Kolme kertomusta kokemuksista Kansalaiskanavan kapteenina
Vastauksia ja kysymyksiä seutuosallistumisesta
Anna Kanervo, 04/2007-01/2008:
Oma Kansalaiskanava-tarinani alkoi syyskuussa 2006, kun kuulin tulleeni valituksi hankkeen projektityöntekijäksi. Pääsin aitiopaikalta tutustumaan monitoimijaiseen kehittämistyöhön. Hankkeen vetovastuu siirtyi minulle huhtikuussa 2007. Tämä oli melko kivuton tapa aloittaa projektipäällikön tehtävät, kun hanke oli tullut tutuksi jo aiemmassa tehtävässäni. Edellisten projektipäälliköiden jalanjälkiä oli myös helppo lähteä astelemaan, kun polkua oli tasoitettu erinomaisesti!
Osallistumisen paikkaa etsimässä
Riikka Henriksson, 08/2006-04/2007:
Hanke oli hyvässä vauhdissa, kun astuin projektipäällikön saappaisiin elokuussa 2006. Suunnitelmien perusteella oli tehty erilaisia avauksia, joiden jatkaminen oli pääasiallinen tehtäväni ensimmäiset kuukaudet. Lisäksi aikaa kului hankkeeseen tutustumiseen sekä niiden suunnitelmien toteuttamiseen konkreettisin toimin, joita ei vielä ollut aloitettu. Pikkuhiljaa kuitenkin löytyi myös ”Riikan tapa” tehdä hanketta eli avauksia ja suunnitelmien muokkaamista omaan suuntaan.
Toimintamallia rakentamaan – seutuyhteistyötä ruohonjuuritasollekin!
Maija Sipilä, 08/2005-06/2006:
Syksyllä 2005 tein Kuntaliitossa koostetta käytännöistä, joilla eri kunnissa on pyritty tekemään kuntalaisten osallistumisesta entistä toimivampaa. Pohtiessani, miten kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää, ilmaantui mahdollisuus tarttua vuorovaikutuksen toimintamallin rakentamiseen pääkaupunkiseudulle. Helka ry ei olisi voinut ojentaa projektipäällikön saappaita parempaan aikaan. Kansalaiskanava - seutuyhteistyötä paikallistasolla - hanketta luotsaamaan järjestäytyi joukko kiinnostuneita ihmisiä. Johtoryhmän, ohjausryhmän, mediakonsultin ja projektitiimin keskusteluissa jäsentyi vähitellen käsitykseni siitä, miten projektisuunnitelman tavoitteita voisi kääntää käytännön toiminnaksi. Olin valtaisasta työtehtävästä äärimmäisen riemuissani. Samalla sen mittavuus rehellisesti hirvitti.
Keskustelupalstat
Internetissä toimivat keskustelupalstat ovat tuttu juttu erityisesti erilaisille harrastusporukoille. Yhteistä keskustelupalstoilla kirjoittaville on, että heillä on yhteinen intressi, jonka tiimoilta keskustelua käydään. Sama periaate koskee myös alueellisia keskustelupalstoja, joita voi olla esimerkiksi alueen tai sen yhdistysten kotisivuilla. Keskustelijoita yhdistää kiinnostus alueeseen sekä sen ilmiöihin ja kehittämiseen. Keskustelupalsta voi olla kaikille avoin tai suljettu, rekisteröitymistä vaativa.
Alueen kotisivut
Mikä ja miksi?
Sen lisäksi, että erilaisilla yhteisöillä, kuten yhdistyksillä ja yrityksillä, on omat kotisivut, myös alueella voi olla oma sivustonsa. Esimerkiksi Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka tarjoaa kotisivupohjaa helsinkiläisille kaupunginosille. Helka toimii kotisivutoiminnan koordinoijana ja tarjoaa myös koulutusta ylläpitäjille. Ylläpitäjänä voivat yhtä hyvin olla yksittäiset ihmiset, yritys, kaupunki tai vaikkapa monista aluetoimijoista koostuva ryhmä.
Alueellinen toimijalista – alueryhmätoiminta
Alueellisen yhteistyön kehittämisessä on olennaisen tärkeää, että alueen toimijat tuntevat toisensa. Yksinkertaisen tehokas tapa luoda ja rakentaa alueverkostoa on listata alueen toimijat. Listaa voi käyttää ennen kaikkea tiedottamiseen mutta myös sopivien yhteistyökumppanien kartoittamiseen erilaisissa hankkeissa ja pienemmissäkin projekteissa. Alueellisen yhteistyön muoto, monitoimijainen alueryhmä, on myös helppo koota listan avulla.
Kaupunginosa-SWOT
SWOT-analyysi on tunnettu tapa tarkastella jonkun asian nykytilaa ja tulevaisuutta. Se on yleinen kehittämisen ja arvioinnin apuväline. Analyysissa määritellään kohteen sisäiset vahvuudet (Strengths) ja heikkoudet Weaknesses) sekä ulkoiset tai tulevaisuuden mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats).
Kartat alue- ja paikallistiedon keräämisen menetelmänä (osallistuva paikkatieto)
Asuinalueeseen liittyvä tieto on usein paikkaan liittyvää, ja sitä voidaan kerätä ja esittää karttapohjaisten sovellusten avulla. Paikkatietojärjestelmien (=GIS, geographical information system) avulla kerätään, yhdistetään ja analysoidaan paikkoihin liittyvää sijainti- ja ominaisuustietoa. Tyypillisesti paikkatietojärjestelmät toimivat tietokoneympäristössä, ja käytettävä aineisto on numeerista. Paikkatietoa voi kerätä nykyisin myös Internetissä toimivien erilaisten karttasovellusten avulla. Ihmisten tuottamasta omiin kokemuksiin pohjautuvasta laadullisesta paikkatiedosta ja sen käsittelystä voidaan käyttää nimitystä pehmoGIS. Sana pehmo viittaa siihen, ettei käytettävää aineistoa voi mitata eksaktisti numeroina. Esimerkiksi alueeseen liittyvät tunnekokemukset ja mielipiteet voidaan pehmoGIS-menetelmän avulla käsitellä osana paikkatietojärjestelmää.
Käyttäjädemokratiaklubi – Asiakaspalautejärjestelmän itsearviointityökirja
Kansalaiskanava-hankkeen perustaman käyttäjädemokratiaklubin tarkoituksena oli kehittää asiakaspalautteen keruun, hyödyntämisen ja palautteeseen reagoimisen menetelmiä ja siten edistää käyttäjädemokratian toimivuutta. Vastaavan klubin aiheena voi toki olla myös joku muu asiakkuuteen liittyvä teema. Kansalaiskanava-hankkeessa perustetussa klubissa vertailtiin ja kehitettiin eri organisaatioiden asiakaspalautteeseen liittyviä käytäntöjä benchmarking-menetelmän avulla.