Helsinkiä on viime aikoina vaadittu noudattamaan kohtuullisuutta ja maltillisuutta tonttiensa vuokrien kehityksessä. Jotta taloyhtiöasukkaiden vastikkeiden kohtuullisuus toteutuisi paremmin, ovat Helsingin päättäjät ottaneet aikalisän kaupungin asuntotonttien vuokrien muutoksien suhteen.
Lehtisaaressa asiat ovat toisin. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät omistavat lähes kokonaan kaupunginosan maa-alueet. Kyseessä ovat 1500-luvulta peräisin olevat lahjoitusmaat. 1960-luvulla vahvistetut kaavat nostivat kirkon maanomistuksen arvoa merkittävästi. Seurakuntayhtymät ovat vuodesta 2021 korottaneet maanvuokria merkittävästi, Vantaa vielä Helsinkiäkin tuntuvammin. Tämä on vaikeuttamassa taloyhtiöiden välttämättömiä korjaustoimenpiteitä.
Maanomistaja on Lehtisaaressa siirtänyt kiinteistöverot kokonaisuudessaan asuntoyhtiöiden maksettavaksi, mikä on suomalaisessa maanvuokrapolitiikassa poikkeuksellista. Seurakunnat ovat määränneet tuottotavoitteeksi yksipuolisesti huimat viisi prosenttia. Vuokratonttien arvot on lisäksi määritelty erittäin korkeiksi ja pelkkä maanvuokran vaikutus vastikkeeseen nousee 5-9 euroon neliöltä. Useissa taloissa maksetaan vielä entisiä remonteista aiheutuneita rahoitusvastikkeita. Monet Lehtisaaren asukkaista ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin nousevien vastikkeiden kanssa, erityisesti kohtuullisen kokoisten asuntojen kohdalla.
Vantaan seurakuntayhtymä on kerännyt kestämättömän korkeita tonttivuokria jo vuoden, ”ylimääräisinä kymmenyksinä”. Taloyhtiöt ovat käyneet asiasta oikeutta. Lehtisaaren asukkaat ovat jo pitkään toivoneet neuvotteluyhteyttä seurakuntayhtymän päättäjiin, joiden toivotaan miettivän maanvuokrapolitiikkansa uudelleen – vastaamaan kohtuullisuutta.
Ben Grass
Lehtisaari-Seuran puheenjohtaja
varatuomari, rakennusneuvos
Yrjö Höysniemi
Ekonomi, Kirkon Ulkomaanavun ent. pääsihteeri, eläkkeellä