Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA esittää lausuntonaan Helsingin maankäytön kehityskuvan luonnoksesta seuraavaa:
Helsingin kehityskuvan luonnoksen esittelytilaisuudessa kaupunkisuunnitteluvirastossa 10.8.2007 tuotiin viranhaltijoiden taholta esiin, että kaupungin suunnittelu edellyttää osallistumis- ja vuorovaikutusprosesseja, mutta että nyt lausunnolla olevan Helsingin maankäytön kehityskuvan luonnoksen kohdalla siihen ei ole edes pyritty. Helkaa menettelytapa ihmetyttää.
Kansainvälinen, 45 kaupungin johdon haastatteluihin perustuva tutkimus kaupunkien haasteista (Cities of the Future, PriceWaterhouseCoopers 2006) tuo selkeästi esille sen, miten tärkeää kaupunkien menestymisen kannalta on strateginen työskentely, joka nojaa laajaan, eri osapuolet kokoavaan keskusteluun. Maininnan arvoinen esimerkki on Kööpenhaminan Kommuneplanstrategi 2004, joka perustuu tutkimukseen asukkaiden erilaisista elämätavoista ja arvovalinnoista (Fremtidens København og københavnere 2004). Kuluvan vuoden aikana tulevaisuustyöskentely jatkuu Den Tankende Storby prosessilla, jossa kaupunkilaisia kutsutaan avoimiin ThinkTank tapahtumiin yhdessä elinkeino- ja kulttuurielämän toimijoiden kanssa.
Helsingin kehityskuvan merkitys ilman avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa prosessia jää olemattomaksi. Ottamatta tässä vaiheessa kantaa kehityskuvan varsinaisiin sisältöihin toteamme, että se on laadittu kaupunkisuunnitteluvirastossa muutamien viranhaltijoiden toimesta sisäisenä suunnittelutyönä. Puutteena pidämme myös sitä, että tällä hetkellä varsin tärkeä seutunäkökulma on jätetty vähäiselle huomiolle. Luonnos ei täytä ’yhteisen näkemyksen’ tai vision periaatteita Helsingin ja seudun maankäytön jatkosuunnittelun pohjaksi.
Maankäytön kehityskuvan jatkokehittelyyn tulisikin viipymättä osallistaa keskeiset Helsingin alueilla toimivat asukas- ja muut osallisryhmät. Prosessia tulee kehittää vuorovaikutteisesti myös Helsingin muiden virastojen kanssa. Samoin se tulee altistaa seudulliselle vuorovaikutustarkastelulle. Keskustelun laajentaminen on erityisen tärkeää, jos kehityskuvan painoarvoa halutaan lisätä ja kehittää sitä lakisääteistä yleiskaavasuunnittelua yhä vahvemmin ohjaavana työkaluna ns. strategisena yleiskaavana (H:gin maankäytön kehityskuvan luonnoksen viimeinen kappale, s.1). Kehityskuvan suhde yleiskaavatyöskentelyyn tulisikin määritellä huomattavasti selkeämmin.
Helsingissä, 12. syyskuuta, 2007
Aija Staffans
puheenjohtaja
Pirjo Tulikukka
toiminnanjohtaja