Koti Blogi

Osallistamisen voima -menetelmäkoulutus yhdistystoimijoille verkossa 1.11. ja 8.11.

Osallistutaan yhdessä!
Osallistutaan yhdessä!

Otsikon mukainen kahden illan verkkokoulutus tarjolla marraskuussa ajankohtina: ti 1.11. klo 17-19.30 ja ti 8.11. klo 17–19.30. Koulutus on suunnattu etenkin yhdistystoiminnassa mukana oleville henkilöille, kuten hallitusten jäsenille, vapaaehtoisille, työntekijöille. Ilmoittautumiset ti 25.10. mennessä oheisen koulutussivun alalaidasta löytyvän linkin kautta. Osallistumismaksu 40 €/hlö.

Koulutuksen sisältö:

Koetko haastavaksi poikkeusajan jälkeen saada ihmiset osallistumaan yhdistyksen toimintaan? Kaipaatko konkreettisia menetelmiä ja uutta energiaa ihmisten osallistamiseen ja innostamiseen? Mietitkö, kuinka hyödyntää yhdistyksen toiminnassa olevien tietoja ja taitoja yhdistyksen kehittämiseen? Koulutus syventyy näihin kysymyksiin. Tutustutaan erilaisiin menetelmiin, joiden avulla voi osallistaa ihmisiä yhdistyksen toimintaan ja sen kehittämiseen. Koulutuksesta saat vinkkejä innostaviin ja osallistujalähtöisiin menetelmiin! Paneudutaan yhdessä mm. seuraaviin teemoihin:

  • Osallistumisen esteiden ja haasteiden tunnistaminen
  • Tunnelman merkitys, innostavan tunnelman luominen
  • Ihmisten osallistaminen yhdistyksen kehittämiseen, yhteiskehittämisen perusteet
  • Innostavan, osallistavan toiminnan suunnittelu ja toteutus

Koulutuksen järjestää Visio ja kouluttajina toimivat YTM, suunnittelija Maia Fandi ja palvelumuotoilija Hilkka Kurri.

Helkan pj-palaveri ma 19.9. klo 17-19 Hietsun paviljongissa

Helkan Pj-palaveri 19.9.2022 Hietsun paviljongissa - järjestöaktiivi Tekla Kosonen alustajana (kuva: Hanna-Kaisa Siimes)
Helkan Pj-palaveri 19.9.2022 Hietsun paviljongissa - järjestöaktiivi Tekla Kosonen alustajana (kuva: Hanna-Kaisa Siimes)

Jälkiuutinen:

Helkan perinteinen jokasyksyinen Pj-palaveri järjestettiin alta ilmenevän ohjelman mukaisesti 19.9.2022, Hietsun Paviljongissa Töölössä. Paikalla oli noin kolmisenkymmentä Helkan jäsenyhdistysten puheenjohtajaa ja muuta aktiivia sekä alustajat. Vertaiskeskusteluja jatkettiin Tekla Kososen pitämän lyhyen alustuksen ja kahvituksen jälkeen kolmessa ryhmäpöydässä, kaavavaikuttamisen, viestinnän, tapahtumien ja jäsenteemojen parissa.

Oheisena tilaisuudessa kuultu alustus sekä tilaisuuden keskusteluista muistiin merkittyä:

Järjestöaktiivi Tekla Kososen alustus Miten löytää, innostaa ja verkostoida vapaaehtoisia yhdistystoiminnassa? Miten markkinoida vapaaehtoistehtäviä?

Keskustelumuistiinpanoja alustuksen pohjalta ja ryhmäpöydistä

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Tervetuloa Helkan jokasyksyiseen pj-palaveriin tapaamaan kaupunginosayhdistysaktiiveja eri puolilta Helsinkiä! Ajankohta on jo aiemmin ilmoitettu ma 19.9. klo 17.00 – n. 19.00 ja paikkana on monipuolinen kaupunginosatalo Hietsun paviljonki, joka paikallisten aktiivien sinnikkyyden ansiosta saatiin nykyiseen käyttöön. Talo sijaitsee Hietsun rannan tuntumassa Töölössä, osoitteessa Hiekkarannantie 9 (tulo-ohjeita alempana).

HUOM! Jokaisesta jäsenyhdistyksestä voi ilmoittautua mukaan kaksi henkilöä. Kahvitarjoiluun varautumisen vuoksi pyydämme iltaan ilmoittautumiset to 15.9. mennessä, suoraan Helkan toimistoon sähköpostitse: pirjo.tulikukka[at]helka.net (tai puhelimitse 0415222071). Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, jos on erityisruokavaliotoiveita.

Illan pääsisältönä ovat vertaiskeskustelut temaattisissa ryhmäpöydissä. Miten on onnistuttu saamaan uusia jäseniä tai vapaaehtoisia toimintaan? Miten verkostoitua edistämään yhteisiä teemoja tai tapahtumia naapurikaupunginosien kanssa? Löytyykö onnistuneita esimerkkejä kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen aihepiireistä? Parhaat viestintävinkit? Muitakin teemoja voidaan käsitellä tarpeiden mukaan. Tule kuulemaan ja innostumaan siitä, mitä muut ovat tehneet,  jakamaan huolesi tai haasteesi sekä verkostoitumaan. Muutama alustuskin on luvassa sekä tietenkin kahvitus ja iltapalaa!

Illan ohjelma:

17.00  Tervetuloa, pj Hanna-Kaisa Siimes
17.05  Iltaan virittävä alustus: Miten löytää, innostaa ja verkostoida
vapaaehtoisia yhdistystoiminnassa ja miten markkinoida vapaaehtoistehtäviä/ järjestöaktiivi Tekla Kosonen
17.25  Kahvia, teetä ja iltapalaa sekä muutama tietoisku:
– Hietsun paviljongin tarina (Markku Koivusalo, Töölö ry)
– Katsaus Eteläisten kaupunginosayhdistysten Venetsialaiset stadissa -yhteistapahtumaan (Tarja Laitiainen, Kruununhaan asukasyhdistys ry)
17.45 Ryhmäpöytien ohjeistus, tj Pirjo Tulikukka
17.50 Vertaiskeskusteluja ja tiedonvaihtoa temaattisissa ryhmäpöydissä
n. 18.45 Vertaiskeskustelujen yhteenvetoa
19.00 Ilta päättyy

Lämpimästi tervetuloa mukaan! Muista ilmoittautua viimeistään to 15.9.!

Tulo-ohjeita Hietsun paviljonkiin oheisen linkin kautta. (huomioi, että linja 24 ei liikennöi enää iltaisin!)

Digiosallistaminen yhdistyksen kehittäjänä -verkkokoulutus to 22.9. ja ti 27.9.

Osallistamisen digivälineet
Osallistamisen digivälineet

Osallistamalla uutta intoa ja uusia ideoita toimintaan!

To 22.9. ja ti 27.9. (klo 17-18.30) on tarjolla edullinen verkkokoulutus yhdistystoiminnan kehittämisestä osallistamalla! Verkkokoulutuksen tarkoituksena on yhdessä etsiä osallistamisen paikkoja ja tapoja yhdistyksissä sekä tarjota ideoita jäsenistön osallistamiseen eri tarkoituksiin soveltuvien helppojen ja peruskäytössä ilmaisten verkkosovellusten avulla. Tavoitteena on samalla poistaa henkisiä lukkoja erilaisten sovellusten käytön aloittamiseksi yhdistyksen arjessa ja kokouksissa.  HUOM! Ilmoittaudu 20.9. mennessä oheisen koulutussivun alalaidan linkin kautta (osallistumismaksu 10 € Helkan jäseniltä).

Osallisuuden tunne ja oman äänen kuuluviin saaminen lisäävät sitoutumista toimintaan. Yhdistyksen perinteisiä toimintatapoja on helppo monipuolistaa hyödyntämällä ilmaisia verkkosovelluksia jäsenistön osallistamiseen – kasvokkain tai verkossa. 

Sovellusten esittelyn ja käytännön harjoittelun lomassa koulutuksessa pohditaan, miten kukin sovellus soveltuu osallistamiseen sekä ideoidaan yhdessä niiden käyttömahdollisuuksia yhteisön tai yhdistyksen toiminnassa. Kouluttajana toimii Kansalaisfoorumin koulutussuunnittelija Pekka Kinnunen.

Koulutuksen aikataulu ja käsiteltävät sovellukset:

Torstai 22.9.
klo 17.00–18.30:
– Jitsi verkkoneuvotteluohjelma – kokouksiin ja palavereihin 
– AnswerGarden – tiedon, mielipiteiden ja palautteen keräämiseen 
– Tieken muistio (EtherPad) – yhteiskirjoittamiseen 
– Padlet – ideointiin ja asioiden koontiin 
– Kahoot – leikkimielisen kilpailun järjestämiseen 

Tiistai 27.9. klo 17.00–18.30:
– Flinga – ideointiin, mielipiteiden kartoitukseen, kokonaisuuksien suunnitteluun 
– MindMeister – miellekartta kokonaisuuksien suunnitteluun ja ideointiin 
– SurveyMonkey – kyselyyn ja arviointiin 
– Mentimeter – mielipiteiden kartoitukseen 

Koulutus toteutetaan ilmaista Jitsi-verkkoneuvotteluohjelmaa käyttäen. Linkki verkkokoulutukseen lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla ennen koulutusta. Linja avautuu koulutuspäivinä noin klo 16.40. Mukaan kannattaa tulla hyvissä ajoin, jotta mahdolliset yhteys- tai ääniongelmat voidaan selvittää ennen varsinaista koulutusta.

Peruutusehdot: maksua ei palauteta, jos peruutus tapahtuu alle 7 päivää ennen koulutusta. Lisätiedot ja peruutukset: koulutus[at]kansalaisfoorumi.fi

Metsäluonto Helsingissä – seminaari to 8.9. klo 14-17

Itä-Helsinkiläistä keväistä metsää (kuva :Pirjo Tulikukka)
Itä-Helsinkiläistä keväistä metsää (kuva :Pirjo Tulikukka)

Katso 8.9.-22 seminaarin tallenne Helsingin kaupunkiympäristön Youtube-kanavalta oheisen linkin kautta.

Helsinki kutsuu kaikki metsistä kiinnostuneet kaupunkilaiset kuulemaan huippuasiantuntijoiden esityksiä luonnon monimuotoisuudesta ja metsien hoidosta! Metsäluonto Helsingissä -seminaari järjestetään to 8.9. klo 14–17 ja siihen voi osallistua joko paikan päällä Kalasatamassa (os. Työpajankatu 8) tai etäyhteydellä (linkki alla). Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Seminaari tarjoaa uusinta tieteellistä tietoa useasta eri näkökulmasta. Seminaarin keskiössä on Helsingin metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien hoito. Asiantuntijoiden esityksissä haetaan näkökulmia metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen tiivistyvässä kaupungissa – samalla kun huolehditaan metsien kestävyydestä. Esimerkiksi luontokato, ilmastonmuutos, taudit ja tuholaiset, metsien pirstaloituminen ja niiden kasvava käyttöpaine sekä asukkaiden näkemykset ovat asioita, jotka tulee ottaa kaupungin metsien hoidossa huomioon. Uusinta tietoa metsistä ja metsien hoidosta esittelevät tutkijat ja asiantuntijat muun muassa Helsingin yliopistosta ja Aalto yliopistosta. Seminaarin avaa apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Metsäluonto Helsingissä -seminaari liittyy Helsingin luonnonhoidon linjausten päivitykseen, joka tehdään tämän syksyn aikana. Luonnonhoidon linjausten päivitystyössä halutaan kuulla asukkaita ja sidosryhmiä mahdollisimman laajasti. Metsiä koskevat luonnonhoidon linjaukset tuodaan kaupunkilaisille kommentoitavaksi lokakuussa avattavaan Kerro kantasi -kyselyyn.

Paikan päällä osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 1.9. kahvitarjoilujen vuoksi. Ilmoittautuminen tapahtuu tämän linkin kautta: https://tinyurl.com/seminaari-ilmoittautuminen. Seminaaria voi seurata myös etäyhteyden välityksellä. Etäosallistujien ei ole tarpeen ilmoittautua erikseen, vaan tilaisuuteen voi liittyä suoraan oheisen linkin kautta:  https://tinyurl.com/metsaluontoseminaari Tilaisuus tallennetaan myöhempää katselua varten.

Roihuvuoren kaupunginosassa kukkivat kirsikkapuut ja yhteisöllisyys

Roihuvuori-Seuran yhteiskäyttövene
Roihuvuori-Seuran yhteiskäyttövene "Ruma Ankanpoikanen" (kuva: Kari Hiltunen)

Kevään 2022 ensimmäinen kirsikankukka puhkesi Roihuvuoressa toukokuun 3. päivä! Tapahtuma on kaupunginosassa aina yhtä odotettu. Kukinnan etenemistä seurataan kiinnostuksella ja vuotuinen HANAMI-kirsikankukkajuhla, jota tullaan katsomaan kauempaakin, pyritään ajoittamaan parhaaseen kukinta-aikaan. Juhlaviikonlopun plaseeraus on vuosien varrella hieman helpottunut mm. parantuneiden sää- ja kukintatilastojen avulla.

Kirsikkapuiston perustaminen Roihuvuoreen lähti liikkeelle v. 2007, kun paikallinen japanilainen Norio Tomida järjesti keräyksen Suomessa asuville japanilaisille perheille kirsikkapuun taimien hankkimiseksi. Heiltä saatiinkin lahjoituksina yhteensä 150 vaaleanpunakukkaista kirsikkapuuta.

Idea kirsikkapuiston sijoittamisesta Roihuvuoreen tuli alueelle aiemmin toteutetusta japanilaistyylisestä puutarhasta. Sen olivat vuosien varrella rakennelleet kaupunginosassa sijaitsevan, työllistettyjä koordinoivan keskuksen porukat. Japanilaistyylisen puutarhan työnimenä oli alkujaan ”Gorbatšovin puisto”, mutta Neuvostoliiton romahdettua tarvittiin uusi teema. Kun huomattiin, että puisto sisälsi hyvin japanilaistyylisiä elementtejä, sitä lähdettiin kehittämään siihen suuntaan.

Kirsikkapuistoon on istutettu sittemmin Roihuvuori-seuran toimesta viittä muutakin kirsikkapuulajia.  Roihuvuori-seura tarjoaa paikalliselle puutarhayritykselle mainostilaa paikallislehdessä ja saa vastikkeeksi kirsikkapuiden taimia seuran projekteihin – kaikki voittavat. Muualle kaupunginosaan seura on istuttanut syötävää imeläkirsikkaa tuottavia puita sekä magnolioita.

Kirsikkapuiden istutukseen saadaan mukaan paikallista väkeä mm. omistamalla taimia ”Vuoden roihuvuorelaisille”, jotka mielellään osallistuvat nimikkopuidensa istutuskuoppien kaivuuseen. Seura antaa myös imeläkirsikkapuita lahjaksi taloyhtiöille, jotka viettävät vuosijuhlia.

Imeläkirsikkapuun istutusta Roihuvuoressa, vasemmalla Roihuvuori-seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä (kuva: Hanna Lehtonen)

Kaupunki on ollut tyytyväinen Roihuvuori-seuran omaehtoiseen puunistutustoimintaan. Asukkaiden pitkäjänteinen omistautuva aktiviteetti on huomattu. Roihuvuorelaisia ovat ilahduttaneet kaupungin hiljattain laajentama kirsikkapuiston Iiris-lammikko sekä japanilaistyyliset sillat ja 90 uutta kirsikkapuuta. Kirsikkapuut ovat seuran viitoittaman mallin mukaisesti useita eri lajikkeita.

Roihuvuori-seurassa havahduttiin tapahtumatoiminnan aktivoinnin tarpeeseen v. 2009. Seura alkoi hahmotella uutta tapahtumakonseptia, johon kaikki alueelliset toimijat otettiin mukaan. Japanilaistyyliseen puutarhaan, johon päälava sijoitettiin, saatiin upea valaistus kaupunginosasta löytyneen valoammattilaisen toimesta.

Kyläjuhlien ohjelma vaihtelee vuosittain: musiikkia, ruokaa, kävijöiden nostamista ilmaan katsomaan vesitornia ylhäältä, salsakulkuetta, katumaalausta lapsille – mitä milloinkin keksitään. Kyläjuhlissa paikallisten päiväkotilapset ja koululaiset mm. toteuttavat katumaalauksia jalkakäytävälle koko Roihuvuorentien pituudelta!

Helsinki siirsi HANAMI-kirsikankukkajuhlan järjestämisvastuun RoIhuvuori-seuralle v. 2009. Kaupunki järjesti HANAMI-juhlan ensimmäisen kerran, v. 2008. Vuosi vuodelta kasvaneen HANAMI:n toteutus on iso yhteisöllinen ponnistus. Sen aikaansaamiseen tarvitaan laaja joukko paikallisia vapaaehtoisia, joiden rekrytointia on tehty vuosien varrella onnistuneesti mm. paikallisten hiekkalaatikoiden reunoilta ja kapakoistakin! Vapaaehtoisille tarjotaan vuosittain kiitokseksi kirjaston tiloissa järjestettävä yhteinen karonkka, josta ei puutu ruokaa eikä juomaa.

Tuhkimonpuistossa sijaitsevan kaupunginosan asukastilan vaiheet ovat olleet värikkäät. Nykyinen, parakeista koottu ’väliaikainen’ rakennus on muuttunut pysyväisluonteiseksi ja on asukkaiden kovassa käytössä. Helsingin osallistuvan budjetoinnin, OmaStadin, äänestyksessä 2021 saatiin vihdoin kaivattu rahoitus puiston kunnostukseen. Ehdotus oli vaarassa pudota kokonaan pois äänestettävien ehdotusten joukosta byrokraattisten kiemuroiden vuoksi, mutta lopulta se pääsi mukaan, sai eniten ääniä kaakkoisella suuralueella ja pääsi toteutukseen.

Erilaisten kaupunginosatapahtumien lisäksi erään kerrostalon maantasokerroksessa sijaitsevassa Kahvila Riossa on tarjolla livemusiikkia. Toisaalla Roihuvuoressa, paikallisessa ravintolassa puolestaan toimii erittäin suosittu, kokeellista jazzia ja muutakin vaihtoehtoista musiikkia tarjoava seuran klubi.

Seura järjestää myös vuotuiset kirjamessut, yhteistyössä kirjaston kanssa. Yhteiskäyttötavaroita on hankittu seuralle vähitellen, alkaen kaupunginosatapahtumissa tarvittavista teltoista, pannuista, äänentoistolaitteista. Yhteiskäyttövene ”Ruma Ankanpoikanen” on kaikkea muuta kuin nimensä mukainen: se on käsin veistetty 1890-luvun mallin mukainen soutu-/purjevene! Myös konttipyörä, porakoneita yms. on nykyään lainattavissa seuralta.

Kaupunginosan viestintää Roihuvuori-seura hoitaa oman kaupunginosasivun https://kaupunginosat.fi/roihuvuori/ kautta sekä some-kanavien ja jäsenkirjeiden avulla. Kerran vuodessa, toukokuussa, kootaan omin voimin myös kylälehti.

Roihuvuori-seuran palkkaama toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä on monen kaupunginosan aktiviteetin taustavoima. Palkkarahoitus anotaan joka vuosi uudelleen kaupungin asukasosallisuuden avustuksista. Rahoitus tuottaa alueelle monenlaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa aktiviteettia erittäin kustannustehokkaasti. Olisipa hienoa, jos tulevaisuudessa kaikissa Helsingin kaupunginosissa olisi vastaavanlainen koordinaattori!  

Roihuvuori-seuran kehitystarina perustoimintaa harjoittavasta kaupunginosayhdistyksestä monialaista yhteisöllistä toimintaa koordinoivaksi kaupunginosatoimijaksi on inspiroiva. Lähiyhteisöllisyyden kehittäminen vahvistaa sekä alueen sisäistä että ulkoista identiteettiä. Kaupunginosan yhteisöllisyys ja yhteistoiminta houkuttelee myös alueelle yhä uusia asukkaita ja vahvistaa sen elinvoimaa entisestään.

Pirjo Tulikukka
Kirjoittaja on Helka ry:n toiminnanjohtaja

Vuoden 2022 HANAMI-juhlintaa, etualalla Iirislammikko ja karppiviiriit (kuva. Roihuvuori-seura)
Vuoden 2022 HANAMI-juhlintaa, etualalla Iirislammikko ja karppiviiriit (kuva. Roihuvuori-seura)

Ky­se­ly­tut­ki­mus asui­na­luei­den ke­hi­tyk­ses­tä – vastaa 31.7. 2022 mennessä

Kuva: Helka ry, kotikaupunkipolkukavelyllä Vuosaaressa
Kuva: Helka ry, kotikaupunkipolkukavelyllä Vuosaaressa

Min­kä­lais­ta elä­mä on asui­na­lu­eel­la­si? Osal­lis­tu tut­ki­muk­seen! Vastaa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden kyselytutkimukseen asuinalueesi kehityksestä 31.7.2022 mennessä ja osallistu 50 euron arvoisen lahjakortin arvontaan, joita arvotaan 10 kpl! Kyselyyn vastaaminen kestää noin 20 minuuttia.

– Mikä tekee asuinalueestasi viihtyisän? Missä olisi parannettavaa?
– Oletko tyytyväinen asuinalueeltasi löytyviin palveluihin?
– Mitkä asiat ja paikat ovat asuinalueellasi tärkeitä?

Näihin kysymyksiin voit vastata Re:Urbia-tutkimushankkeen tutkimuskyselyssä. Kyselyllä halutaan kuulla asukkaiden näkemys erityyppisten naapurustojen asukkaiden viihtyvyydestä, muuttohalukkuudesta ja sosiaalisesta elämästä erityyppisissä naapurustoissa. Tutkimuksen tulokset auttavat kaupunkeja asuinalueiden kehittämisessä.

Voit vastata kyselyyn osoitteessa https://secure.ks-konsultointi.fi/naapurustosi/

Kaupunginosayhdistykset kaupunkiympäristön kehittämisessä

Kuva: Yleiskaavan suuralueittaista pohdintaa Helkan seminaarista edelliseltä yleiskaavakierrokselta

Kaupunkikehittämisen keskusteluissa ihmisten elinympäristöön liittyvät kysymykset, ympäristön ekologiset näkökohdat ja taloudelliset hyödyt nähdään usein keskenään vastakkaisina. On haastavaa löytää kaikille sopivia ratkaisuja, mutta siihen tulisi pyrkiä.

Helsingin uusi kaupunkistrategia 2021–2025 ”Kasvun paikka” toimii kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoina ja sisältää hyviä periaatteita, joiden jalkauttaminen olisi tärkeää. Kaupunginosayhdistykset ja vastaavat toimijat tulee nähdä mahdollisuutena ja resurssina kaupunki­ympäristön kehittämisessä.

Helsingin tiiviisti rakennettu ympäristö laajenee parhaillaan eri puolille kaupunkia. Yleiskaavan formaatti on vaihtunut ns. pikselikaavaan, joka on altis sekaville tulkinnoille asemakaavavaiheessa. Myös julkisen ja yksityisen välinen suhde kaupunkikehittämisessä on erilainen kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.

Kaupunginvaltuusto on viime aikoina yleensä hyväksynyt kaupunkiympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen linjaukset, joissa nykyään korostuvat konsulttien ideoimat suunnittelualuevaraukset ja ehdotukset uusiin kiinteistöinvestointeihin. Onkin ymmärrettävää, että kaupunkilaiset ja kaupunginosa­yhdistykset kokevat, ettei kaupunki kuuntele heidän näkemyksiään riittävällä tavalla.

Demokratiassa kaupunkikehittämisen tulisi olla läpinäkyvää ja avoimesti keskusteltavaa. Demokratiaan kuuluu oikeus olla eri mieltä, pyrkiä vaikuttamaan – myös hakea muutosta asioihin, vaikka oikeusteitse. Kaavoista valittaminen on kaupunkilaisille kuitenkin usein vaikeaa kun itselle tärkeät asiat tulisi saada juridiseen muotoon. Valitusperuste voi olla ainoastaan lainmukaisuuteen, ei mielipiteiseen liittyvä; esimerkiksi suunnitelman taustaselvitysten riittämättömyys.

Valitusten käsittelyajat venyvät monesti kovin pitkiksi ja ennen valittamista kannattaakin käyttää kaikki mahdolliset aktiivisen osallistumisen vaikuttamis­keinot. Jatkuva vuorovaikutus kaupunginosien asemakaava-asioista vastaavien aluearkkitehtien ja erilaisten verkostojen kanssa tuo yleensä hyötyjä kaikille osapuolille.

Kaupunginosien asukkaat ja toimijat ovat alueidensa asiantuntijoita ja heidän kuulemisensa tulisi olla olennainen osa aluekehittämistä ja kaavoitusta. Usein kaavaprosessin aikana kyllä kuullaan, mutta ei kuunnella. Kaupungin­osayhdistykset ja muut paikallistoimijat voivat selkeyttää ja vahvistaa viestejä ja kaupunginhallinnossa tulisi ottaa tosissaan se, mitä heillä on kerrottavana.

Asukkaiden, järjestöjen ja paikallisten yritysten tiedon saaminen paremmin perille edellyttää sekä sisällön että muodon ”tuote­kehittelyä”. Myös yliopistot ja ammattikorkeakoulut kannattaa houkutella mukaan kehittämiseen.

Oleellista on asukkaiden, paikallistoimijoiden, Helkan ja kaupunginosayhdistysten kokemuksen hyödyntäminen kaupunkiympäristön kehittämisessä ja tämän vuorovaikutteisen toiminnan vaikuttavuus eri muodoissaan. Vaikuttavuuteen ja sen seurantaan kannattaakin kehittää uusia tapoja.

Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet ovat vahvistumassa paikkatieto- ja kartta-aineistojen, sekä digitaalisten alustojen, mm. erilaisten some-ryhmien myötä. Parhaimmillaan uudet alustat ja kanavat avaavat kaupunkilaisille laajempia ja suorempia kommentoinnin ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia sekä madaltavat osallistumisen kynnystä. Näiden kehittelyssä kannattaa olla mukana.

Kaupunginosittaisen osallistumisen ja vaikuttamisen arvioinnin tulisi perustua kaikille avoimeen, vuosittain toistuvaan ja dokumentoitavaan seurantaan. Voitaisiin koota esimerkkitapauksia ja arvioida niiden merkittävyyttä erilaisten toimijoiden kannalta. Eräs tapa voisi olla jonkinlainen kaava-asioiden säännöllisesti toistettava, asukasvaikuttavuutta osoittava ”barometri”. Helka ja muut aihealueen toimijat voisivat julkistaa vuosittain seurannan keskeisiä tuloksia.

Kirjoittajat: Harry Schulman; suunnittelumaantieteen emeritusprofessori ja Pirjo Tulikukka, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toiminnanjohtaja

Blogikirjoitus on saanut virikkeitä Helkan kaavavaikuttamisen kehittämistyöryhmän keskusteluista.

Kuvassa vanhempaa ja uudempaa Helsinkiä (lähde: helsinkikuvia.fi -palvelu / Eweis Yehia)
Kuvassa vanhempaa ja uudempaa Helsinkiä (lähde: helsinkikuvia.fi -palvelu / Eweis Yehia)

Helsinkiä kaikille aisteille

Kuva: Helsingin aineistopankki, Pihlajasaari 1963 / Constantin Grünberg
Kuva: Helsingin aineistopankki, Pihlajasaari 1963 / Constantin Grünberg

Kesällä 2021 Helka ry laati Helsingin kaupunginosien kulttuuriympäristöjä kartoittavan kyselyn. Syksyn mittaan kyselyn vastaukset purettiin ja niistä on laadittu yhteenveto Helsingin kaupungin vuoden 2023 alkuun valmistuvan kulttuuriympäristöohjelman tueksi. Lisäksi kyselytulosten yhteenvedosta koostettiin tiivis 16-sivuinen esite ”Helsinkiä kaikille aisteille”. Tutustu aineistoihin alla näkyvien linkkien kautta.

”Helsinkiä kaikille aisteille” -esite avautuu pdf-muotoisena tästä linkistä. Esite aukeamittain selailtavaksi löytyy tästä linkistä.

Helkan kulttuuriympäristökyselyn tulosten koko yhteenveto pdf-muodossa on luettavissa täältä. Voit myös lukea aiheeseen liittyvän Varpu Kurkilahden blogikirjoituksen ”Helsingin kulttuuriympäristön jäljillä” täältä.

Puu-Vallilan pelastumisesta 40 vuotta!

Keuruuntie Puu-Vallilassa, kuva: Kari Silfverberg
Keuruuntie Puu-Vallilassa, kuva: Kari Silfverberg

Pitkänsillan pohjoispuolelle syntyi 1900-luvulle tultaessa uusi sataman, tehtaiden, valimoiden, työpajojen, veneveistämöiden ja työväen asuinyhdyskuntien nopeasti laajeneva esikaupunki. Vallilassa eli Vallgårdissa, oli muutama tehdas, lehmien laidunmaata, teurastaja Salomon Janssonin plantaasi ja metsäisiä kallioita. Helsingin kaupunki päätti helpottaa työväen asuntokurjuutta tilaamalla perusteellisen asunto-olojen tutkimuksen, perustamalla työväen asuntoasiain komitean ja kaavoittamalla Vallilan esikaupunkiin puutarhakaupunkiperiaatteeseen pohjaavan uuden työväen asuntoalueen.

Puu-Vallilan ensimmäiset asuinrakennukset valmistuivat 1910-11. Rakentajina oli oman kodin rakentajia sekä urakoitsijoita, jotka rakensivat pienasuntoja vuokrattaviksi. Rakennukset olivat kaksikerroksisia hirsirunkoisia pienasuntovaltaisia tyyppitaloja, joihin oli sisäänkäynti pihan puolella. Uudemmissa 20-luvun taloissa oli jo vesijohdot, sisävessat ja pesutuvat. Alueella oli myös monenlaisia kauppapuoteja sekä saunoja, pesuloita, verstaita ja hevostalleja.

1930-lukua varjosti talouslama ja työttömyys. Ruokaa haettiin maaseudulta sukulaisilta tai kasvatettiin itse Vallilan ja Kumpulan kasvipalstoilla. Vallilan työväentalolla harrastettiin kulttuuria, tanssahdeltiin ja opeteltiin politiikantekoa. Kieltolain aikaan syntyi Vallilaan myös viinatrokareiden ammattikunta, joka kävi kauppaa vielä 1970-luvulla. Sodan jälkeen 1940-luvulla alkoi jälleenrakennuskausi, ja syntyvyys nousi huippulukemiin myös Vallilassa. 1950-luvullaelämisen taso oli parantunut, mutta vieläkin asuttiin Vallilan puutaloissa ahtaasti, sillä lapsia oli paljon.

Puu-Vallila. Kuntsin talon (kunnantalo tai kunnallinen vuokratalo) edustalla perhe Poutanen vappuna vuonna 1952 (lähde: helsinkikuvia.fi / Erkki Poutanen)
Puu-Vallila. Kuntsin talon (kunnantalo tai kunnallinen vuokratalo) edustalla perhe Poutanen vappuna vuonna 1952 (lähde: helsinkikuvia.fi / Erkki Poutanen)

1960-luvullaPuu-Vallilan rakennuskanta alkoi rappeutua hoidon ja kunnostusten puutteessa, ja kaupungin päättävissä elimissä puhuttiin Puu-Vallilan purkamisesta ja korvaamisesta uusilla elementtikerrostaloilla.  Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1968 alueelle uuden asemakaavan, joka muuttaisi Puu-Vallilan uusien kerrostalojen ja yleisten rakennusten kaupunginosaksi ja mahdollistaisi tontinvuokrasopimusten jatkon epäämisen. 1970-luvullaasuntotonttien vuokra-ajan päättyminen lähestyi. Kaupungin johtoportaissa kaavailtiin Puu-Vallilan tonttimaan maanarvon tehokkaampaa hyödyntämistä, ja ajan hengen mukaisesti ei osattu arvostaa vanhan puutalomiljöön rakennushistoriallisia ja kulttuuri- ja ympäristöarvoja. Päällisin puolin tarkasteltuna katsottiin rakennusten olevan perin huonokuntoisia ja osin korjauskelvottomia.

Hermanni-Vallila-Seura kutsui keväällä 1971 koolle asukaskokouksen Vallilan työväentalolle, ja siellä päätettiin asukastoimikunnan perustamisesta ja asukaskampanjan käynnistämisestä. Neuvottelut Puu-Vallilan kohtalosta eivät edenneet, vaan alkoi vuosia kestävä neuvotteluprosessi ja kampanjatyö, jonka aikana pommitettiin kaupungin päättäjiä kirjelmillä ja julkilausumilla, järjestettiin asukaskokouksia ja yleisötilaisuuksia ja lähestyttiin tiedotusvälineitä ja kulttuurivaikuttajia. Tärkeää tukea Puu-Vallilan puolustajat saivat Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta, jossa laadittiin opiskelijatöinä selvityksiä alueen rakennushistoriasta ja  korjausmahdollisuuksista.

Vähitellen alkoi myös kaupungin virastoissa ilmetä kiinnostusta Puu-Vallilan kulttuuri- ja ympäristöarvoihin.    Laadittiin perusselvityksiä rakennuskannasta, infrastruktuurista, ympäristön tilasta, asunto-oloista, palveluista, sosiaalisesta rakenteesta ja asukkaiden toiveista ja näkemyksistä. Tärkeä päätös oli toteuttaa yhden kaupungin omistaman vanhan puutalon peruskorjaus teknisten mahdollisuuksien ja kustannustason selvittämiseksi. Sillä voitiin osoittaa, että Puu-Vallilan talojen korjaaminen on halvempaa kuin uudisrakentaminen. Tukea Puu-Vallilan puolustajille antoi myös vuonna 1975 valmistunut Risto Jarvan veijarielokuva Mies joka ei osannut sanoa ei, joka kuvaa elävästi ja huumorilla Puu-Vallilan omintakeista elämänmenoa.

Puu-Vallilan säilyttämisen puolustajat saavuttivat lopulta voiton, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 1979 uuden säilyttävän asemakaavan ja päätti tontinvuokrasopimusten jatkamisesta 50 vuodella. Ehdoksi laitettiin kattava perusparannus, joka toteutettiin vuosina 1980-83. Monessa taloyhtiössä tehtiin suuri osa kunnostustöistä asukkaiden omana työnä ja talkootyönä. Europa Nostra -järjestö myönsi Helsingin kaupungille v. 1990 kunniamaininnan Puu-Vallilan säilyttämisestä ja kunnostamisesta. Varsinainen kunnia asiassa kuuluu kuitenkin purku-uhan torjuneelle Puu-Vallilan asukasliikkeelle. Puu-Vallilan pelastaminen ja perusparannus oli merkittävä Helsingin kaupunkikehityksen vaihe, kuten oli myös Puu-Käpylän säilyttäminen ja kunnostus 1960-1970-luvuilla.

1990-luvulla Puu-Vallilan yksityisissä asuntoyhtiöissä alkoivat asuntojen hinnat kohota huimasti, ja asuinalueesta tuli yhä enemmän nuoren koulutetun väen, kulttuuriväen, pienperheiden ja opiskelijoiden alue. 2000-luvulla Puu-Vallilan rakennuskannan kunnostustöissä alkoi toinen vaihe. Yhteiset talkootyöt olivat edelleen tärkeä osa puuvallilalaista elämänmenoa. Puu-Vallilassa yritettiin vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä järjestämällä pihakirppiksiä ja asukastapahtumia. Vuonna 2010 perustettiin oma kaupunginosayhdistys, Puu-Vallilalaiset ry.

Puu-Vallilan lähiympäristö oli muutoksen kourissa 2010-luvulla. Tähän muutosprosessiin ja alueen tulevaisuusnäkymiin ovat asukasjärjestöt ja taloyhtiöt ottaneet kantaa ja pohtineet omia tavoitteitaan ja ehdotuksiaan. Puu-Vallilan asuntojen hinnat ja vuokrat tulevat edelleen nousemaan, mikä todennäköisesti kiihdyttää alueen asukasrakenteen muuttumista. Asukastoimijoita askarruttaa nykyisin kysymys, kyetäänkö asukasrakenteen muuttuessa ylläpitämään ja edelleen kehittämään kaupunkikylän perinteistä yhteisöllisyyttä ja omaleimaista paikalliskulttuuria, vai katoaako se vähitellen ja muuttuu vain pittoreskiksi paikallishistoriaksi? Oman kyläkulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä on viime vuosina ruvettu elvyttämään Puu-Vallilalaiset ry:n toimesta, ja oppia on haettu myös muiden suomalaisten vanhojen puukaupunkikylien yhdistyksiltä ja asukasaktiiveilta.

Seuraava Puu-Vallilan kohtalonhetki tulee vastaan vuonna 2029, kun kaupungin tontinvuokrasopimusten vuokra-aika päättyy. Saako Puu-Vallila silloin jatkaa omaleimasta kaupunkikyläelämäänsä, vai hotkaiseeko kansainvälisen kiinteistötalouden kerrosalahirviö puukaupunki-idyllin? Toivottavasti Helsingin silloiset päättäjät edelleen ymmärtävät aidon kaupunkikulttuurin, rakennushistorian, asukastoiminnan ja yhteisöllisyyden merkityksen.  

Kari Silfverberg,
arkkitehti (eläkkeellä) ja Puu-Vallilalaiset ry:n aktiivi

Tämän linkin kautta löydät Kari Silfverbergin koko 6-sivuisen alkuperäistekstin, josta oheinen blogi on tiivistelmä. Teksti on Puu-Vallilan tiivis historiikki, jossa Puu-Vallilan vaiheet liittyvät myös osaksi Suomen ja Helsingin historiaa.

Puu-Vallilan kattomaisemaa, kuva: Flickr/Ilkka Jukarainen
Puu-Vallilan kattomaisemaa, kuva: Flickr/Ilkka Jukarainen

Helkan Uutiskirje 8.4.2022

Tuu mukaan!
Tuu mukaan!

Helkan uusin Uutiskirje, 8.4.2022, löytyy klikkaamalla oheista Uutiskirjeen linkkiä.

Ajankohtaista