Helsinkiläisten yhteisöllisen paikallisen toiminnan rahoituksesta
Vuoden 2019 kaikki Helsingin kaupungin asukasosallisuuden pienavustusrahat oli jaettu jo saman vuoden maaliskuussa. Tänä vuonna niitä ei ole lainkaan jaossa tai haettavissa. Juuri nämä pienavustukset ovat mahdollistaneet useiden kaupunginosayhdistyksien paikalliset yhteisölliset tapahtumat ja muutakin toimintaa.
Nyt kaupungin rahaa on jaossa vain sinne, missä on asukastaloja tai -tiloja. Muualla joudutaan toimimaan täysin ilman kaupungin taloudellista tukea. Olisi kuitenkin virheellistä asettaa nämä tukimuodot vastakkain. Asukastaloja tarvitaan – ja tukea tarvitaan sielläkin, missä näitä tiloja ei ole.
Helsinki haluaa että asukkaat ovat itse mukana kaupungin toiminnassa ja sen kehittämisessä. Niin stadiluotsit kuin osallistuva budjetointikin ovat kiitettävällä tavalla nostattaneet mielenkiintoa. Kun näitä toimintoja vielä hiotaan ja kehitetään, tulee kiinnostus osallistumiseen yhä kasvamaan.
Kaupunginosayhdistykset eivät toimi ainoastaan näissä teemoissa, eikä se ole tarkoituskaan. Parhaimmillaan ne aktivoivat alueidensa asukkaita hyvin monimuotoiseen toimintaan, niin omissa puitteissaan kuin toimintansa ulkopuolellakin.
Kaupunginosatoimijoita on paljon – niin yhdistyksiä kuin vapaita ryhmiäkin. Näistä monet tarvitsevat tukea, ei niinkään suuria summia, mutta kuitenkin jotain, lisänä omalle aktiivisuudelleen. Kun pienavustuksia ei voi saada, jää paljon toimintaa pois ja tapahtumia järjestämättä. Erityisen ongelmallista on jos kaupungilla ei ole mahdollisuuksia tätä kautta tukea syrjäytymisen ehkäisemistä ja yhteisöllisyyden rakentamista.
Budjettivarojen liikuttaminen eri tukimuotojen välillä ei ole järkevä ratkaisu, jos tällaiseen vapaaehtoistyöhän on osoitettu ylipäätään liian vähän varoja. Kun helsinkiläisiä aktivoidaan, mikä on hieno asia, on kaupungin päättäjien myös huolehdittava siitä, että tukea on riittävästi saatavilla myös omaehtoiseen paikalliseen vapaaehtoistoimintaan.
Kaupunginosa- ja muun omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan tuki kaupungin kokonaisbudjetin osana on varsin vaatimatonta ja nyt siis osittain olematontakin. Tässä on kuitenkin kyse kaupunkistrategian toteuttamiselle tärkeästä kansalais- ja asukastoiminnasta.
Näin vuoden alussa olisi oikea aika käynnistää keskustelua siitä, miten omaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä voisi tehokkaammin ja järjestelmällisemmin tukea Helsingissä. Kaupunginosayhdistykset ja Helka ry ovat mielellään mukana ja aloitteellisia asiassa.
Jan Furstenborg
Kirjoittaja on Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja ja Helkan hallituksen jäsen läntisistä kaupunginosayhdistyksistä
(Kuva: Helka ry, asukkaiden mielenilmaus asukastoimintarahoituksen puolesta)