Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA toteaa mielipiteenään Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaava-alueesta seuraavaa:
Sörnäistenrannan-Hermanninrannan -alue kuuluu satamakäytöstä lähivuosina vapautuviin, keskeisesti sijaitseviin merkittäviin lähiajan asuntorakentamiskohteisiin Helsingissä.
Alueen osayleiskaava-alueen suunnittelu onkin varsin haasteellinen tehtävä. Alue sisältää ainutlaatuisia mahdollisuuksia, mutta myös alueen aikaisemman käytön seurauksena syntyneitä vakavia haasteita (mm. saastunutta ja muuta vaikeasti rakennettavaa maaperää).
Osayleiskaavaluonnosta voidaan pitää oikean suuntaisena ja arvioida sen riittävässä määrin ohjaavan uuden kaupunginosan syntymiseen tarvittavaa asemakaavoitusta.
Helka esittää kuitenkin osayleiskaavatyön jatkossa harkittavaksi seuraavia näkökohtia:
– Alueen suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja vaikutusten arviointiin on panostettava riittävästi ja alueesta on rakennettava laadullisesti korkeatasoinen sekä toiminnallisesti monipuolinen. Tulisi esim. harkita suunnitteluaseman perustamista alueelle sekä hyödyntää aktiivisesti Jätkäsaari-projektin yhteydessä hankittua asukaslähtöisen suunnittelun kokemuspääomaa.
– Osayleiskaava-alue on Helsingin pahiten pilaantuneita maa-alueita. Saastunut maaperä ja vaikeat perustamisolosuhteet sekä suunniteltujen kanavien ja saarien rakentamisen tuomat lisäkustannukset on syytä selvittää perusteellisesti jo tässä vaiheessa. Kaavaluonnoksessa tulee myös jatkossa huomioida Hanasaaren voimalaitoksen säilyessä nykyisellä paikallaan sen vaatima 200 m:n turvaetäisyysnormi. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi kortteleista tulee ehdottomasti tehdä riittävät melu-, tuulisuus-, valoisuus- ja varjoisuusselvitykset eri vuoden- ja vuorokauden aikoina.
– Korkealuokkaista asuntorakentamista saattaa tällaisella alueella olla vaikea saada vetovoimaiseksi (mm. raskaiden liikenneväylien ja suuren voimalaitoksen läheisyys). Suunnittelussa tulisi siis luoda vetovoimaisuutta edistäviä elementtejä; hyvät palvelut (mm. koulut, virkistys, vapaa-aika), mielenkiintoisia asumismuotoja jne. Lisäksi, jos alueesta halutaan segregaatiokehityksen estämiseksi monipuolinen, tulisi rakennus- ja asumiskustannusten olla kohtuulliset suhteessa asukkaiden maksukykyyn. Kaikkien asuntorahoitus- ja hallintamuotojen toteutuminen alueella olisi suotavaa. Myös asuinrakentamisen perustamisen lisäkustannusten ja pysäköintiratkaisujen kustannusten tulee olla kohtuullisia. Alueelle olisikin syytä laatia rakentamisen kustannusten kokonaisarvio jo osayleiskaavavaiheessa. Myös rakentamisen vaihtoehtoja; vaihtoehtoisia rakentamistapoja ja rakentamisen määrää (esim. asuntolaivojen sijoittamisen mahdollisuutta) erityisesti tälle alueelle kannattaisi selvittää.
– Koska kaavoituksen ajanjakso on pitkä, n. 10-20 vuotta, tulisi jatkokaavoituksessa varautua epävarmuustekijöihin alueen rakentumisessa siten, että kaava mahdollistaisi mahdollisimman joustavan tilojen muuttamisen (esim. julkisen palvelutilan muuttamisen asumiseen tai kaupallisiksi tiloiksi, tai päinvastoin). Meri- ja vesinäköalojen turvaaminen mahdollisimman monille tulisi pyrkiä ratkaisemaan rakennusten sijoittelulla ja puistorakentamisella ennemmin kuin turvautumalla kanavaratkaisuihin erittäin vaikeissa maaperäolosuhteissa.
– Alueen liittyminen ulkoiseen katuverkkoon ja koko kantakaupungin liikennejärjestelmään tulisi osoittaa selkeämmin. Olisi myös syytä selvittää, voitaisiinko Sörnäisten rantatie rakentaa koko pituudeltaan tunneliin (Keskustatunnelista riippumatta). Jos Keskustatunneli toteutetaan, se olisi syytä jatkaa mahdollisimman pitkälle pohjoiseen.
Helsingissä, 12.6.2006
Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA
Aija Staffans Pirjo Tulikukka
puheenjohtaja toiminnanjohtaja