Helka pitää kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin tärkeänä
Kaupunkiympäristön toimialan virkamiesvalmistelu on esittämässä, että Helsinki luopuisi kansallisen kaupunkipuiston perustamisen ajatuksesta ja jatkaisi kaupungin rakentamista ja viheralueiden toteuttamista nykyiseen tapaan. Jos kaupunkisuunnittelulautakunta päätyisi tällaiseen ratkaisuun, menetettäisiin mielestämme ainutlaatuinen tilaisuus kaupungin keskeisten luonto- ja kulttuuriarvojen säilymiseen ja kehittämiseen kaikkien kaupungin asukkaiden, toimijoiden ja muiden käyttäjien iloksi, nautinnoksi ja terveydeksi.
KKPH-aloite pääsi uuden osallisuusmallin pilotiksi ja valmistelua on tehty vuorovaikutteisesti kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkilaisille järjestetyssä avoimessa karttakyselyssä sai eniten kannatusta vaihtoehto VE1. Pitkään esiselvitysprosessin osallisuuspilotissa mukana olleen Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -verkoston mukaan VE1 ei ole ristiriidassa Helsingin nykyisen lainvoimaisen yleiskaavan kanssa, joka koostuu Yleiskaava 2016:sta sekä osin Yleiskaava 2002:sta ja osayleiskaavoista.
Helka peräänkuuluttaa visionääristä ajattelua, etenkin nyt, kun eletään odottamattomien muutosten aikaa, joka jatkuu mahdollisesti pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkea ei voi mitata tonttimaan ja rakentamisen ehdoilla. Rakentamista on myös mahdollista toteuttaa kekseliäästi, ekologisesti ja esteettisesti siten, että kaupunkiluontoa säilytetään mahdollisimman paljon. Kaupungin tulee huolehtia myös säilyttävästä ja eheyttävästä kaupunkikehityksestä sekä kaupunkilaisten fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Kaupungilta edellytetään tulevaisuudessa ennen kaikkea resilienssiä. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen toisi Helsingille kymmenien, jopa satojen vuosien päähän ulottuvia myönteisiä vaikutuksia; hienoimpien luonto- ja kulttuuriympäristöjemme säilyessä kaikkien nykyisten ja tulevien kaupungin käyttäjien henkireikinä. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan viheralueilla on runsaasti terveysvaikutuksia, joita on mahdollista arvioida myös rahallisesti.
On loogista, että kasvavalla kaupungilla on kasvava tarve yhtenäisille viheralueille. Vanhojen kulttuuriympäristöjen ja arvokkaiden rakennusten ja maisemien vaaliminen on tärkeää sekä kaupunkikuvallisesti että kaupunkilaisten viihtyvyyden ja terveyden kannalta. Niistä tulee pitää kiinni. Historiaton kaupunki ei ole myöskään vetovoimainen eikä kiinnostava.
Esiselvityksen nyt valmistuttua, kannatamme lämpimästi etenemistä kansallisen kaupunkipuiston varsinaisen perustamisselvityksen laatimiseen.
Helsingissä, 7. huhtikuuta 2020
Helkan hallituksen puolesta,
Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja
Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja