1. YLEISTÄ
Vuoden teema: alueellinen yhteistyö
Helka, eli Helsingin kaupunginosayhdistysten Liitto ry, on 69:n kaupunginosatoimintaa harjoittavan jäsenyhdistyksen muodostama poliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö.
Helkan toiminnan painopiste vuonna 2007 on alueellinen yhteistyö. Pääkaupunkiseudun myönteisen demokratiakehityksen varmistamiseksi on alueellisuuden ja paikallisuuden asemaa vahvistettava kehityksen seutuistumisen vastapainona. Helka haluaa keskittää resurssejaan erityisesti alueellisten yhteistyömallien tutkimiseen, kehittämiseen ja esittelyyn. Tätä toteutetaan sekä liiton normaalina toimintana että osana "Kansalaiskanava – seutuyhteistyötä paikallistasolla" -projektia. Kansalaiskanavassa työstetään seudullisuuden ja paikallisuuden suhdetta aina kaupunkiohjelmakauden 2007 loppuun saakka, jolloin projektin tuottama vuorovaikutuksen toimintamallin kuvaus esitellään laajasti asukkaille ja hallinnolle (projektista tarkemmin: LIITE 2).
Myönteinen mediatilan haltuunotto kuuluu olennaisesti järjestöjenkin uudistuvaan toimintakulttuuriin. Vuoden 2007 aikana Helka satsaa yhteisökuvansa (imagon) aktiiviseen edistämiseen yhä tietoisemmin. Laajeneva yhteistyö, verkottuminen ja kumppanuudet kehittävät Helkan ja samalla koko kaupunginosatyön yhteisökuvaa. Samalla tavoin jokainen Helkan jäsenyhdistys toimii Helkan ja koko sen jäsenkunnan "käyntikorttina". Jäsenjärjestöjen myönteistä näkymistä ja aktiivista oman viestinnän roolia tuetaan erityisesti kaupunginosasivujen kautta. Helka keskittyy Kotikadun sisältöjen laatuun sivustojen määrän kasvattamisen sijasta. Kotikadun koulutus- ja tukitoimintoja selkiytetään ja osa resursseista kohdennetaan mambo-julkaisujärjestelmän uuteen, käyttäjäystävällisempään versioon siirtymisen.
Helkan hallituksen jäsenten aktiivisuus ja osaamispääoma on Helkan oman toiminnan ydinresurssi. Toimintavuoden teemaan nivoutuen suurpiiri- ja alueyhteistyötä vahvistetaan. Hallituksen jäsenen toimenkuvaa suurpiirin edustajana kirkastetaan, mm. panostamalla entistä enemmän suurpiiritapaamisiin ja suurpiirien omaehtoiseen viestintään.
Helkan YKS-projektit sekä asiantuntijuus mm. Helsingin kaupungin turvallisuusstrategiaa koonneessa työryhmässä vahvistavat hallinnon kiinnostusta asukaslähtöiseen turvallisuustyöhön ja rakentavat vahvaa pohjaa lisäresurssien saamiseksi kaupunginosien turvallisuustyöhön (ks. LIITE 3).
Kaupunginosien kotisivujen hyödyntämistä safety-kartoitustyössä tutkitaan. Samoin tutkitaan mahdollisuutta nivoa liikenneturvallisuusteema kotialueiden safety-työhön. Liikenneteema säilyttää laajemminkin paikkansa yhtenä Helkan ’kestoteemoista’ ja aktiivista osallistumista mm. pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisen vuorovaikutustilaisuuksiin jatketaan myös v. 2007.
2. TOIMINTA
2.1 PALVELUT JÄSENYHDISTYKSILLE
2.1.1 Viestinnän palvelut
Helkan viestintäpalveluihin panostetaan ennen kaikkea Kotikadun kautta. Kaupungin kotisivut liittyvät alueellinen yhteistyö -teemaan olennaisena osana. Kotikatua kehitetään erityisesti alueellisen verkottumisen mahdollistajana. Kotisivustojen lukumäärän kasvattamisen sijaan satsataan niiden laatuun ja sisältöihin. Järjestelmäpohjia tarjotaan halukkaille kaupunginosille edelleen veloituksetta ja koulutus-/tukitoimintaa jatketaan. Vuonna 2007 pyritään testaamaan ja toteuttamaan käytännössä hallintokuntien tiedotteiden (erityisesti hkr) syöttöä Helkan julkaisujärjestelmän kautta suoraan kaupunginosien kotisivuille. (tarkemmin: LIITE 1).
Kotikatuverkosto on keskeinen työkalu myös Helkan Kansalaiskanava-projektin vuorovaikutuksen toimintamallissa. Projektissa tutkitaan ja kehitetään myös paikkatiedon keruun ja kaksisuuntaisen tiedon välittämisen mahdollisuuksia. (tarkemmin: LIITE 2).
Edellisvuosina käynnistettyä jäsenkampanjointia jatketaan ja tuetaan. Suurpiiri- ja alueellisen yhteistyön vahvistamisen kautta kaupunginosatyön näkyvyys lisääntyy ja tuo uusia mahdollisuuksia sekä jäsenhankintaan että uusien aktiivien mukaan houkutteluun. ’Kättä pidempää’ tässä työssä tarjoaa edelleen Helka-esite.
Helkan sisäiseen viestintään liittyvää intranetin käytön mahdollisuuksien laajentamista tutkitaan (mm. keskusteluominaisuudet). Intranet -toiminto on tarjolla myös uuden julkaisujärjestelmän piirissä oleville jäsenyhdistyksille. Helkan kotisivut palvelevat jo jäsenyhdistyksiä jatkuvan tiedottamisen kanavana. Jäsentiedotteiden toimittamista jatketaan 4-5 kertaa vuodessa. Vuoden teema edellyttää suurpiiriyhteistyön kehittämistä. Suurpiiritapaamisia kehitetään viestinnän ja verkottumisen tueksi.
Ulkoiseen viestintään liittyvää Helkan julkaisujärjestelmän tarjoamaa kehittämisen ja järkeistämisen potentiaalia pyritään hyödyntämään entistä tehokkaammin. Helkan omien nettisivujen rakennetta kehitetään ja selkiytetään, samoin sisältöjen lisäämiseen ja monipuolistamiseen panostetaan. Osa-aikaisen henkilön jatkaminen Helkan viestinnän apuna pyritään turvaamaan. Helkan omaa tunnettuutta ja imagoa kehitetään, mm. tarjoamalla pyydetty asiantuntijapanos työryhmissä ja seminaareissa sekä vahvistamalla mediasuhteita ja lehdistötiedottamista. Helka-esitettä jaetaan aktiivisesti tilaisuuksissa ja vierailujen yhteydessä. Jäsenille esitettä jaetaan Helkan tilaisuuksissa, ja sitä on saatavilla Helkan toimistolta. Jäsenjärjestöjen toimintaa tuetaan tiedottamalla kokemuksen kautta parhaiksi havaituista käytännöistä.
2.1.2 Koulutuspalvelut
Jäsenistölle suoraan suunnattavissa koulutuksissa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita (mm. Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto) ja yhteistyökumppaneita. Toimintavuonna 2007 hyödynnetään työväenopiston pohjoisen alueopiston koulutustarjous alueelliseen kehittämiseen liittyvästä asiantuntijaluentosarjasta. Toteutetaan vuoden aikana alueellisen yhteystyön parhaisiin käytäntöihin ja malleihin pureutuva seminaari. Tutkitaan koulutusyhteistyön mahdollisuudet myös Suomen kotiseutuliiton kanssa (erityisesti kaavoitukseen liittyvät osallistumisteemat tai muut seudullisuuteen liittyvät teemat).
Omana koulutustoimintana jatketaan Kotikadun julkaisujärjestelmäkoulutuksia kaupunginosien kotisivujen käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi (ks. LIITE 1). Kaikista omien projektien koulutuksista ja seminaareista tiedotetaan jäsenkunnalle aktiivisesti.
Yhteistyötä Helsingin kaupungin virastojen kanssa jatketaan mm. järjestämällä koulutusta ja/tai seminaareja myös monien muiden yhteistyötahojen, erityisesti projektikumppanien kanssa ajankohtaisista teemoista. Helkan hallituksen jäsenet voivat edellisvuoden periaatepäätöksen mukaan osallistuvat liiton edustajana Helkan toiminnan kannalta tärkeisiin seminaareihin tai koulutuksiin. Koulutuksen anti välittyy hallitukselle, joka voi viestiä siitä edelleen jäsenkunnalle.
Kansalaiskanava -projektissa järjestetään foorumeja ja seminaareja. Projektin kohdealueella edistetään aluefoorumitoimintaa (ns. raja-aluefoorumit). Vuoden 2007 lopulle ajoittuu projektin päätösseminaari, jossa toimintamallia esitellään laajasti kaikille kumppaneille ja sidosryhmille. Seminaarisuunnitelmat tarkentuvat vuoden mittaan tehtyjen valintojen pohjalta. Seminaarit ovat avoimia myös Helkan jäsenille. (Lisää Kansalaiskanavasta: LIITE 2).
Välitetään jäsenistölle jatkuvasti tietoa yhteistyökumppaneiden tarjoamista (mm. Kamppi-Kluuvi-turvallisuusprojekti) sekä muista hyödyllisistä koulutuksista ja seminaareista.
2.1.3 Muut asiantuntijapalvelut ja jäsenedut
Helka toimii jäsentensä edustajana ja asiantuntijana tapaamisissa ja tilaisuuksissa hallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kaikissa kohtaamisissa Helka pyrkii tuomaan esiin asukasnäkökulmaa sekä jäsenkentältä saatua palautetta. Näistä tarkemmin luvun 3. kohdissa 3.2 – 3.5.
Koulutusten ja seminaarien lisäksi Helka järjestää vuosittain jäsenyhdistysten virkistystä ja verkottumista palvelevan merellisen puheenjohtajapalaverin. Tilaisuutta kehitetään jatkossa varsinkin suurpiiriyhteistyön näkökulmasta ja sen painopisteenä säilyy edelleen myös virkistäytyminen.
Vuoden 2007 aikana tutkitaan mahdollisuutta tarjota veloituksetta karttaleikkeitä paikkatiedon keruun ja rakentamisen pohjaksi kaupunginosien kotisivustoille. Neuvotteluja kiinteistöviraston kaupunkimittaus-osaston kanssa asian konkretisoimiseksi jatketaan. Yhteistyötä arkea helpottavien hankkeiden (kuten esim. ARJA-hankkeen paikallinen palvelutiski-konsepti) kanssa jatketaan, pyrkien kehittämään kaupunginosia ja niiden asukkaita konkreettisesti hyödyttäviä sovelluksia.
Helka maksaa kaupunginosayhdistysten puolesta Teostolle menevät maksut (n. 450 €/ vuodessa). Sopimuksen johdosta jäsenyhdistysten ei tarvitse suorittaa tekijänoikeusmaksuja pääsymaksuttomissa tilaisuuksissaan tapahtuvista musiikkiesityksistä.
Hiidenkivi-lehden vuosikerta lähetetään jokaisen jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle Suomen kotiseutuliitolle suoritettavan jäsenmaksuosan tuomana jäsenetuna.
2.2 VAALIMINEN
Vaalimisteema on tärkeä osa Helkan perustoimintaa. Lähiympäristön viihtyisyys ja kaupunginosien kulttuuriympäristöjen hoito sisältyy lähes kaikkien jäsenyhdistysten toimintaperiaatteisiin. Aihepiirin lainsäädännöstä, kansainvälisistä suuntauksista, kiinnostavista kohteista ja toimintatavoista välitetään jatkossakin ajankohtaista tietoa jäsenille erityisesti tiedottamalla ja koulutusten kautta.
Kaupunginosien kulttuuriympäristön vaalimista konkretisoi Helkan ”Rakennukset kertovat” -projekti, jossa on koottu ja toimitettu arkkitehtuuri- ja rakentamistyylejä käsittelevä kansantajuinen opetusaineisto. Aineistosta painetaan vuodenvaihteessa pehmeäkantinen julkaisu. Vuoden 2007 kuluessa aineistosta tuotetaan helppokäyttöinen nettiversio. Aineistosta pyritään järjestämään painoversion valmistuttua julkistamistilaisuus ja/tai pieni seminaari, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä rakennusvalvontaviraston kanssa (lue tarkemmin: LIITE 4).
2.3 LAUSUNNOT JA KANNANOTOT
Helka ottaa kantaa Helsingin ja pääkaupunkiseudun kannalta keskeisiin, laajoihin ja merkittäviä asukasmääriä koskeviin hankkeisiin ja aloitteisiin. Kannanottoja ja lausuntoja voidaan tehdä myös kulttuuriympäristöön liittyvistä hankkeista, varsinkin valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä kohteista. Kannanotot julkaistaan Helkan kotisivuilla ja tärkeinä pidetyt toimitetaan myös tiedotusvälineille.
3. YHTEISTYÖ
3.1. JÄSENTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ
Hallituksen suurpiiriyhteistyötä katalysoivaan rooliin panostetaan toimintavuoden teeman mukaisesti. Erityisesti Helkan hallituksen jäseniltä edellytetään aktiivista viestinnällistä otetta alueellisen yhteistyön ja verkottumisen edistämiseksi. Jäsenistön ja Helkan yhteistyötä ja tiedonkulkua edistetään parhaiten vahvistamalla ja tukemalla sähköisen viestinnän valmiuksia (ks. luku 2).
Helka ylläpitää myös konkreettisia tapaamismahdollisuuksia jäsenistön kesken. Jäsenyhdistyksille tarjoutuu vuoden mittaan tilaisuus tavata toisiaan ja verkottua suurpiiritapaamisissa, koulutuksissa ja seminaareissa, virastojen järjestämissä osallistumistapaamisissa, Helkan vuosikokousten yhteydessä sekä puheenjohtajapalaverissa (ks. myös luku 2.1.3).
3.2 YHTEISTYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON KANSSA
Luottamuksellisia suhteita Helsingin kaupungin ja hallintokuntien johtoon ylläpidetään ja vahvistetaan. Kaupunginosatoiminnan merkityksestä ja alueellisen yhteistyön hyödyistä viestitään kaupungin johdolle ja hallintokunnille kaikissa kontakteissa. Turvattomuuskehitys estää luovuutta, kun taas viihtyisät ja turvalliset kaupunginosat ovat asukkaista kumpuavan innovatiivisuuden edellytys. Oman lähiympäristönsä kehittämisestä kiinnostuneet aktiiviset asukkaat ovat elinvoimaisten kaupunginosien ’primus motor’ ja siten Helsingin ja pääkaupunkiseudun parasta resurssia globalisoituvassa maailmassa. Kaupunginosatyön toimintaedellytysten parantaminen on Helkan perustehtävä. Oman elinympäristön kehittämisinto, kaupunginosatoiminnan piirissä tehtävä vapaaehtoistyö sekä paikallisen tiedon ja ymmärryksen tuottaminen saavat Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kukoistamaan. Helka osallistuu mm. Helsingin kehittyvään turvallisuusyhteistyöhön aktiivisena toimijana (ks. luku 3.1.2.).
Ylläpidetään hyviä vuorovaikutussuhteita ennen kaikkea kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa, etsien ja suunnitellen yhdessä yhä toimivampia yhteistyön muotoja. Kaupunkisuunnittelua koskevaan keskusteluun osallistutaan aktiivisesti ja tärkeitä rakennus- ja kaavoitushankkeita seurataan ja niihin otetaan kantaa. Viritellään vuoden aikana uuden swot-kierroksen käynnistämistä kaupunginosissa. Stop Töhryille- ja Siisti Stadi –projektiyhteistyössä ollaan mukana edellisvuosien tapaan. Helkan edustaja tuo viestiä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston Helsingin luonnonhoidon strategiaa valmistelevaan työryhmään aina työn valmistumiseen saakka. Osallistutaan aktiivisesti (jäsenkunnan kautta) rakennusviraston uudentyyppisten aluesuunnitelmien laadintaan. Myös esteettömyysteemaan liittyvään "Helsinki kaikille"-projektiin osallistutaan tarpeen mukaan.
Rakennusvalvontaviraston kanssa jatketaan hienosti konkretisoitunutta yhteistyötä (”Rakennukset kertovat” -julkaisu) mm. Helsingin tulevan arkkitehtuuripoliittisen ohjelmatyön puitteissa. Kaupunginosayhdistysten kokoontumis- ja toimintatilojen tilanne kartoitetaan ja Kiinteistövirastoon pyritään luomaan yhteyksiä asian edistämiseksi.
Sosiaalitoimen (ja erityisesti Terve ja Turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan) ja kulttuuritoimen kanssa jatketaan monivuotista hedelmällistä yhteistyötä. Helsingin terveyskeskuksen palvelurakenteen muutosten ja niihin liittyvien päätösten valmisteluprosesseihin pyritään tuomaan Helkan jäsenkunnan näkökulmaa.
Ympäristökeskuksen v. 2006 käynnistyneen LUMO-ohjelman (H:gin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma) valmisteluun osallistutaan Helkan nimeämän edustajan välityksellä.
Helka on osallistunut vuoden 2006 aikana aktiivisesti Helsingin kaupungin uutta turvallisuusstrategiaa kokoavan työryhmän toimintaan, jossa on edustettuna kaupungin keskeiset virastot sekä pelastus- ja poliisitoimi. Helkan rooli Helsingin asukaslähtöisen turvallisuustyön asiantuntijana on vahvistunut jatkuvasti. Vuoden 2006 aikana Helka koordinoi kaupungin toimeksiannosta kansainväliseen Share-(EU)-hankkeeseen liittyvän valmistelutyön. Helka toimii myös yhtenä kaupungin keskeisistä yhteistyö-kumppaneista v. 2006 käynnistyneessä parivuotisessa Kamppi-Kluuvi -kokonaisturvallisuus-projektissa, koordinoiden sen asukasyhteistyöosuutta. Helka toivoo, että Helsingin kaupunki satsaisi tulevaisuudessa yhä enemmän resursseja asukaslähtöisen turvallisuustyön jatkuvuuden ja edellytysten turvaamiseksi nimenomaan Helkan kautta.
Helka osallistuu osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämiseen kaupungin hallinnon kanssa konkreettisesti Suomen Kuntaliiton v. 2004 lopulla starttaamassa 4-vuotisessa Demokratiatilinpäätös -hankkeessa (osana sisäasiainministeriön kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa). Hankkeen tarkoituksena on kehittää kuntademokratian eri ulottuvuuksia kuvaava mittaristo, jolla voidaan arvioida kunnan demokratian tilaa ja sen kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä. Hankkeessa pohditaan sekä kunnan edustuksellisen demokratian että kuntalaisten suoran osallistumisen kehittämistä yhdessä kuntien poliittisen ja ammatillisen johdon sekä kansalaistoimijoiden kanssa. Helsinki on ainoita hankkeeseen osallistuvia kuntia, joka on kutsunut kansalaistoimijoiden edustajan (Helkasta) ohjausryhmäänsä.
3.3 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ
Helka vahvistaa yhteistyösuhteita muiden pääkaupunkiseudulla kaupunginosatyötä tekevien keskusjärjestöjen kanssa (mm. EKYL, Vantaan Kotiseutuliitto, EOK, VOK).
Helkan "Kansalaiskanava – seutuyhteistyötä paikallistasolla" -projektissa tehdään koko pääkaupunkiseudun laajuista yhteistyötä asukasnäkökulmasta. Kansalaiskanavassa kehitetään kunta- ja sektorirajat ylittävää vuorovaikutuksen toimintamallia pääkaupunkiseudun kansalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille. Sen puitteissa mietitään myös vuorovaikutuksen arviointia seutudemokratian tueksi. Kansalaiskanava tekee läheistä yhteistyötä myös meneillään olevan Helsingin ICING-hankkeen (EU-hanke) kanssa sekä Demokratiatilipäätös-hankkeen Helsingin osuuden kanssa (Lue lisää: LIITE 2).
3.4 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Helkan YKS2-projektissa vahvistetaan kotialueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Helka osallistuu tämän, myös safety-toimintamalliksi kutsutun toimintatavan kansainväliseen levittämiseen liittyvän Share-hankkeen valmisteluun. Hanke on EU-rahoitteinen, ja mahdollisen myönteisen päätöksen aikanaan toteutuessa Helka on mukana hankkeessa asukastoiminnan organisoinnin ja viestinnän osalta. (Lue tarkemmin: LIITE 3).
3.5 MUU YHTEISTYÖ
Suomen Kotiseutuliiton kanssa jatketaan konkreettista yhteistyötä mm. koulutusten merkeissä. Tutkitaan toimintavuoden aikana mahdollisuudet yhteisten koulutusteemojen löytämiseksi ja koulutusten toteuttamiseksi. Tiedotusyhteistyö Euroopan rakennusperintöpäivän tiimoilta jatkuu; vuonna 2007 päivien teemana on "Julkisen sisätilat". Helka osallistuu aiempien vuosien tapaan valtakunnallisiin kotiseutupäiviin, jotka pidetään v. 2007 Salossa.
Helka verkostoituu ja solmii yhteistyösuhteita myös muiden osallistumista ja vuorovaikutusta kehittävien yhteistyökumppanien ja hankkeiden kanssa (mm. sisäministeriön Kansanvalta.fi -portaalihanke, Kuntaliiton osallistumisen kehittämishankkeet, Espoon OPUS-hanke)
4. JÄSENISTÖ JA HALLINTO
4.1 Jäsenet
Helkan jäseninä 69 kaupunginosatoimintaa harjoittavaa yhdistystä.
4.2 JÄSENYYDET
Helka on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.
4.3 VUOSIKOKOUKSET
Helkan sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Niissä käsitellään sääntömääräiset asiat sekä jäsenyhdistysten käsiteltäviksi esittämät asiat. Kokousten yhteydessä esitellään ajankohtaisia ja
tärkeitä aiheita alustuksin. Vuonna 2007 tutkitaan mahdollisuutta ’jalkauttaa’ vuosikokoukset suurpiireihin, jolloin halukas suurpiiri/jäsenyhdistys voisi tarjota tilat ja osallistua mahdollisuuksien mukaan myös tarjoiluun, sekä saada lyhyen tilaisuuden esitellä omia ajankohtaisia teemojaan koko jäsenkunnalle.
4.4 HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA EDUSTUKSET
Helkan hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä varajäsenineen sekä asiantuntijajäsen. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta, tarvittaessa useamminkin. Vastuu liiton toiminnasta ja sen kehittämisestä kuuluu koko hallitukselle.
Helkan viestintää, Kotikatua, koulutusta, vaalimista ja toiminnan resursointia pyritään kehittämään tasapainoisesti. Toimintavuoden aikana hallituksen jäsenten toimenkuvaa kirkastetaan ja rekrytointiprosessia kehitetään. Helkan hallituksen jäseniltä edellytetään jatkossa entistä aktiivisempaa otetta ja jaettua vastuun kantamista Helkan toiminnan ydinalueista. Hallituksen jäsenien erityisosaamisalueita hyödynnetään aktiivisesti Helkan toiminnassa.
Työryhmien käyttämistä toiminnan eri teemojen työstämisessä jatketaan. Hallitus kokoaa keskuudestaan työryhmiä joustavasti ja tarpeen mukaan. Helkan kannanottojen ja lausuntojen laadinnan prosessia kehitetään siten, että aiheet voidaan esitellä hallitukselle ajoissa ja lausunnot toimittaa perille aina määräaikaan mennessä.
Kansalaiskanava-projektin etenemisestä viestivät hallitukselle ja jäsenistölle projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja (molemmat toimivat Kansalaiskanavan ohjausryhmässä) sekä Helkan puheenjohtaja (Kansalaiskanavan johtoryhmän pj).
Helkan edustukset Helsingin kaupungin turvallisuustyöhön liittyvissä työryhmissä (mm. Kamppi-Kluuvi -kokonaisturvallisuushanke) sekä Demokratiatilinpäätöshankkeen ohjausryhmässä jatkuvat vuonna 2007. Vuoden 2007 puolelle jatkuvat myös edustukset Helsingin luonnonhoidon strategiaa miettivässä työryhmässä sekä Helsingin luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmaa kokoavassa työryhmässä. (Lisää aiheesta: luvut 3.1.1 ja 3.1.2)
4.5 HENKILÖKUNTA JA TOIMISTO
Helkan henkilökunnan muodostavat toiminnanjohtaja ja osapäiväinen kotikatu-vastaava. Toimistolla työskentelevät myös Kansalaiskanavan projektipäällikkö ja sen osa-aikainen projektityöntekijä. Projektityöntekijän toimeen on yhdistetty Helkan viestinnän tehtäviä. Osa-aikainen henkilöresurssi Helkan viestinnän tehtäviin pyritään aktiivisesti turvaamaan (joko edellä mainitulla tai muulla järjestelyllä) toimintavuodeksi 2007.
Helkan toimisto sijaitsee osoitteessa Unioninkatu 28 B, 00100 HELSINKI. Toimisto on myös hallituksen, sen työryhmien sekä Helkan projektien ja yhteyshenkilöiden tapaamisten ja kokousten pitopaikka. Peruskäytöstä vapaina aikoina tilaa voivat varata käyttöönsä myös jäsenyhdistykset.
5. TALOUS
5.1 RAHOITUS
Vuoden 2007 rahoitustarve on 148 400 euroa. Päärahoituslähteet ovat Helsingin kaupungin avustukset, jäsenyhdistysten maksamat jäsenmaksut sekä projektikohtaiset määrärahat. Kaupungin osuus muodostuu toiminta-avustuksesta (vuonna 2006 noin 42 000 euroa) ja erikseen haettavasta avustuksesta Kotikadun ylläpitoon ja kehittämiseen. Jäsenmaksujen (n. 6 400 euroa) osuus budjetista on noin 4 %.
Vuoden 2007 toiminta-avustus sekä Kotikatu-avustus ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Nykyisen toiminnan ylläpitäminen vaatii aktiivista menojen suunnittelua ja budjettiseurantaa. Toimintarahoituksen turvaamiseksi pidetään yhteyttä kaupungin viranomaisiin aktiivisesti. Vuoden 2007 avustuksista Helka saa tiedon vuoden 2007 alussa.
Helkan laajeneva toimenkuva edellyttää taloudellisen pohjan jatkuvaa vahvistamista. Vuonna 2007 toimisto ja hallitus toimivat taloudellistan resurssien lisäämiseksi ja kartoittavat rahoituspohjan laajentamisen mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti, mm. uusien projektien kautta.
5.2 VARAINHANKINTA
5.2.1. Jäsenmaksut
Vuonna 2006 Helkan jäsenmaksut ovat olleet: 76 € (kun jäsenyhdistyksen jäsenmäärä on alle 100), 101 € (jäsenmäärä 100-500), 126 € (jäsenmäärä 501-1000) ja 151 € (jäsenmäärä yli 1000). Vuosikokous määrää vuoden 2007 jäsenmaksujen suuruuden. Jäsenmaksujen suuruudesta päätettäessä otetaan huomioon jäsenyhdistysten taloudelliset resurssit.
5.2.2. Kaupungin tuki
Helka pitää aktiivisesti yhteyttä Helsingin kaupunkiin ja sen eri hallintokuntiin toimintansa ja projektiensa kautta. Virka- ja luottamushenkilöiden kanssa käytävässä jatkuvassa vuoropuhelussa pyritään tuomaan esille kaupunginosatyön ja hyvän vuorovaikutuksen kehittämisen tärkeys kaupungille.
Helkan asiantuntijapanoksen kasvava kysyntä kaupungin työryhmissä ja monenlaisessa asiantuntijayhteistyössä kertoo luottamuksen vahvistumisesta Helkan kykyyn kanavoida asukasnäkökulmaa yhteistyökykyisesti ja uskottavasti. Alueellisen tiedon tuottaminen ja välittäminen hallinnon ja päättäjien käyttöön sekä osallistuminen moniin työryhmiin ja yhteistyöprojekteihin (luku 3.1) tuottaa kaupungille merkittävää taloudellista säästöä ja asuinympäristöjen laadun ja viihtyisyyden kehitystä.
Helka pyrkii konkretisoimaan ja tekemään näkyväksi kaiken sen hyödyn, jonka kaupunginosayhdistysten valtava vapaaehtoispanos kaupungille tuo. Näin pyritään turvaamaan kaupungin Helkalle tarjoama vuotuinen taloudellinen tuki (toiminta-avustus), joka mahdollistaa Helkan organisaation perustoiminnot. Yhteistyö Helsingin hallintokuntien kanssa on kuitenkin jatkuvasti tiivistynyt ja ’ammattimaistunut’. Helkan tarjoamaa asiantuntemusta käytetään yhä enemmän erilaisissa kaupungin strategisissa työryhmissä ja verkostoissa. Tämä kehitys on lisännyt erityisesti henkilöresurssien tarvetta (ja sitä kautta taloudellista painetta). Helkan toiminnan uusi suunta perustetaan paljolti Kansalaiskanava-projektin kautta vuoden 2007 lopulla kiteytyvään vuorovaikutuksen toimintamalliin. Toimintavuoden lopulla hahmottuva mahdollinen toiminnan kokonaisuudistus edellyttää tuolloin myös resursoinnin linjausten kokonaisvaltaista päivittämistä.
Kaupungin taloudellisen tuen turvaamiseksi ja kasvattamiseksi yhteydenpitoa ja tiedotusta kaupungin johtoon ja päättäjiin kehitetään määrätietoisesti.
Mahdollisuuksia Helkan ja sen jäsenkunnan hyväksi tehtävän työn lisäresursoimiseen tutkitaan, ideoidaan ja hyödynnetään aktiivisesti.
5.2.3 Kotikatu
Kotikatu-rahoitus pyritään säilyttämään toimintavuonna 2007 vähintään ennallaan. Kaupungille ja sidosryhmille raportoidaan Kotikadun edistysaskelista ja kaupungin viranomaisten kanssa neuvotellaan tarvittavan rahoituspohjan turvaamiseksi. (Ks. LIITE 1).
5.2.4 Muu varainhankinta
Projektitoiminnalla on ollut jatkuvasti kasvava merkitys Helkan toiminnan rahoituksessa. Kansalaiskanava -projektin rahoitus jatkunee kaupunkiohjelmankauden 2007 loppuun edellisvuosien suuruisena. (lue tarkemmin: LIITE 2). Kaikki Helkalle tarjoutuvat projektimahdollisuudet tutkitaan ennakkoluulottomasti.
Tutkitaan mahdollisuuksien mukaan myös EU-rahoituslähteitä. Helka on mukana kumppanina Helsingin kaupungin Share-hankkeessa jos rahoitus toteutuu (tieto tullee v:n 2007 aikana). Helkan hallitus voi halutessaan nimetä varainhankinnan tueksi erillisen työryhmän.
TOIMINTASUUNNITELMAN LIITTEINÄ HELKAN PROJEKTIT:
Liite 1: KOTIKATU -projekti
Liite 2: KANSALAISKANAVA -projekti
Liite 3: Helkan turvallisuusyhteistyö-projektit
Liite 4: Helkan muut projektit
KOTIKATU-PROJEKTI LIITE 1.
Kotikadun yleistavoitteiden toteuttamista jatketaan vuonna 2007; kaupunginosien kotisivujen avulla pyritään tuottamaan ja välittämään paikallista tietoa, mahdollistamaan asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, vaalimaan paikalliskulttuuria sekä kehittämään kaupunginosien imagoa ja tuomaan esiin sen omaleimaisuutta.
Helka tarjoaa yhdistyksille edelleen ilmaista kotisivutilaa Kotikatu-palvelimeltaan, jolta saa käyttöönsä www-osoitteen tyyliin www.kaupunginosat.net/nimi. Kaupunginosasivut muodostavat vähitellen laajenevan virtuaalisen kaupunginosaverkoston, www.kaupunginosat.net -portaalin, josta löytyy ja jossa tuotetaan paikallista tietoa yhteisellä foorumilla ja joka tuo kaupunginosille näkyvyyttä ulospäin.
Kotikadun tärkein käytännön tavoite on edelleenkin tarjota uutta julkaisujärjestelmää kaupunginosien kotisivujen rakentamiseen ja ylläpitämiseen ja järjestää sen edellyttämää koulutusta ja tukitoimintoja. Tukitoimintoja pyritään siirtämään entistä enemmän koulutusten yhteydessä sekä verkon/puhelimen kautta tapahtuvaksi. Tähän tarkoitukseen on mm. avattu erityisesti käyttökysymyksiin ja vastauksiin keskittyvä kotikatuvastaavan ylläpitämä osio Helkan nettisivuille (vuoden 2006 lopulla). Kaupunginosasivustojen yläpalkeista löytyy lisäksi edelleen kattava suomenkielinen ohjeisto.
Vuonna 2007 yhä useampien kaupunginosien toivotaan siirtyvän vanhoista kotisivuista uuden julkaisujärjestelmän käyttöön. Helka tarjoaa edelleen jokaiselle uuteen järjestelmään haluavalle kaupunginosalle oman järjestelmäpohjan veloituksetta. Kaupunginosien kotisivujen laadun rakentamista – eli ajankohtaisia ja monipuolisia sisältöjä – pyritään aktiivisesti tukemaan sen sijaan että pyrittäisiin ainoastaan sivustojen määrän kasvattamiseen. Tavoitteena on toki edelleenkin levittää järjestelmää myös niihin kaupunginosiin, joilla ei vielä ole omia kotisivuja. Helkan teemavuoteen liittyen tuetaan erityisesti alueellisen tiimityöskentelyn edellytyksiä. Keinoja alueellisten toimijoiden verkottamiseksi toimittajaringeiksi tai -tiimeiksi tuetaan ja erilaisia hyviä malleja tällaisen toiminnan rakentamiseksi kerätään ja esitellään. Myös kouluttajapohjan laajentamisen mahdollisuuksia selvitellään toimintavuoden aikana.
Julkaisujärjestelmä muodostaa myös Helkalle ja sen hallitukselle yhä keskeisemmän työvälineen (tiedotus, arkistointi, keskustelut, intranet jne.). Näitä toimintamuotoja pyritään tarjoamaan myös Helkan jäsenkunnalle. Kotikatu muodostaa myös erään keskeisimmistä välineistä Helkan Kansalaiskanava-projektin kautta rakentuvassa vuorovaikutuksen toimintamallissa kuntalaisten, hallinnon ja päättäjien välisessä vuorovaikutuksessa.
Muista toimintavuoden 2007 tavoitteista mainittakoon hallintokuntien tiedotteiden RSS-syötön käyttöönotto siten, että tiedotteita voidaan välittää julkaisujärjestelmän kautta suoraan kaupunginosiin. Tämä edellyttää tiivistä neuvottelu- ja teknistä yhteistyötä virastojen kanssa (ensisijaisena tavoitteena on saada rakennusvirasto mukaan yhteistyöhön). Kaupunginosat.net -portaalin sisällöt ja linkit siirretään alkuvuoteen 2007 mennessä julkaisujärjestelmän mukaiselle (mambo)sivustopohjalle ja sen ulkoasu uudistetaan. Pyritään toteuttamaan julkaisujärjestelmän siirtyminen uuteen mambo-versioon vuoden 2007 aikana, mikä edellyttää myös mambo-ohjeistuksen laajamittaista uusimista.
KANSALAISKANAVA – seutuyhteistyötä paikallistasolla -projekti LIITE 2.
Helkan koordinoima, marraskuussa 2005 käynnistynyt seudullinen Kansalaiskanava-projekti kutoo hienolla tavalla Helkan ’alueellisen yhteistyön’ teemavuoteen kokreettisia sisältöjä. Kansalaiskanavassa kehitetään kunta- ja sektorirajat ylittävää vuorovaikutuksen toimintamallia pääkaupunkiseudun kansalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille. Hankkeessa tuotetaan ja välitetään paikallista tietoa ja esitetään konkreettisia kehitysideoita erityisesti kunnan rajat ylittävään yhteistyöhön kaupunginosatasolla. Hankkeessa myös kehitetään vuorovaikutuksen arviointia seutudemokratian tueksi.
Vuoden 2007 projektisuunnitelmassa on tavoitteena järjestää heti alkuvuodesta kaupunkien johdolle ja luottamushenkilöille seminaari, jossa Kansalaiskanava-projektia esitellään ja kohderyhmää keskustelutetaan seudullisesti keskeisistä ajankohtaisteemoista asukasnäkökulmasta. Vuorovaikutuksen toimintamallin kuvausta työstetään eteenpäin mm. loppuvuoden 2006 hallintokuntaesittelyistä tulleen palautteen pohjalta. Vuoden mittaan toimintamallin kokretisointia ja parhaiden käytäntöjen kartoittamista jatketaan projektin kohdealueella, H:gin, Espoon ja Vantaan rajapinnassa (mm. raja-aluefoorumit, kaupunkipolut, Swot -työ). Käytännöistä kootaan toimintamallin kuvaukseen nivouttavaa ’työkalupakkia’.
Paikkatiedon keruun mahdollisuuksia tutkitaan mm. yhteistyössä H:gin ICING- ja Espoon OPUS-hankkeiden kanssa. Haetun lisärahoituksen onnistuessa toteutetaan mahdollisesti pääkaupunkiseudun kunnille suunnattu seudullinen kysely kuntalaisten käsityksistä kuntademokratiasta. Vuoden lopulle suunnitellaan projektin päätösseminaaria, jossa vuorovaikutuksen toimintamallin kuvaus esitellään laajasti asukkaille ja hallinnolle.
Kansalaiskanava toteutetaan osana pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa kaudella 2005-2007. Hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja ovat pääkaupunkiseudun kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt, asukasjärjestöt ja niiden keskusjärjestöt (sekä mm. Suomen Kuntaliitto ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura). Hankkeen aikana luodaan edellytykset sille, että vuorovaikutuksen toimintamalli ja uudet yhteistyökäytännöt voivat jäädä elämään projektin päättyessä v. 2007.
YKS2-PROJEKTI ja SHARE-PROJEKTI LIITE 3.
YKS2-projekti
Helkan YKS-projektit ovat arkirikollisuuden ja rikospelon vähentämiseen tähtääviä projekteja Helsingin kaupunginosissa, "kotialueilla". Ympäristöä parantamalla, Kommunikaatiota ja viestintää kehittämällä ja jatkuvalla Seurannalla (vuotuisten kotialueittaiset otantakyselyt) pyritään vähentämään kotialueiden arkirikollisuutta ja rikospelkoa. Projekti käynnistyy kotialueilla alueellisen yhteyshenkilön löytämisellä ja vapaaehtoisen toimintaryhmän, ns. safety-ryhmän kokoamisella. Alueellisen alkukartoituskyselyn jälkeen toimintaryhmä kokoontuu muutamia kertoja vuodessa ideoimaan arkirikollisuuden ja rikospelon vähentämiseen tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä, joita toteuttaa yhdessä ja yhteistyötahojen kanssa vaiheittain (ympäristö- ja kommunikaatiosuunnitelmat).
YKS2 -projekti jatkaa v. 2002 – 2004 toteutetun YKS-pilottiprojektin käynnistämää työtä kehittäen YKS-menetelmää jatkuvasti ja juurruttamalla toimintaa yhä useampiin kaupunginosiin. Vuonna 2007 toimintaa on tarkoitus edelleen valtavirtaistaa ja sen rahoituspohjaa varmistaa jatkuvaluonteiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa. Safety-toiminta on herättänyt kasvavaa kiinnostusta Helkan jäsenkentässä ja kaupungin hallinnossa ja poikinut uusia turvallisuusyhteistyön muotoja Helsingin kaupungin kanssa (mm. Kamppi-Kluuvi-projektin asiantuntijana toimiminen). Vuonna 2006 projekti on levittänyt edelleen safety- toimintamallia siitä aktiivisesti kiinnostuneille kotialueille. V:n 2006 lopulla Safety-ryhmiä toimii jo lähes 30:llä kotialueella:
Kannelmäki, Pitäjänmäki, Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Kivihaka, Itä-Pakila, Maunula, Pirkkola, Ruskeasuo, Töölö, Siltamäki – Suutarila, Tapulikaupunki, Vartiokylä, Pihlajamäki, Savela, Viikinmäki – Pihlajisto, Itä-Pasila, Merihaka, Punavuori, Kaivopuisto – Eira – Ullanlinna, Roihuvuori, Kallio – Alppila, Ruoholahti, Herttoniemi, Vuosaari (4 kotialuetta)
Vuoden 2007 aikana Safety-toimintaa on projektin puitteissa tarkoitus käynnistää yhä uusilla kotialueilla siten, että kotialueiden kokonaislukumäärä nousee 40:een. Projektissa on myös tarkoitus koota DVD-esittelymateriaali sekä järjestää julkinen tiedotuskampanja safety-toiminnasta lehdistön kautta. Projektissa on tarkoitus myös tutkia kotisivujen käyttömahdollisuuksia turvallisuuteen liittyvän paikkatiedon kokoamiseksi.
Laajeneva safety-toiminta (erityisesti kotisivusovelluksen kehittäminen) edellyttää osapäiväisen projektityöntekijän palkkaamista koordinaattorin avuksi. Tämä on huomioitu YKS2-projektin talousarviossa vuodelle 2007. Projektin kokonaisrahoitustarve vuodelle 2007 on arvioitu olevan yht. 81 000 euroa (josta Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan osuus olisi 62 000 ja muun rahoituksen osuus 16 000 euroa).
SHARE- projekti
YKS-toimintaan ja safety-toimintamallin kehittämiseen liittyy vuoden 2006 aikana toteutettu SHARE -projekti (Safe Home AREa with SHAREd responsibility). SHARE -projektissa Helka on koordinoinut EU-hakemuksen valmistelua Helsingin kaupungin toimeksiannosta. Valmistelu sisälsi jatkuvaa yhteydenpitoa kiinnostuksensa ilmoittaneisiin eurooppalaisiin kaupunkeihin ja mm. kansainvälisen työseminaarin järjestämisen Helsingissä 21.-22.9.06. Vuoden vaihteeseen 2006-2007 mennessä EU:hun toimitettavassa hakemuksessa haetaan hankerahoitusta EU:n AGIS -ohjelmasta. Varsinainen SHARE-projekti olisi toteutuessaan Helsingin kaupungin hallinnoima ja kestäisi kaksi vuotta (2006 – 2008). Helkan rooli Share-hankkeessa sen toteutuessa tulee olemaan asukastoiminnan organisoimisen ja viestinnän asiantuntija.
MUUT HELKAN PROJEKTIT LIITE 4.
Rakennukset kertovat -projekti
Ympäristöministeriön rahoituksen ja Rakennustietosäätiön stipendin turvin Helkan vaalimisteemaan liittyvä Rakennukset kertovat -projekti on v. 2006 tuottanut tyylihistoriallinen ja kaupunkikuvaa esittelevän ope-tusaineiston kaupunginosayhdistysten ja kaikkien muidenkin halukkaiden käyttöön. Aineiston avulla on tarkoitus välittää tietoa ja lisätä ymmärrystä rakennetusta ympäristöstä yhteisen kulttuuriympäristömme elintärkeänä osana.
’Rakennukset kertovat’ -aineistossa kerrotaan kansantajuisesti arkkitehtuurin tyylikausista esimerkkeinä Helsingin eri kaupunginosista valitut 10 kohderakennusta. Tietoisuus oman ympäristön arvoista edistää rakennetun ympäristön kunnossapitoa ja hoitoa sekä lisää asukkaiden juurtumista ja viihtymistä, samalla kasvattaen ja ylläpitäen yhteisöjen sosiaalista pääomaa. Syntynyttä julkaisua voidaan hyödyntää myös kiinteistöjen korjausrakentamisen yhteydessä, jossa tarvitaan aiempaa perusteellisempaa asiantuntemusta rakennusten erikoispiirteistä virheellisten ratkaisujen välttämiseksi. Aineisto tarjoaa perustiedot myös rakennussuojeluun liittyvästä hallinnosta ja eväät lisätietojen hankkimiseen.
Rakennukset kertovat -materiaali asetetaan esille pdf-muodossa ainakin Helkan nettisivuille, josta se on kaikkien halukkaiden saatavissa ja tulostettavissa. Projektia jatketaan loppuvuodesta 2006 käynnistettävällä yksinkertaisen nettisovelluksen laadinnalla valmiin aineiston pohjalta. Nettiversion toivotaan valmistuvan vuoden 2007 kevätkauden aikana, projektille myönnetyn lisärahoituksen sallimissa puitteissa.
Muut Helkan projektit
Uusien projektien mahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Vuoden 2006 aikana toteutettiin Kotikaupunkipolku-konseptin mukainen pilottiprojekti Vuosaaressa Helkan ’kätilöimänä’. Polkukonseptia toteutetaan vuoden 2007 aikana Kansalaiskanava-projektin kohdealueella.
Uusia toimintatapoja ja palvelujen tuottamismahdollisuuksia tutkitaan uusien kumppanien kanssa. Jatketaan ja tiivistetään yhteistyötä Helkan omien projektien kanssa yhtymäkohtia sisältävien muiden projektien kanssa (tutkitaan mm. Helkan Kansalaiskanava-projektin ja Espoon OPUS-, Helsingin ICING- sekä ARJA-hankkeen kehittämän palvelutistkikonseptin synergiamahdollisuuksia).