Tutkimus pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvoinnista

Miten pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat oman hyvinvointinsa, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Tätä on selvitetty Soccassa – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksessa vuosina 2008–2009 tehdyllä laajalla hyvinvointitutkimuksella. Ihmisiä ja kaupunkiluontoa – Tutkimus pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvoinnista pureutuu asukkaiden oman kokemuksen selvittämiseen tilastotietojen sijasta.

Hyvinvointia ihmissuhteista ja luonnosta

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella arjen hyvinvointia lisäävät tavaran ja hankintojen sijaan ihmissuhteet, kaupunkiluonto, kiireettömyys ja viihtyisä asuminen. Hyvinvointia lisäävät myös oikeat, riittävät ja läheltä löytyvät palvelut. Vuoden kohokohdat liittyivät perheisiin ja läheisiin, esimerkiksi lapsen syntymä tai seurustelukumppanin löytyminen. Arjen harmeja ja arkipäivän hyvinvointia vähentäviä tekijöitä puolestaan ovat asumisen ja elämisen kalleus, epäsiistiys ja ilkivalta.

Valtaosa tyytyväisiä, mutta stressi vaivaa

Fyysinen terveydentila koettiin usein hyväksi tai melko hyväksi. Vastaajista 75 % on elämäänsä tyytyväinen ja suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti, mutta samalla stressiä kokee 24 %, huolestuneisuutta 15 %, masentuneisuutta 9 % ja yksinäisyyttä 8 % vastaajista. Nuorten kokemien negatiivisten mielialojen yleisyys korostuu muuhun väestöön nähden.

Nuoria huolettaa opiskelu- ja työpaikan saaminen

Haastatteluilla kerätty aineisto paljastaa nuorten ongelmien yleisyyden. Suurin osa haastatelluista nuorista koki esimerkiksi kilpailun opiskelu- ja työpaikoista kovaksi ja mielenterveyspalvelut riittämättömiksi. Hyvät ihmissuhteet ja mielekäs tekeminen koetaan arjen voimavaroiksi. Yksilöllistä, kattavaa ja nopeaa tukea elämän haasteisiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin kaipaa kuitenkin moni.

Matalan kynnyksen kokoontumispaikkoja ja mielekästä tekemistä

Ihmissuhteissa ja osallisuudessa on voimaa, joka kannattaa arjessa. Kunnat voisivat tukea nuoria ja myös muitakin asukkaita tarjoamalla matalan kynnyksen edullisia tai ilmaisia harrastus- ja kokoontumispaikkoja. Voimaannuttavia kokemuksia tarjoaisi myös työpajatoiminta ja muu mielekäs tekeminen, jonka suunnitteluun nuoret voivat itse osallistua.

Muita toimenpide-ehdotuksia ovat

• Asukkaiden aktivoiminen kaupunkisuunnittelussa

• Varhainen puuttuminen, varhainen tuki

• Kokemusasiantuntijuuden kehittäminen

• Vertaistukipalvelujen rakentaminen ja tukeminen

• Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen

• Hyvinvoinnin osa-alueista huolehtimisen vastuuttaminen

Tutkimuksen teemat ja aineisto

Kyselytutkimuksen avulla etsittiin vastausta hyvinvoinnin kokemiseen monista eri näkökulmista. Näitä ovat muun muassa asuminen, terveys, työelämä, hyvinvointi ja siihen liittyvät ongelmat sekä taloudellinen tilanne. Vastaajia oli lähes 4000. Kyselyä täydennettiin 18–25 -vuotiaiden eri elämäntilanteissa olevien nuorten haastatteluilla.

Katso tarkempaa tietoa kyselytutkimuksen kuntakohtaisista tuloksista oheisesta linkistä.

Kirjoittajat

Saija Turunen, Hanna-Kaisa Hoppania, Minna Luhtamäki, Tellervo Nenonen ja Vaula Tuomaala.

Julkaisun tilaaminen

Tutkimus julkaistaan Heikki Waris -instituutin julkaisusarjassa, ja sitä voi tilata osoitteesta www.socca.fi/julkaisusarja.htm.

Tutustu julkaisun pdf-tiedostoon oheisesta linkistä.

Lisätietoja

Tutkija Saija Turunen, puh. 050 413 4957, saija.turunen(at)hel.fi

www.socca.fi/hankkeet/hyvinvointitutkimus.htm