TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE
HELSINGIN KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET RY HELKAN MIELIPIDE ”KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 – 2020 – SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASTA” JA SIIHEN LIITTYVÄSTÄ YMPÄRISTÖARVIOINNISTA
Rakennerahasto-ohjelmaluonnoksessa luvussa 4 Yhdennetty alueellinen kehittäminen tuodaan hyvin esiin suurempien kaupunkien erityistarpeita. Luku jäsentyy (4.1) kansalaistoimijalähtöiseksi kehittämiseksi kaupunkialueilla ja (4.2) kestäväksi kaupunkikehittämiseksi (ohjelman s. 48).
Helkan mielestä kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden kestävää kaupunkikehittämistä. On tärkeää, että nämä molemmat teemat ovat painopisteinä mukana ohjelmassa, ja että ne jo ohjelman otsikoinnissa nivotaan yhteen.
Luvussa 4 kuvattu kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla mainitaan ohjelman luvussa 2 Toimintalinjat: Ohjelman sivulla 42 kuvataan toimintalinjaa
5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR):
”Investointiprioriteetti 10: Aktiivinen osallisuus
Erityistavoite 10.1: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Erityistavoitteen tuloksena on toimenpiteisiin osallistuneiden työ- ja toimintakykyä parannettu ja siten edistetty heidän etenemistään työllissyyspoluilla. Tuloksena ovat myös hankkeissa toteutetut tehokkaammat ja laadukkaammat palveluprosessit kohderyhmälle. Lisäksi on vahvistettu yhteisöllisyyttä ja kansalaisuutta kansalaistoimijalähtöisissä kehittämishankkeissa kaupunkialueilla.”
Helkan mielestä luvussa 2 tulee laajemmin konkretisoida ja syventää kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen roolia ja tuloksia. Helka korostaa, että aktiivisen osallisuuden ja kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen tuloksena paikallinen yhteisöllisyys, osallisuus ja lähidemokratia vahvistuu. Lisäksi kehittämishankkeiden kautta syntyy sosiaalisia innovaatioita, luodaan uusia toiminta- ja yhteistyömuotoja, työpaikkoja ja yrityksiä. Kehittämishankkeissa parannetaan myös kaupunkiympäristöä. Kaiken kaikkiaan kaupunkilaislähtöinen kehittäminen parantaa kaupunkiympäristöjä ja arkielämää. Vaikutus kohdentuu välillisesti myös yksilöihin heidän aktiivisuutensa lisääntymisenä ja hyvinvointinsa paranemisena.
Helka toivoo, että em. laajemmat tulokset ja vaikutukset kirjattaisiin myös ympäristöselostukseen toimintalinjan 5 kohdalle (taulukko sivulla 49).
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen ja avoimen osallisuuden toteuttaminen vaatii paljon aktiivisuutta ja yhteistyökykyä ruohonjuuritason toimijoilta. Onnistuakseen se edellyttää myös monenlaista ammattitaitoa (viestintä, joukkoistaminen, fasilitointi, IT-osaaminen, hankkeistaminen jne). Helkan mielestä paikallisille kehittäjätahoille tulee tarjota ja järjestää riittävää ammattiosaamista. Tämä ammattituen järjestäminen tulee sisällyttää kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen tukimuotoihin rakennerahasto-ohjelmassa.
Helsingissä 28. lokakuuta, 2013
Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka
Aija Staffans Pirjo Tulikukka
puheenjohtaja toiminnanjohtaja