Roihuvuoren kaupunginosassa kukkivat kirsikkapuut ja yhteisöllisyys

Roihuvuori-Seuran yhteiskäyttövene
Roihuvuori-Seuran yhteiskäyttövene "Ruma Ankanpoikanen" (kuva: Kari Hiltunen)

Kevään 2022 ensimmäinen kirsikankukka puhkesi Roihuvuoressa toukokuun 3. päivä! Tapahtuma on kaupunginosassa aina yhtä odotettu. Kukinnan etenemistä seurataan kiinnostuksella ja vuotuinen HANAMI-kirsikankukkajuhla, jota tullaan katsomaan kauempaakin, pyritään ajoittamaan parhaaseen kukinta-aikaan. Juhlaviikonlopun plaseeraus on vuosien varrella hieman helpottunut mm. parantuneiden sää- ja kukintatilastojen avulla.

Kirsikkapuiston perustaminen Roihuvuoreen lähti liikkeelle v. 2007, kun paikallinen japanilainen Norio Tomida järjesti keräyksen Suomessa asuville japanilaisille perheille kirsikkapuun taimien hankkimiseksi. Heiltä saatiinkin lahjoituksina yhteensä 150 vaaleanpunakukkaista kirsikkapuuta.

Idea kirsikkapuiston sijoittamisesta Roihuvuoreen tuli alueelle aiemmin toteutetusta japanilaistyylisestä puutarhasta. Sen olivat vuosien varrella rakennelleet kaupunginosassa sijaitsevan, työllistettyjä koordinoivan keskuksen porukat. Japanilaistyylisen puutarhan työnimenä oli alkujaan ”Gorbatšovin puisto”, mutta Neuvostoliiton romahdettua tarvittiin uusi teema. Kun huomattiin, että puisto sisälsi hyvin japanilaistyylisiä elementtejä, sitä lähdettiin kehittämään siihen suuntaan.

Kirsikkapuistoon on istutettu sittemmin Roihuvuori-seuran toimesta viittä muutakin kirsikkapuulajia.  Roihuvuori-seura tarjoaa paikalliselle puutarhayritykselle mainostilaa paikallislehdessä ja saa vastikkeeksi kirsikkapuiden taimia seuran projekteihin – kaikki voittavat. Muualle kaupunginosaan seura on istuttanut syötävää imeläkirsikkaa tuottavia puita sekä magnolioita.

Kirsikkapuiden istutukseen saadaan mukaan paikallista väkeä mm. omistamalla taimia ”Vuoden roihuvuorelaisille”, jotka mielellään osallistuvat nimikkopuidensa istutuskuoppien kaivuuseen. Seura antaa myös imeläkirsikkapuita lahjaksi taloyhtiöille, jotka viettävät vuosijuhlia.

Imeläkirsikkapuun istutusta Roihuvuoressa, vasemmalla Roihuvuori-seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä (kuva: Hanna Lehtonen)

Kaupunki on ollut tyytyväinen Roihuvuori-seuran omaehtoiseen puunistutustoimintaan. Asukkaiden pitkäjänteinen omistautuva aktiviteetti on huomattu. Roihuvuorelaisia ovat ilahduttaneet kaupungin hiljattain laajentama kirsikkapuiston Iiris-lammikko sekä japanilaistyyliset sillat ja 90 uutta kirsikkapuuta. Kirsikkapuut ovat seuran viitoittaman mallin mukaisesti useita eri lajikkeita.

Roihuvuori-seurassa havahduttiin tapahtumatoiminnan aktivoinnin tarpeeseen v. 2009. Seura alkoi hahmotella uutta tapahtumakonseptia, johon kaikki alueelliset toimijat otettiin mukaan. Japanilaistyyliseen puutarhaan, johon päälava sijoitettiin, saatiin upea valaistus kaupunginosasta löytyneen valoammattilaisen toimesta.

Kyläjuhlien ohjelma vaihtelee vuosittain: musiikkia, ruokaa, kävijöiden nostamista ilmaan katsomaan vesitornia ylhäältä, salsakulkuetta, katumaalausta lapsille – mitä milloinkin keksitään. Kyläjuhlissa paikallisten päiväkotilapset ja koululaiset mm. toteuttavat katumaalauksia jalkakäytävälle koko Roihuvuorentien pituudelta!

Helsinki siirsi HANAMI-kirsikankukkajuhlan järjestämisvastuun RoIhuvuori-seuralle v. 2009. Kaupunki järjesti HANAMI-juhlan ensimmäisen kerran, v. 2008. Vuosi vuodelta kasvaneen HANAMI:n toteutus on iso yhteisöllinen ponnistus. Sen aikaansaamiseen tarvitaan laaja joukko paikallisia vapaaehtoisia, joiden rekrytointia on tehty vuosien varrella onnistuneesti mm. paikallisten hiekkalaatikoiden reunoilta ja kapakoistakin! Vapaaehtoisille tarjotaan vuosittain kiitokseksi kirjaston tiloissa järjestettävä yhteinen karonkka, josta ei puutu ruokaa eikä juomaa.

Tuhkimonpuistossa sijaitsevan kaupunginosan asukastilan vaiheet ovat olleet värikkäät. Nykyinen, parakeista koottu ’väliaikainen’ rakennus on muuttunut pysyväisluonteiseksi ja on asukkaiden kovassa käytössä. Helsingin osallistuvan budjetoinnin, OmaStadin, äänestyksessä 2021 saatiin vihdoin kaivattu rahoitus puiston kunnostukseen. Ehdotus oli vaarassa pudota kokonaan pois äänestettävien ehdotusten joukosta byrokraattisten kiemuroiden vuoksi, mutta lopulta se pääsi mukaan, sai eniten ääniä kaakkoisella suuralueella ja pääsi toteutukseen.

Erilaisten kaupunginosatapahtumien lisäksi erään kerrostalon maantasokerroksessa sijaitsevassa Kahvila Riossa on tarjolla livemusiikkia. Toisaalla Roihuvuoressa, paikallisessa ravintolassa puolestaan toimii erittäin suosittu, kokeellista jazzia ja muutakin vaihtoehtoista musiikkia tarjoava seuran klubi.

Seura järjestää myös vuotuiset kirjamessut, yhteistyössä kirjaston kanssa. Yhteiskäyttötavaroita on hankittu seuralle vähitellen, alkaen kaupunginosatapahtumissa tarvittavista teltoista, pannuista, äänentoistolaitteista. Yhteiskäyttövene ”Ruma Ankanpoikanen” on kaikkea muuta kuin nimensä mukainen: se on käsin veistetty 1890-luvun mallin mukainen soutu-/purjevene! Myös konttipyörä, porakoneita yms. on nykyään lainattavissa seuralta.

Kaupunginosan viestintää Roihuvuori-seura hoitaa oman kaupunginosasivun https://kaupunginosat.fi/roihuvuori/ kautta sekä some-kanavien ja jäsenkirjeiden avulla. Kerran vuodessa, toukokuussa, kootaan omin voimin myös kylälehti.

Roihuvuori-seuran palkkaama toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä on monen kaupunginosan aktiviteetin taustavoima. Palkkarahoitus anotaan joka vuosi uudelleen kaupungin asukasosallisuuden avustuksista. Rahoitus tuottaa alueelle monenlaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa aktiviteettia erittäin kustannustehokkaasti. Olisipa hienoa, jos tulevaisuudessa kaikissa Helsingin kaupunginosissa olisi vastaavanlainen koordinaattori!  

Roihuvuori-seuran kehitystarina perustoimintaa harjoittavasta kaupunginosayhdistyksestä monialaista yhteisöllistä toimintaa koordinoivaksi kaupunginosatoimijaksi on inspiroiva. Lähiyhteisöllisyyden kehittäminen vahvistaa sekä alueen sisäistä että ulkoista identiteettiä. Kaupunginosan yhteisöllisyys ja yhteistoiminta houkuttelee myös alueelle yhä uusia asukkaita ja vahvistaa sen elinvoimaa entisestään.

Pirjo Tulikukka
Kirjoittaja on Helka ry:n toiminnanjohtaja

Vuoden 2022 HANAMI-juhlintaa, etualalla Iirislammikko ja karppiviiriit (kuva. Roihuvuori-seura)
Vuoden 2022 HANAMI-juhlintaa, etualalla Iirislammikko ja karppiviiriit (kuva. Roihuvuori-seura)