Helka ry on hakenut Uudenmaan liitolta maakunnan kehittämisrahaa uuteen ajankohtaiseen hankkeeseen. Uudenmaan liiton ”Älykäs erikoistuminen” -hausta toivotaan rahoitusta 9 kuukauden mittaiselle kehittämishankkeelle, jossa tutkitaan, miten asuinalue voi kehittämisverkostojensa kautta muuttua innovaatioalustaksi. Innovaatioalustat keskittyvät niihin ongelmiin, joiden ratkaiseminen on asukkaiden mielestä tärkeää.
Myönteisen kehityssuunnan omaaville kaupunginosille ja alueille tyypillistä ovat erilaiset kehittämisryhmät ja -verkostot. Kun kehittämisverkostoja tuetaan, niiden innovatiivisuus lisääntyy (yhteisöllisyys, tapahtumat, aktiviteetit, uudet ideat, paikallistalous/yrittäjyys). Ne voivat synnyttää esimerkiksi yhteisöjen ja yritysten kestävän talouden toimintamalleja, vertaispalveluinnovaatioita tai muita sosiaalisia innovaatioita.
Konkreettisia esimerkkejä kaupunginosien paikallisista innovaatioista ovat esim. Suursuolle 2000-luvun alkupuolella asukasideasta lähtenyt ja toteutukseen asti edennyt vanhusten kuntopolku (ihmiset pidempään omissa kodeissaan). Maunulassa taloyhtiot halusivat tehdä edullisesti ja laadukkaasti putkiremontteja, johon kehitettiin yhdessä toteutukseen saakka edennyt ryhmäkorjausmalli. Toimintamalli-innovaatioista voidaan mainita esimerkiksi Artova-alueella (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki) kehitetty artovamalli.fi tai Helkan kaupunginosien kotisivut (kaupunki rahoittaa, Helka ylläpitää, vapaaehtoiset kaupunginosatoimijat tuottavat sisällöt, www.kaupunginosat.net)
Mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä
Hankkeen nimi on ”Kehittämisverkostoista innovaatioalustoiksi”. Hankkeelle kootaan ohjausryhmä, joka valitsee kevyen sähköisen hakumenettelyn kautta Helsingistä kolme aluetta, joiden kehittämisverkoston toimintaa sparrataan ja tuetaan hankkeen ajan. Käytännön työn kautta kootaan onnistuneen paikallisen innovaatiotoiminnan kriteeristö. Toimijoiden itsensä käyttöön kootaan tiivis tarkistuslista (tai vastaava itsearviointityökalu). Näiden avulla kaupunginosayhdistykset ja muut toimijat pystyvät kartoittamaan alueensa vahvuuksia ja resursseja sekä huomaamaan vielä kehittämistä edellyttäviä asioita. Lisäksi hanke kokoaa ymmärrystä tiedon rakentamisen välineistä kaikkia paikalliskehittämisestä kiinnostuneita varten.
Hankkeen aikana järjestetään muutama avoin seminaari/työpaja, joissa esitellään työn etenemistä ja keskustellaan havainnoista ja ideoista. Yhdessä näistä työpajoista toteutetaan vertailua Helsingin paikalliskehittäjien ja pitkän kehittämiskokemuksen omaavien Uudenmaan toimijoiden (Leader-yhdistysten) toimintatapojen ja -mallien välillä. Työpajat toimivat myös kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon sekä toisiltaan oppimisen ja verkostoitumisen alustoina. Hankkeen synnyttämille ideoille tarkoitus hakea jatkorahoitusta sopivista lähteistä.
Uusia ratkaisuja erityyppisten toimijoiden yhteistyöllä
Helkan hanke pyrkii siis tiivistämään ja kuvaamaan tekijöitä ja olosuhteita, joiden kautta paikallisista kehittämisverkostoista muovautuu vähitellen innovatiivisia alueita, ”innovaatioalustoja”. Tällaiset alueet ylläpitävät pitkäjänteisiä prosesseja, joilla kasvatetaan alueen hyvinvointia. Sivutuotteena myös alueen maine ja vetovoimaisyys lisääntyvät. Ratkaisuja löydetään, kun mukaan yhteistyöhön organisoidaan laajeneva asukas- ja toimijajoukko, joka alkaa ottaa alueen kehitystä haltuun ja sitä tuetaan synnyttämään innovaatioita.
Helkan aiemmassa – STAKE-projektissa – on kehitetty pitkäjänteisesti ja laajapohjaisesti toimintamallia, joka perustuu asukkaiden, viranhaltijoiden ja yrittäjien yhteistyöhön paikallistasolla (People-Public-Private –kumppanuus). STAKE-hankkeesta löytyy lisätietoa sen blogista http://stadinkehittamispolku.blogspot.fi/. Kaikkia näitä kumppanitahoja: kansalaistoimijoita, julkisia toimijoita sekä yritystoimijoita tarvitaan, jotta paikallinen kehittämisverkosto voi kehittyä innovaatioalustaksi. Tutkijoiden saaminen mukaan vahvistaa kokonaisuutta edelleen.
Alueet tai paikat eivät luonnostaan ole innovaatioalustoja, mutta suurella osalla niistä on mahdollisuuksia kehittyä sellaisiksi. Joillakin alueilla yhteistoiminta ja verkostot ovat vireitä, toisilla vasta aluillaan. Alueet pystyvät luomaan pitkäjänteistä toimintaa, koska kehittämistä toteutetaan vapaaehtoistyönä eikä se ole välttämättä aina riippuvaista ulkopuolisista resursseista. Ulkopuolinen resursointi (esim. projektirahoitus) voi toisaalta tarjota syntyville ideoille ja innovaatioaihioille niiden tarvitseman vähäisen kokeilu- tai käynnistystuen.