Helkan lausunto Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2020–2028 (LUMO) luonnoksesta

LUMO-ohjelmaluonnos on varsin mieluisaa luettavaa ympäristöstään kiinnostuneille ja sen säilymistä ja hyvinvointia haluaville kaupunkilaisille. Olemme samaa mieltä heti luonnoksen alussa mainitun kaupunkiluontoalueiden merkittävän terveyttä ja hyvinvointia tukevan vaikutuksen suhteen ja että tulee ehdottomasti kiinnittää erityistä huomiota näiden alueiden luontoarvoihin, saavutettavuuteen ja kestävyyteen; myös kulumisen ehkäisyyn ja ennallistamiseen. Erityisesti nyt poikkeusoloissa – ja tuleviin mahdollisiin poikkeusoloihin varautumisessa – on tullut esiin viheralueiden suuri merkitys ja niiden laatu.

Ohjelmaluonnos mainitsee, että Helsingin tulee pyrkiä Suomen kansallisen toimintaohjelman tavoitteisiin: luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön valtavirtaistamiseen eli sen huomioimiseen koko hallinnossa miettiä ja pystyä myös resursoimaan tällainen riittävässä laajuudessa. Kannatamme ohjelmassa esitettyä lisäresursointia ”luonnon seurannan kehittämiseen, selvitysten laatimiseen ja kaupunkilaisten luontosuhteen vahvistamiseen”.

Saariston virkistyskäyttöä tullaan kaupunkistrategian mukaan lisäämään, joten erityisesti herkän saaristoluonnon ja rantojen harvinaisten luontotyyppien tilan turvaaminen tulee miettiä jo virkistyskäytön suunnittelun vaiheessa erittäin tarkkaan. Näin myös siksi, että muutamat rannikon ja vesistöjen luontotyypit kuuluvat ohjelmaluonnoksen mukaan Helsingin kaikkein harvinaisimpiin uhanalaisiin luontotyyppeihin.

Luonnon arvostamisen ja siihen tutustumisen helpottaminen viestinnällä sekä ulkoilu- ja retkeilypalveluja tarjoamalla on asukasnäkökulmasta erinomainen ja kannatettava suunta.

Syksyllä 2018 toteutetun asukaskyselyn mukaan luonnon läheisyys on kaupunkilaisille erittäin tärkeää. Huolestuneisuutta herätti rakentamisen aiheuttama metsien pirstoutuminen. Monet vastaajat totesivat luonnon virkistysarvon korvaamattomaksi. Helka otti hiljattain kantaa Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisen puolesta – se tukisi mielestämme erinomaisesti myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen tavoitteita. Tämä kuitenkin edellyttää, että kansallisen kaupunkipuiston rajaaminen ja toteutus Helsingissä tehdään niin, ettei rakentamispainetta lisääntyvästi kohdistu sen ulkopuolelle jääville esikaupunkialueille.

Kaupunki voisi tehdä mielestämme paljon enemmän viherkattojen aikaansaamiseksi Helsinkiin. Viherkattolinjaus 2016 on erinomainen, mutta nyt olisi hienoa jo päästä toteutuksiinkin Helsingissä. Useissa Euroopan kaupungeissa näin on jo tehty ja mm. Pariisi asetti itselleen jo v. 2016 sadan hehtaarin viherkattotavoitteen v:een 2020 mennessä. Viherkatoille voidaan toteuttaa sekä lisääntyvän kaupunkiviljelytarpeen tyydyttäviä paikkoja että niittymäisiä alueita monimuotoisine lajistoineen.

Helsingin Viherkattolinjauksen mukaan ”Viherkatot sitovat, viivyttävät ja haihduttavat sadevettä ja tarjoavat siten osaratkaisun hulevesien hallintaan. – – Viherkatot voivat edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta myös tiivistetyillä kaupunkialueilla ja lieventää täydennysrakentamisen vaikutuksia. Monimuotoisuutta tukevat viherkatot tarjoavat kasveille, selkärangattomille ja linnuille elinympäristöjä ja toimivat osana ekologista yhteysverkostoa.” Tulisiko ohjelmaluonnoksen tavoite nro 2. siten muotoilla jopa nykyistä aktiivisempaan muotoon viherkattojen osalta? Viherkattojen lisäksi kannatamme lämpimästi ohjelmaluonnoksessa mainittua luontopohjaisien hulevesiratkaisujen rakentamista.

Tavoitteen 5. ”Rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta rikastetaan tulevaisuutta ennakoiden” on mielestämme LUMO-ohjelman tärkeimpiä konkreettisuudessaan (mm. lahopuun lisääminen, nurmikoiden muuttaminen niityiksi, viherkatot, viherseinät, pihakannet ja pientareet). Koko tavoite alakohtineen on ilahduttavaa luettavaa ja odotamme innolla sen toteutuksia Helsingissä. Pölyttäjähyönteisten hälyttävät kadot ovat myös olleet viime aikojen huolestuttavia uutisia, joten on hienoa että nekin saavat huomiota LUMO-ohjelman kautta. Ohjelmaan tulisi sisällyttää selkeä kannanotto siitä, ettei kaupunki tai muutkaan toimijat kaupungin mailla käytä neonikotinoideja tai muitakaan torjunta-aineita jotka aiheuttavat haittoja sekä luonnolle että ihmisille.

Tavoitteessa 6. mainitusta ”saariston virkistyskäytön lisääminen on tehtävä kestävästi, luonnon monimuotoisuutta heikentämättä” olemme vahvasti samaa mieltä.

Tavoitteessa 8. ilahdutti kohta ”Lisäämme eläinten elin- ja liikkumismahdollisuuksia kaavoittamalla vehreitä ali- ja ylikulkuja” sekä purojen ja ojien kunnostus vaelluskaloille, maisemapellot sekä kaikkien eri eläinlajien elinolosuhteisen parantamisen pyrkimykset.

Seuraavat LUMO-ohjelmaluonnoksen mainitsemat kaupungin strategiatavoitteet
• pyrkii suunnitelmallisesti lisäämään monimuotoisuutta metsien ja metsäisten alueiden hoitamisessa
• lisää kaupungin puistojen monimuotoisuutta
• rakentaa avointa ja osallistavaa toimintakulttuuria sekä varmistaa asukaslähtöisyyden ja osallisuuden toteutumisen
voitaisiin toteuttaa yhtä aikaa, ottamalla nykyistä aktiivisemmin kaupungin eri alueiden asukkaat mukaan LUMO-ohjelman mukaiseen toimintaan. Kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan, vaikkapa juuri vieraslajien torjunnan talkoisiin tai lajiston kansalaishavainnointiin. Esimerkiksi vesiteiden kunnostamista vaelluskaloille tehdään jo nyt paljolti talkoovoimin, mikä osoittaa, että osallistumista kannattaa suosia. Kansalaishavainnoinnin menetelmiä voitaisiin ideoita ja kehittää yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Myös kaupungin nykyistä aktiivisempi ote aiheesta viestimiseksi sekä aivan konkreettisten apukeinojen tarjoamiseksi asukkaille lisäisi varmasti kiinnostusta.

Lopuksi toivomme, että kaupunki varaa riittävästi resursseja tämän kaupungin tulevalle kestävälle kehitykselle elintärkeän toimintaohjelman selvityksiin, suunnitteluun ja toteutukseen.

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Helsingissä, 29.5.2020

Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja

Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja