harjoittelupaikka. Sinne pääsi hiihtäen Töölööstä ja Munkkiniemestä, muualta tultiin bussilla tai ratikalla. Torstai-illan harjoituskilpailut täyttivät mäen ääriään myöten.
Perinnettä ylläpitää Mejlans if:n Masters-tiimi joka on kansallisen Finnish Alpine Masters- kiertueen kestomenestyjiä.
Mejlans if grundades 1946 av traktens svenskspråkiga unga. Flere av dem hade efter kriget blivit intresserade av fjäll- och alpinskidning som fått fotfäste Grankulla. Där anlades Finlands första slalombacke 1934. Grankulla IFK och Fjällskidarklubben-37 var förebilder då föreningen satsade på egen backe i Mejlans. Försvarsmakten skänkte ett utsiktstorn och några lv-lavetter från ett närliggande berg och av dem byggdes starttornet. De tre föreningarna var med och skapade grunden till den finska alpina skidsporten och många blivande stjärnor tränade i backen som staden försåg med belysning. Man kom skidande från Tölö och Munksnäs, buss och spårvagn var också ett vanligt alternativ på den tiden. I torsdagskvällarnas träningstävlingar deltog ” hela stan”.
Föreningens traditioner upprätthålls av Mejlans Masters-team som framgångsrikt deltar i Finnish Alpine Masters årliga Cup.
2012: Kaikki seuran FAM-tiimin jäsenet mitaleille SM-pujottelussa: Martti Sedoff kultaa M 70 sarjassa, Esko Reckhardtille hopeaa M 55, Kristian Nyman hopeaa M 65 ja Christer Sundell pronssia samassa sarjassa.
2012: Hela FAM-teamet på medaljer i slalom FM : Martti Sedoff guld i M70, Esko Reckhardt silver i M 55, Kristian Nyman silver M 65 och Christer Sundell brons i samma klass.
The post Mejlans if, MIF appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Jos haluat lähettää kaupunginosasi kotisivuille ilmoituksen jostain tapahtumasta Tapahtumapalstalle tai uutisen Uutissivuille, sinun tulee ensin rekisteröityä (mikäli sinulle ei ole annettu vielä tähän tarvittavia tunnuksia ylläpidosta).
HUOM! Tarvitset tunnukset vain jos haluat lähettää uutisia ja tapahtumia sivuille. Ilmoituksia ja keskusteluviestejä voi lähettää rekisteröitymättäkin.
Tapahtuman lisääminen (sama koskee Uutista).
1) Klikkaa ensin siis Lisää tapahtuma -linkkiä vasemmassa reunassa.
2) Saat eteesi ohjeen, jossa sinulle kerrotaan, että sinun täytyy ensin rekisteröityä. Noudata ohjeita, eli klikkaa tekstin sanalinkkiä, jossa lukee rekisteröityä.
3) Nyt voit täyttää rekisteröitymislomakkeen kentän. Anna oikea nimesi, keksi itsellesi tunnus ja anna käytössäsi oleva sähköpostiosoite. Tunnuksen tulee olla sellainen, jonka muistat jatkossakin, kun haluat lähettää materiaalia kotisivuille.
Sähköpostiosoite tarvitaan, sillä järjestelmä lähettää automaattisesti salasanan antamaasi osoitteeseen. Sinun täytyy ehkä odotella joitakin minuutteja ennenkuin salasana on saapunut postiisi.
4) Kun olet saanut sähköpostiosoitteeseesi lähetetyn salasanan, voit kirjautua sivun alareunassa olevassa Kirjautumislomakkeessa (anna tunnus ja salasana). Nyt voit klikata Lähetä Tapahtuma -linkkiä (jos haluat lähettää ilmoituksen jostain tapahtumasta).
The post Rekisteröityminen appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Kotisivuja voi lukea rekisteröitymättäkin. Keskustelu- ja Ilmoituspalstalle voi lähettää viestejä kuka vain.
Mutta jos haluat lähettää omia uutisia ja tapahtumia kotisivuille, sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi ja kirjautua sen jälkeen näillä tunnuksilla. Muuten et rekisteröitymistä tarvitse.
Rekisteröitymällä voit omalta osaltasi vaikuttaa kotisivujen sisältöön. Kotisivujen ylläpito tarkistaa uutisen ja tapahtuman ennen kuin se julkaistaan.
Seuraa ohjeita:
* Ohjeita rekisteröitymiseen
* Ohjeita tekstin tuottamiseen
* Ohjeita kuvien lisäämiseen
Ohjeet täydentyvät, sitä mukaa kun ohjelmiston käyttöversiota uudistetaan ja puutteita korjataan.
The post Pikaohjeet sisällöntuottamista varten appeared first on Vähä-Meilahti.
]]>Hae paras reitti julkisilla kulkuvälineillä, jalan tai vaikka pyöräillen, sivustolla myös kartat:
http://www.reittiopas.fi
Kaupunginosien kotikaupunkipolkuja
http://www.kotikaupunkipolut.fi/
The post Karttoja, reittivalintaa appeared first on Pihlajisto.
]]>Voit hakea arkistosta uutisia ja tapahtumia kuukausi kerrallaan. Arkistoidut uutiset näkyvät otsikkoina listalla. Ne on tehty Sisältökategoria(Arkisto) -valinnalla
Uutisarkisto: Uutisartikkeleita
Tapahtuma-arkisto: Menneitä tapahtumia.
Muistoja-sivulle tulleet kirjoitukset tulevat näkyviin kaikki kerralla (se on tehty Sisältöosio(Arkisto) -valinnalla) :
The post Arkisto appeared first on Pihlajisto.
]]>