10 tarinaa paikallisyhteisöjen kehittämisestä CADDIES-menetelmäopas Rakennukset kertovat PDF-julkaisu3.53 MB

Aikakausi: 1810–1840...1870.  
Harvaanasuttu, talonpoikainen Suomen suuriruhtinaskunta kuului Venäjään. Kulttuurielämään vaikuttivat Tukholma ja Pietari. Helsingistä tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812.

Esimerkkikohde: Senaatintori
arkkitehti C. L. Engel
pääosin 1820–1840

Kuva: Senaatintori F. Tengströmin kivipiirroksesssa ennen päävartion purkamista, Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Aikakausi: 1840...1870–1895.
Krimin sota 1854–56, suuret nälkävuodet 1867–68, 1890-luvulla talouslama. Teollistuminen ja kaupankäynti kasvoivat merkittävästi. Ensimmäiset rautatiet rakennettiin 1860-luvulta alkaen.

Esimerkkikohde: Grönqvistin talo
Pohjoisesplanadi 29
arkkitehti Carl Theodor Höijer, 1883.

Kuva: Grönqvistin talo Esplanadin puistosta nähtynä, vasemmalla Hotel Kämp.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Aikakausi: 1895...1920-luvun klassismiin.
Sortokaudet 1899–1905 ja 1908–1917, suurlakko 1905, kansallisaatteen nousu ja kielikysymys, Venäjän alaisesta suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi kansakunnaksi 1917, taiteen kultakausi: Gallen-Kallela, Järnefelt, Edelfelt, Halonen, I maailmansota 1914–1918, Venäjän vallankumous 1917.

Esimerkkikohde: Asunto-osakeyhtiö Olofsborg
Kauppiaankatu 7–Katajanokankatu 1
arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen, 1902

Aikakausi: 1920-luku.
Valtiollisten olojen vakiinnuttaminen itsenäisyyden ensimmäisellä vuosikymmenellä, vuosikymmenen alun asuntopula kaupungeissa, 1919–1932 yleinen kieltolaki, työväen asuntokysymys.

Esimerkkikohde: Puu-Käpylä
asemakaava: arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-I. Meurman,
rakennussuunnittelu: arkkitehti Martti Välikangas, 1920–1925

Kuva: Pihanäkymä Puu Käpylästä

Aikakausi: 1930-luku.
Uusi moderni elämäntapa elokuvineen ja mainoksineen tavoitti erityisesti kaupunkilaiset. 1920–30-luvun vaihdetta hiljensi lama, mutta rakennustoiminta elpyi nopeasti ja jatkui vilkkaana aina talvisotaan asti (1939–40).

Esimerkkikohde: Asunto-Osakeyhtiö Kulmalinna
Topeliuksenkatu 1–Tykistönkatu 13–Runeberginkatu 46, Taka-Töölö
arkkitehti Jalmari Peltonen, 1937

Kuva: As Oy Kulmalinna

Aikakausi: 1940- ja 1950-luku.
Talvisota 1939–40, jatkosota 1941–44, pula-aika, jälleenrakentaminen, sotakorvauksien luoma teollisuus, kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muutos alkaa.

Esimerkkikohde: Kiinteistö Oy Käärmetalo
Mäkelänkatu 86, Käpylä
arkkitehti Yrjö Lindegren, 1951

Kuva: Pihatila muodostuu kiemurtelevan rakennusmassan ansiosta suojaisaksi.

Aikakausi: 1960-luku.
Elinkeinorakenteen muutos nopeutti kaupungistumista ja autoistumista. Yhteiskunta muuttui tasa-arvoisemmaksi ja epämuodolliseksi, sinuttelu yleistyi.

Esimerkkikohde: Asunto-osakeyhtiö Keinulaudantie 7
Keinulaudantie 7, Kontula
arkkitehti Lauri Silvennoinen, 1965

Kuva: Keinulaudantie 7  

Aikakausi: 1970-luku.
Hyvinvointivaltion kehittyminen, kulttuuritaistolaisuus, elintason nousu, matkailun lisääntyminen, energiakriisi v. 1973, luonnonsuojelusta kiinnostuminen.

Esimerkkikohde: Asunto-osakeyhtiö Haapaniemenkatu 16
Haapaniemenkatu 16 C, Merihaka
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ry:n asunto-osasto arkkitehdit Peter Bieber, Arvi Ilonen ja Sulo Savolainen, 1974      

Kuva: Merihaka Tervasaaren suunnalta katsottuna

Aikakausi: noin 1980-luku.
Talouden nousukausi, kaupallisuuden korostuminen, pinnallisuus, tietoyhteiskunnan alku.

Esimerkkikohde: Malminkartanon terassi-, pienkerros- ja pientaloalue
As Oy Hopeakartano, As Oy Vaskikartano, As Oy Tinakartano, As Oy Kuparikartano
Malminkartanonaukio–Puustellinpolku– Puustellinaukio–Vellikellonpolku–Parivaljakonkuja
arkkitehti Ralph Erskine, 1985–87   

Ajankohtaista