Rakennukset kertovat – perustietoa asukkaille

Oheinen nettiversio noudattelee painetun julkaisun tekstiä ja sisältää suurimman osan julkaisun kuvituksesta. Oppaassa kerrotaan pelkistetysti arkkitehtuurin tyylikausista esimerkkeinä Helsingin eri kaupunginosista valitut 10 kohderakennusta. Tyylikaudet on nettiversiossa numeroitu yhdestä kymmeneen. Kunkin tyylikauden koko teksti avautuu näkyviin klikkaamalla ensin otsikkoa ja sen jälkeen johdannon alla näkyvää Lue lisää -linkkiä. 

Rakennukset kertovat - sisällysluettelo:

1. Empire - pohjolan valkea kaupunki syntyy 1810-1840...1870
2. Kertaustyylit - kaupunkipalatsien ja huviloiden aika 1840...1879-1895
3. Art nouveau, jugend ja kansallisromantiikka - Kansallishenkeä ja uutta taidetta 1895 - 1920
4. 1920-luvun klassismi - paluu pelkistykseen ja symmetriaan
5. Funktionalismi - kansainvälinen tyyli ja töölöläinen sovellus 1930-luku
6. Jälleenrakentaminen, romantiika ja rationalalismi 1940- ja 50-luvut
7. Teollinen rationalismi - utopiaa ja järjestelmäajattelua
8. Elementtirakentaminen ja strukturalismi 1970-luku
9. Postmodernismi - huoletonta kulissiarkkitehtuuria 1980-luku
10. 1990-luvulta eteenpäin - uutta ja kierrätystä

1. Empire – Pohjolan valkea kaupunki syntyy

Aikakausi: 1810–1840...1870.  
Harvaanasuttu, talonpoikainen Suomen suuriruhtinaskunta kuului Venäjään. Kulttuurielämään vaikuttivat Tukholma ja Pietari. Helsingistä tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812.

Esimerkkikohde: Senaatintori
arkkitehti C. L. Engel
pääosin 1820–1840

Kuva: Senaatintori F. Tengströmin kivipiirroksesssa ennen päävartion purkamista, Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkisto.

2. Kertaustyylit – kaupunkipalatsien ja huviloiden aika

Aikakausi: 1840...1870–1895.
Krimin sota 1854–56, suuret nälkävuodet 1867–68, 1890-luvulla talouslama. Teollistuminen ja kaupankäynti kasvoivat merkittävästi. Ensimmäiset rautatiet rakennettiin 1860-luvulta alkaen.

Esimerkkikohde: Grönqvistin talo
Pohjoisesplanadi 29
arkkitehti Carl Theodor Höijer, 1883.

Kuva: Grönqvistin talo Esplanadin puistosta nähtynä, vasemmalla Hotel Kämp.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto.

3. Art nouveau, jugend ja kansallisromantiikka – kansallishenkeä ja uutta taidetta

Aikakausi: 1895...1920-luvun klassismiin.
Sortokaudet 1899–1905 ja 1908–1917, suurlakko 1905, kansallisaatteen nousu ja kielikysymys, Venäjän alaisesta suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi kansakunnaksi 1917, taiteen kultakausi: Gallen-Kallela, Järnefelt, Edelfelt, Halonen, I maailmansota 1914–1918, Venäjän vallankumous 1917.

Esimerkkikohde: Asunto-osakeyhtiö Olofsborg
Kauppiaankatu 7–Katajanokankatu 1
arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen, 1902

4. 1920-luvun klassismi – paluu pelkistykseen ja symmetriaan

Aikakausi: 1920-luku.
Valtiollisten olojen vakiinnuttaminen itsenäisyyden ensimmäisellä vuosikymmenellä, vuosikymmenen alun asuntopula kaupungeissa, 1919–1932 yleinen kieltolaki, työväen asuntokysymys.

Esimerkkikohde: Puu-Käpylä
asemakaava: arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-I. Meurman,
rakennussuunnittelu: arkkitehti Martti Välikangas, 1920–1925

Kuva: Pihanäkymä Puu Käpylästä

Ajankohtaista