Miten koet kaupunkien paikat?
Tärkeintä on ihmisten suhde kulttuuriperintöön, sen eri muodoille annetut merkitykset. Kulttuuriperintö, joka lisää hyvinvointia ja antaa arjessa voimaa, on näkyvää ja näkymätöntä. Vaikeakin kulttuuriperintö voi olla tärkeää ja lisätä ymmärrystä.
Kaupungeissa kulttuuriperinnön kokemus ja sen eri muodot ovat jokaisen ulottuvissa. Paikkasuhde on itsessään monimuotoista aineetonta kulttuuriperintöä, joka perustuu moniaistisille kokemuksillemme. Paikat eivät ole ainoastaan sijaintiin perustuvia, vaan kerrottuja, koettuja, muistettuja, unohdettuja ja uudelleen löydettyjä, uusien käyttäjien ja merkitysten myötä kerroksellisia ja latautuneita. Kaupunkitilojen rinnalla tärkeää on ihmisten muodostama yhteisö ja sen omat toimintamuodot. Ne ylläpitävät ja uusivat kulttuuriperintöä ja tekevät näkyväksi sen, mikä meille on tärkeää.
Lähiluonto polkuineen, merenrannat, jokivarsi tai ruusupuisto voi olla kaikista tärkein voimavara kaupungissa. Taiteen erilaiset ympäristöt osoittavat luovuuden ja kulttuuriperinnön kytkeytyvän arjessamme yhteen – menemme sinne, missä viihdymme ja kulttuuriperintö, taide mukaan lukien tulee olla koettavana niissä paikkoihin, jotka ovat tärkeitä asukkaille.
Kulttuuriperintöstrategiatyö tarvitsee yhteisöjen ääniä
Suomessa laaditaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti kulttuuriperintöstrategiaa, joka ulottuu vuoteen 2030. Sen lähtökohtana on ajatus kulttuuriperinnöstä voimavarana tulevaisuuden kestäville ratkaisuille yhteiskunnan kaikilla osa-alueille.
Osallistavat työpajat ovat olleet keväästä lähtien keskeinen osa kulttuuriperintöstrategian työstämistä. Korona on etätyöpajoineen sallinut osallistumisen maantieteellisistä paikoista riippumatta. Työpajat luovat strategian painopisteitä, jonka vuoksi näkökulmien moninaisuus on tervetullutta.
Kulttuurisen moninaisuuden työpaja tullaan järjestämään 14.10.2021. Kulttuuriperintö ymmärretään tänä päivänä muodoiltaan ja merkityksiltään moninaiseksi, joustavan ja dynaamisen kulttuurin keskellä eläväksi, myös ylirajaiseksi perinnöksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut antavat ajankohtaisimman tiedon strategian vaiheista.
Järjestä oma työpaja
Yhteisöt ympäri Suomea voivat järjestää myös omia työpajoja, joissa voi pohtia yhdessä kulttuuriperinnön tulevaisuutta. Syyskuun loppuun asti yhteisöjen käytössä on myös kulttuuriperinnön keskustelukompassi, joka tarjoaa yhteisöille teemoja pohdittavaksi. Erillinen, lapsille ja nuorille suunnattu kompassi on käytössä 15.10.2021 asti. Yhteisöt voivat valita keskustelun teemoiksi työpajoihin seuraavista itselleen sopivimman: Alueellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, Kulttuuriperintö osana kestävää tulevaisuutta, Kulttuuriperinnön välittäminen, vaaliminen ja käyttö, Hyvinvointi ja kulttuurinen moninaisuus, Tutkittu, luotettava ja yhteiskunnan kannalta merkityksellinen tieto. Lisätiedot ja keskusteluun johdattavia kysymyksiä löytyy täältä.
Myös kompassien synnyttämää aineistoa hyödynnetään kulttuuriperintöstrategian työstövaiheessa, jossa pyritään näkemään yhteiskunnan eri osa-alueille sijoittuvat ja niitä yhdistävät teemat. Kulttuuriperintö ymmärretään yhtä lailla aineettomana, aineellisena ja digitaalisena.
Pauliina Latvala-Harvilahti
Kirjoittaja on kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti, joka laati keväällä Opetus- ja kulttuuriministeriölle taustaselvityksen kulttuuriperintöstrategian laatimisen tueksi. Hän on myös Helka ry:n hallituksen asiantuntijajäsen.