Helkan blogi

Helkan ”Vuoden teko” huomionosoituksen saaja on vuonna 2020 Kallion kävelyfestivaali ja sen pitkäaikainen toimija Juhani Styrman. Helkan hallitus halusi palkita Kallion kävelykierrokset esimerkillisenä poikkeusajan toimintana, jossa on pystytty tuottamaan kaikille sopivaa kulttuuritarjontaa turvallisesti. Kallion kävelykierrokset kertovat rosoisesta ja värikkäästä kaupunginosasta sisältäen historiaa, kaupunkilegendoja, merkkihenkilöitä sekä monikerroksista arkkitehtuuria ja muita paikallisia helmiä. Huomionosoitus julkistettiin Helkan etäsyyskokouksessa 24.11.2020. Oheisessa haastattelussa Juhani...

Varautuminen on päivän sana, mutta kotivaran ohella juuri NYT on hieno aika varautua myös kevään ja kasvukauden tuloon heittäytymällä kaupunkiviljelyn inspiroivaan maailmaan! Jokainen meistä voi toteuttaa kaupunkiviljelyä pienessä mittakaavassa, omalla ikkunalaudalla tai parvekkeella. Jos ruukkuviljely kuumottaa, niin kaupunkiviljely.fi -sivustolta, tämän linkin kautta löytyy runsaasti oheistusta ja vinkkejä aiheesta.Ja kun jossain vaiheessa jälleen saamme luvan astua joukolla ulkotiloihin, päästään kokeilemaan...

Kaupunkiaktivistien osallistuminen kaupunkisuunnitteluun on keskittynyt 2000-luvulla pitkälti erilaisiin somekanaviin, pääasiassa Facebook-ryhmiin. Suomen suurin ja tunnetuin kaupunkisuunnitteluun aktiivisesti osallistuva ryhmä on Lisää kaupunkia Helsinkiin (LKH), joka täytti juuri kymmenen vuotta. Vuoden 2009 marraskuussa perustetussa ryhmässä on 18 000 jäsentä. Ryhmän tavoite on saada nimensä mukaisesti lisää kaupunkia Helsinkiin. Ryhmän mukaan lisää kaupunkia saadaan rakentamalla lisää tiiviitä kerrostalokortteleita, korttelipuistoja ja kivijalkaliikkeitä. Samansuuntaisia tavoitteita...

Helsinkiläisten yhteisöllisen paikallisen toiminnan rahoituksesta

Vuoden 2019 kaikki Helsingin kaupungin asukasosallisuuden pienavustusrahat oli jaettu jo saman vuoden maaliskuussa. Tänä vuonna niitä ei ole lainkaan jaossa tai haettavissa. Juuri nämä pienavustukset ovat mahdollistaneet useiden kaupunginosayhdistyksien paikalliset yhteisölliset tapahtumat ja muutakin toimintaa.

Juuri ennen Joulua keskusteltiin kaupungintalolla ihmisoikeuksista ja vähemmistöistä. Itse olin mukana osallistuvaa budjetointia käsittelevässä paneelissa.

Edistääkö osallistuva budjetointi asukkaiden osallistumista ja tukeeko se yhdenvertaisuuden toteutumista? Osallistuva budjetointi toi helsinkiläiset suoraan mukaan päättämään kaupungin varojen käytöstä. Se koski kuitenkin vain hyvin pientä osaa pääkaupungin taloudesta. Vuosiksi 2018 - 2019 oli 4,4 miljoonaa euroa varattu tähän tarkoitukseen.

Vuorikadun korkeimmalla kohdalla Helsinki Think Companyn tiloissa istui tammikuussa 2015 ison pöydän ääressä keskustelemassa joukko silmin nähden hyvin innostuneita helsinkiläisiä. Mistä oli kysymys?

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa paperilla kaikki näyttää hyvältä. Omaehtoiseen toimintaan kannustetaan ja kaupunkiaktivismia tuetaan. Kun se lukee hallintosäännössä, se velvoittaa viranhaltijoita. Osallistuva budjetointi antaa kaupunkilaisten ideoille tilaa ja rahaa. Stadiluotsit välittävät kentän ääntä ja auttavat opastavat byrokratian porteille. Helsinki paistattelee osallistumisen eturintamassa.

Fair Saturday on kansainvälinen kulttuurin ja hyväntekemisen juhlapäivä, jota juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Helsingissä, marraskuun viimeisenä lauantaina 30.11. Kulttuuritekijöitä yhteen kokoavan festivaalin tavoitteena on saada koko kaupunki kuhisemaan ihmisiä ja kulttuuritapahtumia päivän ajaksi.

Facebook, Instagram ja muut sosiaalisen median kanavat ovat löytäneet paikkansa yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen viestinnästä. Ja hyvä niin - somella on kiistattomat valttinsa. Helppokäyttöisyyden ansiosta julkaisukynnys on matala ja somessa viestit leviävät tehokkaasti.

Useimmat meistä nimeävät ykkösasiaksi elämässään perheen ja läheiset ihmissuhteet ja asettavat nämä kärkisijalle ajankäytössään. Ajastamme lohkaisee leijonanosan työ, joka nykyisin harvoin asettuu virka-ajan haarukkaan. Aikaa tarvitaan myös kunnosta huolehtimiseen ja akkujen lataamisen muiden harrastusten parissa. Mistä siis vielä liikenisi aikaa ja motivaatiota toimintaan kaupunginosayhdistyksessä?