HELKA lausuu mielipiteenään Keskuspuiston keski- ja pohjoisosien virkistysaluekäytön kaavoituksen suunnitteluperiaatteista seuraavaa:
Helsingin keskuspuisto omaa korvaamatonta arvoa yhtenäisenä säilyneenä laajana viheralueena keskellä Helsinkiä. Keskuspuisto on tärkeä osa kaupungin ”keuhkoja” sekä yksi monipuolisimmista ja vilkkaimmista kaupunkilaisten virkistysalueista. Keskuspuistoa tulee suojella ja kehittää kaupungin elintärkeänä osana jatkossakin, myös kuntarajat ylittävä yhteistyö huomioiden (käyttäjät myös Vantaalta ja Espoosta).
Kaupungin aloitteellisuus laajan yleisökeskustelun virittämiseksi keskuspuiston metsäalueiden hoidosta olisi suotavaa. Helsingin olisi myös mahdollista käyttää hyväkseen nykyistä selvemmin keskuspuiston kaupungin myönteistä imagoa kohottava vaikutus.
Rakentaminen, liikenne ja puiston infrastruktuuri
Keskuspuiston rauhallinen metsäluonto tulisi säilyttää ennallaan. Luontomaisia alueita ei tulisi kutistaa, eikä niille tulisi sijoittaa rakentamista (keveitä kalusteita lukuunottamatta). Keskuspuiston puuston uusiutumisesta tulisi huolehtia asianmukaisesti, valoisuus- ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Kasvava virkistyskäyttö tuo paineita myös parkkipaikkojen lisäämiselle. Hyvät joukkoliikenneyhteydet puistoon tulee varmistaa ja puiston käyttäjien parkeeraus tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti puistoa nakertamatta. Pirkkolan uimahallin kaavaillun laajennuksen aiheuttama liikennemäärän lisäys tulee tutkia tarkoin ja osoittaa siihen asianmukainen ratkaisuehdotus.
Keskuspuiston läpi kulkevien teiden tunneloinnin mahdollisuuksia tulee tutkia. Myös liikenteen puistolle aihettamia meluhaittoja tulee ottaa tarkasteluun ja tutkia mahdollisuuksia meluvallien rakentamiseksi meluisimpiin kohtiin.
Kevyen liikenteen lisääntyessä väylien asianmukainen suunnittelu varmistaa sen että puiston muu käyttö ei häiriinny. Pohjois-eteläsuuntaisen, puiston reunalla kulkevan pyörätien linjaamista kannattaa tutkia (työmatkaliikenteen vetäminen pois puiston keskeltä). Lisääntyvien pyöräilynopeuksien tuomia haittoja muille käyttäjille tulee tutkia kaistoituksen ja/tai ohjeistuksen kautta. Samoin puistossa tapahtuvaan mopoiluun ja moottoripyöräilyyn tulisi suunnitelmissa ottaa selkeä kanta.
Poikittaisväyliin tulisi kiinnittää huomiota ja ne tulisi suunnitella siten, että ne toimivat eri lajien harrastajien kannalta tasapuolisesti. Keskuspuiston kapeimmat ja kuluneimmat kohdat on syytä kartoittaa ja ottaa erityishuomion kohteeksi kohentamistoimenpiteitä suunniteltaessa.
Keskuspuiston käyttö
Helka toivoo keskuspuiston suunnitteluun kokonaisnäkemystä, jotta puistoa ei myöhemmin nakerrettaisi pienillä vähittäisillä muutoksilla. Suunnittelussa tulee miettiä tarkkaan kuinka paljon lisäkäyttäjiä ja -toimintoja puisto kestää. Erityisesti Haltialan tilan alueen toimintaedellytykset ja rikas kulttuurimaisema on turvattava (esim. viljelykasvit, joita kaupunkilaiset saisivat poimia tai kerätä on kannatettava periaate). Keskuspuiston alueella sijaitsevan palstaviljelytoiminnan laajentamisen mahdollisuudet on hyvä tutkia.
Puistossa tapahtuvan liikkumisen ja luonnon tasapainon löytäminen on suunnitelmassa erittäin tärkeää. Hyvänä suunnitteluperiaatteena Helka pitää ulkoilualuieden esteettömyyden ja monikäyttöisyyden varmistamista, kuitenkin siten että keskuspuisto varattaisiin ensisijassa luonnossa tapahtuvan liikunnan harrastamiseen. Myös käyttötarkoitusten mukaista sektorointia voitaisiin tutkia (esim. hiljaisempien alueiden ja/tai harrastuspainotteisten alueiden osoittamista kaavoissa).
Urheilulajien tarjonta edellyttää jonkinlaista rajausta (esim. ensisijaisten lajien määrittely), jotta eri urheilulajien harrastamisen aihettamat ristiriitaisuudet käyttäjien suhteen voidaan minimoida. Samoin uusien lajien kohdalla on hyvä miettiä etukäteen niiden edellyttämät tilat ja rakenteet. Puiston kalusteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyysnäkökohdat ja kasvava ikääntyvä väestö.
Jos keskuspuistoon ylipäätään rakennetaan uusia reittejä, ne on hyvä tutkia tarkkaan ja rakentaa hienovaraisesti. Keskuspuisto kuluu jatkuvassa kovassa käytössä, joten myös keskuspuiston kunnossapidon strategiat olisi saatettava ajan tasalle (reittien ylläpito, kalusteet ja valaistus). Puiston viitoitus kannattaa ajanmukaistaa (kielivähemmistöt ja turistit huomioiden). Tietoa alueen luonnosta ja historiasta on myös hyvä sijoittaa sopiviin paikkoihin. Esimerkiksi (lasten) luontopolut olisivat puistoon hyvin sopivia.
Eri toimintojen perusteellisilla tarkasteluilla voidaan karsia jo ennalta lisääntyvän käyttäjämäärän synnyttämiä eri käyttäjäryhmien välisiä mahdollisia ristiriitoja.
Kulttuuri- ja taidetapahtumien sijoittamisen keskuspuistoon tulisi olla mahdollista, joskin se tulee tehdä alueen metsäinen luonne ja harrastuskäytöt huomioon ottaen.
Helsingissä, 4.11.2005
Aija Staffans Pirjo Tulikukka
puheenjohtaja toiminnanjohtaja