Helsingin uuden yleiskaavan avoin aloitusseminaari ma 26.11.!

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnistynyt uuden yleiskaavan laadinta. Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Vuonna 2013 laaditaan yleiskaavan Visio 2050 sekä maankäyttösuunnitelmia vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten ja sidosryhmien kanssa. Niiden pohjalta valmistellaan yleiskaavaluonnos. Osallistu ja vaikuta Helsingin tulevaan yleiskaavaan heti alusta lähtien! Yleiskaavasivusto www.yleiskaava.fi tiedottaa ja keskusteluttaa prosessista. Teemaseminaarit käynnistyvät kaupunkisuunnittelun info- ja näyttelytila Laiturilla Kampissa (Narinkka 2, vanhan linja-autoaseman rakennus) maanantaina 26.11. klo 17.00. järjestettävällä ”aloituspamauksella”!

Teemaseminaareista lisää (mm. seuraavien seminaarien ajankohdat) oheisesta linkistä. Yleiskaavasivustolla voi osallistua keskusteluun yleiskaavan teemoista. Sieltä löytyy jatkossa tietoa myös yleiskaavaan liittyvistä kaikille avoimista tapahtumista. Ensi talven ja kevään aikana järjestetään laaja avoimien seminaarien sarja yleiskaavan teemoista Laiturilla. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kertoo tarkemmin, miten yleiskaava tehdään ja miten sen valmisteluun voi osallistua. Tutustu OAS:iin tarkemmin oheisesta linkistä.

Yleiskaavan laatiminen tulee vireille 13.11.2012 päivätyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla.Tavoitteena on, että laadittava visio 2050 käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna 2013. Kaavaluonnoksen käsittelyssä tavoiteaikataulu on vuosi 2014. Tämänhetkisen arvion mukaan yleiskaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä vuonna 2015 ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyssä vuoden 2016 aikana.

Kaupunkisuunitteluvirasto tiedottaa yleiskaavan teemoista seuraavaa:

Väestönkasvu, asuntotarjonnan mahdollistaminen, kaavavarannon hiipuminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen sekä hyvän kaupunkielämän edellytysten varmistaminen edellyttävät uutta yleiskaavaa. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaupunki pitää yleiskaavansa ajan tasalla.

Väestönkasvu jatkuu, asuntoja tarvitaan

Yleiskaavatyön pohjaksi laaditun väestöennusteen mukaan väestö voi kasvaa Helsingin seudulla (14 kuntaa) vuoteen 2050 mennessä 600 000 henkilöllä. Lähes puolet tästä kasvusta saattaa tulla Helsingin hallinnollisten rajojen sisäpuolelle. Voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa ja sitä täydentävissä osayleiskaavoissa ei ole jäljellä tulevaisuuden tarpeisiin riittävästi asemakaavoitettavia alueita. Riittävän asuntotuotannon mahdollistamisen ohella Helsingin on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölleen. Tämä ei ole mahdollista ilman uutta yleiskaavaa.

Väestönkasvu seudulla edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä varsinkin sen ydinalueella Helsingissä.

Keskeiseksi teemaksi on noussut ajatus raideliikenteen verkostokaupungista ja laajenevasta vahvasta pääkeskuksesta – kantakaupungista. Tällainen kaupunkimalli mahdollistaa palvelujen parhaan saavutettavuuden, tehokkaan joukkoliikenteen, laadukkaan pyöräily-, kävely- ja virkistysalueverkoston sekä parhaat elinkeinoelämän kehittämismahdollisuudet ja hyvän kaupunkielämän.

Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä voidaan hillitä ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutoksen hillintätoimet ja samanaikainen ilmastonmuutokseen sopeutuminen pakottavat kaupungit ja yhdyskunnat pohtimaan kestävää yhdyskuntarakennetta kaikkialla maailmassa. Maankäytön suunnittelussa merkittävimpänä keinona voidaan pitää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, jolla on suora vaikutus liikkumistarpeeseen ja sen kautta yhdyskunnan aiheuttamiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin.

Yleiskaavassa on tärkeää osoittaa kaupunkirakenne, joka mahdollistaa työpaikkojen ja palvelujen hyvän saavutettavuuden. Vapaa-ajan aktiviteettien tarjonta hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella ja viheralueiden saavutettavuus ovat tärkeä osa vireää ja kiinnostavaa kaupunkia.  Myös merellisyys eli rannat, meri ja saaristo ovat olennainen osa Helsinkiä. Tärkeää on säilyttää ja kehittää Helsingille tyypillisiä yhtenäisiä viherverkostoja, metsiä, monimuotoista maisemaa ja kaupunkiluontoa sekä kulttuuriympäristöjä.

Yleiskaavan toteutustapa avoin

Uusi yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta arviolta jaksolla 2016-2030. Kaavatyössä on kuitenkin tarpeen tarkastella kaupungin ja seudun kehitystä pidemmällä aikavälillä. Tämän vuoksi yleiskaavatyöhön liittyy visio-osa, eräänlainen kehityskuva vuoteen 2050 saakka.  Yleiskaavan esitystapa ja tarkkuus määräytyvät sen mukaan, mitkä ovat välttämättömät asiat, jotka kaavakartalla tulee esittää ja kuinka tarkasti niistä tulee määrätä sekä mitkä asiat vaativat joustovaraa. Kaavakartan tarkkuus määrittyy työn kuluessa.  Toteutusohjelmassa esitetään se, millä keinoilla yleiskaavan tavoitteisiin voidaan päästä. Siinä voidaan määritellä myös yleiskaavan toteuttamisaikataulu ja -järjestys.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan tiistaina 13. marraskuuta Helsingin yleiskaavan työohjelmaa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

 

Lisätiedot:
yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen, p.09 310 37160
yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies, p.09 310 37329
viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki, p.09 310 37368