Helsingin kaupunginarkisto täyttää 70 vuotta ja juhlapäivän johdosta kaupunginarkisto avaa ovensa kaupunkilaisille torstaina 12.11. kello 13–17! (Kaupunginarkisto löytyy Kallion virastotalon merenpuoleiselta sivulta, os. Eläntarhantie 3 F). Avoimien ovien päivänä on mahdollisuus tutustua arkiston kokoelmiin. Tietoiskuissa voi kuulla mm. talohistoriikin kirjoittamisesta tai tulevaisuuden tiedonhallinnasta.
Arkistossa on kaupungin pysyvästi säilytettävän aineiston lisäksi yksityisiä helsinkiläisarkistoja toista hyllykilometriä. Kaupunginarkisto ottaa vastaan myös helsinkiläisten taloyhtiöiden, yhdistysten ja yksityishenkilöiden arkistoja. On tärkeää saada talteen pääkaupungista viranomaisarkistojen ohella myös yksityistä aineistoa. Merkittävimmät yksityisarkistot ovat Helsingin Olympia-arkistot, jotka sisältävät pitämättä jääneiden vuoden 1940 ja kesällä 1952 pidettyjen olympialaisten arkistot.
Sinetti on kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmä, jonka kautta voi tehdä tiedonhakua kaupunginarkistossa säilytettävistä asiakirjoista. Se sijaitsee osoitteessa: www.sinettiarkisto.fi
Tietojärjestelmään on avattu uusi ominaisuus, jonka avulla kaupunginarkistosta voi tilata aineistoja tutkijasaliin ajasta ja paikasta riippumatta esimerkiksi kotoa käsin! Asiakkaat pystyvät seuraamaan tilauksensa käsittelyvaiheita ja saavat tiedon, kun aineisto on tutkijasalissa odottamassa. Alkuvuodesta 2016 yleisölle avautuu verkkoon myös helsinkiläiskouluja koskeva koulurekisteri, josta selviää koulujen nimet ja osoitteet kautta aikojen sekä tiedot koulujen arkistoista.
Helsinki on Itämeren piirissä nuorehko kaupunki, perustettu vuonna 1550. Merkittävistä kaupungeista vain Pietari on Helsinkiä nuorempi. Perustamisvuosisadaltaan on Helsingissä säilynyt yksi asiakirja, Juhana-kuninkaan kirje vuodelta 1569. Tätä aarretta säilytetään lasivitriinissä kaupunginarkistossa Kallion virastotalossa.
Vanhimpiin arkistoihin kuuluvat Helsingin maistraatin ja raastuvanoikeuden arkistot. Asiakirjasarjat alkavat Suuren Pohjan sodan jälkeen solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721. Kaupunki poltettiin ja kaikki tuhoutui sodan aikana vuonna 1713. Kaupunginvaltuuston, – hallituksen, lautakuntien ja omien virastojen vanhimmat arkistot on luonnollisesti tallennettu Kallion virastotalossa sijaitseviin arkistomakasiineihin.
Suomen suurin kunnallinen arkisto käsittää nykyään hieman alle 15 000 hyllymetriä arkistoaineistoja. Suuri kokonaisuus on esimerkiksi ennen peruskoulujärjestelmää toimineiden kansakoulujen arkistot. Samoin on laaja kokoelma karttoja ja rakennuspiirustuksia, jotka on saatettu digitoituun muotoon ja näin katseltavissa verkossa.
Kaupunginarkisto toimi itsenäisenä virastona vuodesta 1945 vuoteen 1990. Tuolloin kaupungin tilastokeskus ja kaupunginarkisto yhdistettiin uudeksi virastoksi tietokeskukseksi. Kaupunginarkisto on vuodesta 1965 sijainnut Kallion virastotalossa, osoitteessa Eläintarhantie 3 F. Tiloissa ovat niin arkistot kuin yleisöpalvelutilatkin. Kaupunginarkistossa on tällä hetkellä 20 työntekijää.
= = = = =
Yhteyshenkilö/ lisätietoja:
Martti Helminen, p. 09 310 43570
sp: martti.helminen[at]hel.fi