(Kuva: Matti Lipponen)
Vuorikadun korkeimmalla kohdalla Helsinki Think Companyn tiloissa istui tammikuussa 2015 ison pöydän ääressä keskustelemassa joukko silmin nähden hyvin innostuneita helsinkiläisiä. Mistä oli kysymys?
Puheenaiheena olivat Helsingin merkittävät luonto- ja kulttuuriympäristöt sekä niiden asema kaupunkisuunnittelussa. Pöydän ympärille oli saapunut ihmisiä monelta puolelta kaupunkia ja saman vuoden keväällä heistä muotoutui Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike. Alkuaikoina tapaamiset olivat usein jännittävissä paikoissa, kuten Sinebrychoffin taidemuseon kellarissa ja Gammelstadens ungdomsföreningin Berghyddanilla sekä Sjökullan torpalla Vuosaaressa.
Kokoavana ajatuksena oli kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Helsinkiin. Kansallinen kaupunkipuisto on eräänlainen urbaani kansallispuisto, joka kokoaa yhteen arvokkaita luonto- ja kulttuuriympäristöjä. Puistokokonaisuuden osat liittyvät toisiinsa viher- tai siniyhteyksien eli maa- tai vesiyhteyksien kautta. Nykyään Suomessa on yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa. Uuden puiston perustamista ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä ympäristöministeriön kriteerit. Hakeva kaupunki päättää itse aluerajauksesta sekä hoito- sekä käyttösuunnitelmasta ja ympäristöministeriö vahvistaa uusien puistojen aseman. Minua konseptissa viehätti erityisesti se, että luonto- ja kulttuuriympäristöt ovat molemmat mukana.
Osallisuuspilotti automaattiohjauksella
Aloitteessa kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi oli allekirjoittajina valtaosa Helkan kaupunginosayhdistyksistä sekä merkittävimmät pääkaupungissa vaikuttavat luontojärjestöt. Helmikuussa 2017 olimme sitten tilanteessa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti valtuustoaloitteen perustamisselvityksen laatimisesta ja pian sen jälkeen kaupunginhallitus päätti, että perustamistyö on samalla pilottihanke Helsingin uudessa osallisuusmallissa. KKPH! -liikkeelle alkoi uusi ja hieman erilainen ajanjakso.
Osallisuuspilotti tarkoitti käytännössä sitä, että liike sai muutamia edustajia mukaan perustamisselvitystä valmistelevan kaupungin työryhmän kokouksiin. Työryhmän työtä ohjasi kaupungin hankkeelle osoittama ohjausryhmä. Hyväksytyn valtuustoaloitteen perusteluissa oli mukana ajatus laajasta idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuvasta uuden ajan urbaanista kaupunkipuistosta. Idea laajasta alustavasta selvitysalueesta sai tukea kaupungin järjestämässä karttatyöpajan karttaluonnosteluissa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Työryhmän keskusteluissa kuitenkin ilmeni, että työpajoista ym. tehtävät johtopäätökset tehtiin yleensä muualla kuin työryhmän kokouksissa.
Päätöksenteon hetki tulollaan
Marraskuussa 2019 hanke on kuitenkin lähestymässä päätöksentekoa ja myös kaupunkipuistohankkeen virkamiestyönä laaditun esiselvityksen luonnos on julkaistu kaupungin nettisivuilla. Kysymys kuuluukin nyt; lähteekö Helsinki perustamaan kansallista kaupunkipuistoa vai ehkä kuitenkaan ei?
Esiselvitysraportissa on esillä kolme eri rajausvaihtoehtoa Helsingin kansalliseksi kaupunkipuistoksi eli VE1, VE2 ja VE3. Raportissa on vahvasti esillä myös vaihtoehto VE Nyky +, joka jättäisi kansallisen kaupunkipuiston perustamatta ja pohjaisi sen sijaan lähinnä VISTRA-suunnitelmaan eli viheralueille pari vuotta sitten laadittuun viheralueiden strategiseen kehittämiskuvaan. Mitään kansalliseen kaupunkipuistoon liittyvää oikeudellisesti vahvaa jatkuvuuden ajatusta ei tähän vaihtoehtoon kuitenkaan sisältyisi. Raporttiluonnos kävi elokuussa käsittelyssä kaupungin johtoryhmässä, joka halusi kuitenkin vielä konsulttityönä tilattavan kaupunkitaloudellisten vaikutusten arvioinnin. Raportti palaa joulukuussa tai mahdollisesti vasta tammikuussa täydennyttynä johtoryhmään, joka linjaa tarkemman päätöksenteon ketjun jatkon osalta.
KKPH! -liikkeen vahva näkemys asiassa on, että vain laaja aluerajaus VE1 vastaa kaupunginvaltuuston hyväksymän aloitteen sisältöä sekä hankkeen yhteydessä järjestetyissä avoimissa karttakyselyissä ja työpajoissa muodostunutta käsitystä rajauksesta. Laaja verkostomainen alustava aluerajaus sai yksimielistä julkista poliittista tukea myös viime keväänä yhteistyössä Helkan ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa järjestetyssä asukastilaisuudessa Oodissa monelta kaupunkiympäristölautakunnan jäseneltä ja kaupunginvaltuutetulta useasta eri poliittisesta ryhmästä. Myös Helkan jäsenyhdistyksien kannattaa olla kaupunginosatasolla yhteydessä paikallisiin kaupunginvaltuutettuihin ja muihin poliittisiin päättäjiin laajan esiselvitysalueen puolesta.
Lisätietoja:
www.kaupunkipuisto.fi
www.hel.fi/kaupunkipuisto
Matti Lipponen
Kirjoittaja on Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen jäsen.
