Maailman designpääkaupungin ohjelma julkistettu – ohjelma sisältää noin 250 hanketta

Helsinki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa on maailman designpääkaupunki vuonna 2012. Designpääkaupungin ohjelma sisältää noin 250 hanketta. Kyseessä on laajin Suomessa koskaan toteutettu designkokonaisuus, ja yksi suurimmista koko maailmassa.

Designpääkaupungin tavoitteena on kaupungin kehittäminen muotoilun avulla. Ohjelma innostaa kaupunkilaisia osallistumaan ympäristönsä parantamiseen ja osoittaa muotoilun mahdollisuudet hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisessä.

Puolet julkistetusta ohjelmasta on erilaisia kehittämishankkeita, joita esittelevät teemat muuttuva kaupunki ja uudet ratkaisut. Näihin teemoihin kuuluvissa hankkeissa designin eri muotoja käytetään poikkeuksellisen laajasti.

Kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnattuja tapahtumia on noin kolmannes kokonaisuudesta. Ne on koottu teemoihin tapahtumien vuosi ja näyttelyt. Ohjelmaan kuuluu avoimia kaupunkitapahtumia ja esimerkiksi noin sata näyttelyä.

Ensi vuoden aikana designpääkaupunki kokoaa Suomeen muotoiluvaikuttajia kaikkialta maailmasta. Luvassa on merkittäviä kohtaamisia vuoden ympäri. Muotoilua tehdään näkyväksi myös erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen avulla.

Kokonaisuus on rakennettu pääasiassa avoimen hankehaun kautta. Toteuttajien joukko on poikkeuksellisen laaja: muotoilun ammattilaisista esikoululaisiin, virkamiehistä kansalaisjärjestöihin ja yrityksistä opiskelijoihin. Hankkeita toteutetaan kaikkien viiden kaupungin alueella.

Ohjelmaan ja designpääkaupungin tekijöihin voi tutustua verkossa osoitteessa www.wdchelsinki2012.fi.

Ennen vuoden 2012 alkua tarjotaan älypuhelimiin ladattava helppokäyttöinen ohjelmasovellus. Ohjelma täydentyy edelleen loppuvuoden aikana.

Lisätiedot

– Johtaja Pekka Timonen, pekka.timonen[at]wdchelsinki2012.fi, 050 337 4386

– Ohjelmajohtaja Kaarina Gould, kaarina.gould[at]wdchelsinki2012.fi, 0400 350 505

Tutustu ”Lähiö 2.0 – utopiaa ja totta” -kirjaan sähköisesti

Syyskuussa 2011 julkistettu Lähiö 2.0 – utopiaa ja totta -kirja on nyt saatavilla sähköisesti Ruohonkärjet-sivustolta. Kaupunkitutkija Timo Kopomaan kirjoittama kirja on keskusteleva puheenvuoro esikaupunkialueiden kehittämiseksi, jonka esimerkit kertovat kaupungista sekä urbaanista asumisen- ja elämäntavasta. Mahdollisina lähiöiden kehittämisstrategioina kirjataan neljä näkemystä ja tulevaisuudenkuvaa vuodelta 2015. Nämä ovat uusasumalähiö, retrolähiö, leppoistettu lähiökaupunginosa ja puolustettu lähiövyöhyke. Leppoisassa lähiössä kunnioitetaan alueen ominaispiirteitä ja kehitetään kaupunginosaa sen yhteisöjen ja ryhmien omarytmisyyttä tukien.

Painetun kirjan saa tilaamalla Timo Kopomaalta osoitteesta timo[at]kopomaa.com hintaan 16 euroa/kpl. Joitain kappaleita julkaisua on myynnissä Akateemisessa, Lasipalatsin Kirjakaupassa ja KSV:n Laiturissa. Timo Kopomaata voi myös tiedustella luennoimaan kirjan teemoista.

Seurasaaren muistojen keruu jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka

Suomen kansallismuseo julkaisi keväällä yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa kyselyn, jonka avulla kerätään muistoja ja kokemuksia Seurasaaresta. Kyselyyn voi vastata 31.12.2011 saakka. Vastaukset talletetaan Kansallismuseoon tutkimuskäyttöön. Kysymykset ja vastausohjeet löytyvät Kansallismuseon verkkosivuilta suomeksi ja ruotsiksi. Kysymykset voi pyytää myös puhelimitse 040 128 6387/Pirkko Hakala tai 040 128 6368/Anne Laurila.

Lisätietoja kyselystä antaa Kansallismuseossa intendentti Pirkko Hakala, puh. 040 128 6387, pirkko.hakala[at]nba.fi ja Seurasaarisäätiössä pääsihteeri Aila Nieminen, puh. 09 484 511, aila.nieminen[at]seurasaarisaatio.fi.

Seurasaari on monille suomalaisille tuttu paikka. Seurasaaren ulkomuseossa voi tutustua Suomen maakunnille tyypillisiin rakennuksiin 1600-luvun lopulta 1900-luvulle. Karunan kirkossa on vihitty monta hääparia ja Seurasaaren juhannusjuhlat ja joulupolku ovat suosittuja vuosittaisia tapahtumia. Seurasaari on myös suosittu ulkoilualue; saaressa voi retkeillä, uida ja viettää vapaa-aikaa monella tavoin.

Seurasaaren ulkomuseon verkkosivut: http://www.nba.fi/fi/seurasaari

Seurasaarisäätiön verkkosivut: http://www.seurasaarisaatio.fi

Helsingin kaupungin demokratiaryhmän verkkosivut avattu – tervetuloa keskustelemaan!

Demokratian kehittämistä ja helsinkiläisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä pohtiva työryhmä on avannut verkkosivut, joiden kautta kaupunkilaisten toivotaan osallistuvan keskusteluun. Sivujen osoite on http://demokratia.hel.fi/. Tarkoitus on luoda mahdollisuuksia suoran demokratian toteuttamiseksi ja parantaa edustuksellisen demokratian  toimintaedellytyksiä. Ryhmä kokoaa kaupungin monet demokratiaa edistävät toimenpiteet yhtenäiseksi kansanvaltahankkeeksi.

Sivuilla julkaistaan demokratiaryhmän kokousten aineisto ja ryhmän jäsenten kirjoituksia, joita on mahdollisuus kommentoida. Ensimmäiset blogikirjoitukset on jo julkaistu. Sivuilla voi aloittaa myös uusia keskusteluja.

Helsingin kaupunginhallituksen asettaman ryhmän työn pohjana on kaupunginvaltuuston asettama tavoite kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta ja vuorovaikutuksen lisäämisestä.

Demokratiaryhmän puheenjohtaja on Laura Rissanen (kok) ja varapuheenjohtaja  Otto Lehtipuu (vihr). 15-jäsenisessä ryhmässä on kaikkien valtuustossa olevien ryhmien edustus. Asiat ryhmälle esittelee kaupunginjohtaja ja kokouksissa ovat myös apulaiskaupunginjohtajat.

Ryhmän työlle on annettu määräaikaa lokakuun loppuun saakka. Demokratiaryhmän seuraava kokous pidetään keskiviikkona 24. elokuuta. 

Tutustu netissä tietopankkiin Helsingin hiljaisista alueista

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kotisivuilla on julkaistu
tietopankki Helsingin hiljaisista alueista
. Hiljaisten alueiden
rajaukset perustuvat asukkailta kerättyihin kokemuksiin, joita
täydentävät muun muassatiedot liikennemelusta, muista melulähteistä sekä
alueen yleisempi kuvaus. Tietopankki hiljaisista alueista löytyy Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internetsivuilta.

Alueet määritelty asukkailta kerätyn tiedon pohjalta

Helsingin kaupunginympäristökeskus toteutti talvella 2007–2008 posti- ja
internetkyselyn, jossa selvitettiin helsinkiläisten kokemuksia
hiljaisista alueista
. Vastauksia saatiin yhteensä 2 100. Asukkaiden
kokemusten pohjalta määriteltiin Helsingin kaupunkimaiset hiljaiset alueet.

Alue luokiteltiin hiljaiseksi alueeksi, mikäli se sai kyselyssä yli
viisi mainintaa hiljaisuudestaan.
Tällaisia alueita löytyi yhteensä 34.
Osalla alueista liikenteen aiheuttama melutaso on yli 50 dB, jolloin
aluetta ei luokitella varsinaiseksi hiljaiseksi alueeksi. Silti alue tai
sen osa on koettu äänimaisemaltaan miellyttäväksi ja rauhalliseksi ja
asukkaat ovat nimenneet alueen hiljaiseksi. Varsinaisilla hiljaisilla
alueilla melutaso jää päivällä alle 50 dB.

Hiljaisilla alueilla on monia arvoja

Tietopankissa on jokaisesta hiljaiseksi määritellystä alueesta
sanallinen kuvaus, jossa kerrotaan alueen äänimaisemasta ja äänitasosta. Kuvaus sisältää myös yleisempää tietoa alueen luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoista sekä saavutettavuudesta kävellen, pyöräillen ja julkisilla kulkuneuvoilla.

Valtaosalla asukkaiden hiljaisiksi kokemista alueista on arvokkaita
luontokohteita. Alueiden kuvauksista onkin linkit myös kaupungin
luontotietojärjestelmään
, jossa voi tutustua tarkemmin alueen luontoon.
Lisäksi muutamilta alueilta on ääninäyte. Tietopankissa voi kuunnella
esimerkiksi maatilan ääniä Haltialassa ja sorsien ääntelyä Tokoinrannassa.

Kartalla nähtävissä sekä hiljaiset alueet että melulähteet

Hiljaisten alueiden rajaukset esitetään myös kartalla. Samalla kartalla
voi tarkastella liikenteen aiheuttamia äänitasoja, Helsinki-Vantaan
lentoaseman vilkkaimpia lentoonlähtö- ja laskeutumisreittejä,
pistemäisten melulähteiden sijaintia sekä suojelualueiden ja arvokkaiden
luontokohteiden sijoittumista.

Osa kaupungin meluntorjuntaa

Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2008 asetettiin
meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteeksi muun muassa suhteellisten
hiljaisten alueiden säilyttäminen ja riittävän alhaiset melutasot
virkistysalueilla. Helsingin hiljaisten alueiden tietokannan
kehittäminen ja ylläpito on osa tavoitteen saavuttamiseksi tehtävää työtä.

Lisätietoja:

ympäristötarkastaja Anu Haahla, Helsingin ympäristökeskus, puh. (09) 310
28916, etunimi.sukunimi@hel.fi