Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA esittää mielipiteenään Jätkäsaaren aloitusalueen asemakaavan muutoksen osallistumis-ja arviointisuunnitelmasta seuraavaa:
Yleistä suunnittelun lähtökohdista:
Jätkäsaaren alue on yksi merkittävimmistä ja sijainniltaan keskeisimmistä lähiajan asuntorakentamiskohteista Helsingissä. Alueen suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja vaikutusten arviointiin on panostettava. Alueesta on rakennettava laadullisesti korkeatasoinen ja toiminnallisesti monipuolinen. Alueen suunnittelun tueksi kerättävät kokemukset Ruoholahden alueelta työpajoin ja asukaskävelyin ovat erittäin kannatettavia.
Jätkäsaaren aloitusalueen suuri asuinkerrosalan määrä johtaa korkeaan korttelitehokkuuteen, mikä voi vaikuttaa asumisviihtyvyyttä vähentävästi. Asemakaavatyössä olisi suotavaa pyrkiä säilyttämään puistojen ja korttelipihojen toiminnallisuus. Viheralueiden vaihtelevat korkeussuhteet ja vihernäkymät mahdollisimman monille asunnoille olisivat suotavia, samoin kortteleiden omat leikki- ja istuskelualueet. Viihtyisyyttä voidaan lisätä luomalla ja varmistamalla näkymiä; esim. että jokaisesta asunnosta näkyisi ainakin yksi puu. Puut ja vihermassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin ylläpitämään pienilmaston suotuisuutta.
Rakennettavan rannan tulisi olla vaihteleva, ei yksitoikkoinen tai muurimainen; myös pääsy veden äärelle olisi varmistettava. Myönteisen identiteetin aikaansaamiseksi ensimmäiselle suunnittelualueelle olisi tutkittava sijoitettavaksi myös julkista rakentamista ja erilaisia palveluja, ei pelkästään asuntoja ja toimistotilaa.
Liikennehaasteiden ratkaiseminen
Asuinalueen autottomuus on kannatettava kestävän kehityksen mukainen yleistavoite. Läpiajoliikenteen aiheuttamat haitat lähikaupunginosille sekä sujuva liikkuminen risteysalueilla Jätkäsaaren ja kantakaupungin liityntäkohdassa on selvitettävä perusteellisesti jo suunnitteluvaiheessa (myös kevyt liikenne!). HELKA suosittelee uusien ratkaisujen rohkeaa kokeilemista (esim. "hiljaisen" asfaltin käyttö). Koska alueen liikenne nojaa vahvasti julkisiin kulkuvälineisiin, on parhaiden vaihtoehtojen löytäminen koko Jätkäsaaren tulevan toiminnallisuuden kannalta elintärkeää. Vaihtoehdot tulee selvittää ja arvioida perusteellisesti. Julkinen liikenne on saatava etuajo-oikeutetuksi ja palvelukykyiseksi, jotta se vaikuttaisi oman auton käyttöä vähentävästi.
Ruoholahden liikennesolmun läpi virtaava liikenne rasittaa jo nyt kovin naapurikaupunginosia. Töölö ja Kamppi ovat olleet jo pitkään läpiajoliikenteen ylikuormittamia ja Jätkäsaaren tuleva liikenne lisää kuormaa entisestään. Myös
rakennusaikainen maamassojen ym. materiaalin kuljetus tulee ratkaista naapurikaupunginosia mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla (ei sallittua esim. ilta- ja yöaikaan).
Vaihtoehtojen tutkiminen
Yleiskaavan antama tehokkuusohje on korkea ja vaikea toteuttaa pohjoisissa oloissa siten, että asuminen kilpailisi menestyksekkäästi naapurikuntien väljempien asumismuotojen kanssa. Pelkkä kiinteistötaloudellisen edun tavoittelu saattaa osoittautua kestämättömäksi tavoiteasettelun pohjaksi. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi kortteleista tulee tehdä kunnolliset tuulisuus-, valoisuus- ja varjoisuusselvitykset eri vuoden- ja vuorokauden aikoina. Suunnittelun keinoin (massoittelu, terassointi ym.) tulee turvata korttelipihoille tarpeellinen valoisuus ja pyrkiä eliminoimaan kielteiset tuulisuusolosuhteet. Merinäkymien turvaaminen ja korttelitehokkuuden pitäminen kohtuullisena ovat merkittäviä arvoja, mm. alueen identiteettiä ajatellen.
Vaihtoehtojen laatiminen eri tehokkuuksilla ja toteuttamistavoilla on erittäin tärkeää. HELKA toivoo, että asuinkortteleista laadittaisiin esim. muutamia malleja eri tehokkuuksilla ja rakentamistavoilla, joita vertailemalla voitaisiin sitten laatia edellä mainittuja ympäristöselvityksiä ja vaikutusten arviointeja parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi.
Myös rakentamisen ja asuntotuotannon sosiaaliset seurausvaikutukset eri vaihtoehdoissa tulee selvittää. Kortteleihin on hyvä varmistaa riittävästi puolijulkista tilaa (mm. korttelipihojen suunnitteluratkaisuilla ja asukkaiden yhteistiloilla) sekä tutkia mahdollisuuksia asumistyyppien sekoittamiseen kortteleiden ja rakennusten sisällä.
Helsingissä 9.5.2005
Aija Staffans, puheenjohtaja
Pirjo Tulikukka, toiminnanjohtaja