Mielipide yleiskaava 2002-luonnoksesta 5/2002

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle
Kansakoulukatu 3 00100 HELSINKI

HELKAn 17.4.2002 julkistamassa kannanotossa yleiskaava 2002:n silloiseen suunnittelutilanteeseen todettiin HELKAn tavoitteena olevan yleiskaava 2002 -prosessissa edistää Helsingin kehittymistä taloudellisesti ja sosiaalisesti tasapainoisena, kulttuuri- ja ympäristöarvoja sekä hyvää kaupunkimaista elämäntapaa kunnioittavana pääkaupunkina. HELKA piti myös välttämättömänä, että yleiskaavatyön tavoitteeksi palautetaan elinvoimainen ja hyvä kaupunkiympäristö ja että kaikki muut tavoitteet asetetaan sille alisteisiksi.

Vuorovaikutteisuus

Yleiskaavatyö on myönteisellä tavalla edennyt suuntaan, joka on sopusoinnussa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen vuorovaikutteisen suunnittelun ja osallisuuden kanssa. HELKA pitää tärkeänä, että myös yleiskaavoituksen edetessä kohti päätöksentekoa asioiden käsittelyjärjestys on sellainen, että kaikissa vaiheissa käydään riittävä kansalaiskeskustelu ja siellä esille tulleet vaihtoehdot selvitetään viranomaistyönä.

Seudullinen yhteistyö

Viime vuosien aikana Helsingin metropolialueesta on muodostunut kunnallisista rajoista riippumattomasti toimiva yhtenäinen palvelu-, työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alue. Alueen hallinto pohjautuu kuitenkin vanhaan kunnalliseen itsehallintoon ja myös päätökset tehdään sen pohjalta. Näin on syntynyt tai näyttää olevan syntymässä tilanteita, joissa nykyinen hallinnollinen jaotus on asioiden järkevän hoidon esteenä. Yleiskaava-aineistossa oleva kehityskuva on oikean suuntainen, mutta ei riittävä yritys hahmottaa tarvittavaa seudullista yhteistyötä ja alueiden vahvuuksiin pohjautuvaa roolijakoa.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Yleiskaava 2002 -aineistossa todetaan, että kaava toteuttaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Toteamus on lakoninen ja tarvitsee avautuakseen tarkemman kuvauksen, mitä tavoitteita yleiskaava toteuttaa ja millä tavalla.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen

HELKA pitää yleiskaavan tavoitetta kaupunkirakenteen tiivistämisestä sinänsä oikeana ja kestävän kehityksen mukaisena. Tiivistämisen paikallinen hyväksyttävyys edellyttää kuitenkin luonnon perusrakenteeseen pohjautuvaa riittävää rakentamattomien alueiden verkostoa maa- ja metsätalousalueiden, ulkoilu- ja virkistysalueiden, puistojen ja suojelualueiden muodostamana ja päätöksiä verkoston säilymisen turvaamisesta.

Kaupunkirakenteen painopisteen siirtäminen etelään luo ruuhkia ja huonontaa ympäristön laatua jo olemassaolevassa kaupunkirakenteessa.

Puistot ja rannat

HELKA pitää tärkeänä puistojen, Keskuspuiston ja keskuspuistonomaisten alueiden säilyttämistä ulkoilu- ja virkistyskelpoisina. Samoin tällä hetkellä rakentamattomat ja lähes luonnontilaiset rannat (esimerkiksi Rajasaari) tulee varata virkistyskäyttöön.

Rantojen ja puistojen tarvetta arvioitaessa on nykyisen käytön lisäksi otettava huomioon kaupungin tulevat asukkaat sekä myös seudullinen tarve. Rantojen säilyttäminen edustaa sellaisia peruuttamattomia arvoja, joista muodostuu Helsingin omaleimaisuus.

Joukkoliikenne

Yleiskaavan joukkoliikenneratkaisut ovat runsaat ja moninaiset. Jotta ratkaisut olisivat myös uskottavia, tulisi ratkaisujen karkeat kustannusarviot olla esillä. Pitäisi olla selkeästi selostettuna, mitkä maankäyttöratkaisut edellyttävät mitäkin esitetyistä joukkoliikenneratkaisuista.

Vaikutusten arviointi

Yleiskaava-aineistosta puuttuu vaikutusten arviointi. Puute vaikeuttaa muutoinkin vaikeaselkoisen aineiston ymmärtämistä. Vaikutusten arviointia tarvitaan yhdyskuntarakenteesta, väestörakenteesta sekä sosiaalisesta eheydestä ja taloudesta. Tarvitaan myös karkea arvio esitettyjen ratkaisujen merkityksestä seudun, kaupungin tai kaupunginosan kannalta. Esitettyjen ratkaisujen toteuttamatta jääminen tulisi myös arvioida ja selvittää seurausvaikutukset.

Muutokset nykytilaan ja keskenään ristiriitaiset kartat

HELKA kiinnittää huomiota siihen, että yleiskaavan esittelyn yhteydessä on ollut esillä keskenään ristiriitaisia karttoja ja että esittelystä on puuttunut aineisto, joka osoittaisi muutokset nykytilanteeseen.

Yleiskaava ja valmiiksi rakentuneet kaupunginosat

Puhtaasti aluevarauksiin pohjautuva yleiskaava on sopiva väline uusille tai uudelleen rakennettaville alueille. Sen sijaan jo "valmiiksi" rakennetuille alueille tai kaupunginosille nykytilanteen mukainen aluevarauksen osoittaminen ei ole riittävää. Näillä alueilla yleiskaavoitusta tulisi kehittää siten, että ei määritellä pelkästään alueiden, vaan ympäristön kehittämisen tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä. Ei riitä, että osoitetaan katualue, vaan tarvitaan myös tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet liikennemääristä, liikenteen muodoista ja näistä aiheutuvista ympäristöhaitoista.

Yleiskaava osana kaupungin suunnittelujärjestelmää

HELKA pitää tärkeänä, että yleiskaavan jatkotyön yhteydessä kootaan kaikki samanaikainen suunnitteluaineisto kuten PLJ ja muut liikennesuunnitelmat, tekeillä ja suunnitteilla olevat asemakaavat, asuntotuotanto-ohjelma, Agenda 21 -aineisto ja niin edelleen.

Mielipide-, kannanotto- ja muistutus -rekisterin perustaminen

HELKA pitää tärkeänä, että sekä yleiskaavan että myös muiden suunnitelmien yhteydessä syntynyt kansalaismielipide- ja kannanottoaineisto sijoitetaan paikkatietorekisteriin, josta se voidaan tarvittaessa hakea riippumatta siitä, onko kysymyksessä yleiskaavaan tai asemakaavaan liittyvä ratkaisu.

Helsinki

HELSINGIN KAUPUNGINOSAYHDISTYSTEN LIITTO RY HELKA
Puheenjohtaja Riitta Fabricius
Järjestösihteeri Seija Korpela