Helkan kannanotto Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta

Länsi-Helsinkiä koskevat uudet raitiotiesuunnitelmat on otettu varsin ristiriitaisin tuntein vastaan alueen asukkaiden ja myös paikallisten kaupunginosayhdistysten taholla. Vaikka raitioliikenteen kehittämistä yleensä kannatetaankin on useissa kannanotoissa puututtu myös sellaisiin vaikutuksiin, jotka vielä vaatisivat enemmän huomiota ja suunnitelman tarkistamista. Suunniteltua raitiotietä ei voi erottaa sen varrella tehdyistä muista kaavaratkaisuista vaan hankkeen vaikutukset on nähtävä kokonaisuutena.

Tämän kevään poikkeukselliset olosuhteet ovat selvästi lisänneet kaupunkilaisten tietoisuutta oman lähiluontonsa merkityksestä. Länsi-Helsingin raitiotien osalta on suunniteltu raitiotien varren tiivistysrakentaminen syytä ottaa uuteen kriittiseen tarkasteluun. Helsingin kaupungin Kvartti-lehdessä 01/2020 julkaistu tutkielma ”Saavutettavuus luo kysyntää tehokkaammalle maankäytölle monilla alueilla Helsingissä ja Helsinkin seudulla” antaa selvän kuvan niistä ristiriidoista, joita hyvinkin saattaa ilmetä taloudellisten ja tehokkuusnäkökohtien ja kaupungin asukkaille tärkeiden luontoon liittyvien terveys- ja viihtyvyysarvojen välillä. Keskuspuiston rakentamissuunnitelmien ympärillä käytävä osin kiivaskin keskustelu on vain yksi esimerkki siitä miten kaupunkilaisten arvot muuttuvat ajan mukana. Sen pitäisi antaa aihetta varovaisuuteen myös Länsi-Helsingin raitiotiehen liittyen.

Toivomme, että asukkaille ja kaupungin käyttäjille tuotetaan selkeää ja säännöllistä viestintää ja yhteenvetoja myös näiden raitiotiehankkeiden edistymisestä, toteuttamisen vaikutuksista ja niiden arvioinneista jatkuvasti prosessin kuluessa. Myös kaupunginosiin/ kaupunginosayhdistyksille on tärkeää viestiä mistä ja miten tietoa jatkossa löytää. Hankkeen suunnitelmia ja vaikutuksia tuleekin esitellä monien eri kanavien kautta, jotta tieto saavuttaa kaupunkilaiset laajasti. Vaikutusten arvioinneista tulisi tuottaa ymmärrettävät ja selkeät tiivistelmät ja kuvallista aineistoa.

Voimassa olevan rakennusalan kaavoituksen ja tämän suunnitelman kielteinen yhteisvaikutus luontoarvoihin ja varsinkin metsäalueisiin edellyttää mielestämme aikalisän ottamista. Olisi käynnistettävä asiallinen keskustelu johon myös vaikutusalueen asukkaat, kaupunginosayhdistykset, muut toimijat ja helsinkiläiset yleensä kutsuttaisi mukaan. Olisi parempi että asiat nostetaan avoimesti pöydälle jo nyt ja haetaan ratkaisuja jotka olisivat mahdollisimman laajalti hyväksyttävissä kuin että koko suunnitelman toteutus hankaloituisi myöhemmin.

Tässä lausunnossamme esitämme sekä suunnitellun raitiotien vaikutusalueella olevien jäsenyhdistystemme paikallisia kannanottoja ja ehdotuksia että joitakin yleisluontoisia näkemyksiä käsittelyn aiheena olevasta Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta (HEL 2018-002298 T 08 00 02).

Uusien raideyhteyksien luominen osana Helsingin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä on periaatteessa kannatettavaa. Vaikutusalueiden koko joukkoliikennetilanne ja sen arvioidut muutokset on kuitenkin otettava huolellisesti huomioon päätöksiä tehtäessä. Länsi-Helsingin alueelle suunnitellun uuden raitiotien osalta on tärkeää etteivät keskustaan suuntautuvat suorat ja vaihdottomat joukkoliikenneyhteydet Haagan liikenneympyrän pohjoispuolisilta alueilta – kuten esimerkiksi Pitäjänmäestä, Pajamäestä, Konalasta ja Malminkartanosta – heikkene uuden raitiotien tullessa käyttöön.

Myös raitiotien pysäkkisuunnittelussa on huomiotava vaikutusalueen asukkaiden tarpeet. Työpaikkakeskittymien palveleminen on luonnollisesti erittäin tärkeää mutta samalla on otettava tasapuolisesti huomioon myös asuntoalueiden tarpeet. Esimerkiksi Vihdintien ja Kaupintien risteysalueen osalta olisikin vielä tarkastettava suunnitelmia ja huolehdittava matkustajien järkevistä siirtomahdollisuuksista. Nämä eivät voi jäädä pelkästään sivummalle jäävän Valimon aseman varaan. Toivomme suunnitteluprosessilta suurten liikennehankkeiden kohdalla yleensä tehtävien kustannus-hyöty -analyysien julkaisemista sekä sitä, että asukkaille kerrotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mitkä nykyiset bussilinjat on tarkoitus lakkauttaa tai miten niiden reittejä tullaan muuttamaan (matka-aikojen muutoksineen). Esimerkiksi bussilinjojen lakkauttamisista tulee informoida niiden varrella asuvia ja toimivia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Pidämme suunnittelun tärkeänä lähtökohtana, että uusien raideyhteyksien rakentaminen tehdään ympäristö- ja luontoarvoja kunnioittaen. Helsingin LUMO-ohjelman suunnittelun yhteydessä syksyllä 2018 toteutetun asukaskyselyn mukaan luonnon läheisyys on kaupunkilaisille erittäin tärkeää. Huolestuneisuutta herätti rakentamisen aiheuttama metsien pirstoutuminen. Monet vastaajat totesivat luonnon virkistysarvon korvaamattomaksi.

Myös kaupunkiluontoalueiden merkittävän terveyttä ja hyvinvointia tukevan vaikutuksen vuoksi tulee uusia Länsi-Helsingin raitiotielinjauksia toteutettaessa kiinnittää erityistä huomiota rakennettavien alueiden luontoarvoihin sekä rakentamisen aikaiseen suojaamiseen.

Tarkempien ratasuunnitelmien ja uuden asuinrakentamisen yhteensovittamiseksi tulee näiden usein erillään kulkevien prosessien suunnittelijoiden toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa. Yhteensovittaminen tulee tehdä siten, että olemassa olevat lähimetsät ja viheralueet säilyvät mahdollisimman eheinä. Ennen lopullisten päätösten tekemistä on tärkeää kuulla alueen kaupunginosayhdistyksiä.

Riistavuoren puiston ja sen lähialueiden käyttäminen täydennysrakentamiseen ei mielestämme ole hyväksyttävissä. Riistavuori on ainoa merkittävän kokoinen puistoalue Etelä-Haagassa ja olennaisen tärkeä lähivirkistysalue kaupunginosan asukkaille. Se on monipuolinen metsä- ja kallioalue, joka on lähiseudun asukkaiden, koulujen ja päiväkotien laajasti käyttämä. Tässä on kuljettava luontoarvot edellä eikä tämän arvokkaan alueen rakentamista saa katsoa esimerkiksi välineenä raitiotien kustannusten kattamiseen. Helka tukee jäsenyhdistyksiään niiden vaatimuksissa säilyttää Riistavuoren alue raitiotieprojektin yhteydessä koskemattomana.

Samoin suuri huolenaihe on kaupungin suunnitelma maa-ainesten purun ja purkujätteen varastoiminen tähän varattavalle alueelle siten, että hulevedet johdetaan Mätäjokeen. Mätäjoki virtaa useiden Länsi-Helsingin kaupunginosien kautta Kaivokselasta Pitäjänmäen Talin rantaan Helsingin Laajalahdessa, eikä missään tilanteessa tule vaarantaa tätä paikallisten asukkaiden suuresti arvostamaa ja kunnioittamaa ekosysteemiä ja viherkäytävää, joka on merkittävä koko Helsinginkin kannalta. Sen arvoa lisää myös paikallisten asukkaiden vuosia jatkunut vapaaehtoispanostus talkootyöhön joen kunnostamiseksi ja taimenkantojen elpymiseksi. Kuten Raide-Jokerin osalta jo tehtiin katsoo Helka että tämänkin rakennusprojektin mahdollisen toteuttamisen yhteydessä sovitaan maa-aineksen varastoinnista ja muista huleveteen liittyvistä vaikutuksista ennen toimenpiteitä tai ympäristölupien hakemista paikallisten kaupunginosayhdistysten ja Mätäjoen kunnostajien kanssa.

Raitioteiden rakentamisen aikaiset järjestelyt olisi hyvä toteuttaa siten, ettei suljeta liian pitkiä osuuksia tiettyjen läpikulkuväylien osalta, vaan rakentaminen toteutetaan riittävän lyhyissä tehokkaissa ’osissa’. Länsi-Helsingissä Pitäjänmäentie Haagan liikenneympyrän ja Kaupintien välillä on tästä esimerkki.

Pidämme vielä tärkeänä sitä, että autoliikenteen ja kevyen liikenteen suunnittelu kulkee käsi kädessä raideuudistusten kanssa, ei niistä erillisenä. Kannatamme lisäksi sellaisten yhteyksien luomista, jotka sisältävät mahdollisimman vähän vaihtoja liikennevälineestä toiseen.

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helsingissä, 18.6.2020

Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja

Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja