Blogi: Vesivahingot ovat usein ihmisen aiheuttamia

Kauppatorilla tulvii (kuvalähde: Helsinkikuvia, Jaan Mentu 2005)
Osallistuin Suomen ympäristökeskuksen haastatteluun, jossa pyydettiin havaintoja eri alueiden tulvariskeistä. Meidät oli valittu kolmesta kaupunginosasta. Ongelmat ja havainnot koskivat lähinnä omaa ympäristöä tai taloa. Näissä paikoissahan vahingot ja haitat juuri koetaan. Tulva tarkoittaa vedenpinnan poikkeuksellista nousua tai veden kertymistä paikkoihin, joissa siitä on haittaa. Tällainen voi olla esimerkiksi kulkureitti tai rakennuksen sisätilat. Veden on usein ylitettävä jokin kynnys matkallaan...

”Puistoja ja parkkeja”

Kuva: Matti Pyhtilä
Helsingin kasvaessa rakennusmaa vähenee. Alueliitosten myötä syntyneet lähiöt, mm. Haaga, Maunula ja toisaalla Herttoniemi, Roihuvuori ovat jo kasvaneet kiinni toisiinsa metsäkaistaleiden ja moottoriteiden enää erottaessa niitä. Asukkaiden lisääntyessä myös viher- ja virkistysalueiden toivotaan säilyvän tai jopa kasvavan samassa suhteessa.  Helsingin asukastiheys on n. 3000 as/km². Keskustan alueilla asukastieheys on jopa 20.000 as./km², naapurikunnissa Espoossa ja Vantaalla noin 1.000 asukasta. Helsingissä...

Hiihtolatu oli katketa kehäteiden alla

Kuva: KKPH!-liike; Kaupunkipuisto on yhtenäinen vesistö- ja viheralue, joka jatkuu katkeamatta kaistaleina läpi Helsingin. Satama-alueet ovat viime aikoina vapauttaneet rakennusmaata metsien sijaan.
Suomen Latu arveli vuosikymmeniä sitten helsinkiläisten hiihdon loppuvan, kun Hakamäentie, Metsäläntie ja kehätiet leikkaavat Keskuspuiston viipaleiksi. Toisin kuitenkin kävi. Ulkoilutiet ja ladut alittavat ja ylittävät näitä jokimaisia väyliä ja hehtaariramppeja, jotka eristävät kaupunginosia toisistaan. Väylät tosin edelleen kohisevat virran tavoin. Onko viheralueiden katkeaminen silti mahdollista rakentamisen vuoksi? Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää suomalaista kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina, eheinä kokonaisuuksina...

Roihuvuoren kaupunginosassa kukkivat kirsikkapuut ja yhteisöllisyys

Roihuvuori-Seuran yhteiskäyttövene "Ruma Ankanpoikanen" (kuva: Kari Hiltunen)
Kevään 2022 ensimmäinen kirsikankukka puhkesi Roihuvuoressa toukokuun 3. päivä! Tapahtuma on kaupunginosassa aina yhtä odotettu. Kukinnan etenemistä seurataan kiinnostuksella ja vuotuinen HANAMI-kirsikankukkajuhla, jota tullaan katsomaan kauempaakin, pyritään ajoittamaan parhaaseen kukinta-aikaan. Juhlaviikonlopun plaseeraus on vuosien varrella hieman helpottunut mm. parantuneiden sää- ja kukintatilastojen avulla. Kirsikkapuiston perustaminen Roihuvuoreen lähti liikkeelle v. 2007, kun paikallinen japanilainen Norio Tomida järjesti keräyksen Suomessa asuville japanilaisille...

Kaupunginosayhdistykset kaupunkiympäristön kehittämisessä

Kaupunkikehittämisen keskusteluissa ihmisten elinympäristöön liittyvät kysymykset, ympäristön ekologiset näkökohdat ja taloudelliset hyödyt nähdään usein keskenään vastakkaisina. On haastavaa löytää kaikille sopivia ratkaisuja, mutta siihen tulisi pyrkiä. Helsingin uusi kaupunkistrategia 2021–2025 ”Kasvun paikka” toimii kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoina ja sisältää hyviä periaatteita, joiden jalkauttaminen olisi tärkeää. Kaupunginosayhdistykset ja vastaavat toimijat tulee nähdä mahdollisuutena ja resurssina kaupunki­ympäristön kehittämisessä. Helsingin tiiviisti rakennettu ympäristö laajenee parhaillaan eri puolille...

Puu-Vallilan pelastumisesta 40 vuotta!

Keuruuntie Puu-Vallilassa, kuva: Kari Silfverberg
Pitkänsillan pohjoispuolelle syntyi 1900-luvulle tultaessa uusi sataman, tehtaiden, valimoiden, työpajojen, veneveistämöiden ja työväen asuinyhdyskuntien nopeasti laajeneva esikaupunki. Vallilassa eli Vallgårdissa, oli muutama tehdas, lehmien laidunmaata, teurastaja Salomon Janssonin plantaasi ja metsäisiä kallioita. Helsingin kaupunki päätti helpottaa työväen asuntokurjuutta tilaamalla perusteellisen asunto-olojen tutkimuksen, perustamalla työväen asuntoasiain komitean ja kaavoittamalla Vallilan esikaupunkiin puutarhakaupunkiperiaatteeseen pohjaavan uuden työväen asuntoalueen.Puu-Vallilan ensimmäiset asuinrakennukset valmistuivat 1910-11....

Helsingin kulttuuriympäristön jäljillä

Kesällä 2021 Helka ry laati Helsingin kaupunginosien kulttuuriympäristöä kartoittavan kyselyn. Syksyn mittaan kyselyn vastaukset purettiin ja niistä on laadittu raportti Helsingin kaupungin v. 2022 valmistuvan kulttuuriympäristöohjelman tueksi. Helkan raportti on luettavissa täältä. Raporttia varten luin kaikkiaan 300 henkilön vastaukset 21 kysymykseen. Tämä urakka oli todellinen sukellus helsinkiläiseen kulttuuriympäristöön. Vastaukset tutustuttivat minut eri kaupunginosien tunnelmaan, perinteisiin, arvoihin ja historian tapahtumiin. Vain...

Kaupunginosien asukkaat eriarvoisia maanvuokrien suhteen

Helsinkiä on viime aikoina vaadittu noudattamaan kohtuullisuutta ja maltillisuutta tonttiensa vuokrien kehityksessä. Jotta taloyhtiöasukkaiden vastikkeiden kohtuullisuus toteutuisi paremmin, ovat Helsingin päättäjät ottaneet aikalisän kaupungin asuntotonttien vuokrien muutoksien suhteen. Lehtisaaressa asiat ovat toisin. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät omistavat lähes kokonaan kaupunginosan maa-alueet. Kyseessä ovat 1500-luvulta peräisin olevat lahjoitusmaat. 1960-luvulla vahvistetut kaavat nostivat kirkon maanomistuksen arvoa merkittävästi. Seurakuntayhtymät ovat vuodesta 2021 korottaneet...

Käpylä-Seura on vuoden 2021 kotiseutuyhdistys

Käpylä 101-vuotta -juhla Karjalatalolla 23.10.2021 (kuva: Pirjo Tulikukka)
Niin paljon oli aihetta lauluun ja juhlaan, kun lokakuun lopussa 23.10.2021 pääsimme vihdoin lähes 200 kutsuvieraan kanssa kokoontumaan Karjalatalolle! Tilaisuudessa juhlittiin kerralla kahden vuoden merkkitapahtumia:- Käpylä 100 vuotta - alueen perustamisasiakirja allekirjoitettiin v. 1920- Käpylä-Seura - Helsingin vanhin kaupunginosayhdistys - 80 vuotta (per. v. 1940)- Käpylä-Lehti täytti v. 2021 70 vuotta- Suomen Kotiseutuliitto valitsi Käpylä-Seuran Vuoden 2021 kotiseutuyhdistykseksi- Opetus-...

Kulttuuriperintöstrategiatyö tarvitsee yhteisöjen ääniä

Kulttuuriperintöstrategian logo (Opetus-ja kulttuuriministeriö)
Miten koet kaupunkien paikat? Tärkeintä on ihmisten suhde kulttuuriperintöön, sen eri muodoille annetut merkitykset. Kulttuuriperintö, joka lisää hyvinvointia ja antaa arjessa voimaa, on näkyvää ja näkymätöntä. Vaikeakin kulttuuriperintö voi olla tärkeää ja lisätä ymmärrystä. Kaupungeissa kulttuuriperinnön kokemus ja sen eri muodot ovat jokaisen ulottuvissa. Paikkasuhde on itsessään monimuotoista aineetonta kulttuuriperintöä, joka perustuu moniaistisille kokemuksillemme. Paikat eivät ole ainoastaan sijaintiin perustuvia, vaan...

Ajankohtaista