Helsingin kaupunginkanslialle 20.5.2005
Lausunto 20. kaupunginosan (Länsisataman) Jätkäsaaren osayleiskaavaehdotuksesta (nro 11350)
Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto ry HELKA toteaa lausunnossaan Jätkäsaaren osayleiskaavasta seuraavaa:
Yleistä
Jätkäsaaren alue on eräs merkittävimpiä ja sijainniltaan keskeisimpiä lähiajan asuntorakentamiskohteista Helsingissä. Alueen suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja vaikutusten arviointiin on panostettava. Alueesta on rakennettava laadullisesti korkeatasoinen ja toiminnallisesti monipuolinen.
Osayleiskaavaluonnoksessa on myönteistä puistot ja uudet esplanadit. Puistojen toiminnallisuus on varmistettava ja viheralueilla suosittava erilaisia korkeussuhteita. Vihernäkymät mahdollisimmat monille asunnoille on turvattava, samoin kortteleiden omat leikki- ja istuskelualueet. Rakennettavan rannan tulisi olla vaihteleva, ei yksitoikkoinen ja muurimainen; myös pääsy veden äärelle on varmistettava. Myönteisen identiteetin aikaansaamiseksi Jätkäsaareen on hyvä suunnitella myös julkista rakentamista ja erilaisia palveluja, ei pelkästään asuntoja ja toimistotilaa. Tätä tavoitetta edistämään voitaisiin esim. tutkia korkeatasoisen kylpylähotellin sijoittamista merenrannan tuntumaan.
Lauttasaaren ja Jätkäsaaren välinen merialue ei saa kaventua liikaa. Uimarannan veden vaihtuminen on tutkittava ja varmistettava. Myös virtausten muutosten kokonaisvaikutukset Seurasaaren ja Lauttasaaren selille on tutkittava. Myös länsimetron mahdollisen rakentamisen (Koivusaari) ja Jätkäsaaren uuden asuinalueen yhteisvaikutukset ympäröiville merialueille olisi osattava arvioida etukäteen. Saastuneiden maamassojen sijoituspaikat tulee selvittää jo osayleiskaavaluonnoksessa.
Alueen liikenneratkaisut
Asuinalueen autottomuus on hyvä tavoite. Läpiajoliikenteen aiheuttamat haitat lähikaupunginosissa ja risteysalueiden mahdollinen ruuhkautuminen Jätkäsaaren ja kantakaupungin liityntäkohdissa on selvitettävä jo suunnitteluvaiheessa ja mietittävä niihin uusia ratkaisuja (esim. ns. hiljaisen asfaltin käyttö). Julkisen liikenteen järjestämisen vaihtoehdot tulee selvittää ja arvioida perusteellisesti.
Joukkoliikenne olisi saatava sujuvaksi, jotta se olisi nykyistä kilpailukykyisempi. Uutena yhteytenä tulisi tutkia satamaradan käyttöä raitiovaunujen reittinä, sillä tämä reitti on suora ja lähes risteyksetön yhteys alueelta keskustaan. Myös muiden raitiotiereittien etuajo-oikeuksien ym. kulkua sujuvoittavien järjestelyjen selvittäminen olisi tärkeää. Alueen asukkaiden turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää olisi Mechelininkadun alitse johtavan alikulun rakentaminen. Alikulkukäytävä yhdistäisi uuden Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueen luonnollisesti vanhempaan osaan kantakaupunkia. Alikulusta tulee rakentaa turvallinen ja käyttäjäystävällinen.
Myös kaupallisten ja muiden palvelujen sijoittamisessa tulisi pyrkiä siihen, että ne sijaitsevat asunnoista jalankulkuetäisyydellä tai joukkoliikenteen pysäkkien lähellä, jotta ostos- ja palvelutarpeisiin tehtävät automatkat vähenevät. Tärkeää olisi vielä, että Crusellin silta rakennettaisiin niin ajoissa, että se on valmiina ennen Jätkäsaaren uuden alueen ja Saukonpaaden rakentamisen alkamista. Liikenteen jäädessä ainoastaan Laivapojan kadulta tapahtuvaksi aiheuttaa se alueen asukkaille lisää haittaa vieden jo muutenkin rakentamisesta lisääntyneen liikenteen kasvamisen sietokyvyn rajoille.
Rakentaminen
Yleiskaavan antama tehokkuusohje vaikuttaa liian korkealta ja vaikealta toteuttaa pohjoisissa oloissa. Pelkkä kiinteistötaloudellisen edun tavoittelu saattaa osoittautua kestämättömäksi tavoiteasettelun pohjaksi. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi kortteleista tulee tehdä riittävät tuulisuus-, valoisuus- ja varjoisuusselvitykset eri vuoden- ja vuorokauden aikoina. Tiiviin, terassimaisen rakentamisen yhteydessä merinäkymien turvaaminen ja korttelitehokkuuden pitäminen kohtuullisena ovat merkittäviä arvoja.
Vaihtoehtojen laatiminen eri tehokkuuksilla ja toteuttamistavoilla on erittäin tärkeää.
Myös rakentamisen ja asuntotuotannon sosiaaliset seurausvaikutukset eri vaihtoehdoissa tulee selvittää. Monipuolisen väestörakenteen turvaamiseksi Jätkäsaareen tarvittaisiin erityisesti lapsiperheille sopivia tilavia asuntoja. Jatkosuunnittelussa olisi hyvä hyödyntää kokemuksia mm. Ruoholahden sekataloista, joissa samoissa taloissa on alun alkaen ollut sekä omistus- että aravavuokra-asuntoja.
Jatkokaavoituksessa tulisi varautua epävarmuustekijöihin alueen rakentumisessa siten, että kaava mahdollistaisi mahdollisimman joustavan tilojen muuttamisen (esim. julkisen palvelutilan muuttamisen asumiseen tai kaupallisiksi tiloiksi tai päinvastoin). Asukastiloista asukkaiden harrastus- ja kokoontumispaikkoina on saatu hyviä kokemuksia muilla alueilla. Asukastilat ja niiden rahoitus osana kiinteistöyhtiöiden toimintaa olisi erittäin suotavaa.
Helsingissä, 20.5.2005
Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA
Aija Staffans, puheenjohtaja
Pirjo Tulikukka, toiminnanjohtaja