Helsingin kirjastojen lainaus käynnistyy pe 8.5.!

Iloisia uutisia: lainaustoiminta alkaa pe 8.5. Helsingin kirjastoissa vaiheittain! Lainaaminen ja varausten noutaminen on mahdollista 8.5. alkaen Etelä-Haagan, Kallion, Laajasalon, Malmin, Paloheinän, Pasilan, Roihuvuoren, Töölön, Vallilan ja Viikin kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. Muut Helsingin kirjastot avautuvat vaiheittain ma 11.5. alkaen.

Kirjoja ja muuta aineistoa voi jo nyt palauttaa  osaan  Helsingin kirjastoja palautusluukkujen kautta tai väliaikaisiin palautuspisteisiin. Lainat erääntyvät vasta kesäkuusta alkaen porrastetusti eli lainassa olevan aineiston palautuksella ei ole kiirettä. Uusia varauksia voi tehdä Helmet.fi-verkkopalvelussa maanantaista 11.5. alkaen. Tarkat tiedot lainoista ja varauksista löytyvät Helmet.fi-sivustolta.

Toukokuun ajan kirjastoasiointi hoidetaan ripeästi ja suositaan lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä henkilökohtaisen palvelun sijaan. Muut kuin lainaustoiminnan kannalta välttämättömät tilat pidetään vielä suljettuina.  Käytössä ovat ainoastaan peruspalvelut eli varausten nouto, lainaaminen ja palauttaminen. Esimerkiksi keskustakirjasto Oodin toinen kerros on toukokuussa suljettu. Pidempiaikainen asiointi kirjastotiloissa on mahdollista 1.6. alkaen.

Kirjastojen aukioloajat ovat toukokuun ajan supistetut. Oman lähikirjaston aukioloaika kannattaa tarkistaa ennen asiointia osoitteesta www.helmet.fi/kirjastot. Perjantaina 8.5. kirjastot ovat pääsääntöisesti avoinna klo 10–17. Keskustakirjasto Oodi on 8.5. avoinna klo 8–20 ja Töölön kirjasto klo 8–17. Lauantaina 9.5. on avoinna ainoastaan keskustakirjasto Oodi klo 10–18.

Oodissa arkipäivien kaksi ensimmäistä tuntia klo 8–10 suunnataan riskiryhmien asiointiin, lauantaina Oodissa ei ole erillistä asiointiaikaa riskiryhmiin kuuluville. Myös Töölön kirjastossa arkipäivien kaksi ensimmäistä aukiolotuntia klo 8–10 on varattu riskiryhmille.

Asiakkaiden toivotaan huolehtivan käsihygieniasta hyvin ja pitävän riittävää etäisyyttä muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Kirjastoon ei pidä tulla sairaana.

Lue tarkemmin oheisen kaupungin uutisen kautta:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/lainaustoiminta-alkaa-helsingin-kirjastoissa-vaiheittain-85-alkaen?publisherId=60579873&releaseId=69880590

Vuoden kaupunginosa 2020 -kilpailu on avattu – äänestä omaa suosikkiasi!

Ilmianna Suomen paras kaupunginosa 2020! Onko se tänä vuonna helsinkiläinen? Kilpailun aloitusaikaa ja palkittavan valintaa on aikaistettu aiemmista vuosista, jotta palkittava kaupunginosa voi hyödyntää titteliä jo ennen kesäkautta. Ehdotusaika päättyy jo maaliskuun lopussa (31.3.2020) ja voittaja julkistetaan 13.5.2020.

Mistä löytyy elävää kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita? Missä yhteisöllisyys on vahvaa ja toiminta kaikille avointa? Missä voi tuntea urbaanin kaupunginsykkeen ja kotialueen rakkauden roihun? Nyt saa kertoa ja kehua! Tänä vuonna kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen ja kaikki mukaan -ajattelu. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa verkkolomakkeella – omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa.

Ehdotuslomake löytyy linkistä https://bit.ly/vuoden-kaupunginosa-2020

Haussa on viihtyisä ja yhteisöllinen kaupunginosa, jossa on monipuolista toimintaa, aktiivisia asukkaita ja yhteisöjä sekä kaikille avoimia tapahtumia. Hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, hyvä elää ja tehdä töitä. Avoin kansalaistoiminta – erityisesti asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö – lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. Palkinnolla Suomen Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotiseudun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa.

Viime vuonna Vuoden kaupunginosana palkittiin Oulun särmikäs Tuira, jossa näkyy alueen monipuolisuus ja monimuotoisuus erittäin rakentavassa valossa. Vuonna 2018 palkittiin yhteisöllinen Kauklahden kaupunginosa Espoosta, vuonna 2017 voiton vei aktiivinen ja kehittyvä Helsingin Vuosaari ja vuonna 2016 kotiseuturakas Porin Reposaari.

Aiemmat Vuoden kaupunginosa -palkitut:
2019 Tuira, Oulu
2018 Kauklahti, Espoo
2017 Vuosaari, Helsinki
2016 Reposaari, Pori
2015 Hakunila, Vantaa
2014 Pispala, Tampere
2013 Kakskerta, Turku
2012 Asevelikylä, Vaasa
2011 Häntälä, Somero
2010 Roihuvuori, Helsinki
2009 Tapanila, Helsinki
2008 Anttilanmäki, Lahti
2007 Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani
2006 Kontula, Helsinki
2005 Hupisaaret, Oulu
2004 Kypärämäki-Köhniö, Jyväskylä
2003 Kommila, Varkaus
2002 Käpylä, Helsinki
2001 Port Arthur, Turku

Taustaa ja lisätietoja

Eri alojen asiantuntijoista koostuva raati eli Kotiseutuliiton kaupunkityön jaosto seuloo ehdotuksista kärkiehdokkaat ja tekee esityksen voittajasta Suomen Kotiseutuliiton hallitukselle, joka nimeää voittajan.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Liiton keskustoimisto, 15 aluejärjestöä ja noin 750 jäsenyhdistystä ympäri Suomen tarjoavat yli 150 000 paikallistoimijalle näköalapaikan paikalliskulttuuriin sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liiton jäsenistöön kuuluu myös yli 100 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot, mikä takaa paitsi alueellisen kattavuuden myös joustavan tiedonkulun ja lukuisat yhteistyömahdollisuudet hallinnon ja paikallistoimijoiden välillä.

Lisätietoja:

Kaupunkijaoston puheenjohtaja Tuula Salo,
puh. 050 543 4194, etunimi.sukunimi @ welho.com

Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander,
puh. 045 1509 109, etunimi.sukunimi @ kotiseutuliitto.fi

www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kaupunginosa

Vastaa sähköiseen kyselyyn valosaasteesta Helsingissä 15.12. mennessä

Helsinki osallistaa kaupunkilaisia ahkerasti sähköisillä kyselyillä. Nyt on vuorossa kysely valosaasteesta ja häiriövalosta Helsingissä. Kyselyssä kartoitetaan lisäksi miellyttävän valaistuksen paikkoja sekä toiveita mahdollisista pimeäksi jätettävistä alueista. Tavoitteena on vähentää valosaastetta Helsingissä. Vastaile sähköiseen kyselyyn ja vaikuta viimeistään su 15.12. mennessä! Kyselyyn pääsee oheisen linkin kautta

Nykyaikainen valaistustekniikka mahdollistaa monipuolisen valaistuksen ohjauksen. Valoja voidaan himmentää ja kirkastaa aina tilanteen ja tarpeen mukaan. Näin voidaan alueelle kohdistaa aina tarkoituksenmukainen valaistus.

Ihmiset tarvitsevat myös paikkoja rauhoittumiseen sekä luonnon, hiljaisuuden ja pimeyden kokemiseen. Tätä varten määritellään pimeäksi jätettävät alueet, jotka mahdollistavat luonnon, maiseman tai tähtitaivaan tarkkailun pimeään aikaan.

Valosaaste on ympäristönsuojelualan käyttämä laajempialainen termi viihtyisyyden tai turvallisuuden kannalta tarpeettomasta, mahdollisesti myös taivaalle suuntautuvasta valosta, jolla on vaikutuksia luontoon. Valosaaste saattaa aiheuttaa ympäristöhaittoja kasveille, hyönteisille ja eläimille. Ympäristöhaitat ilmenevät kasveilla kasvukauden muutoksina ja hyönteisillä ja eläimillä elintapojen muutoksina. Selvitystyön aikana haetaan myös tietoa ilmiön terveysvaikutuksista ihmiseen.

Ministeriön verkkokysely kansalaisille kokemuksista kaavahankkeissa 15.8. saakka!

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan uutta maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL). Ministeriöllä on käynnissä sähköinen kysely asiakaskokemuksista kaava- ja maankäytön suunnitteluun liittyvissä muutoshankkeissa aina 15.8.2019 saakka. Vastaa kyselyyn, kerro omat kokemuksesi ja vaikuta lain valmisteluun!

Muutoshankkeella tarkoitetaan esimerkiksi kaavoitusta, talon rakentamista, lunastusmenettelyä, tonttijakoa, katusuunnittelua tai muuta vastaavaa ympäristön maankäytön muuttamisen hanketta tai päätöstä, jonka kunnan tai valtion viranomainen hyväksyy.

Kyselyllä kerätään aineistoa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen tueksi kansalaisten näkökulmasta.

SUORA LINKKI KYSELYYN:
https://mrluudistus.fi/uutiset/kysely-asiakaskokemuksista-kaava-ja-maankayton-suunnitteluun-liittyvissa-muutoshankkeissa/?fbclid=IwAR0UVgTSSmkMOl5oSZLxybYSgL-FUvNkj79ykO2QPkQ8OL9NOtJAmUFq2dQ

Vastaa verkkokyselyyn yhdistys- ja yhteistoiminnan lainuudistukseen liittyen 15.6. mennessä!

Oikeusministeriön työryhmä selvittää parhaillaan, miten yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia voitaisiin parantaa ja lisätä. Tavoitteena on kehittää kevyemmin säänneltyjä toimintamuotoja. Kyselyllä kerätään tietoja ja näkemyksiä nykylainsäädännön ja käytäntöjen kehittämistarpeista. Voit antaa arvokkaita tietoja ja ehdotuksia yhdistyslain ja muun vastaavan lainsäädännön kehittämiseksi.

MINISTERIÖN VERKKOKYSELY AIHEESTA ON AUKI VIELÄ SU 15.6. saakka. Klikkaa kyselyyn tästä linkistä. Verkkokyselyn
– sivulla 1 kysytään taustatietoja (kysymykset nro 1-6)
– sivulla 2 on kysymyksiä rekisteröityjä yhdistyksiä ja järjestöjä varten (kysymykset nro 7-45)
– sivulla 3 on kysymyksiä kevyemmin säänneltyjen toimijaryhmien tarpeista (kysymykset nro 46-62).
Halutessaan voi antaa myös palautetta kyselystä (kysymys 63) ja ilmoittaa sähköpostiosoitteensa (kysymys 64). Sähköpostiosoitteen antaneet vastaajat pidetään ajan tasalla kyselyn etenemisestä ja hankkeen seuraavista vaiheista.

Kyselyyn voi vastata kerralla myös useammassa eri roolissa (eli vastaamalla sekä sivut 2 että 3) – pakollista se ei kuitenkaan ole. Kysely on melko pitkä, mutta Huom. kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata! Pääasia että vastaa itselle tärkeimpiin kysymyksiin. Valmistelutyöryhmä toivoo mahdollisimman laajasti mielipiteitä monella tapaa ajankohtaisesta aiheesta.

Vastaamiseen menee n. 10-30 minuuttia. Kysymysten alla olevissa selityksissä on vastaamisen helpottamiseksi annettu ohjeita ja taustatietoja. Sivujen alareunasta löytyvällä ”Tallenna ja jatka myöhemmin”-painikkella voit tallentaa ja keskeyttää kyselyyn vastaamisen; palvelu antaa linkin, jonka kautta pääset jatkamaan vastaamista myöhemmin.

Kysely on saatavilla myös ruotsiksi (på svenska) ja englanniksi (in English).

TAUSTAA:

Oikeusministeriö tekee parhaillaan yhteisöllisen kansalaistoiminnan lainsäädännön uudistustyötä uudella joukkoistavalla tavalla. Muun muassa yhdistyslakia tullaan uudistamaan lähiaikoina. Jotta saadaan mahdollisimman laajapohjainen näkemys uuden lain pohjaksi, tarvitaan kaikkien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, aktiivien ja muiden toimijoiden tietoja ja palautetta. Kevään 2019 aikana palautetta kerätään verkossa avoimilla yleisökyselyillä ja -keskusteluilla sekä erilaisissa keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa. Parhaillaan on menossa kaikille avoin verkkokysely, joka on auki 3.5.-15.6.2019. Syyskaudella edetään lainvalmistelussa joukkoistettuun keskusteluun. Pysy kuulolla!

Oikeusministeriön työryhmän ”Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla” -hanke

Yhdistysmuotoisella ja muulla kansalaistoiminnalla on suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ja kehityksen kannalta. Kansalaistoiminta ja siihen osallistuminen muuttaa muotoaan.

Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla hankkeen tavoitteena on selvittää ja tehdä ehdotukset
– Kansalaistoimintaa helpottaviksi muutoksiksi yhdistyslakiin, ja
– Muun kansalaistoiminnan yhteisömuotoisen harjoittamisen helpottamiseksi

Hanke toteutetaan 18.3.2019 – 31.10.2020.

Mitä tehdään?

Yhdistysten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi
– selvitetään yhdistysten nykyisiä käytäntöjä ja tarpeita
– kehitetään ratkaisuehdotuksia toiminnan helpottamiseksi
– arvioidaan ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusta kaikkien toimijoiden kannalta
– laaditaan ehdotus hallituksen esitykseksi yhdistyslain muuttamisesta

Vapaamuotoisemman kansalaistoiminnan edistämiseksi
– selvitetään vapaamuotoisempiin ryhmiin liittyviä nykyisiä käytäntöjä ja tarpeita
– kehitetään ratkaisuehdotuksia toiminnan helpottamiseksi
– arvioidaan ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia kaikkien toimijoiden kannalta
– laaditaan tarvittaessa ehdotuksen hallituksen esitykseksi muuksi kansalaistoimintaa koskeviksi yhteisöoikeudellisiksi säännöksiksi

Hankekumppanit

Oikeusministeriön työryhmässä on edustettuina järjestöjen sekä vapaamuotoisemman kansalaistoiminnan edustajia sekä muuta yhdistys- ja yhteisölainsäädännön tuntemusta. Lisäksi työryhmän pysyvät asiantuntijat tuovat työhön näkemystä yhdistyksen taloudellisesta raportoinnista, kaupunkien tarpeista, järjestöjen toiminnasta ja kansalaistoiminnan tutkimuksesta.

Hankkeen seurantaryhmässä työtä seuraavat ja arvioivat keskeiset ministeriöt, neuvottelukunnat ja viranomaiset, järjestöt, puolueet sekä joukko muita kansalaistoiminnan osallistujia ja sidosryhmiä.

Lisätietoa kyselystä, hankkeesta ja työryhmästä: https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tule-mukaan-helpottamaan-yhdistyslakia-ja-yhteisollista-kansalaistoimintaa-

Tuo metalli- ja vaarallinen jäte kiertäviin keräysautoihin 5.6. mennessä!

Keräysautot kiertävät Helsingissä jälleen ajalla 1.4.–5.6.2019.Sortti-asemat ottavat vastaan isompia jätteitä/kuormia kotitalouksilta ympäri vuoden. Tulosta julistepohja naapurustoon merkitäksesi keräysautojen pysähdyspaikat ja ajat tästä linkistä.

Keräysautoihin voi tuoda kolmea eri jätelajia:
– kodin vaarallista jätettä (ei painekyllästettyä puuta, räjähteitä tai asbestia)
– sähkölaitteita ja
– metalliromua. Jätteet otetaan vastaan maksutta.

Mitä keräysautoon voi tuoda?

VOIT TUODA: vaarall​ista jätettä (ongelmajätettä), mm. energiansäästölamput, maalit, liuottimet, siivouskemikaalit ja akut.

ÄLÄ TUO: painekyllästettyä puuta (alle kuution erät voi viedä Sortti-asemalle tai Kestopuu Oy:n vastaanottopaikkaan. Suuremmat erät tulee viedä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tai suoraan Demolite Oy:n terminaaliin).

Ilotulitteet, hätäraketit, räjähteet, ammukset ja aseet tulee toimittaa poliisin osoittamaan paikkaan, paitsi hätäraketit niitä myyviin liikkeisiin.

Lääkkeet tulee toimittaa apteekkiin.

VOIT TUODA: Sähkö- ja elektroniikk​aromua, mm. jääkaapit, pakastimet, televisiot, kahvinkeittimet, pesukoneet, tietokoneet ja sähkövatkaimet.

Vie suuret määrät isoja (> 50 cm) sähkölaitteita yrityksille tarkoitettuun vastaanottopisteeseen. Yhteystiedot löytyvät täältä. Ole vastaanottopaikkaan yhteydessä ennen asiointiasi.

TOIMI NÄIN kiertävällä keräysautolla:

Luovuta tavarasi keräysautolla vain HSY:n henkilökunnalle. Toimitamme ne asianmukaiseen käsittelyyn. Keräysautoihin vietävät tavarat kannattaa lajitella kotona etukäteen erillisiin kasseihin tai laatikoihin, joista ne on helppo purkaa kyseistä jätelajia keräävään autoon!
Laita
– yhteen kassiin/laatikkoon vaaralliset jätteet, tarvittaessa erikseen pakattuina. Jos alkuperäistä pakkausta ei ole, kirjoita päälle mitä ainetta sisällä on.
– toiseen kassiin sähkölaitteet ilman pahvilaatikoita. Tuo kahvinkeittimet ilman lasista pannua ja imurit ilman pölypussia.
– kolmanteen kassiin metalliset tavarat.

Keräysautojen pysähdyspaikat ja ajankohdat Helsingissä löytyvät linkistä
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/keraysautot/Sivut/default.aspx
painamalla kohtaa +Helsingin aikataulu.

Ilmoittaudu ja hae tuotantorahaa Helsinki-päivän tapahtumiin 31.3. mennessä!

illallinen hgin taivaan alla web

Helsinki-päivän 2019 ohjelmahaku on jälleen käynnissä! Ohjelmaan voi ilmoittautua mukaan ja tuotantorahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella linkistä http://www.helsinkipaiva.fi/tapahtumani. Ilmoitetut tapahtumatiedot julkaistaan toukokuun alussa Helsinki-päivän yhteismarkkinoinnissa, verkkosivulla www.helsinkipaiva.fi. Tiedot verkkosivua ja muuta markkinointimateriaalia varten tulee toimittaa em. sähköisellä lomakkeella su 31.3. mennessä!

Ilmoittautumislomakkeella voi Helsinki-päivän tapahtumille hakea aiempien vuosien tapaan myös tuotantorahaa. Sitä voivat hakea kaikille avointa, maksutonta ohjelmaa 12.6.2019 järjestävät tapahtumien tuottajat. Tuotantorahan saajat valitaan oheisen ohjeen periaatteiden mukaisesti. Sen saajista päättää vuosittain vaihtuva ohjelmaraati, 15.4.2019 mennessä. Helsinki-päivän ohjelmaraati on julkaistu 15.3. ja Tämän vuoden tuotantorahan saajat valitsee kokoonpano:
– Pauli Saloranta, kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren stadiluotsi, Helsingin kaupunki
– Teemu Lehto, kaupunkiaktiivi (Kaapeli, Suvilahti, Lepakko, Lapinlahti)
– Renaz Ebrahimi, toimittaja ja yrittäjä, monikulttuurisuuden puolestapuhuja, Random life
– Sonja Kailassaari, toimittaja ja televisiojuontaja mm. Efter nio
– Mari Nieminen, bloggari, tapahtumajärjestäjä, Pienten Helsinki
– Max TalviOja, Helsingin nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja
– Mirja Arajärvi, puheenjohtaja, Eläkeläiset ry / Helsingin Aluejärjestö ja
– Marianne Saukkonen, vastaava tuottaja, Helsinki-päivä, Helsingin tapahtumasäätiö

Tuotantorahaa hakevien tulee perustella rahan tarvetta ja määritellä haettavan rahan suuruus. Myönnettävä rahoitus vaihtelee 100–3000 €:n välillä, tapahtumasta riippuen. Valintakriteereitä ovat: Miten ohjelma vahvistaa helsinkiläisten paikallisylpeyttä? sekä Miten ohjelma lisää Helsingin monimuotoisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä? Tuotantorahan haussa huomioidaan Helsinki-päivän ohjelman kokonaisuus, ohjelman jakautuminen tasaisesti ympäri kaupunkia, uudenlaiset tapahtumasisällöt sekä uudet kävijäryhmät ja saavutettavuus.

Kun on rekisteröitynyt ilmoittautumissivun kautta, voi itse käydä päivittämässä ja muokkaamassa tietojaan tarpeen vaatiessa. Ohjelmatiedot käännetään ruotsiksi ja englanniksi. (31.3. jälkeenkin ohjelmaa voi ilmoittaa mukaan verkkosivuille, mutta se ei välttämättä ehdi muihin markkinointimateriaaleihin tai käännettäväksi).

Helsinki-päivää koordinoi tammikuussa 2019 toimintansa käynnistänyt uusi Helsingin tapahtumasäätiö. Se toteuttaa jatkossa Helsingin omia isoja yleisötapahtumia, kuten juhlaviikkoja, Lux Helsinkiä, uudenvuoden juhlaa, Silakka- ja Tuomaan markkinoita ym. Säätiön toimitusjohtajana toimii Stuba Nikula. Helsinki-päivän tuottajana jatkaa Marianne Saukkonen (p. 040 3347148 tai marianne.saukkonen[at]eventshelsinki.fi

Osallistu Helsingin rantojen valaistuskyselyyn 10.3.2019 mennessä!

rantavalaistus ramboll

Välkehtiviä tähtiä vai valaistuja polkuja? Helsinki kysyy kaupunkilaisten mielipiteitä ja kokemuksia rantojen ja saarten valaistuksesta! Nyt etsitään valaistustapoja eri tyyppisille rannoille pyrkien sovittamaan yhteen kaupunkilaisten, eläinten ja kasvien tarpeet. Lisäksi haetaan ideoita, joilla parantaa rantojen käyttöä, viihtyisyyttä ja saavutettavuutta valaistuksen avulla. Anna 10.3.2019 mennessä näkemyksesi siitä, mitä kohteita tulisi valaista ja miten – tai mitä ei tulisi valaista. Linkki kyselyyn http://mpt.link/rantavalaistus

Kartalle voi esimerkiksi merkitä minne haluaisi tunnelmallista valaistusta, mitä merkittäviä luontokohteita voisi valaista tai mitä aluetta ei pitäisi valaista lainkaan. Myöhemmin keväällä on luvassa asukas- ja asiantuntijatyöpajoja, joissa ajatuksia kehitetään eteenpäin. Valaistuksen suunnittelutyötä ohjaavat luonto, kaupunkikuva, asuminen, liikkuminen, turvallisuus sekä palvelut.

Rantareittien varrella olevien alueiden luonne vaihtelee luonnontilaisista luonnonsuojelualueista tiiviisti rakennettuihin rantoihin. Meren rannat ja jokivarsien ympäristöt ovat Helsingille ominaisia ympäristöjä, joiden valaisemisella voidaan korostaa kaupungin merellisyyttä ja omaleimaisuutta. Toisaalta rantareitit sivuavat usein laajoja luontoalueita, jotka halutaan jättää valaisematta luonnon monimuotoisuuden varjelemiseksi tai asukkaiden toivomuksesta. Meri ja rannat koskettavat jokaista helsinkiläistä; kaupungin kaikki asukkaat asuvat alle 10 kilometrin päässä merestä. Helsingin ranta-alueet ja reitit muodostavat n. 130 kilometriä rantaviivaa.

Rantojen valaisun suunnittelu kuuluu Helsingin merellisen strategian kehitystyöhön. Helsingin kaupungin ranta-alueiden ja reittien valaistusperiaatteet laaditaan Helsingin kaupungin toimeksiantona vuoden 2019 loppuun mennessä konsultin toimesta.

Helka sai uuden puheenjohtajan!

hk siimes helkan uusi pj

Helkaan valittiin uusi puheenjohtaja syyskokouksessa 27.11.2018! Neljä vuotta puheenjohtajana toiminut Veijo Lehto jätti luottamustehtävän ja uudeksi puheenjohtajaksi 2019 kalenterivuoden alusta alkaen valittiin yksimielisesti Vuosaari-Seuran puheenjohtajana toiminut Hanna-Kaisa Siimes. Siimeksen sydäntä lähellä ovat kaupunginosayhdistystoiminta ja asukasvaikuttaminen sekä kaupunginosien erityispiirteiden ja elinvoimaisuuden vaaliminen.

Helkan hallituksen puheenjohtajana hän haluaa edistää Helkan mahdollisuuksia tukea kaupunginosayhdistysten toimintaa ja tuoda yhteen uudenlaista kaupunkiaktivismia ja uusia osallistumisen tapoja. Helka toivottaa Onnea ja menestystä uudelle puheenjohtajalle tehtävässään!

Helka palkitsi omat Uutta Helsinkiä kuva- ja videokisan suosikkinsa

Uutta Hesinkia kuva A Kannisto

Helsingin kaupunki järjesti kesä-elokuussa 2018 valokuva- ja videokilpailun Uutta Helsinkiä -sivuston hengessä. Kilpailuun toivottiin kuvia ja videoita aidoista tilanteista, asumisesta ja elämisestä Helsingin eri kaupunginosissa. Voittajat (ja voittaneet kuvat) julkaistiin Uutta Helsinkiä -sivuilla syksyllä 2018, lue tarkemmin oheisen linkin kautta
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2018-09-28/uutta-helsinkia-valokuva-ja-videokisan-voittajat-valittu

Helka ry oli mukana kilpailun juryssä ja sai tilaisuuden valita omat suosikkinsa sekä valokuva- että videosarjassa. Helkan jury perusteli omia valintojaan seuraavasti:

”Helkan 200 euron stipendi valokuvasarjassa myönnettiin Ahti Kanniston skeittiaiheiselle kuvalle. Siinä on hienosti vangittu hetki nuorta energiaa, vauhtia, kaupunkitapahtumaa, valoa ja väriä. Uutta Helsinkiä parhaimmillaan! Helka myönsi 200 euron stipendin videosarjassa Puistopolun peruskoululaisten Vuosaari-laululle (sen tekijätiimille). Video esittelee helsinkiläisen asuinalueen lasten ja nuorten arkea hauskasti ja monipuolisesti, heidän omalla äänellään. Valokuvat, animaatioelementit ja nuorten esittämä Vuosaari-laulu videon kokoavana elementtinä sulautuvat inspiroivaksi tarinaksi, joka kertoo rakkaudesta omaan kaupunginosaan.”  Vuosaari-laulu -video on katsottavissa Youtube-palvelussa, oheisen linkin kautta https://www.youtube.com/watch?v=vXVrTXpIX3U

Voittajiin on otettu yhteyttä ja stipendit on toimitettu perille. Kiitos kaikille osallistuneille!

Tarkemmin itse kilpailusta oheisen linkin kautta:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutta-helsinkia-kuvakisa

Helkan juryn suosikkikuva, stipendillä palkittu Ahti Kanniston otos
(Kanniston Instagram tilin osoite: @ahti_kannisto)