Koti Blogi

Päätöstiedote 4/2020

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan hallituksen päätöstiedote 4 / 2020

Helkan hallituksen kevätkauden viimeinen ja samalla järjestyksessä toinen etäkokous pidettiin 9.6. Kokouksen aluksi sovimme, että syyskauden 1. kokous pidetään ke 26.8. klo 17.00. Järjestimme Helkan 24.3. ajankohdasta siirretyn kevätkokouksemme Teams-sovelluksen kautta ma 8.6.2020. Kokouksessa oli läsnä 17 osallistujaa ja se sujui olosuhteisiin nähden hyvin. Kokous vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle vastuuvapauden. Kiitämme kaikkia osallistuneita!

Nimesimme hallituksen keskuudesta Helkalle sääntötyöryhmän, jonka 1. kokous järjestetään 18.8. Työryhmään kuuluvat pj Hanna-Kaisa Siimes, vpj Elina Kultaranta, hallituksen jäsen JanFurstenborg, varajäsen Keijo Lehikoinen sekä toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Todennäköisesti jo syyskokoukseen 2020 tuomme esityksen Helkan uusista säännöistä. Vähintään lisäämme sääntöihin mahdollisuuden vuosikokouksiin etäyhteyksin, ja päivitämme niitä muutenkin tarvittavilta osin.

Keskustelimme Helkan pj-palaverin ajankohdasta, paikasta ja ohjelmasta. Oodin Kuutio-tilasta olemme jo ennakkoon varanneet illan 21.9., joka kannattaa alustavasti merkitä kalentereihin. Ohjelmaksi ehdotettiin mm. Kotiseutuliiton koronakyselyn tulosten sekä liiton muunkin toiminnan esittelyä. Tarkennamme tiedot syyskauden alussa. Myös Helkan keväältä siirretty merellinen seminaari järjestettäneen syyskaudella; sen ajankohta, paikka ja ohjelma tarkentuvat myös kesän jälkeen.

Päätimme, että otamme kantaa Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaan, jos saamme läntisiltä kaupunginosilta riittävästi toiveita ja näkökulmia asiaan. Hyväksyimme Helkaan uuden jäsenyhdistyksen: Kallion kulttuuriverkosto ry:n – jonka toivotamme lämpimästi tervetulleeksi yhteisöömme! Päätimme vielä, että Helsingin kansallisen kaupunkipuiston tilanteen kehittymistä seurataan edelleen aktiivisesti.

Toimistomme on kokonaan suljettuna 3.-7.8. Kotikatutuki toimii siten viikkoa 32 lukuun ottamatta läpi kesän. Toiminnanjohtajan tavoittaa vielä 5.7. saakka sekä seuraavan kerran 10.8. alkaen.

Toivotamme kaikille jäsenyhdistyksillemme leppoisaa ja aurinkoista kesää!

23.6.2020 Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka

Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja
hksiimes[at]gmail.com

Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja
pirjo.tulikukka[at]helka.net
p.041-5222071

Helkan kannanotto Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta

Länsi-Helsinkiä koskevat uudet raitiotiesuunnitelmat on otettu varsin ristiriitaisin tuntein vastaan alueen asukkaiden ja myös paikallisten kaupunginosayhdistysten taholla. Vaikka raitioliikenteen kehittämistä yleensä kannatetaankin on useissa kannanotoissa puututtu myös sellaisiin vaikutuksiin, jotka vielä vaatisivat enemmän huomiota ja suunnitelman tarkistamista. Suunniteltua raitiotietä ei voi erottaa sen varrella tehdyistä muista kaavaratkaisuista vaan hankkeen vaikutukset on nähtävä kokonaisuutena.

Tämän kevään poikkeukselliset olosuhteet ovat selvästi lisänneet kaupunkilaisten tietoisuutta oman lähiluontonsa merkityksestä. Länsi-Helsingin raitiotien osalta on suunniteltu raitiotien varren tiivistysrakentaminen syytä ottaa uuteen kriittiseen tarkasteluun. Helsingin kaupungin Kvartti-lehdessä 01/2020 julkaistu tutkielma ”Saavutettavuus luo kysyntää tehokkaammalle maankäytölle monilla alueilla Helsingissä ja Helsinkin seudulla” antaa selvän kuvan niistä ristiriidoista, joita hyvinkin saattaa ilmetä taloudellisten ja tehokkuusnäkökohtien ja kaupungin asukkaille tärkeiden luontoon liittyvien terveys- ja viihtyvyysarvojen välillä. Keskuspuiston rakentamissuunnitelmien ympärillä käytävä osin kiivaskin keskustelu on vain yksi esimerkki siitä miten kaupunkilaisten arvot muuttuvat ajan mukana. Sen pitäisi antaa aihetta varovaisuuteen myös Länsi-Helsingin raitiotiehen liittyen.

Toivomme, että asukkaille ja kaupungin käyttäjille tuotetaan selkeää ja säännöllistä viestintää ja yhteenvetoja myös näiden raitiotiehankkeiden edistymisestä, toteuttamisen vaikutuksista ja niiden arvioinneista jatkuvasti prosessin kuluessa. Myös kaupunginosiin/ kaupunginosayhdistyksille on tärkeää viestiä mistä ja miten tietoa jatkossa löytää. Hankkeen suunnitelmia ja vaikutuksia tuleekin esitellä monien eri kanavien kautta, jotta tieto saavuttaa kaupunkilaiset laajasti. Vaikutusten arvioinneista tulisi tuottaa ymmärrettävät ja selkeät tiivistelmät ja kuvallista aineistoa.

Voimassa olevan rakennusalan kaavoituksen ja tämän suunnitelman kielteinen yhteisvaikutus luontoarvoihin ja varsinkin metsäalueisiin edellyttää mielestämme aikalisän ottamista. Olisi käynnistettävä asiallinen keskustelu johon myös vaikutusalueen asukkaat, kaupunginosayhdistykset, muut toimijat ja helsinkiläiset yleensä kutsuttaisi mukaan. Olisi parempi että asiat nostetaan avoimesti pöydälle jo nyt ja haetaan ratkaisuja jotka olisivat mahdollisimman laajalti hyväksyttävissä kuin että koko suunnitelman toteutus hankaloituisi myöhemmin.

Tässä lausunnossamme esitämme sekä suunnitellun raitiotien vaikutusalueella olevien jäsenyhdistystemme paikallisia kannanottoja ja ehdotuksia että joitakin yleisluontoisia näkemyksiä käsittelyn aiheena olevasta Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta (HEL 2018-002298 T 08 00 02).

Uusien raideyhteyksien luominen osana Helsingin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä on periaatteessa kannatettavaa. Vaikutusalueiden koko joukkoliikennetilanne ja sen arvioidut muutokset on kuitenkin otettava huolellisesti huomioon päätöksiä tehtäessä. Länsi-Helsingin alueelle suunnitellun uuden raitiotien osalta on tärkeää etteivät keskustaan suuntautuvat suorat ja vaihdottomat joukkoliikenneyhteydet Haagan liikenneympyrän pohjoispuolisilta alueilta – kuten esimerkiksi Pitäjänmäestä, Pajamäestä, Konalasta ja Malminkartanosta – heikkene uuden raitiotien tullessa käyttöön.

Myös raitiotien pysäkkisuunnittelussa on huomiotava vaikutusalueen asukkaiden tarpeet. Työpaikkakeskittymien palveleminen on luonnollisesti erittäin tärkeää mutta samalla on otettava tasapuolisesti huomioon myös asuntoalueiden tarpeet. Esimerkiksi Vihdintien ja Kaupintien risteysalueen osalta olisikin vielä tarkastettava suunnitelmia ja huolehdittava matkustajien järkevistä siirtomahdollisuuksista. Nämä eivät voi jäädä pelkästään sivummalle jäävän Valimon aseman varaan. Toivomme suunnitteluprosessilta suurten liikennehankkeiden kohdalla yleensä tehtävien kustannus-hyöty -analyysien julkaisemista sekä sitä, että asukkaille kerrotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mitkä nykyiset bussilinjat on tarkoitus lakkauttaa tai miten niiden reittejä tullaan muuttamaan (matka-aikojen muutoksineen). Esimerkiksi bussilinjojen lakkauttamisista tulee informoida niiden varrella asuvia ja toimivia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Pidämme suunnittelun tärkeänä lähtökohtana, että uusien raideyhteyksien rakentaminen tehdään ympäristö- ja luontoarvoja kunnioittaen. Helsingin LUMO-ohjelman suunnittelun yhteydessä syksyllä 2018 toteutetun asukaskyselyn mukaan luonnon läheisyys on kaupunkilaisille erittäin tärkeää. Huolestuneisuutta herätti rakentamisen aiheuttama metsien pirstoutuminen. Monet vastaajat totesivat luonnon virkistysarvon korvaamattomaksi.

Myös kaupunkiluontoalueiden merkittävän terveyttä ja hyvinvointia tukevan vaikutuksen vuoksi tulee uusia Länsi-Helsingin raitiotielinjauksia toteutettaessa kiinnittää erityistä huomiota rakennettavien alueiden luontoarvoihin sekä rakentamisen aikaiseen suojaamiseen.

Tarkempien ratasuunnitelmien ja uuden asuinrakentamisen yhteensovittamiseksi tulee näiden usein erillään kulkevien prosessien suunnittelijoiden toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa. Yhteensovittaminen tulee tehdä siten, että olemassa olevat lähimetsät ja viheralueet säilyvät mahdollisimman eheinä. Ennen lopullisten päätösten tekemistä on tärkeää kuulla alueen kaupunginosayhdistyksiä.

Riistavuoren puiston ja sen lähialueiden käyttäminen täydennysrakentamiseen ei mielestämme ole hyväksyttävissä. Riistavuori on ainoa merkittävän kokoinen puistoalue Etelä-Haagassa ja olennaisen tärkeä lähivirkistysalue kaupunginosan asukkaille. Se on monipuolinen metsä- ja kallioalue, joka on lähiseudun asukkaiden, koulujen ja päiväkotien laajasti käyttämä. Tässä on kuljettava luontoarvot edellä eikä tämän arvokkaan alueen rakentamista saa katsoa esimerkiksi välineenä raitiotien kustannusten kattamiseen. Helka tukee jäsenyhdistyksiään niiden vaatimuksissa säilyttää Riistavuoren alue raitiotieprojektin yhteydessä koskemattomana.

Samoin suuri huolenaihe on kaupungin suunnitelma maa-ainesten purun ja purkujätteen varastoiminen tähän varattavalle alueelle siten, että hulevedet johdetaan Mätäjokeen. Mätäjoki virtaa useiden Länsi-Helsingin kaupunginosien kautta Kaivokselasta Pitäjänmäen Talin rantaan Helsingin Laajalahdessa, eikä missään tilanteessa tule vaarantaa tätä paikallisten asukkaiden suuresti arvostamaa ja kunnioittamaa ekosysteemiä ja viherkäytävää, joka on merkittävä koko Helsinginkin kannalta. Sen arvoa lisää myös paikallisten asukkaiden vuosia jatkunut vapaaehtoispanostus talkootyöhön joen kunnostamiseksi ja taimenkantojen elpymiseksi. Kuten Raide-Jokerin osalta jo tehtiin katsoo Helka että tämänkin rakennusprojektin mahdollisen toteuttamisen yhteydessä sovitaan maa-aineksen varastoinnista ja muista huleveteen liittyvistä vaikutuksista ennen toimenpiteitä tai ympäristölupien hakemista paikallisten kaupunginosayhdistysten ja Mätäjoen kunnostajien kanssa.

Raitioteiden rakentamisen aikaiset järjestelyt olisi hyvä toteuttaa siten, ettei suljeta liian pitkiä osuuksia tiettyjen läpikulkuväylien osalta, vaan rakentaminen toteutetaan riittävän lyhyissä tehokkaissa ’osissa’. Länsi-Helsingissä Pitäjänmäentie Haagan liikenneympyrän ja Kaupintien välillä on tästä esimerkki.

Pidämme vielä tärkeänä sitä, että autoliikenteen ja kevyen liikenteen suunnittelu kulkee käsi kädessä raideuudistusten kanssa, ei niistä erillisenä. Kannatamme lisäksi sellaisten yhteyksien luomista, jotka sisältävät mahdollisimman vähän vaihtoja liikennevälineestä toiseen.

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helsingissä, 18.6.2020

Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja

Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja

Helkan lausunto Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2020–2028 (LUMO) luonnoksesta

LUMO-ohjelmaluonnos on varsin mieluisaa luettavaa ympäristöstään kiinnostuneille ja sen säilymistä ja hyvinvointia haluaville kaupunkilaisille. Olemme samaa mieltä heti luonnoksen alussa mainitun kaupunkiluontoalueiden merkittävän terveyttä ja hyvinvointia tukevan vaikutuksen suhteen ja että tulee ehdottomasti kiinnittää erityistä huomiota näiden alueiden luontoarvoihin, saavutettavuuteen ja kestävyyteen; myös kulumisen ehkäisyyn ja ennallistamiseen. Erityisesti nyt poikkeusoloissa – ja tuleviin mahdollisiin poikkeusoloihin varautumisessa – on tullut esiin viheralueiden suuri merkitys ja niiden laatu.

Ohjelmaluonnos mainitsee, että Helsingin tulee pyrkiä Suomen kansallisen toimintaohjelman tavoitteisiin: luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön valtavirtaistamiseen eli sen huomioimiseen koko hallinnossa miettiä ja pystyä myös resursoimaan tällainen riittävässä laajuudessa. Kannatamme ohjelmassa esitettyä lisäresursointia ”luonnon seurannan kehittämiseen, selvitysten laatimiseen ja kaupunkilaisten luontosuhteen vahvistamiseen”.

Saariston virkistyskäyttöä tullaan kaupunkistrategian mukaan lisäämään, joten erityisesti herkän saaristoluonnon ja rantojen harvinaisten luontotyyppien tilan turvaaminen tulee miettiä jo virkistyskäytön suunnittelun vaiheessa erittäin tarkkaan. Näin myös siksi, että muutamat rannikon ja vesistöjen luontotyypit kuuluvat ohjelmaluonnoksen mukaan Helsingin kaikkein harvinaisimpiin uhanalaisiin luontotyyppeihin.

Luonnon arvostamisen ja siihen tutustumisen helpottaminen viestinnällä sekä ulkoilu- ja retkeilypalveluja tarjoamalla on asukasnäkökulmasta erinomainen ja kannatettava suunta.

Syksyllä 2018 toteutetun asukaskyselyn mukaan luonnon läheisyys on kaupunkilaisille erittäin tärkeää. Huolestuneisuutta herätti rakentamisen aiheuttama metsien pirstoutuminen. Monet vastaajat totesivat luonnon virkistysarvon korvaamattomaksi. Helka otti hiljattain kantaa Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisen puolesta – se tukisi mielestämme erinomaisesti myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen tavoitteita. Tämä kuitenkin edellyttää, että kansallisen kaupunkipuiston rajaaminen ja toteutus Helsingissä tehdään niin, ettei rakentamispainetta lisääntyvästi kohdistu sen ulkopuolelle jääville esikaupunkialueille.

Kaupunki voisi tehdä mielestämme paljon enemmän viherkattojen aikaansaamiseksi Helsinkiin. Viherkattolinjaus 2016 on erinomainen, mutta nyt olisi hienoa jo päästä toteutuksiinkin Helsingissä. Useissa Euroopan kaupungeissa näin on jo tehty ja mm. Pariisi asetti itselleen jo v. 2016 sadan hehtaarin viherkattotavoitteen v:een 2020 mennessä. Viherkatoille voidaan toteuttaa sekä lisääntyvän kaupunkiviljelytarpeen tyydyttäviä paikkoja että niittymäisiä alueita monimuotoisine lajistoineen.

Helsingin Viherkattolinjauksen mukaan ”Viherkatot sitovat, viivyttävät ja haihduttavat sadevettä ja tarjoavat siten osaratkaisun hulevesien hallintaan. – – Viherkatot voivat edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta myös tiivistetyillä kaupunkialueilla ja lieventää täydennysrakentamisen vaikutuksia. Monimuotoisuutta tukevat viherkatot tarjoavat kasveille, selkärangattomille ja linnuille elinympäristöjä ja toimivat osana ekologista yhteysverkostoa.” Tulisiko ohjelmaluonnoksen tavoite nro 2. siten muotoilla jopa nykyistä aktiivisempaan muotoon viherkattojen osalta? Viherkattojen lisäksi kannatamme lämpimästi ohjelmaluonnoksessa mainittua luontopohjaisien hulevesiratkaisujen rakentamista.

Tavoitteen 5. ”Rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta rikastetaan tulevaisuutta ennakoiden” on mielestämme LUMO-ohjelman tärkeimpiä konkreettisuudessaan (mm. lahopuun lisääminen, nurmikoiden muuttaminen niityiksi, viherkatot, viherseinät, pihakannet ja pientareet). Koko tavoite alakohtineen on ilahduttavaa luettavaa ja odotamme innolla sen toteutuksia Helsingissä. Pölyttäjähyönteisten hälyttävät kadot ovat myös olleet viime aikojen huolestuttavia uutisia, joten on hienoa että nekin saavat huomiota LUMO-ohjelman kautta. Ohjelmaan tulisi sisällyttää selkeä kannanotto siitä, ettei kaupunki tai muutkaan toimijat kaupungin mailla käytä neonikotinoideja tai muitakaan torjunta-aineita jotka aiheuttavat haittoja sekä luonnolle että ihmisille.

Tavoitteessa 6. mainitusta ”saariston virkistyskäytön lisääminen on tehtävä kestävästi, luonnon monimuotoisuutta heikentämättä” olemme vahvasti samaa mieltä.

Tavoitteessa 8. ilahdutti kohta ”Lisäämme eläinten elin- ja liikkumismahdollisuuksia kaavoittamalla vehreitä ali- ja ylikulkuja” sekä purojen ja ojien kunnostus vaelluskaloille, maisemapellot sekä kaikkien eri eläinlajien elinolosuhteisen parantamisen pyrkimykset.

Seuraavat LUMO-ohjelmaluonnoksen mainitsemat kaupungin strategiatavoitteet
• pyrkii suunnitelmallisesti lisäämään monimuotoisuutta metsien ja metsäisten alueiden hoitamisessa
• lisää kaupungin puistojen monimuotoisuutta
• rakentaa avointa ja osallistavaa toimintakulttuuria sekä varmistaa asukaslähtöisyyden ja osallisuuden toteutumisen
voitaisiin toteuttaa yhtä aikaa, ottamalla nykyistä aktiivisemmin kaupungin eri alueiden asukkaat mukaan LUMO-ohjelman mukaiseen toimintaan. Kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan, vaikkapa juuri vieraslajien torjunnan talkoisiin tai lajiston kansalaishavainnointiin. Esimerkiksi vesiteiden kunnostamista vaelluskaloille tehdään jo nyt paljolti talkoovoimin, mikä osoittaa, että osallistumista kannattaa suosia. Kansalaishavainnoinnin menetelmiä voitaisiin ideoita ja kehittää yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Myös kaupungin nykyistä aktiivisempi ote aiheesta viestimiseksi sekä aivan konkreettisten apukeinojen tarjoamiseksi asukkaille lisäisi varmasti kiinnostusta.

Lopuksi toivomme, että kaupunki varaa riittävästi resursseja tämän kaupungin tulevalle kestävälle kehitykselle elintärkeän toimintaohjelman selvityksiin, suunnitteluun ja toteutukseen.

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helsingissä, 29.5.2020

Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja

Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja

Yhdistystoimintaa ja tapahtumia etänä – virtuaalinen neuvontaklinikka 12.6.

virtuaalikokouksessa_kotona

Miten järjestää yhdistystoimintaa ja tapahtumia etänä? Osa yhdistyksistä ja kunnista on kehittänyt vaihtoehtoisia tapoja järjestää vertais- ja jäsentoimintaa verkon välityksellä tai muutoin etänä. Kotiseutuliiton järjestämä Virtuaaliklinikka kokoaa kiinnostuneita yhteisen keskustelun ja kysymysten äärelle perjantaina 12.6. klo 10-12. Tule mukaan keskustelemaan, jakamaan omat vinkkisi ja kuulemaan muiden ajatuksia, mitä ja miten yhdistystoimintaa ja tapahtumia voi järjestään etänä! Keskustelua johdattelee Kotiseutuliiton väki.

Virtuaalinen neuvontaklinikka järjestetään Teams-työkalulla. Ilmoittautuminen päättyy keskiviikkona 10.6. klo 12. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää kysymyksesi tai oman vinkkisi ennakolta. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostilla osallistumislinkki ja lyhyt ohje Teams-työkalun käyttöön ilmoittautumisajankohdan umpeuduttua. Lisätietoa toimisto[at]kotiseutuliitto.fi.

Päätöstiedote 3/2020

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan hallituksen päätöstiedote 03/2020

Järjestimme Helkan hallituksen kokouksen 19.5.2020 ensi kertaa etäyhteyksin. Kokous sujui mainiosti ja voimme suositella etäkokouksia myös kaikille jäsenillemme! Aloitimme keskustelulla sääntöjen päivittämisen tarpeista ja sääntötyöryhmän nimeämisestä. Konkretiaa on luvassa aikaisintaan syyskokouksessa 2020. Nimesimme Kotiseutuliiton valtuustoon seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi (2021-2022) hallituksesta vpj Elina Kultarannan ja Keijo Lehikoisen, joka on toiminut valtuustossa jo yhden 2-vuotiskauden.

Päätimme järjestää Helkan kevätkokouksen etäyhteyksin, ma 8.6.2020 klo 18.00 alkaen. Kokouskutsut on lähetetty kaikille jäsenyhdistyksille 25.5.2020. Kutsu sisältää kaikki kokousasiakirjat ja alustavan ohjeistuksen. Järjestämme kokouksen Teams-sovelluksella ja siihen tulee ilmoittautua to-iltaan 4.6. menneessä oheisella sähköisellä lomakkeella.

Päätimme keskustelun jälkeen siirtää Helsingille kaavailtua asukastalojen resursoinnin kirjelmää tuonnemmaksi. Otamme kantaa kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelujen ”Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2020-2028 luonnokseen” määräaikaan 29.5. mennessä.

Kokouksen läsnäolijat kertoivat poikkeusajan kuulumisia. Monilla kokoustaminen on hiljennyt, mutta osa on kokoustanut etäyhteyksin. Paikallislehtien ahdinko ja festarien ja juhlien siirtämiset harmittavat, mutta myönteistäkin on ollut, esim. eri alueilla toteutetut musiikilliset parveketempaukset sekä ulkoilun lisääntyminen omissa kaupunginosissa ja muissakin. Myös some-läsnäoloa oli lisätty aiemmasta onnistuneesti.

Kokoamme vielä yhden ajankohtaisaiheita sisältävän jäsentiedotteen ennen kesää. Muistutamme meneillään olevasta Kotiseutuliiton sähköisestä kyselystä ”Koronan vaikutuksen kotiseututoimintaan”, johon kannustamme kaikkia vastailemaan. Kysely löytyy oheisen linkin kautta.

Hallitus kokoontuu vielä kerran ennen kesää etäyhteyksin, tiistaina 9.6. Sitä ennen toivomme tapaavamme mahdollisimman monen teistä etänä järjestettävässä kevätkokouksessa 8.6.!

Toivotamme kaikille jäsenyhdistyksillemme mitä parhainta vointia lisääntyvän auringon ja lähestyvän kesän myötä!

29.5.2020 Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka

Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja
hksiimes[at]gmail.com

Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja
pirjo.tulikukka[at]helka.net
p. 0415222071

Helsingin Lauttasaari valittiin Vuoden 2020 kaupunginosaksi!

Lauttasaari-päivän Katujuhlaa 2019_Kuva_Katja Pesonen, Lauttasaari-lehti
Lauttasaari-päivän Katujuhlaa 2019_Kuva_Katja Pesonen, Lauttasaari-lehti


Helsingin Lauttasaari on valittu Vuoden kaupunginosaksi 2020! Tämä 23 000 asukkaan merellinen kaupunginosa on vain muutaman minuutin metromatkan päässä Helsingin ydinkeskustasta. Kaupunginosan sijainti saarella erottaa sen omaksi selkeärajaiseksi omintakeiseksi yhteisökseen.

Lauttasaari on jo useana viime vuotena ollut Suomen Kotiseutuliiton järjestämän kilpailun kärkiehdokkaiden joukossa. ”Lauttasaari-Seura on jo vuosia tehnyt kiitettävän monipuolista ja monimuotoista työtä. Asukkaat kehittävät kotiseutuaan ja kaupunginosan eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä”, Kotiseutuliiton kaupunkijaoston ja samalla valintaraadin puheenjohtaja Tuula Salo toteaa. Lauttasaari on yhdistelmä vahvaa urbaania ja yhteisöllistä kaupunkikulttuuria ja saaristolaisuutta.

Lauttasaaren valinnan puolesta tehtiin lukuisia ehdotuksia, ja niistä nousee monista esiin Lauttasaari-Seuran rooli vahvana vaikuttajana kaupunginosassa. Asukkaat ovat puolustaneet yhdessä erityisesti saaren rantoja rakentamiselta. Yhdistyksellä on kaavoitus-, ympäristö- ja liikennetyöryhmä, päiväkoti- ja koulutyöryhmä, sote-työryhmä, historiatyöryhmä ja svenska gruppen ruotsinkielisille aktiiviasukkaille.

Seuran puheenjohtaja Juha Beurling-Pomoell kertoo, että jokaiselta uudelta jäseneltä kysytään kiinnostusta osallistua aktiivitoimintaan haluamansa asian puolesta. ”Jos uusi jäsen haluaisi ryhtyä vetämään esimerkiksi luontoretkiä, voisimme perustaa luontoretkiryhmän. Sitten katsoisimme, miten lähtee vetämään”, Beurling-Pomoell kuvailee toimintatapaa.

Asukkaiden aktiivisuus näkyy sosiaalisessa mediassa. Kaupunginosan Facebook-ryhmässä on peräti 13 000 jäsentä. Saaren korona-ajan tiedonvaihtoon keskittyvässä ryhmässä on Facebookissa jo yli 1700 jäsentä. Ehdotuksissa tulee esiin myös ilmaiseksi jaettavan Lauttasaari-lehden merkitys kaupunginosassa. Lauttasaari-Seura omistaa tämän mainosrahoitteisen lehden.

Kaupunginosayhdistyksen lisäksi seurakunta toimii aktiivisesti saarella, samoin esimerkiksi Partio ja lukuisat veneseurat. Ison osan saaren viehätystä muodostaa Koneen Säätiön omistama Lauttasaaren kartano, jonka pihapiirissä olevasta Punaisesta huvilasta mm. Lauttasaari-Seura saa kokoontumistilaa.

Lue tarkemmin uutisesta Kotiseutuliiton sivuilta
https://kotiseutuliitto.fi/vuoden-kaupunginosaksi-valittiin-asukkaidensa-rakastama-lauttasaari/

Vuoden kaupunginosa -kilpailun taustaa

Vuoden kaupunginosa -kilpailussa Suomen Kotiseutuliitto hakee erityisesti sellaista kaupunginosaa, jossa ihmiset, yhdistykset ja muut toimijat ovat aktiivisia ja jossa on hyvä asua. Hyvässä kaupunginosassa toiminta on monipuolista, uudistuvaa ja kaikille avointa. Kilpailun pääkriteeri vuonna 2020 on yhdessä tekeminen ja kaikkien mukaan ottaminen. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksen Vuoden kaupunginosa -kilpailuun. Ehdotuksia voi tehdä lomakkeella, joka avataan alkuvuodesta osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi.

Kotiseutuliitto perusteli Lauttasaaren valintaa Vuoden kaupunginosaksi seuraavasti: ”Lauttasaari on omaleimainen, elinvoimainen ja monimuotoinen kaupunginosa. Saaren asukkaat rakastavat ja kehittävät kotiseutuaan aktiivisesti. Lauttasaaressa on pitkät perinteet myös eri yhteisöjen yhteistyölle. Lauttasaari-Seura kokoaa alueen toimijoita yhteen ja on yksi maamme suurimmista kotiseutuyhdistyksistä. Lauttasaaren laajat sosiaalisen median ryhmät kokoavat uusia ja vanhoja saarelaisia keskustelemaan ja tiedottamaan palveluista. Merellinen Lauttasaari on asukkaiden mukaan heti saarelle saavuttaessa lämminhenkinen ja kotoisa. Saarelta löytyy sekä uutta että vanhaa kulttuuriperintöä ja raikas merituuli puhaltelee joka suunnasta. Lauttasaari on ehdotuksia tehneiden mukaan kuin oma pieni kaupunkinsa Helsingin kupeessa.”

Aiemmin Vuoden kaupunginosa -tunnustuksia saaneet helsinkiläiset kaupunginosat:
2017 Vuosaari, Helsinki
2010 Roihuvuori, Helsinki
2009 Tapanila, Helsinki
2006 Kontula, Helsinki
2002 Käpylä, Helsinki

Lisätietoa palkinnosta ja muista aiemmin palkituista Vuoden kaupunginosista:
https://kotiseutuliitto.us12.list-manage.com/track/click?u=9cb36d433e4c1d86a1f878f89&id=a163756416&e=d9e07702bb

Lisätietoja Kotiseutuliitosta antavat:
Kaupunkijaoston puheenjohtaja Tuula Salo, puh. 050 543 4194, etunimi.sukunimi @ welho.com
Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, puh. 045 1509 109, etunimi.sukunimi @ kotiseutuliitto.fi
sekä Lauttasaari-Seurasta puheenjohtaja Juha Beurling-Pomoell puh. 0405566421.

Helka kannattaa Kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin

Vanhankaupunginlahti_kesäkuva

Helka pitää kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin tärkeänä

Kaupunkiympäristön toimialan virkamiesvalmistelu on esittämässä, että Helsinki luopuisi kansallisen kaupunkipuiston perustamisen ajatuksesta ja jatkaisi kaupungin rakentamista ja viheralueiden toteuttamista nykyiseen tapaan. Jos kaupunkisuunnittelulautakunta päätyisi tällaiseen ratkaisuun, menetettäisiin mielestämme ainutlaatuinen tilaisuus kaupungin keskeisten luonto- ja kulttuuriarvojen säilymiseen ja kehittämiseen kaikkien kaupungin asukkaiden, toimijoiden ja muiden käyttäjien iloksi, nautinnoksi ja terveydeksi.

KKPH-aloite pääsi uuden osallisuusmallin pilotiksi ja valmistelua on tehty vuorovaikutteisesti kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkilaisille järjestetyssä avoimessa karttakyselyssä sai eniten kannatusta vaihtoehto VE1. Pitkään esiselvitysprosessin osallisuuspilotissa mukana olleen Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -verkoston mukaan VE1 ei ole ristiriidassa Helsingin nykyisen lainvoimaisen yleiskaavan kanssa, joka koostuu Yleiskaava 2016:sta sekä osin Yleiskaava 2002:sta ja osayleiskaavoista.

Helka peräänkuuluttaa visionääristä ajattelua, etenkin nyt, kun eletään odottamattomien muutosten aikaa, joka jatkuu mahdollisesti pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkea ei voi mitata tonttimaan ja rakentamisen ehdoilla. Rakentamista on myös mahdollista toteuttaa kekseliäästi, ekologisesti ja esteettisesti siten, että kaupunkiluontoa säilytetään mahdollisimman paljon. Kaupungin tulee huolehtia myös säilyttävästä ja eheyttävästä kaupunkikehityksestä sekä kaupunkilaisten fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Kaupungilta edellytetään tulevaisuudessa ennen kaikkea resilienssiä. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen toisi Helsingille kymmenien, jopa satojen vuosien päähän ulottuvia myönteisiä vaikutuksia; hienoimpien luonto- ja kulttuuriympäristöjemme säilyessä kaikkien nykyisten ja tulevien kaupungin käyttäjien henkireikinä. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan viheralueilla on runsaasti terveysvaikutuksia, joita on mahdollista arvioida myös rahallisesti.

On loogista, että kasvavalla kaupungilla on kasvava tarve yhtenäisille viheralueille. Vanhojen kulttuuriympäristöjen ja arvokkaiden rakennusten ja maisemien vaaliminen on tärkeää sekä kaupunkikuvallisesti että kaupunkilaisten viihtyvyyden ja terveyden kannalta. Niistä tulee pitää kiinni. Historiaton kaupunki ei ole myöskään vetovoimainen eikä kiinnostava.

Esiselvityksen nyt valmistuttua, kannatamme lämpimästi etenemistä kansallisen kaupunkipuiston varsinaisen perustamisselvityksen laatimiseen.

Helsingissä, 7. huhtikuuta 2020

Helkan hallituksen puolesta,

Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja

Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja

Minustako kaupunkiviljelijä?

Yrttejä ruukussa ikkunalaudalla/pexels

Varautuminen on päivän sana, mutta kotivaran ohella juuri NYT on hieno aika varautua myös kevään ja kasvukauden tuloon heittäytymällä kaupunkiviljelyn inspiroivaan maailmaan! Jokainen meistä voi toteuttaa kaupunkiviljelyä pienessä mittakaavassa, omalla ikkunalaudalla tai parvekkeella. Jos ruukkuviljely kuumottaa, niin kaupunkiviljely.fi -sivustolta, tämän linkin kautta löytyy runsaasti oheistusta ja vinkkejä aiheesta.

Ja kun jossain vaiheessa jälleen saamme luvan astua joukolla ulkotiloihin, päästään kokeilemaan ja käynnistämään myös laatikkoviljelyä – joko omassa korttelipihassa tai muussa sopivassa paikassa lähiympäristöä. Kaupunkiviljely.fi -sivusto rohkaisee aiheeseen näin: ”Pihan tai parvekkeen puute antaa kaupunkilaiselle hyvän syyn ottaa kaupungin julkisia tiloja viljelykäyttöön. Yhteisö- tai pienpalstaviljelmät tuovat yhteen viljelystä innostuneita kaupunkilaisia, tekevät puistoista ja joutomaista viihtyisämpiä ja ovat järkevästi hoidettuna askel kohti ekologisempaa ruoantuotantoa.” Sivustolta löytyy myös tarkempaa ohjeistusta yhteisö- ja pienpalstaviljelmän perustamiseen. Oheisen karttalinkin kautta saat näkyviin Helsingin kaupunkiviljelmien sijainteja.

Eri puolilta Helsinkiä löytyy viljelypalstoja, joita ylläpitävät pääsääntöisesti alueiden kaupunginosayhdistykset. Viljelypalsta-alueiden listaus löytyy Helsingin kaupungin sivuilta tämän linkin alta. Listauksesta ilmenevät myös näitä viljelypalstoja ylläpitävien yhdistysten yhteystiedot. Kannattaa kuitenkin huomioida, että palstoille on jatkuvasti erittäin kova kysyntä ja voi olla, että jonoa ilmenee yhdessä jos toisessakin kaupunginosassa. Mutta kannattaa kokeilla onneaan! Kaupungin sivuilta löytyy myös mainio Opas yhteisö- ja pienpalstaviljelmien perustamiseen Helsingissä.

Helsingissä toimiva Dodo ry on miettinyt ja edistänyt yhteisvoimin jo vuosien ajan kestävään ruuantuotantoon liittyviä teemoja. Dodo edistää myös kaupunkiviljelyä erilaisin keinoin. Mukaan kaupunkiviljelijöiden tiedotuslistalle voi liittyä lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: ruoantuotanto-kaupungeissa-subscribe[at]dodo.org. Ilmoittautuessa tulee käyttää sitä sähköpostiosoitetta, johon haluaa uutiskirjeen. Listan kautta saa tietoa kaupunkiviljelyprojekteihin ja yleisemminkin kaupunkiviljelyyn liittyvistä asioista. Dodon visiossa ”vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä. Kaupunkiviljelijä kasvattaa mangoldia parvekkeella, perunoita sisäpihalla ja lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka oikeasti tulee.” Dodo kutsuu kaikki mukaan tekemään kaupungeista keitaita!

Kasvien siemeniä ja neuvontaa löydät ainakin oheisten Helsingissä sijaitsevien yhdistysten kautta: Hyötykasviyhdistys ja Maatiainen. Molemmista on mahdollisuus hankkia siemeniä ym. myös verkkokaupan kautta. Uppoudutaan tänä keväänä ja kesänä yhdessä luonnon tarjoamaan vihreään terapiaan – kotona ja luvan saatuamme myöhemmin myös ulkotiloissa!

Pirjo Tulikukka
Kirjoittaja on Helka ry:n toiminnanjohtaja

Päätöstiedote 2/2020

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan hallituksen päätöstiedote 02/2020

Kokoonnuimme Helkan hallituksen kanssa tilinpäätöskokoukseen toimistolle 26.2. Hyväksyimme tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2019 sekä Helkan talousennusteen 2020. Ehdimme jo suunnitella kevätkokouksen ja lähettää kutsutkin, mutta 13.3. päätimme peruuttaa ja siirtää kevätkokouksen myöhempään ajankohtaan -käynnissä olevan epidemiatilanteen vuoksi, viranomaisten ohjeiden perusteella. Myös huhtikuulle kaavailtu Helkan merellinen tapahtuma päätettiin siirtää syyskauteen, samasta syystä.

Keskustelimme luonnoksesta Helkan vaikuttamisteemoiksi 2020 (tutustu linkistä https://helka.net/images/stories/Luonnos-Helkan-vaikuttamisteemoista-2020.pdf) sekä mahdollisista vaikuttamistoimenpiteistä. Keskustelussa nousi esiin mm. osallistuvan budjetoinnin ja asukasosallisuuden tuen suhde. Totesimme mm., että suuri osa stadiluotsien työajasta on kulunut osallistuvan budjetoinnin prosessiin. Lisäksi, jos kaupunki toivoo aktiivisuutta, tulisi asukasosallisuuden tukea myönnettäessä huomioida – vähentämättä tukea nykyisiltä – myös sellaiset kaupunginosat, jotka eivät sitä tällä hetkellä saa. Totesimme kuitenkin, että emme toivo vastakkainasettelua osallisuuden rahoituksen ja OsBun välille.Kokouksessa hyväksyimme lopuksi vielä Helkaan uuden jäsenyhdistyksen: Hertsikanrannassa tapahtuu ry:n.

Oheisena Helsingin kaupungin ajankohtaisia tiedotteita meneillään olevaan epidemiatilanteeseen liittyen:

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsinki-varautuu-koronavirukseen-monin-tavoin

https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/korona-epaily?fbclid=IwAR2_yMVO7TLWiaycmdhPamGlq1swBR1s21sT7LRL5rdxHsm6yXvfgs79v4I

Toivoa haasteelliseen ajankohtaan teille kaikille!

16.3.2020 Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka

Elina Kultaranta              
varapuheenjohtaja
elina[at]kultaranta.com

Jan Furstenborg  
kokouspuheenjohtaja
jan[at]furstenborg.fi

Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja
pirjo.tulikukka[at]helka.net
p. 041-5222071

Helkan jäsentiedote 1/2020 11.03.2020 ja kevätkokouskutsu

Välitäthän ystävällisesti Helkan jäsentiedotteen
yhdistyksesi hallitukselle ja muillekin aktiivijäsenille!

HALLITUKSELTA

HELKAN KEVÄTKOKOUS TI 24.3. ON PERUTTU VIRANOMAISSUOSITUSTEN PERUSTEELLA ! JÄRJESTÄMME KEVÄTKOKOUKSEN HETI KUN TILANNE SALLII.
Reipasta kevätkautta jäsenaktiivit!
Oheinen vuoden ensimmäinen jäsentiedote sisältää kevätkokouskutsun 2020 ja joitakin avustuksiin ja koulutuksiin liittyviä ajankohtaisia viestejä. Kevätkokous pidetään tiistaina 24.3.2020 tutussa paikassa, Kampin Sähkötalossa (ks. tarkemmat tiedot kohdasta KEVÄTKOKOUSKUTSU).

Olisi mukavaa saada teiltä kaikilta ajantasaiset yhteystiedot Helkaan (pj, sihteeri, mahdollinen muu seuran sp-osoite)! Muun muassa kaupungin hallinnolle ja viestinnälle on kätevää, että kaupunginosayhdistysten yhteystiedot löytyvät yhdestä paikasta kootusti. Tarkistakaa ensin Helkan sivuilla olevat yhteystietonne (linkistä www.helka.net/kaupunginosayhdistykset) ja jos tiedot ovat muuttuneet, ilmoittakaa ne suoraan sähköisellä lomakkeella oheisesta linkistä
https://helka.net/kaupunginosayhdistykset/muuta-yhteystietoja.Muistakaa myös vastata lomakkeen kysymykseen luvasta julkaista tietoja Helkan kotisivuilla.

Helkan hallitus kokoontuu kevätkaudella vielä 7.4., 19.5. ja 9.6. Hallituksemme päätti siirtää Helkan meriteemaisen kevättapahtuman syyskaudella järjestettäväksi. Hallitukselle tai oman suurpiirin hallitusedustajalle (ks. linkistä https://helka.net/helka/helkan-hallinto/hallitus) voi toimittaa ideoita, toiveita tai aloitteita sähköpostitse viimeistään viikkoa ennen kutakin kokousta. Helkan toimiston yhteystiedot ovat: helka[at]helka.net ja p. 041-5222071 (toiminnanjohtaja).

KUTSU HELKAN KEVÄTKOKOUKSEEN TIISTAINA 24.3.2020
KEVÄTKOKOUS ON PERUUTETTU JA SIIRTYY MYÖHEMPÄÄN AJANKOHTAAN.
Helkan jäsenyhdistykset kutsutaan sääntömääräiseen kevätkokoukseen tiistaina 24.3.2020

Kevätkokouspaikkana on tuttu Kampin Sähkötalon Energiatori, 3. kerroksessa (os. Malminrinne 6). Sisään pääsee ja kahvitarjoilu käynnistyy klo 17.00 alkaen.

ILLAN OHJELMA:

– klo 17.00: kahvitarjoilua ja verkostoitumista
– klo 17.10 alkaen Helenin ajankohtaisinfo
– Ennen virallisia kokousasioita:
n. klo 17.20 alkaen kuulemme minipaneelissa Helsingin kaupunginvaltuutettujen ajatuksia omaehtoisen kansalaistoiminnan tuen kehitysnäkymistä Helsingissä (mukana valtuutettuja suurimmista ryhmistä)
n. klo 17.40 alkaen jatketaan keskustelua aiheesta jäsenistön kesken – tutustu ennen kevätkokousta Helkan vuoden 2020 vaikuttamisteemoihin hallituksen laatiman luonnoksen pohjalta, oheisen linkin kautta
– Viralliset kevätkokousasiat käsitellään klo 18.00 alkaen
– kokouksen arvioidaan päättyvän n. klo 19.00 mennessä.

Kokousasiakirjoista osa löytyy tämän tiedotteen linkeistä alempaa ja osa lähetetään sähköpostitse. Toivotamme kaikki jäsenyhdistykset lämpimästi tervetulleiksi kevätkokoukseen!

Helkan kevätkokouksessa jokaisella Helkan jäsenyhdistyksellä on yksi ääni. Yhdistyksen valtuuttamalla kokousedustajalla (pj tai muu yhdistyksen valtuuttama henkilö) tulee olla mukanaan valtakirja. Kevätkokouksessa käsitellään Helkan sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat. Seuraavien linkkien kautta löytyvät kevätkokousasiakirjat: kokouksen esityslista ja Helkan toimintakertomus 2019. Puheenjohtajille ja sihteereille lähetetään kokouspostin liitteinä: valtakirjapohja, Helkan vuoden 2019 tulos, tase ja toiminnantarkastuskertomus sekä vuoden 2020 talousennuste.

Tulo-ohje: Sisäänkäynti Helenin ”Energiatorille” Malminrinne 6:n puolelta lasiovista: portaita tai hissillä Sähkötalon 3. krs:een. Jos et pääse sisään, esim. pääset paikalle vasta myöhemmin ja ovet ovat kiinni, voit pirauttaa ovessa näkyvään puh. numeroon. Paikalle pääsee hyvin julkisilla, parkkitilaa läheisillä kaduilla sekä parkkihalleissa. Piirros tulo-ohjeista oheisesta karttalinkistä https://www.helen.fi/globalassets/helen-oy/kulkuopastejpg.jpg

HELKAN JÄSENMAKSUT 2020

Helkan jäsenmaksujen eräpäivä on 31.5.2020. Myöhästyneistä jäsenmaksuista peritään viiden euron suuruinen viivästymismaksu.
Lähetämme kaikkien jäsenyhdistysten puheenjohtajille jäsenmaksujen tilisiirrot sähköpostilla toukokuun aikana. Aiempien vuosien tapaan jäsenyhdistysten puheenjohtajien vastuulla on jäsenmaksu-tilisiirron välittäminen eteenpäin omalle taloudenhoitajalle. Käyttäkää maksaessanne ystävällisesti tilisiirrossa olevia yhdistyskohtaisia viitenumeroita (jotka voi tarvittaessa tarkistaa Helkan toimistolta: sp: helka[at]helka.net, tai p. 041 5222071).

Helkan jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2020 ovat:
yhdistys, jolla on alle 100 jäsentä: 80 €
yhdistys, jolla on 100 – 500 jäsentä: 130 €
yhdistys, jolla on 501 – 1000 jäsentä: 160 €
yhdistys, jolla on yli 1000 jäsentä: 190 €

Jäsenmaksut eivät ole nousseet edellisvuodesta. Niiden suuruus ilmenee myös tilisiirrosta, samoin kuin Helkan tilinumero ja yhdistyskohtainen viitenumero. Maksun voi halutessaan hoitaa kuntoon jo ennakkoon, viime vuoden tiedoilla (laita tiedoksi maksun kohtaan Viesti: Helkan jäsenmaksu 2020).

KOULUTUKSIA JA TILAISUUKSIA KAUPUNGINOSA-AKTIIVEILLE KEVÄÄLLÄ 2020

Helsingin kaupungin osallisuusverkosto esittäytyy to 12.3.

Torstaina 12.3. tarjoutuu Helsingin osallisuudesta ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille tilaisuus tutustua Helsingin kaupungin osallisuusverkoston toimintaan! Kellonaika on 14-16 ja paikkana on Yliopiston Tiedekulman Think Lounge (os. Yliopistonkatu 4). Tilaisuudessa esitellään kaupungin osallisuusverkoston toimintaa, kerrotaan kaupungin vapaaehtoistoiminnan verkkosivu-uudistuksesta ja kerätään palautetta. Myös kaupungin ’Vapaaehtoistoiminnan kyselyn’ tulokset esitellään ja kuullaan vapaaehtoistyo.fi -alustan hankkeesta. Tilaisuuteen ovat tervetulleita myös yhdistysten edustajat ja kaupunkilaiset!

Tapahtuman Facebook-sivu löytyy oheisesta linkistä: https://www.facebook.com/events/1035032956851004/

Kaupunkiuudistus lähiöissä -keskustelutilaisuus ke 18.3. (Peruutettu)

Asuntoreformiyhdistys (ARY) ja Yhdyskuntasuunnittelun seura (YSS) järjestävät ke 18.3. keskustelun kaupunkiuudistuksesta. Tavoitteena on löytää uusia tapoja kohentaa kaupunginosia, lisätä turvallisuutta ja nostaa niiden imagoa. Kaikille avoin tilaisuus alkaa klo 15.00 ja kestää n. klo 18.00 saakka. Paikkana on Helsingin entisen kaupunkisuunnitteluviraston auditorio, os. Kansakoulukatu 3, Kampissa.

Helsingistä esimerkkeinä ovat Malminkartano ja Kannelmäki, joiden suunnitelmia esittelee aluearkkitehti Elina Ahdeoja. Esillä on suunnitelmia myös Espoosta ja Vantaalta. Suunnitelmia kommentoivat arkkitehti, ent. Helsingin designjohtaja Anne Stenros, Pohjola Rakennus Oy:n Uudenmaan hankekehitysjohtaja Ilkka Alvoittu ja väitöskirjatutkija Jutta Juvenius Helsingin yliopistosta. Keskustelutilaisuuden järjestävät ARY ja YSS. Linkki Facebook-tapahtumaan https://facebook.com/events/s/kaupunkiuudistus-lahioissa/622990044937640/?ti=cl


”Tavoita yleisösi Instagramissa” -koulutusilta yhdistystoimijoille to 19.3.

Tavoita yleisösi Instagramissa -koulutusilta järjestetään to 19.3. klo 17-20. Paikkana on: Allianssi-talo/ kokoustila Kerho+Leiri, 1.krs (os. Asemapäällikönkatu 1, Itä-Pasila). Koulutus on suunnattu Instagram -viestimisen aloittelijoille ja sisällössä on otettu huomioon ennen kaikkea pienillä resursseilla toimivat yhdistykset. Koulutuksessa selvitetään somekoukerot puhelin kädessä tekemällä. Minkälaisia kuvia ja videoita Instagramissa kannattaa julkaista? Miten kuvia ja videoita voi muokata? Mitä kaikkia toimintoja ja mahdollisuuksia Instagramista löytyy? Koulutuksessa käydään läpi Instagramin kulttuurisia piirteitä ja perehdytään seikkoihin, joihin IG-viestinnässä kannattaa panostaa. Lisäksi opitaan someilmiöistä ja niiden hyödyntämisestä osana viestintää.

Pohjustuksen jälkeen seuraa käytännön työpajaosuus, jossa harjoitellaan sisällön tuottamista oman laitteen kanssa. HUOM. Ota mukaasi se laite, jolla teet Instagram-viestintää, niin saat parhaan hyödyn irti sisällöntuotannon harjoittelemisesta! Kouluttajana toimii VTM Veera Värtinen, jolla on kokemusta järjestöjen ja organisaatioiden viestinnästä sosiaalisessa. Osallistumismaksu on 30€/osallistuja. Ilmoittautumiset to 12.3. mennessä oheisen kurssisivun alalaidan linkistä https://www.opintokeskusvisio.fi/koulutus/tavoita-yleisosi-instagramissa-laadukkaan-viestinnan-alkeet-helsinki/
Tarkemmat ohjeet osallistujille tulevat sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä. Vapaita paikkoja voi tiedustella ilmoittautumisajan jälkeenkin, p. 044 727 3240, visio[at]opintokeskusvisio.fi.

KAUPUNGINOSAYHDISTYSTEN AVUSTUKSIIN LIITTYVIÄ AIHEITA

Helsingin asukasosallisuuden avustusten infotilaisuus to 26.3.

Asukasosallisuuden avustusten infotilaisuus järjestään to 26.3. klo 17.30 – 19.00. Paikkana on aiempien vuosien tapaan Helsingin kaupungintalon auditorio, Katariinankatu 2b (sisäänkäynti löytyy Kaupungintalon sisäpihalta). Infotilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asukasosallisuuden avustuksista kiinnostuneet. Lue tarkemmat tiedot tilaisuudesta Helkan uutisesta, linkistä https://kaupunginosat.net/portal/tapahtumat?event=4115
Tilaisuudessa kerrotaan mm. kuka, miten ja milloin avustuksia voi hakea ja mitä avustuslajeja on tarjolla. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa infoiltaan!

Ilmoittautumiset avustusinfoon ke 18.3. mennessä oheisen linkin kautta https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5445976&sid=ZUuj1sz7dy
Lisätietoja saa vuorovaikutussuunnittelija Anu Markkolalta, sp: anu.markkola[at]hel.fi

Ilmoittaudu ja hae tuotantorahaa Helsinki-päivän tapahtumiin ti 31.3. mennessä!

Helsinki-päivän 2020 ohjelmahaku on käynnissä! Ohjelmaan voi ilmoittautua mukaan ja myös tuotantorahaa voi hakea oheisen linkin kautta https://helsinkipaiva.fi/ilmoita-tapahtuma/.Ilmoitetut tapahtumatiedot tulee toimittaa em. sähköisellä lomakkeella ti 31.3. mennessä ja ne julkaistaan toukokuun alussa Helsinki-päivän yhteismarkkinoinnissa sivulla www.helsinkipaiva.fi. Kun rekisteröityy ilmoittautumissivun kautta, voi sen jälkeen käydä päivittämässä ja muokkaamassa tietojaan. Ajoissa ilmoitetut ohjelmatiedot käännetään ruotsiksi ja englanniksi. (31.3. jälkeenkin ohjelmaa voi ilmoittaa, mutta tällöin se ei välttämättä ehdi markkinointimateriaaleihin tai käännettäväksi).

Kaikki avointa, maksutonta ohjelmaa 12.6.2019 järjestävät tapahtumien tuottajat voivat hakea aiempien vuosien tapaan Helsinki-päivän tapahtumilleen tuotantorahaa. Tuotantorahan saajat valitaan oheisen ohjeen https://helsinkipaiva.fi/app/uploads/2020/02/HP_20_tapahtumaja%CC%88rjesta%CC%88ja%CC%88n_ohjeet.pdf periaatteiden mukaisesti. Saajista päättää vuosittain vaihtuva ohjelmaraati, 20.4. mennessä. Myönnettävä rahoitus vaihtelee 100–3000 €:n välillä, tapahtumasta riippuen.
Helsinki-päivää koordinoi Helsingin tapahtumasäätiö. Helsinki-päivän tuottajana jatkaa Marianne Saukkonen, p. 040 3347148 tai marianne.saukkonen[at]eventshelsinki.fi.

KUVA:n toimialan avustuksia kaupunginosatapahtumiin v. 2020

Helsingin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan (KUVA) taide- ja kulttuuriavustuksia myönnetään helsinkiläisille kaupunginosatapahtumille yleisölle avoimen taide- ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Alle 50 000 euron avustukset myönnetään vuodelle 2020 jatkuvassa haussa. Huomaa, että kevätkauden viimeinen hakujen määräaika on 8.4. (Haut jatkuvat syyskaudella).

Tarkemmat tiedot myönnettävistä avustuksista, käsittelyajoista, hakuajat ja -kriteerit, tiedot hakemuksiin tarvittavista liitteistä sekä mahdolliset muutokset löytyvät osoitteista: https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/avustukset/kulttuurin-avustukset/hakuajat ja
https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/avustukset/kulttuurin-avustukset/taide-ja-kulttuuriavustukset  
Lisätietoja antaa Ari Tolvanen, p. (09) 310 37008 tai ari.tolvanen[at]hel.fi.

HUOM! Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan avustuksista järjestetään neuvontatilaisuus ti 24.3.! Kulttuurin avustusten valmistelijat vastaavat avustuksiin sekä hakemiseen liittyviin kysymyksiin kahvikupin äärellä klo 14-17. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kakki kiinnostuneet ovat tervetulleita! (Osoite: Fredriksbergin aula, Konepajankuja 1, Vallila)

Ja kannattaa muistaa vielä myös, että nuoria voi saada edelleen apukäsiksi tapahtumiin veloituksetta Job’d -toimintamallin kautta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/avustukset/kulttuurin-avustukset/job-d-palkkaa-nuoria-avuksi-tapahtumiin

MENNEITÄ TAPAHTUMIA

Helkan syyskokous pidettiin 28.11.2019

Helka ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin to 28.11.2019 Helenin Sähkötalon Energiatorilla. Ilta käynnistyi kahvitarjoilulla ja Helkan arvojen luonnoksen kommentoinnilla. Helenin tietoiskun jälkeen jaettiin ”Vuoden teko 2019” -tunnustus stadilaisia nuoria työllistävälle Job’d-toimintamallille. Alustusosuudessa Helkan yliopistoharjoittelijat Christa Sallasmaa ja Arttu Antila esittivät vielä yhteenvedon kesän ja syksyn 2019 aikana toteutetusta Helka-kyselystä. Kyselyn tuloksena saatiin selville mm. Helkan jäsenyhdistysten mielenkiintoiset ’arkkityypit’. Viralliset syyskokousasiat käsiteltiin klo 18.00 alkaen. Helkan puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin jatkamaan Hanna-Kaisa Siimes. Paikan päälle tulleille jaettiin vielä perinteiset joulukukat, joilla Helka kiitti aktiivejaan toimintavuoden päätteeksi!

MUUTA AJANKOHTAISTA

Helkan Kotikatu-palvelusta

Helkan kaupunginosien kotisivujen Kotikatu-palvelussa on meneillään julkaisualustan vaihtaminen Joomla!-järjestelmästä WordPressiin. Jos sivustonne on edelleen Joomlassa, kannattaa ottaa mahdollisimman pian yhteyttä Helkan uuteen IT-vastaavaan, Anna Kuoppalaan, joka on aloittanut Helkassa helmikuussa 2020. Anna auttaa uuden etusivunne suunnittelussa ja muokkauksessa sekä tarjoaa koulutusta uuden alustan käyttöön. Annan tavoittaa WordPress -siirtymiseen ja muihin tukiasioihin liittyen Kotikadun vanhoista tutuista yhteystiedoista: p. 0440 641045 ja kotikatu[at]helka.net (parhaiten arkisin klo 12-16 välillä).

Kake-verkosto etsii aiheita huhtikuisille kaupunkitutkimuksen päiville

Kaupunginosatoimijat voivat tehdä ehdotuksia esityksistä kaupunkitutkimuksen päiville (14.-15.5.2020) viimeistään 15.3. mennessä. Kaupunginosien kehittäjäverkostolla (KeKe-verkost0) on päivillä oma työryhmänsä, otsikolla ”Ilmiöt kaupunginosien muutoksen tulkkeina”. Verkosto hakee tämän työryhmän sessioon esityksiä, jotka liittyvät kaupunginosien muutokseen ja kehittämiseen. Ehdotukset esityksistä kohdistetaan työryhmille, joiden tavoitteena on edistää tutkijoiden, kaupungin asiantuntijoiden ja asukasaktiivien välistä vuoropuhelua asuinalueiden muutoksesta ja tulevaisuudesta. Kaupunkitutkimuksen päivien esitysehdotukset lähetetään työryhmien puheenjohtajille viimeistään 15.3.2020 mennessä. Työryhmien kuvaukset ja yhteystiedot löytyvät oheisesta linkistä https://kaupunginosat.net/ruohonkarjet/kake-uutiset-mainmenu-65/351-esitelmahaku-kaynnistyy-kaupunkitutkimuksen-paiville  
Jos alueellanne on teemaan sopiva aihe/esitys, niin rohkeasti vaan ehdottamaan!

Vuoden kaupunginosa haussa 31.3. mennessä!

”Vuoden kaupunginosa 2020” -tunnustuksen saajan haku on auki enää 31.3. mennessä, joten kannattaa toimia pian. Huomaa kuukaudella aikaistunut hakuaika! Välittäkää ystävällisesti jälleen tietoa eteenpäin, jotta juuri teidän alueestanne tulisi paljon ehdotuksia! Lisää tietoa kilpailusta ja valintaperusteista Suomen Kotiseutuliiton linkistä https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kaupunginosa
Ehdotukset tulee toimittaa verkkolomakkeella ti 31.3. mennessä linkin https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc1yk8Gu89g1m0Jn02MjtiUgPtdHqeH4_bmbNnlCHBHF17tkg/viewform kautta. Vuoden kaupunginosa julkistetaan tänä vuonna jo 13.5., jotta valittu kaupunginosa voi hyödyntää huomionosoituksen tuomaa julkisuutta aiempaa pidempään toimintavuotensa aikana.

30.4. mennessä voi tehdä ehdotuksia ”Vuoden 2020 kotiseutuyhdistyksestä”, osoitteessa https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kotiseutuyhdistys/. Linkistä löytyy tarkemmat tiedot ja kriteerit. Vuoden kotiseutuyhdistys julkistetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Kokkolassa, elokuussa 2020.

Helsingin kevätsiivoustalkoot käynnissä jälleen huhti-toukokuussa 2020

Perinteiset Helsingin kevätsiivoustalkoot järjestetään jälleen touko-kesäkuussa – jo 36. kerran! Talkoissa siivotaan kaupungin yleisiä alueita (esim. metsiköitä, puistoja, tien pientareita, rantoja tms.). Kokoa porukka siivoamaan yhdessä lähiympäristö kesäkuntoon!

Ilmoittautuminen talkoisiin tapahtuu kaupunkiympäristön asiakaspalvelun sähköisen linkin kautta osoitteessa https://puistotalkoot.hel.fi.
HUOM. Linkki avautuu vasta 16.3. alkaen. Talkoita voi ilmoittaa myös puhelimitse Kaupunkiympäristön asiakaspalveluun, puh. 09 310 22111. Ilmoittautumisen yhteydessä saa tietoa mm. säkkien ja roskapihtien saamisesta paikalle sekä roskien noudoista. Siivoustalkootiedote 2020 löytyy oheisen linkin kautta  Hgin_kevatsiivoustalkoot-tiedote-2020.pdf

Lisätietoa: Armi Koskela, vapaaehtoistyön koordinaattori (p. 040 719 0824, 09 310 39652 tai sp: armi.koskela[at]hel.fi) https://hyvakasvaa.fi/tapahtuma/kevatsiivoustalkoot/

Printattava talkootiedote-pohja löytyy osoitteesta:
https://hyvakasvaa.fi/hk/wp-content/uploads/2019/03/Talkoojuliste-A4_muokattu_logolla-1.pdf

Ajankohtaista