Ideoi Helsingin merellisiä kohteita, palveluja ja tapahtumia 15.3. mennessä!

meri kuva pihlis

Asukkailla, yrittäjillä ja muilla kaupungin toimijoilla on mahdollisuus antaa ideansa merellisen Helsingin kehittämiseen 15. maaliskuuta asti! Kaupunki valmistelee merellistä strategiaa, jonka kehittämiseen ideoita toivotaan. Kerro siis ajatuksesi 15.3. mennessä merellisen Helsingin ideasivustolla osoitteessa https://fi.research.net/r/merihelsinki

Helsingin tavoitteena on jatkossa hyödyntää merellisyyttä vahvemmin kaupungin vetovoimatekijänä. Tähän pyritään muun muassa jatkamalla lähisaariston avaamista yleiseen käyttöön sekä edistämällä merellisten matkailupalvelujen ja virkistysmahdollisuuksien sekä tapahtumien kehittämistä.

Tekeillä olevassa merellisessä strategiassa haetaan keinoja esimerkiksi kohteiden saavutettavuuden parantamiseen, saariston palvelujen kehittämiseen ja merellisten tapahtumien edistämiseen. Lisäksi Helsinkiin synnytetään uusi saaristoa hyödyntävä, kansainvälinen nykytaiteen biennaali, joka toteutuu ensimmäisen kerran vuonna 2020.
 
Lisätietoja:
Laura Itävaara; viestintäkoordinaattori
Helsingin kaupunginkanslia/ Talous- ja elinkeinoviestintä
Puh. (09) 310 36336, 050 547 5706
S-posti: laura.itavaara[at]hel.fi

Ehdota paikkaa katutaiteen pilottialueelle Helsingissä!

hki katutaide 2017

Mikä Helsingin kaupunginosa tai alue sopisi parhaiten katutaiteelle? Haluatko omaan kaupunginosaasi katutaidetta? Katutaiteen pilottialueen sijainnista käynnistetään kaikille kaupunkilaisille avoin karttakysely, jossa voi esittää kiinnostusta ja ideoita alueesta. Paikkaa voi ehdottaa 18.2.2018 asti. Kysely löytyy osoitteesta http://kerrokartalla.hel.fi/katutaiteenpilottialue
Helsingin kaupunki laatii ohjeistuksia sille, miten graffiti- ja katutaiteen hankkeet etenevät kaupungin sisällä ja varmistaa tiedonkulkua toimialojen välillä. Kaupunkilaiset otetaan mukaan suunnittelu- ja toteutustyöhön.

Katutaide on julkisessa tilassa tehtyjä omaehtoisia, paikkasidonnaisia taidetekoja: maalauksia, interventioita ja tapahtumia. Se ei ole tiukkarajaisesti määriteltävissä, koska sen muodot ja välineet muuttuvat, ja sitä leimaa ajankohtaisuus myös sisällön tasolla.

Katutaiteeseen liittyy vapaus, mikä useimmiten tarkoittaa myös instituutioiden ulkopuolella tehtävää taidetta. Helsinkiläinen omaleimainen katutaide syntyy kaupunkilaisten, vapaiden toimintaryhmien, yhdistysten, yritysten ja Helsingin kaupungin yhteistyöstä.

Katutaiteelle sopivan pilottialueen osoittaminen tapahtuu tulevien vuosien aikana. Pilottialuetta suunnitellaan kaupunkilaisten ehdotusten pohjalta yhteistyössä maalareiden, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Vuoden kaupunginosa 2018 -kisa on käynnissä!

vuoden kaup osa kisa

Vuoden kaupunginosa -palkinto tuo esiin kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä alueen viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kisassa haetaan kaupunginosaa, jossa ihmiset ja monet eri yhdistykset ja yhteisöt toimivat aktiivisesti yhdessä, joka on hyvä ja viihtyisä asua ja jossa on monipuolista toimintaa, perinteiden vaalimista unohtamatta. Hyvässä kaupunginosassa toiminta on monipuolista ja kaikille avointa. Palkittavan kaupunginosan tulee olla urbaani. Esitykset Vuoden kaupunginosaksi 2018 tulee lähettää verkkolomakkeella 30.4. mennessä oheisen linkin kautta. Kuka tahansa voi tehdä ehdotuksia! Huom: Voit ehdottaa palkittavaksi omaa kaupunginosaasi tai mitä tahansa muuta kaupunginosaa. Ehdotuksen tulee kuitenkin olla perusteltu.

Koko kaupunginosa palkitaan. Palkinnon jakoon kutsutaan erikseen sovittu kaupunginosaa edustava(t) henkilö(t), esimkerkiksi yhdistyksen edustaja tai tunnettu paikallisaktiivi. Palkinnon myöntää Suomen Kotiseutuliitto ja Vuoden kaupunginosa 2018 julkistetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä, heinä–elokuun vaihteessa.

Eri alojen asiantuntijoista koostuva raati seuloo ehdotuksista kärkiehdokkaat ja tekee esityksen voittajasta Kotiseutuliiton hallitukselle, joka nimeää voittajan.

Aiemmin palkitut Vuoden kaupunginosat:

Palkinto on jaettu vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2014 linjattiin, että jatkossa kilpailussa palkitaan vain kaupunkimaisia/ urbaaneita alueita.

2017 Vuosaari, Helsinki
2016 Reposaari, Pori
2015 Hakunila, Vantaa
2014 Pispala, Tampere
2013 Kakskerta, Turku
2012 Asevelikylä, Vaasa
2011 Häntälä, Somero
2010 Roihuvuori, Helsinki
2009 Tapanila, Helsinki
2008 Anttilanmäki, Lahti
2007 Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani
2006 Kontula, Helsinki
2005 Hupisaaret, Oulu
2004 Kypärämäki-Köhniö, Jyväskylä
2003 Kommila, Varkaus
2002 Käpylä, Helsinki
2001 Port Arthur, Turku

Helsingin kaupunkipyöräpalvelu on Vuoden teko 2017!

Vuoden teko 2017 HKL HSL web

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka palkitsi torstaina 30.11.2017 syyskokouksessaan Vuoden teko 2017 -huomionosoituksella HKL:n ja HSL:n kaupunkipyöräprojektin tiimin hienosti toimimaan saadusta kaupunkipyöräpalvelusta – Onnittelut! Kuvassa HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen ja HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen vastaanottamassa kunniakirjoja ja kukkia. Vasemmalla kuvassa Helkan puheenjohtaja Veijo Lehto. Huomionosoitus jaettiin ”tunnustuksena hienosti toimimaan saadusta Helsingin kaupunkipyöräpalvelusta, joukkoliikenteen täydentäjänä sekä kaupungin asukkaille että kaupungissa vieraileville.” Saajat ilahtuivat huomioinnista.

Kaupunkipyöräprojektin sivuilla todetaan, että ”Kaupunkipyörä on yhteiskäyttöpyörä Helsingin kantakaupungissa liikkuville, niin asukkaille kuin vierailijoillekin. Kaupunkipyöräjärjestelmä täydentää joukkoliikennepalveluja ja tuo matka-aika- ja terveyshyötyjä.
Vuonna 2016 verkosto käsitti 50 pyöräasemaa ja 500 kaupunkipyörää. Vuonna 2017 palvelu tarjoaa 1400 pyörää 140 asemalla ulottuen Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. Myös Espoossa päästään kokeilemaan kesällä 2017. Kaikki kaupunkipyöräkauden lunastaneet voivat pyöräillä yhtä lailla Helsingissä ja Espoossa, sillä kyse on samasta järjestelmästä.”

Kaupunkipyöräjärjestelmästä vastaa HKL eli Helsingin kaupungin liikennelaitos ja käytännössä järjestelmää ylläpitää CityBike Finland. HSL (Helsinginseudun liikenne) vastaa kaupunkipyörien markkinoinnista, verkkopalvelusta sekä Reittioppaan kaupunkipyörätoiminnallisuuksista.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi uuden osallisuusmallin 13.11.2017!

hki allas tapahtuma web

Helsingin kaupungin uusi osallisuusmalli hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa ma 13.11.2017! Osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteet ja niiden osatekijöihin pohjaava mallin toimeenpano toteutetaan vuosien 2018-2021 aikana. Osallisuusmallin valmistelua tehtiin yhteistyössä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tutustu esitykseen kokonaisuudessaan oheisen linkin kautta.

Nyt hyväksytty esitys määrittelee osallistumisen mallin, osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen. Osallistuvaan budjetointiin varataan määräraha käytettäväksi alueellisesti tai koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin.

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen kokonaisuuteen sisällytetään mm. alueellinen osallisuus sekä seitsemän stadiluotsia, jotka seitsemän Helsingin suuralueen vastuuhenkilöinä auttavat asukkaita aloitteiden ja kehittämisehdotusten edistämisessä. Kolme yritysluotsia toimii yritystoiminnan edistäjinä.

Myös kaupungin vapaaehtoistoimintaa kehitetään siten, että kaupungin 9 vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria ja 60 osa-aikaista ohjaajaa ja vastuuhenkilöä siirtyvät yhden toimialan – kulttuuri- ja vapaa-ajan – alle. Lisäksi osallisuutta edistetään avaamalla kaupungin julkisia palvelutiloja asukas- ja yhteisötoiminnalle entistä laajemmin.

Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen esitykseen myös kaksi lisäehdotusta:
”Osallisuusmalli arvioidaan valtuustokauden aikana sekä avoimissa asukastilaisuuksissa että kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus kehottaa toimialalautakuntia samassa yhteydessä osaltaan raportoimaan osallisuuden toteutumisesta. Arvioinnin yhteydessä kaupunginhallitus päättää tarvittavista toimista osallisuusmallin jatkokehittämiseksi ja laajentamiseksi.” ja

”Osallisuusmallin alaikärajaa muutetaan siten, että ehdotuksien tekemiseen ja niistä äänestämiseen on mahdollisuus 12 vuotta täyttäneillä.”

Osallisuusmallin kehittämisen tueksi pormestarin on tarkoitus perustaa osallisuuden neuvottelukunta. Osallisuuden neuvottelukuntaan kutsutaan kansalaisyhteiskunnan, yritysten sekä korkeakoulujen edustajia. Tämän lisäksi kansliapäällikön on tarkoitus nimetä kaupunkiorganisaation sisäisen osallisuuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmä, jossa on kaupunginkanslian ja toimialojen edustus.

Osallisuuden arviointiin laaditaan sekä kaupunkitasoiset että toimialakohtaiset mittarit, joita seurataan vuosittain ja strategiakausittain. Mittareissa tulee mitata sekä kuntalaisten kokemusta demokratian toiminnasta että osallisuusprosessien toimivuutta.

Lisätietoja:

Johanna Seppälä, vuorovaikutuspäällikkö, p. 09 310 79780
johanna.m.seppala(a)hel.fi

Titta Reunanen, asukasyhteistyöpäällikkö, p. 09 310 23437
titta.reunanen(a)hel.fi

Olli Lahtinen, erityissuunnittelija, p. 09 310 36055
olli.lahtinen(a)hel.fi

Kauan odotettu Helsingin uusi osallisuusmalli etenee päätöksentekoon marraskuussa 2017

Osall mallin kehitt paiv 9 2016 web

Kauan odotetun Helsingin uuden osallisuusmallin konkretisoituminen etenee! Maanantaina, 6.11. kaupunginhallitus käsittelee asiaa 1. kerran. Esityslistalla on osallisuusmallin rahoitus ja osa käytännön ratkaisuista, mm. ”stadiluotsit”, joita olisi seitsemän, yksi jokaiseen suurpiiriin (sekä ”yritysluotsit” joita olisi kolme). Tutustu koko päätösesitykseen oheisen linkin kautta.
(Kuva osallisuusmallin kehittämispäiviltä, syksyltä 2016, kaupungintalon juhlasalista).

Joitakin kaupunginosatoiminnan kannalta mielenkiintoisia poimintoja päätösesityksestä:

”Mallissa luodaan kaupunginosiin alueelliset yhteistyö- ja viestintärakenteet ja resurssit edistämään kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivien yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua, yhteistoimintaa sekä alueellisten kehittämistoimien yhteensovittamista.”

”Osallistuva budjetointi avaa kanavan koko kaupunkiyhteisölle priorisoida julkisen ympäristön investointeja paikallistasolla. Stadiluotsien aluekohtaisessa työnkuvassa korostuu eri toimintojen ja asukasaloitteiden koordinaatio ja tukeminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, heikompien ryhmien aktivoiminen sekä yhteistyöverkostojen rakentaminen ja viestintä. Yritysluotsien työn tavoitteena puolestaan on elinkeinojen edellytysten vahvistaminen. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa stadiluotsit, yritysluotsit sekä toimialoilla ja niiden palvelukokonaisuuksissa työskentelevät paikallistason toimijat toimivat tiiviissä asukas- ja yhteisöyhteistyössä toimenpiteiden ja resurssien yhteen sovittamiseksi. Tavoitteena on edistää toimivuutta, viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja turvallisuutta paikalliset lähtökohdat ja voimavarat huomioiden.”

”Osallisuuden arviointiin laaditaan sekä kaupunkitasoiset että toimialakohtaiset mittarit, joita seurataan vuosittain ja strategiakausittain. Mittareissa tulee mitata sekä kuntalaisten kokemusta demokratian toiminnasta että osallisuusprosessien toimivuutta.”

”Osallisuusmallin kehittämisen tueksi pormestarin on tarkoitus perustaa osallisuuden neuvottelukunta. Osallisuuden neuvottelukuntaan kutsutaan kansalaisyhteiskunnan, yritysten sekä korkeakoulujen edustajia. Tämän lisäksi kansliapäällikön on tarkoitus nimetä kaupunkiorganisaation sisäisen osallisuuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmä, jossa on kaupunginkanslian ja toimialojen edustus.”

Lue tarkemmin, mm. osallisuusmallin rahoituksesta, esityslistan esityksestä yllä olevan linkin kautta.

Osallistu valokuvakisaan lumentuloon liittyvistä töistä!

ensilumikisa 2017
Stara, eli Helsingin kaupungin rakentamispalvelut, on julistamut talviaiheisen kisan! Nimittäin valokuvakisan lumentuloon liittyvistä töistä Stadissa.  Staran kuvakisa Instagramissa on avattu. Viritä kamerasi, sillä pian on aika taltioida talvisia töitä Helsingissä. Kuvaa talven duunit! -kilpailuun voi osallistua kuka tahansa. Aiheena kuvassa voi olla vaikkapa aura-autojen paraati ensilumen sataessa, hiekoittaja työssään tonttulakki päässä, lapsi lunta lapioimissa. Ikuista erikoinen, kaunis tai muuten vaikuttava hetki talven keskellä!  Kisaan voi osallistua julkaisemalla kuvan julkisella Instagram-tilillä hashtagilla #lumistadi

Tuomaristo arvostaa kuvia työstä ja teoista, joiden ansiosta arki Helsingissä sujuu säällä kuin säällä. Talven duunit Stadissa -teemaa voi kuitenkin tulkita ja soveltaa mielikuvitusta käyttäen. Kuva voi olla myös vanha, kunhan se on itse otettu. Erityisen arvokkaita ovat kuvat, joissa näkyy Helsingin maamerkkejä ja tuttuja paikkoja. Kuvakisa on käynnissä helmikuun 2018 loppuun. Stara lunastaa kisan parhaat valokuvat. Kilpailun säännöt kerrotaan kokonaisuudessaan Staran verkkosivuilla.

Stara pyrkii yhä parempaan lumitöissä

Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingin katualasta. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopusta. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla ovat Staran vastuulla. Kovien lumisateiden aikaan työt priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy.

– Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, sanoo yksikönjohtaja Ville Alatyppö.

Tulevana talvena Stara on jälleen mukana kehittämässä muun muassa pyöräilyreittien talvihoitoa. Harjauksen ja suolauksen yhdistelmää käytetään yhä laajemmin keskeisillä pyöräreiteillä. Lisäksi Stara kokeilee uutta lumensiirtoon kehitetyn laitteen prototyyppiä ja kehittää tuoreen innovaatiokisan voittajan kanssa talvihoidon töitä sujuvoittavaa Apuri-sovellusta.

Palautetta lumitöistä voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun (p. 09 310 22 111) tai kaupungin palautejärjestelmän kautta. Näin palaute siirtyy tehokkaasti myös Staralle.

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot kilpailusta:
viestintäsuunnittelija Kirsikka Mattila
sp: kirsikka.mattila[at]hel.fi
p. 040 152 5938
 
Lisätiedot lumitöihin varautumisesta:
yksikönjohtaja Ville Alatyppö
sp: ville.alatyppo[at]hel.fi

Miten kaupungin ääniympäristöä voisi parantaa – vastaa 4.10 mennessä!

melu kuvituskuva

Millaisia toimia kaupungin tulisi mielestäsi tehdä meluhaittojen vähentämiseksi Helsingissä? Kerro näkemyksesi toimenpide-ehdotuksista kaupungin ääniympäristön parantamiseksi, keskiviikkoon 4.10. mennessä! Toimenpiteet tarkentuvat syksyn myötä, mutta mielipiteitä halutaan kuulla jo suunnittelun tässä vaiheessa.

Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa on valmisteltu tämän vuoden keväästä ja se valmistuu kesään 2018 mennessä. Pohjana on käytetty vastavalmistunutta Helsingin meluselvitystä sekä aiempia meluntorjuntatoimia. Myös kesällä tehdyn asukaskyselyn tuloksia on hyödynnetty.

Klikkaa kyselyyn oheisesta linkistä ja vaikuta! Tulokset julkaistaan lokakuun lopussa.
https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5030894&sid=0MyYyXUc2G

Helsinki toteutti asukaskyselyn aiemmin tänä vuonna otsikolla ”Miltä sinun Helsinkisi kuulostaa?”

Kyselyn tulosten mukaan melu häiritsee vähintään jossain määrin joka neljättä. Vastaajia häiritsee päivällä yleisimmin autoliikenteen, rakennustyömaiden sekä kunnossapito- ja jakeluliikenteen aiheuttama melu. Autoliikenteen melu häiritsee äärimmäisen paljon seitsemää prosenttia kyselyyn vastanneista. Nukkumista häiritsee useimmin kunnossapito- ja jakeluliikenteen melu. Reilua puolta vastaajista melu ei häiritse lainkaan. Raideliikenteen melu häiritsee harvaa.

Puolelle vastaajista asuinpaikan ääniympäristö oli tärkeä kriteeri asuinpaikkaa valittaessa. Vastaajat ovat halukkaita vaikuttamaan yhteiseen ääniympäristöön. Heistä puolet olisi valmis lisäämään polkupyöräilyä ja kävelyä, kolmannes olisi valmis vähentämään yksityisautoilua ääniympäristön parantamiseksi. Myös ajonopeuksien alentaminen ja nastarenkaiden vaihtaminen kitkarenkaisiin nähtiin suosittuna keinona melun vähentämiseksi.

Oheisen linkin kautta löytyy koko raportti kyselyn tuloksista:
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/liikenne-ja-kartat/ymparistovaikutukset/Asukaskyselyraportti.pdf

Vielä nyt voimassa olevan meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013–2017 tärkeimmät toimet Helsingin melutilanteen parantamiseksi ovat seuraavat:

Melu huomioidaan hankinnoissa ja suunnittelussa:

-Kaupunki toimii esimerkkinä mm. huomioimalla melun ajoneuvojen hankintakriteereissä
-Melu otetaan huomioon maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa
-Liikennesuunnittelussa arvioidaan meluvaikutukset  
-Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta
-Edistetään kävelyä ja pyöräilyä
-Selvitetään mahdollisuudet hiljaisten alueiden huomioon ottamiseen uudessa yleiskaavassa
-Kehitetään uusia ns. kaupunkimaisia hiljaisia alueita

Melupäästöä ja -altistusta vähennetään

-Otetaan hiljaiset päällysteet käyttöön tavoiteverkolla
-Rakennetaan meluesteitä kaduille ja herkkien kohteiden läheisyyteen
-Tehostetaan nopeusvalvontaa  
-Edistetään hybridi- ja sähköbussien käyttöönottoa
-Parannetaan raideliikenteen ratoja teknisesti
-Lisätään sekä melua että pakokaasupäästöjä pienentävää taloudellisen ajon koulutusta
-Lisätään tietoa ikkunoiden ääneneristävyyden parantamiskeinoista ja tonttimeluaidoista

Helsingin kaupungin aiempaa meluselvitystä ja melutorjunnan toimintasuunnitelmaa vuodelta 2012 esitellään tarkemmin erillisellä sivustolla www.hel.fi/hel2.fi/meluselvitys > meluntorjunnan toimintasuunnitelma.

Sivustolta löytyy meluntorjunnan toimintasuunnitelma kokonaisuudessaan sekä tarkemmat tiedot yksittäisistä meluntorjuntakohteista, joihin on suunniteltu meluesteitä tai melua vaimentavaa päällystettä.

Helsingin kaupungin uusi strategia vuosille 2017-2021

Helsingin kaupunki valmistelee seuraavaksi neljäksi vuodeksi uutta kaupunkistrategiaansa, kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoja. Pormestari Jan Vapaavuori esitteli 24.8. ehdotuksensa uudeksi kaupunkistrategiaksi vuosille 2017–2021.

Lopullisen päätöksen strategian hyväksymisestä tekee kaupunginvaltuusto. Strategian visiona on tehdä Helsingistä maailman toimivin kaupunki. ”Helsinki on ensisijaisesti paikka ja yhteisö, ei virkakoneisto. Uskon, että isojen haasteiden ratkaisemisessa kaupunki ei pärjää – eikä sen ole mielekästäkään pärjätä – yksin, vaan tehtävämme on luoda strategisia kumppanuuksia kaikkien Helsingin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa”, Vapaavuori sanoo. Käy katsomassa viedoesitys esittelytilaisuudesta Helsinki-kanavalta oheisen linkin kauttaa:
https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3442

Oheinen linkki vie yhteenvetosivulle aiheesta. Varsinainen strategiaesitys löytyy tämän linkin kautta. Pdf-muodossa strategiaesityksen voi ladata osoitteesta:
https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2017/Helsingin-kaupunkistrategia.pdf

Helsinkiläiset osallistuivat strategian valmisteluun huhti–toukokuussa järjestetyissä verkkokyselyssä ja -aivoriihessä, kymmenen kirjaston kyselyssä sekä asukasillassa kaupungintalolla. Työhön osallistui yli 1 000 asukasta. Tutustu kaupunkilaisten mielipiteisiin ja palautteeseen Helsingin neljästä tulevaisuuskuvasta sekä heidän arvostuksiinsa ja toiveisiinsa kaupungin kehittämisestä oheisen linkin kautta:
https://www.hel.fi/static/helsinki/kaupunginvaltuusto/seminaari/tulevaisuuden-Helsinki-loppuraportti.pdf

Lähiöfest2017 – 10 lähiötä ja kaupunginosaa Helsingissä 25.9.–1.10.

lahiofest 2017

Merkitse jo kalenteriisi syyskuun viimeisen viikon Lähiöfest2017! Kymmenessä Helsingin lähiössä ja kaupunginosassa järjestetään ma 25.9.– su 1.10. uusi festivaali – kaupungista kaupunkilaisille. Mukaan on kutsuttu kaikki, joiden käsissä lähiöiden muutos on: kaupungin toimijoita yli sektorirajojen, yrityksiä suurista pieniin, yhdistyksiä, yliopistoja ja aktivisteja sekä tietenkin asukkaita. Lähiöfest2017 kutsuu kaupunkilaiset kokemaan, miten lähiöissä rakentuu tulevaisuuden Helsinki. Tapahtumalähiöitä ja -kaupunginosia ovat Kannelmäki, Vuosaari, Herttoniemenranta, Kontula, Lauttasaari, Siltamäki, Pohjois-Haaga, Jakomäki, Malmi ja Kalasatama. Lähiöfest2017 on julkistanut ensimmäiset tapahtumanostot ja kutsuu kaupunkilaiset mukaan tekemään festivaaliohjelmaa.

Tapahtuman viikonloppuna avataan neljä tapahtumatoria kohtaamispaikoiksi: la 30.9. Vuosaaressa ja Malmilla sekä su 1.10. Pohjois-Haagassa ja Herttoniemenrannassa. Helsingin kaupungin tukemille tapahtumatoreille voi kuka tahansa tarjota ohjelmaa vielä kesäkuun loppuun mennessä, oheisen linkin kautta: http://www.lähiöfestivaali.fi/toreilla-tavataan/

Torit ovat osa Suomi100-juhlavuoden ohjelmaa. Mitä voi ehdottaa tapahtumatoreille? Esimerkiksi
– esitellä omaa toimintaa ulkona olevan katetun oleilutilan kulmalavalla
– järjestää ohjelmanumeron ulkona olevan katetun oleilutilan kulmalavalla
– tuoda tapahtumaan esille tai jaettavaksi esittelymateriaalia
– tuoda tapahtumatorille myös muuta toimintaa
Torien ohjelma päivittyy kesän aikana ja tarkka ohjelma julkaistaan elo-syyskuussa. Tapahtuman järjestäjä pidättää oikeuden sisältöjen valintaan ja ohjelman muutoksiin.

Lähiöfestin ensimmäiset tapahtumanostot on jo julkaistu karttapalveluna (http://www.lähiöfestivaali.fi/ohjelma/). Karttapalveluun voi kuka tahansa liittää oman kaupunkitapahtumansa tapahtumaviikolla, ja olla näin mukana järjestämässä yhteistä festivaalia (http://www.lähiöfestivaali.fi/osallistu/).

Viikko täynnä tapahtumia

Lähiöiden kysymykset ovat kaupunkien kysymyksiä. Festivaalin arkipäivät kutsuvat asiantuntijoita, opiskelijoita ja kaupunkilaisia visioimaan yhdessä lähiöiden ja kaupunkien tulevaisuutta. Työpajoissa tartutaan korjausrakentamisen ja lähiöuudistuksen, palvelujen ja yrittäjyyden sekä alueiden elinvoimaan ja arvoon vaikuttaviin kysymyksiin.
– Viikko alkaa ma 25.9. Kalasataman Teurastamolla ”numeropäivällä”, joka tarkastelee kaupunkia datan ja tilastojen valossa. Samalla avataan festivaalin keskus-hub, Pohjoismaita kiertänyt Dome of Visions -konseptin paviljonki.
– Tiistaista torstaihin festivaali jalkautuu lähiöihin. Lähiöuudistuksen asiantuntijat kootaan Lähiöjamit-seminaariin tiistaina 26.9. Kontulan Keinutien naapurustoon. Seminaarissa tehdään näkyviksi taloyhtiöiden erilaiset mahdollisuudet ja rajoitteet asuinalueen uudistumisessa sekä ideoidaan ratkaisuja.
– Viikolla sekä lähiöissä että keskus-hubilla Teurastamolla on pieniä yleisötapahtumia liittyen esimerkiksi kaupunkiaktivismiin ja arjen kestäviin valintoihin. Viimeksi mainittu on aiheena ke-illan Sitran isännöimässä tapahtumassa. Viikon yleisötapahtumat ovat maksuttomia, osaan on ennakkoilmoittautuminen.
– Perjantaina 29.9. järjestetään kaikille kaupungin muutoksesta kiinnostuneille festivaalin pääseminaari ‘People-Driven City’. Seminaari tuo laajan joukon kansainvälisiä kaupunkikehityksen ja -aktivismin suunnannäyttäjiä Helsinkiin.

Festivaaliviikonlopun neljä edellä mainitut 4 tapahtumatoria avataan kohtaamispaikoiksi. Kaikissa syödään yhteisessä pöydässä kaupunkilaisten kuvittaman pöytäliinan ääressä. Katetussa oleilutilassa voi kuunnella kulmalavan puheenvuoroja ja muuta ohjelmaa. Kaupunkilaiset pääsevät myös itse taiteilemaan terveisensä lähiöihin. Kullakin torilla on lisäksi omaan alueeseen liittyvää ohjelmaa: ruokaa, taidetta, tanssia, laulua, kaupantekoa, käsillä tekemistä, vertaisoppimista, kaupungin uudistumista, yhdessäoloa ja uusia kohtaamisia. Lapsille on luvassa tekemistä liikuntahulinoista musisointiin. Kaupunkilaiset voivat kesäkuun ajan ehdottaa ohjelmaa toreille: http://www.lähiöfestivaali.fi/toreilla-tavataan/.

Ohjelmapoimintoja Lähiöfestin tarjonnasta:

Lähiöfestin Pääyhteistyökumppani Vahanen demoaa la 30.9. Kontulan Keinutien naapurustossa, mitä tulevaisuuden lähiössä voidaan tehdä: miten asukkaat voivat vaikuttaa omaan elinympäristöönsä esimerkiksi korjaushankkeiden yhteydessä ja yhdessä tekemällä. Asukkaiden kanssa Vahanen näyttää käytännössä, miten taloyhtiöt voivat toimia lähiöuudistuksen veturina. Lisäksi Vahanen kiertää viikonloppuja järjestettävien Torien tapahtumia Remonttirekallaan, jossa yrityksen asiantuntijat antavat yhdessä festivaalin muiden kumppaneiden kanssa neuvoja taloyhtiön ajankohtaisiin korjaus- ja lisärakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Remonttirekassa, samoin kuin Keinutien naapurustojuhlassa on luvassa hauskaa tekemistä kaiken ikäisille.

Pääyhteistyökumppani K-Market perustaa perjantai-illaksi ja lauantaiksi pop-up-ravintolan Vuosaaren lukioon. Menun suunnittelee kokki Harri Syrjänen 10 eri lähiön ja kaupunginosan inspiroimana. Inspiraatiota haetaan myös paikallisilta ruokakulttuurin toimijoilta. Mukana ravintolan toteuttamisessa on Stadin ammattiopiston ja Vuosaaren lukion opiskelijoita. Ravintolan perustamisen koulutiloihin mahdollistaa yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa. Tuotto lahjoitetaan Ruuti-toiminnan eli osallistuvan budjetoinnin kautta helsinkiläisille nuorille.

Muissa viikonlopun tapahtumissa mm. pyöräillään ympäri Lauttasaaren luontoa, tuodaan teoksia näytille kulttuurikeskus Sähinän avoimeen galleriaan ja skeitataan Kontulassa viimeiseen metroon asti. 50-vuotisjuhlaansa viettävässä Jakomäessä HAMin kutsumat Vieno Motors -projektin taiteilijat sitovat kukkakoristeita asukkaille. Siltamäessä pidetään pool party, jossa uidessa voi katsoa ‘Tappajahai’-elokuvaa, ja Kannelmäessä on salonki, jossa kauneusunien sijaan valvotaan koko yö.

Lähiöfest-ohjelma karttapalveluna:
http://www.lähiöfestivaali.fi/ohjelma/
http://www.lähiöfestivaali.fi/osallistu/

lähiöfest2017.fi
FB: facebook.com/lahiofest2017
YouTube: Lähiöfest2017

Tiedustelut ja lehdistökuvat: info[at]lahiofest.fi
Ohjelma ja kumppanuudet: Katja Lindroos, +358 50 354 1411
Helsingin kaupungin tapahtumatorit 30.9.-1.10.: Jenni Peisa, jenni.peisa[at]hel.fi