Tietoa seurasta

 

Lausunto Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta seuraavan.

Jätkäsaari-seura ei kannata Floating Flats Oy:n kehittämisvarausta kelluvien asuintalojen rakentamiseen Tammasaarenlaituriin, vaan esittää, että kehittämisvarauksen annetaan raueta. Samansuuntaista mielipidettä edustaa myös valtaosa hankkeen asukastilaisuudessa esitetyistä sekä hankekyselyyn tehdyistä kommenteista. Seuran näkemyksen mukaan kelluva rakentaminen sopii huonosti esitetyn kaltaiseen asuinrakentamiseen. Kelluva rakentaminen sopii seuran mielestä paremmin pienimuotoiseen ja matalaan, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevaan rakentamiseen. Esimerkiksi Allas Sea Poolin kaltainen uimalaitos, kelluva venesatama oheispalveluineen tai matalat ravintolapaviljongit olisivat seuran näkökulmasta kyseiselle paikalle paljon paremmin sopivia rakennelmia kuin asuintalot.

Jätkäsaari-seura katsoo, että Tammasaarenlaituri ei sovellu rakentamispaikkana esitetyn kaltaisille kerrostaloille kaupunkikuvallisesti eikä maisemallisesti. Kerrostalorakentaminen erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle merkitsisi Ruoholahden keskeisten ja suunnittelustaan palkittujen maamerkkien, Crusellinsillan ja HTC Centerin peittymistä uusien rakennusten taakse. Suunniteltujen rakennusten sivuprofiili typistäisi Crusellinsillan vinoköysirakenteen siluetin, joka on Ruoholahden kanavassa maisemallisesti keskeinen ja myös suosittu elementti. Suunnitellut rakennukset puolestaan peittäisivät lähes kokonaan HTC Centerin meren puoleisen, satamanosturien mukaan muotoillun julkisivun, jonka suunnittelussa juuri näkymä veden yli on keskeinen piirre. Myös uusien kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden edusta tulee säästää rakentamiselta kuten Salmisaaren historiallisten rakennusten. Jätkäsaari-seura katsookin, että Tammasaarenlaituriin ja erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle voidaan kaavoittaa vain keveitä ja matalia, paviljonkityyppisiä kelluvia rakennelmia, jotka eivät ulottuvuuksiltaan ole merkittävästi suurempia kuin nykyiset hiililaiturin rakennelmat. Myös nykyisistä hiililaiturin rakennelmista tulee säilyttää muistumia.

Suunnitelma vaikuttaa teknisesti myös varsin haastavalta, mikä varmasti näkyisi asuntojen hinnassa. Esittelytilaisuudessa esimerkiksi kerrottiin ylioptimistisesti, että vedenkorkeuden vaihtelu ei vaikuttaisi kelluvaan ponttoonirakennelmaan, jonka kansi voisi olla noin metrin korkeudella merenpinnasta. Ponttooni ei kuitenkaan voi olla täysin vapaasti kelluva, vaan kelluntavaraa rajoittavat merkittävästi esimerkiksi ankkurointi ja kunnallistekniset liittymät, kuten viemäröinti. Kelluntavaran ja ankkuroinnin tarve ovat myös suoraan ristiriidassa esimerkiksi myrskyoloissa, missä voimakas aallonmuodostus ja vedenkorkeuden vaihtelu yhdistyvät. Kelluntavarassa tulee ottaa huomioon lisäksi ennakoitu vedenkorkeuden muutos koko rakennelmien käyttöiältä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen oppaan Tulviin varautuminen rakentamisessa (2014) mukaan Helsingin rannoilla vedenkorkeuden vaihteluväli on tällä hetkellä 200 cm, vuoteen 2100 mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimäärin 55 cm (luottamusväli ± 60 cm). Helsingin rannikolla rakentamisen tulvariskiraja ilman aaltoiluvaraa on 280 cm. Aaltoiluvaran voi em. oppaan esimerkkikuvasta todeta Lauttasaarensalmessa olevan vähintään 75 cm luokkaa. Ylipäätään kelluva rakentaminen kyseiselle sijainnille vaatisi erillistä aallon nousukorkeusselvitystä rannan jyrkkyyden ja veden syvyyden sekä avomeren ja laivaliikenteen vaikutusten takia. Tämä kaikki tulisi ottaa huomioon ankkurointi- ja liityntäratkaisuissa, joiden tulisi lisäksi taata riittävä vakaus rakennelmille kaikissa oloissa, kun kyse on asuinrakennuksista.

Seuran näkökulmasta kelluvien asuinrakennusten rakentaminen Tammasaarenlaiturin kärkeen on myös kaupunkirakenteen toimivuuden kannalta huono ratkaisu. Kelluvien asuinrakennusten pysäköintipaikkojen järjestäminen lisää alueen pysäköintipaikkoihin kohdistuvaa painetta. Asuinrakennusten rakentaminen kiinni uuteen rantaviivaan heikentää mahdollisuuksia Tammasaarenlaiturin yleiseen virkistyskäyttöön, esimerkiksi katkaisemalla kevyen liikenteen rantareitin, mikä on vastoin esimerkiksi Merellisen Helsingin strategiaa. Asukkaiden intressit ovat ristiriidassa myös esimerkiksi viereisen Kaapelitehtaan tapahtumatuotannon kanssa: esimerkiksi konserttitapahtumien järjestäminen vaikeutuu melurajoitusten takia. Asuntojen ennakoitavissa oleva hintataso merkitsisi pienen sosioekonomisesti eksklusiivisen saarekkeen muodostamista Ruoholahden sisälle. Jätkäsaari-seura korostaakin, että alueiden suunnitteluperiaatteena on oltava, ettei asuinalueiden anneta eriytyä sisäisesti erilaisiin alueisiin, vaan että kaikenlaisia asumismuotoja kaavoitetaan rinnakkain, kuten esimerkiksi Jätkäsaaressa on tehty.

Jätkäsaari-seuran mielestä Tammasaarenlaiturin elävöittämistä tulee suunnitella ensisijaisesti virkistysalueena, ei asuinalueena.

Helsingissä 21.12.2021
Jätkäsaari-seura ry.

Kannanotto Kellosaaren asemakaavaehdotukseen

Jätkäsaari-seura vaatii:Kellosaaren rantapuistoa ei saa uhrata öljynpolton takia!Jätkäsaari-seuran mielestä Kellosaarenrannan asemakaavaehdotuksen perusasetelma on väärä. Ehdotuksen perustana on Kellosaaren öljyvoimalan toiminnan jatkuminen varavoimalaitoksena hamaan tulevaisuuteen. Kellosaaren öljyvoimala on ollut tarkoitus siirtää pois jo 30 vuotta sitten Ruoholahden asuinalueen rakentamisen aloittamisesta asti.

Jätkäsaari-seura kysyy, miksi pääkaupungin keskustaa on viekäkin suunniteltava öljynpolton jatkamisen ehdoilla, kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä ajetaan jo alas ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Varavoiman tuotannolle olettaisi olevan parempiakin paikkoja ja tuotantomuotoja. Kellosaaren öljyvoimala kattaa vain muutaman prosentin maan koko varavoimakapasiteetista.Jätkäsaari-seura pitää riittämättömänä, että asemakaavan tarkastelu ilmastonmuutoksen näkökulmasta rajoittuu muutenkin käytännössä tulva- ja hulevesien hallintaan, ei kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Öljyvoimalan toiminnan jatkamiseksi kaavaehdotuksessa ollaan valmiita katkaisemaan Kellosaarenrannan katu ja typistämään rantapuistoa asuntorakentamisen takia.

Muilta osin Jätkäsaari-seura viittaa edelleen aiempiin lausuntoihinsa 14.6.2016 ja 8.6.2020. Seura pitää virheellisenä kaavoituksen lähtökohtaa, jossa öljyvoimalan toiminnan sallitaan jatkua. Öljyvoimala aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja ja riskejä lähiympäristön asukkaille mm. toistuvan koekäyttötarpeensa takia. Seuran mielestä öljyvoimalan toiminta Kellosaarenrannassa tulisi lopettaa ja etsiä korvaava tuotantokapasiteetti toisaalta. Itse voimalarakennuksen säilyttämistä muussa käyttötarkoituksessa alueen historiallisena kerrostumana tulisi selvittää. Voimalakortteli tulee suunnitella kokonaisuutena ympäröivään kaupunkirakenteeseen sopivaksi.

Jätkäsaari-seura pitää oikeansuuntaisena, joskin riittämättömänä, viimeisimmän kaavaehdotuksen esitystä uudisrakennusten madaltamista yhdellä kerroksella. Seura katsoo, että kaupunkikuvan yhtenäisyyden vuoksi rakennusten ei tule ylittää Kellosaarenrannan nykyisten talojen kerroskorkeutta ja rakennusten julkisivujen tulee olla samassa linjassa. Kellosaarenrannan puistoa ja katua ei tule katkaista.

Helsingissä 10.9.2021

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää muistutuksenaan Ahdinaltaan asemakaavaehdotuksesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) kunnioittavasti seuraavan.

Jätkäsaari-seura on 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavaluonnoksesta huomauttanut rakennusmassan suuruudesta ja tornien korkeudesta, perusteena sekä kaupunkikuvalliset että Hyväntoivonpuiston eteläosan ja Ahdinaltaan yleisen uimapaikan käytettävyyteen liittyvät syyt. Seura pitää Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltua yleistä uimapaikkaa erittäin tärkeänä palveluna lähialueen asukkaille, ja katsoo, että uimapaikan käytettävyyttä ei tule heikentää rakentamalla liian korkeaa rakennusta sen eteläpuolelle.

Jätkäsaari-seura toteaa, että rakennusten massoittelua ei ole muutettu riittävästi aiemman lausunnon pohjana olleen luonnoksen (5.2.2019) ja nykyisen kaavaehdotuksen (8.12.2020) välillä. Ainoastaan pohjoistornin korkeutta on laskettu 71,8 metristä 64,5 metriin, etelätornin korkeus on pysynyt samana (116,2 m – 117 m). Jalustaosan korkeutta on nostettu 25,4 metristä 32 metriin, joten rakennuksen kerrosala on tällä välin kasvanut.

Seura huomauttaa, että vaihtoehtoja massoittelulle ei ole ehdotuksissa esitelty.  Asemakaavaehdotuksen julkisiin liiteaineistoihin ei sisälly selvityksiä rakennusten vaikutuksesta tuulioloihin. Varjostavuusselvitystä ei voi pitää kattavana, ja havainnekuvissa varjostavuus on esitetty virheellisesti: kuvissa aurinko paistaa keskipäivän korkeudelta suunnasta riippumatta.

Jätkäsaari-seura toivoo edelleen, että rakennuksen massoittelua muutetaan molempia torniosia madaltamalla. Esimerkiksi pohjoistorniin suunnitellut urheilutoiminnot (mailapelikentät) eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niiden tulisi välttämättä sijaita rakennuksen yläkerroksissa. Pohjoistorni varjostaa edelleen uimarantaa ja rantavettä esimerkiksi heinäkuussa alkuiltapäivään asti. Meren läheisyydestä aiheutuvan kylmyyden takia rakennuksen varjostavuus pitää ottaa vakavasti.

Jätkäsaari-seura ei sinänsä vastusta maamerkkejä, mutta pitää etelätornin korkeutta kaupunkikuvallisesti ylimitoitettuna lähellä keskustaa ja meren äärellä sijaitsevaan Jätkäsaareen. 117-metrisenä torni olisi korkeudeltaan Kalasataman tornien luokkaa, esimerkiksi puolitoista kertaa Jätkäsaaren toisen maamerkin, 78-metrisen hotelli Clarionin korkuinen ja noin kaksi kertaa Hyväntoivonpuiston eteläosan 60-metristen tornitalojen korkuinen, puhumattakaan saaren 30-metrisestä muusta rakennuskannasta.

Havainnekuvia tornin sijoittumisesta kaupunkinäkymään on vain yksi, Hietalahden torin kulmalta, mistä katsoen torni näyttää jäävän nykyisen rakennuskannan taakse. Tornin sijainti aivan Jätkäsaaren eteläkärjessä kuitenkin merkitsee, että se sijoittuu varsin hallitsevasti merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Tornin kaupunkikuvalliset vaikutukset tulisikin selvittää myös meren suunnalta, Merisatamanrannasta ja Suomenlinnasta.

Kuten Helsingin keskustavisiossa syyskuulta 2020 todetaan: ”Säilytetään Helsingille ominainen matala keskustasiluetti siroine maamerkkeineen. … Ikoniset näkymät maamerkkeineen säilytetään.”

Helsingissä 26.1.2021

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran hallitus 2021:

Seuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu jäseninä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja sekä 2 – 10 muuta jäsentä.

Korjaa sähköpostiosoitteiden välilyönnit pisteillä ja at-merkillä.

Hallituksen jäsenet toimintakaudella 2022

Puheenjohtaja

Lari Ahokas
lari ahokas _at_iki fi
050 3467286

Varapuheenjohtaja

Marko Järvelin

Rahastonhoitaja

Jaani Tanskanen
jaani tanskanen _at gmail _ com
041 5130501

Sihteeri

Juha Saarinen
juha u saarinen _at gmail _com
050 3787959

Hallituksen muut jäsenet

Tarja Hailikari
tarja hailikari at gmail com
040 73 58673

Balan Pillai
balan pillai _at _technologist com
040 4822541

Jarmo Riipinen
jarmo riipinen _at gmail_com
0400 457891

Mauri Siirala
msiirala at gmail com
0400 612824

Jätkäsaari-seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2021

Jätkäsaari-seura ry.                                                                                                 Toimintasuunnitelma

4.12.2020

Jätkäsaari-seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2021

1. Yleistä

Jätkäsaari-seuran toimintasuunnitelma on laadittu lähtökohtana normaali toimintavuosi. Vuoden 2021 toiminnan suunnittelua vaikeuttaa kuitenkin yhä jatkuvan koronavirusepidemian aiheuttama epävarmuus. Tämänhetkisten tietojen valossa epidemiaa edeltäneeseen normaalitilaan ei välttämättä päästä vielä tulevan vuoden aikana. Seuran hallitus seuraa epidemiatilanteen kehitystä ja päättää tarvittaessa toiminnan rajoittamisesta ja uudelleen suuntaamisesta epidemiatilanteen mukaisesti.

2. Toiminta-ajatus

Jätkäsaari-seura toimii Jätkäsaaren ja Ruoholahden asumisviihtyvyyden edistämiseksi yhdessä asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa.

3. Tapahtumat

3.1. Kaupunginosatapahtumat

Jätkäsaari-seuran yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa vuonna 2020 suunnittelema kaupunginosajuhla Hyvän tuulen fest on päätetty järjestää vuonna 2021. Seura osallistuu tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen sekä esittäytyy tapahtumassa omalla pisteellään.

Seuran tavoitteena on vakiinnuttaa Hyvän tuulen fest vuosittaiseksi kaupunginosatapahtumaksi osana joko seuran omaa tai yhteistyökumppanien toimintaa.

Seura osallistuu edellisvuosien tavoin myös Helsingin Sataman järjestämiin Satamahulinoihin.

Tapahtumien yhteydessä esitellään seuran toimintaa, hankitaan jäseniä sekä kerätään varoja esim. myymällä seuran tuotteita.

3.2. Keskustelutilaisuudet

Jätkäsaari-seuran sääntömääräisten kokousten yhteydessä pidetään mahdollisuuksien mukaan Jätkäsaaren ja Ruoholahden kehittämisestä ja tulevaisuudesta taikka muusta ajankohtaisesta tai alueeseen liittyvästä aiheesta alueen asukkaille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus.

3.3. Kävelykierrokset

Jätkäsaari-seura järjestää Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueella kävelykierroksia alueeseen liittyvistä aiheista, esimerkiksi kaavoituksesta, arkkitehtuurista ja kaupunkiluonnosta.

4. Kannanotot ja lausunnot

Jätkäsaari-seura antaa lausuntoja ja tekee kannanottoja viranomaisille alueen kaavoituksesta, suunnittelusta, tulevaisuuden kehityksestä sekä mahdollisista epäkohdista.

Seura myös seuraa eri foorumeilla alueen kaavoituksen, rakentamisen ja liikenneolojen kehitystä.

Lausunnot ja kannanotot ovat nähtävissä seuran kotisivulla (www.kaupunginosat.fi/jatkasaari) ja sosiaalisessa mediassa (www.facebook.com/jatkasaariseura).

5. Hallinto

Jätkäsaari-seura pitää vuoden aikana sääntömääräisen kevät- ja syyskokouksen. Kokoukset järjestetään seuran sääntöjen tai poikkeustilalainsäädännön sallimassa aikataulussa joko lähi- tai etäkokouksena.

Kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä seuran tili- ja vastuuvelvollisille.

Syyskokouksessa valitaan seuralle seuraavaksi vuodeksi puheenjohtaja ja hallitus sekä toiminnantarkastajat sekä vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.

Seuran hallitus kokoontuu säännöllisesti lähi- tai etäkokouksiin.

6. Yhteistyö

Jätkäsaari-seura tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin, Helsingin Sataman, Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry:n sekä muiden sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Jätkäsaari-seura ylläpitää yhteyttä mm. Jätkäsaaren ja Ruoholahden yrittäjiin ja alueen yhdistyksiin.

7. Jäsenmaksu

Jäsenmaksun suuruus määrätään syyskokouksessa. Seuran sääntöjen mukaisesti liittymisvuodelta ei peritä jäsenmaksua.

Kuluvan vuoden jäsenmaksu on ollut 10 euroa henkilöjäseniltä ja 100 euroa yhteisöjäseniltä. Samaa jäsenmaksua ehdotetaan myös vuodelle 2021.

Helsingissä 18.11.2020

Jätkäsaari-seura ry.

                                                                                           

Jätkäsaari-seuran toimintakertomus vuodelta 2019

Jätkäsaari-seura ry                                                                                                

Y-tunnus 1603102-0

Jätkäsaari-seura on vuonna 2018 rakentanut aktiivisesti verkostoa omalla alueellaan toimiviin asukkaisiin, vaikuttajiin, yhdistyksiin ja vuonna 2018 erityisesti yrittäjiin.

Seuran puheenjohtaja Elina Kultaranta on toiminut kaupunginosayhdistysten yhteistyöelimen Helkan hallituksen varapuheenjohtajana vuoden 2018 aikana. Elina Kultaranta on varapuheenjohtajan ominaisuudessa osallistunut Helka ry:n hallituksen kokouksiin sekä Helkan ry:n järjestämiin muihin eri ryhmien kokouksiin.

Hyvän toivon kappelin uudet tilat Länsisatamankadun varrelle valmistuivat alkuvuodesta 2018. Piispa Teemu Laajasalo vihki kappelin sunnuntaina 11.3.2018. Lari Ahokas esitti Jätkäsaari-seuran puolesta pienen tervehdyksen tilaisuudessa. Myös puheenjohtaja Elina Kultaranta ja sihteeri Helena Vormala osallistuivat vihkimistilaisuuteen.

Kevätkokous 17.04.2018 Helsingin pelastusopistolla

Jätkäsaari-seuran puheenjohtaja Elina Kultaranta avasi kevätkokouksen ja toivotti paikallaolijat tervetulleiksi. Hän kertoi avauspuheessaan Jätkäsaaren ja Ruoholahden tulevista tapahtumista. Hiilivapaat tanssit järjestetään 25.5.2018 Salmisaaressa ja Satamahulinat 12.8.2018 Pitsitalon viereisellä tontilla. Jätkäsaari-seura osallistui molempien tapahtumien järjestelyihin. Seuraavaksi

Helsingin pelastusopiston varautumisjohtaja Tomi Rask kertoi esityksessään mm. pelastajakoulutuksesta ja Helsingin Sataman edustaja Jussi Malm lähiaikojen liikennejärjestelyihin liittyvistä hankkeista.

Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat, mm. päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Seuran taloudenhoitaja Ari Yrjölä lopetti työnsä vuoden vaihteessa, mutta hän teki kuitenkin vielä vuoden 2017 tilinpäätöksen. Esiteltiin tuloslaskelma tilivuodelta 1.1 – 31.12.2017. Päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Hallituksen kokouksessa 9.1.2018 sovittiin, että Elina Kultaranta hoitaa seuran taloutta. Hänelle myönnettiin seuran tilin käyttöoikeus.

Satama-hulinat 12.8.2018

Helsingin Satama kutsui paikallisia asukkaita suunnittelemaan Satamahulinoita. Tilaisuuksia pidettiin kaksi, 4.4.2018 ja 6.6.2018, mutta kumpaankin tilaisuuteen osallistui vain muutamia alueen asukkaita. Satamahulinoissa sää oli poutainen ja paikalla kävi lukuisia vieraita nauttimassa runsaasta ohjelmasta. Jätkäsaari-seuralla oli alueella oma koju, jossa jaettiin Urbaani ja merellinen Jätkäsaari-esitettä, myytiin seuran T-paitoja ja värvättiin uusia jäseniä. Ylle Muhosella oli kojussa kahvia ja leivonnaisia tarjoava kahvila.

Urbaani ja merellinen Jätkäsaari -esite

Jätkäsaari-seura päätti kokouksessaan 3.10.2017 osallistua edelleenkin JS/Suomi Oy:n kanssa yhteistyössä uuden Jätkäsaari-esitteen toimittamiseen. Jätkäsaarta monipuolisesti esittelevästä Urbaani ja merellinen Jätkäsaari-lehdestä tuli uudessakin versiossa16-sivuinen kuvineen, teksteineen ja mainoksineen. Lehti valmistui toukokuussa 2018. Jätkäsaari-seura lupasi taas jakaa suurimman osan uudesta esitteestä. Esitettä jaettiin mm. kirjastoihin, Ruoholahden kauppakeskukseen sekä Jätkäsaareen muuttaneille uusille asukkaille.

Syyskokous 30.10.2018 Jätkäsaaren kirjastossa

Kokouksen alussa Jätkäsaari-seuran puheenjohtaja Elina Kultaranta avasi kokouksen ja toivotti tilaisuuden alustajan Kimmo Helistön ja vieraat tervetulleiksi. Puheenjohtaja kertoi lyhyesti seuran vuoden toiminnasta. Kimmo Helistö kertoi perustamastaan ja marraskuussa avattavasta uudesta saunasta ja ravintolasta, jotka sijaitsevat Airut-korttelissa Välimerenkatu 10:n sisäpihalla. Läsnäolijoilla oli tilaisuus esittää kysymyksiä luennoitsijalle.

Seuran varsinaisessa syyskokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat, mm. vahvistettiin vuodelle 2019 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus. Kokouksessa hyväksyttiin seuran sääntöjen muutos, jonka perusteella pidennettiin syyskokouksen pitoaikaa marraskuun (aikaisemmin lokakuun) loppuun saakka. Lisäksi suoritettiin puheenjohtajan, hallituksen jäsenten sekä toiminnantarkastajien valinnat. Seuran puheenjohtajaksi valittiin edelleen Elina Kultaranta ja hallituksen jäseniksi Lari Ahokas, Ylle Muhonen, Balan Pillai, Mauri Siirala, Jarmo Riipinen ja Helena Vormala. Toiminnantarkastajaksi valittiin Pauli Hilli ja varatoiminnantarkastajaksi Veikko Lahti.

Seuran hallitus kokoontui toimintavuoden aikana11 kertaa ja piti lisäksi sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset.

Muu toiminta

Yritysyhteistyö

Jätkäsaari-seura suunnitteli alkuvuoden aikana jäsenkortin hankkimista jäsenilleen. Kortti sisältyisi jäsenmaksuun ja sillä olisi mahdollista saada alennuksia paikallisista yrityksistä. Asian suunnittelua varten perustettiin työryhmä, johon jäseniksi valittiin Ylle Muhonen, Jussi Holopainen, Aiki Annamaa, Balan Pillai, Elina Kultaranta ja Tapani Kultaranta. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella paikallisille yrittäjille jaettava esite jäsenkorttihankkeesta. Jätkäsaari-korttia suunnitteleva ryhmä ja paikalliset yrittäjät kokoontuivat 27.2.2018 Cafe Alejandrassa. Kortin selvittelyä päätettiin jatkaa, mutta loppujen lopuksi kortista ja sen käytöstä ei löytynyt yksimielisyyttä.

Kaupunkielämää Jätkäsaaressa -tapahtuma

Osuuskunta Suomen asuntomessut järjesti 27.3.2018 Jätkäsaaren kirjastossa asukastilaisuuden, jossa keskusteltiin ja suunniteltiin Elämisen polut -tapahtumaa Jätkäsaareen. Helena Vormala osallistui tilaisuuteen. Seuraava Elämisen polut -tapahtuman ideointi järjestettiin 15.5.2018 Clarion-hotellissa. Jarmo Riipinen ja Helena Vormala osallistuivat tapahtumaan. Ideoinnin pohjalta Suomen asuntomessut järjesti syksyllä 1-9.9.2018 Kaupunkielämää Jätkäsaaressa -tapahtuman Hyväntoivonpuistossa ja lähiympäristön taloissa. Jätkäsaari-seuralla oli koju tapahtumassa, jossa päivystettiin iltaisin. Jätkäsaari-esitteitä jaettiin messujen aikana n. 60 kpl ja hankittiin seuralle kymmenkunta uutta jäsentä.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden turvallisuusilta

Turvallisuusilta järjestettiin 13.9.2018 Helsingin Pelastuslaitoksella. Parituntisen turvallisuusillan järjestivät Helsingin Pelastusliitto Hepe, Jätkäsaari-seura ja Ruoholahden Sanomat. Alustuksia pitivät Helsingin kaupunki, poliisi, Hepe ja Pelastuslaitos. Pauli Hilli ja Jarmo Riipinen osallistuivat tapahtumaan.

Helsingin osallistuva budjetointi -hanke OmaStadi

Stadiluotsi Jarkko Rantanen kertoi OmaStadi-hankkeesta 12.11.2018 Jätkäsaaren kirjastossa. Elina Kultaranta ja Helena Vormala osallistuivat tapahtumaan. Jätkäsaari-seura päätti osallistua omalla OmaStadi-ehdotuksellaan hankkeeseen. Ehdotuksessa seura esitti, että Jätkäsaaren kirjastolle hankitaan suuremmat ja paremmat tilat, jotka olisivat riittävän suuret erilaisiin asukas- ja muihin tilaisuuksiin.

Jätkäsaari-seuran postilaatikko

Seuralla on oma postilaatikko Jätkäsaaren kirjastossa, johon voi jättää uusien jäsenten jäsenilmoituksia sekä mahdollisia aloitteita ja kritiikkiä. Laatikon vieressä jäsenilmoituslomakkeita, kynä ja paperia.

Tapahtumista tiedottaminen

Jätkäsaari-seuran Facebook-sivuilla on vuoden aikana julkaistu Jätkäsaaren tapahtumia sekä Jätkäsaarta koskevaa muuta informaatiota. Sivuilla on vieraillut kävijöitä ja tykkääjiä. Myös Jätkäsaaren Internet-sivustolla on julkaistu runsaasti Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueen tapahtumia, mm. Konservatorion kuukausiohjelmat. Tapahtumat-osiota Helkan it-asiantuntija ei ole ehtinyt korjata, joten se poistettiin kokonaan sivustolta. Kaikki tapahtumat julkaistaan uutisina ja se on toiminut hyvin. Helka ry on kertonut olevansa luopumassa nettisivujen ylläpidon Joomla-ohjelmasta, tilalle tulee yksinkertaisempi ohjelmisto WordPress. 

Perinteistä seuran järjestämää loppuvuoden tapahtumaa Valon juhlaa ei tänä vuonna järjestetty.

Lausunnot ja kannanotot

Vuoden aikana Jätkäsaari-seura on kirjoittanut lausunnot Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta 16.2.2018, Melkinlaiturin asemakaavaluon-noksesta 9.3.2018 ja Saukonkanavan etelänpuoleisten kortteleiden asemakaavanmuutoksesta 31.8.2018. Jätkäsaari-seura on allekirjoittanut adressin ”HSL lippu-uudistuksessa säilytettävä Ratikkalippu” 13.6.2018. Lisäksi Jätkäsaari-seura on kirjoittanut kannanoton Rion- ja Tyynenmerenkadun risteysjärjestelyistä 25.9.2018 ja kannanoton ”Eteläisten kaupunginosien poikittaisliikennettä ei saa heikentää” 9.12.2018. Lausunnot ja kannanotot on nähtävissä Jätkäsaaren nettisivuilla kohdassa www.kaupunginosat.net/jatkasaari -> Jätkäsaari-seura -> Kannanotot.

Jätkäsaari-seura ry:n jäsenistö

Seurassa oli vuoden 2018 lopulla 203 henkilöjäsentä sekä 6 yhteisöjäsentä. Seuraan on liittynyt jäseniä, jotka eivät ole jatkossa maksaneet jäsenmaksua, näitä jäseniä on nyt karsittu seuran jäsenluettelosta. Jäsenmaksu oli edelleen henkilöjäseniltä 10 euroa ja yhteisöjäseniltä 100 euroa vuodessa. Liittymisvuodelta henkilöjäsenen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Jäsenmaksulomakkeet lähetettiin sähköpostilla niille jäsenille, joiden email-osoite oli tiedossa. Muille, joita on n. 40 henkeä, maksulomake lähetettiin edelleen kirjeitse.

Jätkäsaari-seura ry:n hallitus

Elina Kultaranta                                                 Helena Vormala

puheenjohtaja                                                    sihteeri                                                             

Toimintakertomus vuodelta 2018

Jätkäsaari-seura ry                                                                                                 

Y-tunnus 1603102-0

Toimintakertomus vuodelta 2018 / 02.04.2019

Jätkäsaari-seura on vuonna 2018 rakentanut aktiivisesti verkostoa omalla alueellaan toimiviin asukkaisiin, vaikuttajiin, yhdistyksiin ja vuonna 2018 erityisesti yrittäjiin.

Seuran puheenjohtaja Elina Kultaranta on toiminut kaupunginosayhdistysten yhteistyöelimen Helkan hallituksen varapuheenjohtajana vuoden 2018 aikana. Elina Kultaranta on varapuheenjohtajan ominaisuudessa osallistunut Helka ry:n hallituksen kokouksiin sekä Helkan ry:n järjestämiin muihin eri ryhmien kokouksiin.

Hyvän toivon kappelin uudet tilat Länsisatamankadun varrelle valmistuivat alkuvuodesta 2018. Piispa Teemu Laajasalo vihki kappelin sunnuntaina 11.3.2018. Lari Ahokas esitti Jätkäsaari-seuran puolesta pienen tervehdyksen tilaisuudessa. Myös puheenjohtaja Elina Kultaranta ja sihteeri Helena Vormala osallistuivat vihkimistilaisuuteen.

Kevätkokous 17.04.2018 Helsingin pelastusopistolla

Jätkäsaari-seuran puheenjohtaja Elina Kultaranta avasi kevätkokouksen ja toivotti paikallaolijat tervetulleiksi. Hän kertoi avauspuheessaan Jätkäsaaren ja Ruoholahden tulevista tapahtumista. Hiilivapaat tanssit järjestetään 25.5.2018 Salmisaaressa ja Satamahulinat 12.8.2018 Pitsitalon viereisellä tontilla. Jätkäsaari-seura osallistui molempien tapahtumien järjestelyihin. Seuraavaksi

Helsingin pelastusopiston varautumisjohtaja Tomi Rask kertoi esityksessään mm. pelastajakoulutuksesta ja Helsingin Sataman edustaja Jussi Malm lähiaikojen liikennejärjestelyihin liittyvistä hankkeista.

Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat, mm. päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Seuran taloudenhoitaja Ari Yrjölä lopetti työnsä vuoden vaihteessa, mutta hän teki kuitenkin vielä vuoden 2017 tilinpäätöksen. Esiteltiin tuloslaskelma tilivuodelta 1.1 – 31.12.2017. Päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Hallituksen kokouksessa 9.1.2018 sovittiin, että Elina Kultaranta hoitaa seuran taloutta. Hänelle myönnettiin seuran tilin käyttöoikeus.

Satama-hulinat 12.8.2018

Helsingin Satama kutsui paikallisia asukkaita suunnittelemaan Satamahulinoita. Tilaisuuksia pidettiin kaksi, 4.4.2018 ja 6.6.2018, mutta kumpaankin tilaisuuteen osallistui vain muutamia alueen asukkaita. Satamahulinoissa sää oli poutainen ja paikalla kävi lukuisia vieraita nauttimassa runsaasta ohjelmasta. Jätkäsaari-seuralla oli alueella oma koju, jossa jaettiin Urbaani ja merellinen Jätkäsaari-esitettä, myytiin seuran T-paitoja ja värvättiin uusia jäseniä. Ylle Muhosella oli kojussa kahvia ja leivonnaisia tarjoava kahvila.

Urbaani ja merellinen Jätkäsaari -esite

Jätkäsaari-seura päätti kokouksessaan 3.10.2017 osallistua edelleenkin JS/Suomi Oy:n kanssa yhteistyössä uuden Jätkäsaari-esitteen toimittamiseen. Jätkäsaarta monipuolisesti esittelevästä Urbaani ja merellinen Jätkäsaari-lehdestä tuli uudessakin versiossa16-sivuinen kuvineen, teksteineen ja mainoksineen. Lehti valmistui toukokuussa 2018. Jätkäsaari-seura lupasi taas jakaa suurimman osan uudesta esitteestä. Esitettä jaettiin mm. kirjastoihin, Ruoholahden kauppakeskukseen sekä Jätkäsaareen muuttaneille uusille asukkaille.

Syyskokous 30.10.2018 Jätkäsaaren kirjastossa

Kokouksen alussa Jätkäsaari-seuran puheenjohtaja Elina Kultaranta avasi kokouksen ja toivotti tilaisuuden alustajan Kimmo Helistön ja vieraat tervetulleiksi. Puheenjohtaja kertoi lyhyesti seuran vuoden toiminnasta. Kimmo Helistö kertoi perustamastaan ja marraskuussa avattavasta uudesta saunasta ja ravintolasta, jotka sijaitsevat Airut-korttelissa Välimerenkatu 10:n sisäpihalla.  Läsnäolijoilla oli tilaisuus esittää kysymyksiä luennoitsijalle.

Seuran varsinaisessa syyskokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat, mm. vahvistettiin vuodelle 2019 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus. Kokouksessa hyväksyttiin seuran sääntöjen muutos, jonka perusteella pidennettiin syyskokouksen pitoaikaa marraskuun (aikaisemmin lokakuun) loppuun saakka. Lisäksi suoritettiin puheenjohtajan, hallituksen jäsenten sekä toiminnantarkastajien valinnat. Seuran puheenjohtajaksi valittiin edelleen Elina Kultaranta ja hallituksen jäseniksi Lari Ahokas, Ylle Muhonen, Balan Pillai, Mauri Siirala, Jarmo Riipinen ja Helena Vormala. Toiminnantarkastajaksi valittiin Pauli Hilli ja varatoiminnantarkastajaksi Veikko Lahti.

Seuran hallitus kokoontui toimintavuoden aikana11 kertaa ja piti lisäksi sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset.

Muu toiminta

Yritysyhteistyö

Jätkäsaari-seura suunnitteli alkuvuoden aikana jäsenkortin hankkimista jäsenilleen. Kortti sisältyisi jäsenmaksuun ja sillä olisi mahdollista saada alennuksia paikallisista yrityksistä. Asian suunnittelua varten perustettiin työryhmä, johon jäseniksi valittiin Ylle Muhonen, Jussi Holopainen, Aiki Annamaa, Balan Pillai, Elina Kultaranta ja Tapani Kultaranta. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella paikallisille yrittäjille jaettava esite jäsenkorttihankkeesta. Jätkäsaari-korttia suunnitteleva ryhmä ja paikalliset yrittäjät kokoontuivat 27.2.2018 Cafe Alejandrassa. Kortin selvittelyä päätettiin jatkaa, mutta loppujen lopuksi kortista ja sen käytöstä ei löytynyt yksimielisyyttä.

Kaupunkielämää Jätkäsaaressa -tapahtuma

Osuuskunta Suomen asuntomessut järjesti 27.3.2018 Jätkäsaaren kirjastossa asukastilaisuuden, jossa keskusteltiin ja suunniteltiin Elämisen polut -tapahtumaa Jätkäsaareen. Helena Vormala osallistui tilaisuuteen. Seuraava Elämisen polut -tapahtuman ideointi järjestettiin 15.5.2018 Clarion-hotellissa. Jarmo Riipinen ja Helena Vormala osallistuivat tapahtumaan. Ideoinnin pohjalta Suomen asuntomessut järjesti syksyllä 1-9.9.2018 Kaupunkielämää Jätkäsaaressa -tapahtuman Hyväntoivonpuistossa ja lähiympäristön taloissa. Jätkäsaari-seuralla oli koju tapahtumassa, jossa päivystettiin iltaisin. Jätkäsaari-esitteitä jaettiin messujen aikana n. 60 kpl ja hankittiin seuralle kymmenkunta uutta jäsentä.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden turvallisuusilta

Turvallisuusilta järjestettiin 13.9.2018 Helsingin Pelastuslaitoksella. Parituntisen turvallisuusillan järjestivät Helsingin Pelastusliitto Hepe, Jätkäsaari-seura ja Ruoholahden Sanomat. Alustuksia pitivät Helsingin kaupunki, poliisi, Hepe ja Pelastuslaitos. Pauli Hilli ja Jarmo Riipinen osallistuivat tapahtumaan.

Helsingin osallistuva budjetointi -hanke OmaStadi

Stadiluotsi Jarkko Rantanen kertoi OmaStadi-hankkeesta 12.11.2018 Jätkäsaaren kirjastossa. Elina Kultaranta ja Helena Vormala osallistuivat tapahtumaan. Jätkäsaari-seura päätti osallistua omalla OmaStadi-ehdotuksellaan hankkeeseen. Ehdotuksessa seura esitti, että Jätkäsaaren kirjastolle hankitaan suuremmat ja paremmat tilat, jotka olisivat riittävän suuret erilaisiin asukas- ja muihin tilaisuuksiin.

Jätkäsaari-seuran postilaatikko

Seuralla on oma postilaatikko Jätkäsaaren kirjastossa, johon voi jättää uusien jäsenten jäsenilmoituksia sekä mahdollisia aloitteita ja kritiikkiä. Laatikon vieressä jäsenilmoituslomakkeita, kynä ja paperia.

Tapahtumista tiedottaminen

Jätkäsaari-seuran Facebook-sivuilla on vuoden aikana julkaistu Jätkäsaaren tapahtumia sekä Jätkäsaarta koskevaa muuta informaatiota. Sivuilla on vieraillut kävijöitä ja tykkääjiä. Myös Jätkäsaaren Internet-sivustolla on julkaistu runsaastiRuoholahden ja Jätkäsaaren alueen tapahtumia, mm. Konservatorion kuukausiohjelmat. Tapahtumat-osiota Helkan it-asiantuntija ei ole ehtinyt korjata, joten se poistettiin kokonaan sivustolta. Kaikki tapahtumat julkaistaan uutisina ja se on toiminut hyvin. Helka ry on kertonut olevansa luopumassa nettisivujen ylläpidon Joomla-ohjelmasta, tilalle tulee yksinkertaisempi ohjelmisto WordPress.

Perinteistä seuran järjestämää loppuvuoden tapahtumaa Valon juhlaa ei tänä vuonna järjestetty.

Lausunnot ja kannanotot

Vuoden aikana Jätkäsaari-seura on kirjoittanut lausunnot Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta 16.2.2018, Melkinlaiturin asemakaavaluonnoksesta 9.3.2018 ja Saukonkanavan etelänpuoleisten kortteleiden asemakaavanmuutoksesta 31.8.2018. Jätkäsaari-seura on allekirjoittanut adressin ”HSL lippu-uudistuksessa säilytettävä Ratikkalippu” 13.6.2018. Lisäksi Jätkäsaari-seura on kirjoittanut kannanoton Rion- ja Tyynenmerenkadun risteysjärjestelyistä 25.9.2018 ja kannanoton ”Eteläisten kaupunginosien poikittaisliikennettä ei saa heikentää” 9.12.2018. Lausunnot ja kannanotot on nähtävissä Jätkäsaaren nettisivuilla kohdassa www.kaupunginosat.net/jatkasaari -> Jätkäsaari-seura -> Kannanotot.

Jätkäsaari-seura ry:n jäsenistö

Seurassa oli vuoden 2018 lopulla 203 henkilöjäsentä sekä 6 yhteisöjäsentä. Seuraan on liittynyt jäseniä, jotka eivät ole jatkossa maksaneet jäsenmaksua, näitä jäseniä on nyt karsittu seuran jäsenluettelosta. Jäsenmaksu oli edelleen henkilöjäseniltä 10 euroa ja yhteisöjäseniltä 100 euroa vuodessa. Liittymisvuodelta henkilöjäsenen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Jäsenmaksulomakkeet lähetettiin sähköpostilla niille jäsenille, joiden email-osoite oli tiedossa. Muille, joita on n. 40 henkeä, maksulomake lähetettiin edelleen kirjeitse.

Jätkäsaari-seura ry:n hallitus

Elina Kultaranta                                                 Helena Vormala

puheenjohtaja                                                    sihteeri                                                             

Lausunnot Saukonkadun asuinkorttelista ja Jätkäsaaren asuntoreformikorttelista

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää pyydettynä lausuntonaan alla olevista suunnitelmista seuraavan:

 

Saukonkadun asuinkortteli (Dnro HEL 2019-006810, hankenro 0838_9)
 
Suunnitelman tarkoitus on alun perin venevarastorakennukselle suunnitellun korttelin 20062 ja katualueen muuttamisesta asuinkäyttöön ja puistomaiseksi aukioksi. Asuinrakennus ei poikkea kerroskorkeudeltaan lähiympäristön muusta rakennuskannasta. 
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Jätkäsaaren asuntoreformikortteli (Dnro HEL 2020-006591, hankenro 6364_1)
 
Suunnitelman tarkoituksena on asuntoreformikorttelin suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti korttelin 20077 asuinrakennuksen, pysäköintitalon ja yleisten alueiden eriyttäminen toisistaan asemakaavassa.
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Helsingissä
 
23.6.2020
Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran lausunto Kellosaarenrannan asemakaavasta

Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Kellosaarenrannan asemakaavaluonnoksesta kunnioittavasti seuraavan:

Jätkäsaari-seura toteaa, että Kellosaarenrannan asemakaavaluonnos, jossa esitetään kolmen 8-kerroksisen pistetalon rakentamista Kellosaarenrantapuistoon, ei ole olennaisilta osin juuri muuttunut edellisestä, 14.6.2016 päivätystä suunnitelmasta (hankenro 5315_1, HEL 2016-006750).

Tämän johdosta Jätkäsaari-seura ry. viittaa lausuntonaan 14.6.2016 päivätystä Kellosaarenrannan asemakaavamuutoksesta antamaansa lausuntoon, johon linkki lausunnon lopussa. Tiivistettynä seura vastustaa esitettyä rakentamista, joka aiheuttaisi merkittävää haittaa Kellosaarenrannan sekä puistojen käyttäjille. Lisäksi seura katsoo, että täydennysrakentamisen ei tule ylittää lähiympäristön asuintalojen enimmäiskorkeutta.

Lopusksi Jätkäsaari-seura nostaa esiin kysymyksen, eikö Kellosaarenrannan täydennysrakentamiselle tarjoaisi paremman lähtökohdan Kellosaaren varavoimalaitoksen tontin vapauttaminen voimalakäytöstä. Kellosaaren varavoimalaitos on lähes 50 vuoden ikäinen öljyvoimala, jonka tuotantoa tarvitaan verraten harvoin. Vanhenevan öljyvoimalan säilyttäminen varavoimakäytössä Helsingin ydinkeskustan vieressä vaikuttaa erikoiselta ratkaisulta tonttimaan tarpeeseen nähden ja kaupungin pyrkiessä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Valtakunnalliselle varavoimalaitokselle löytyisi varmasti parempikin sijoituspaikka ja käyttövoimaratkaisu.

Uusien asuintalojen rakentaminen aivan toimivan voimalaitoksen viereen vaikuttaa erikoislaatuiselta myös siksi, että voimalan ylläpitokäyttö muutaman viikon välein aiheuttaa lähiympäristölle huomattavaa säännöllistä  meluhaittaa ja polttoaineen säilytys aivan asuinrakennuksen vieressä sisältää onnettomuusriskin. Myös voimalan maanalaiset putket rajoittavat täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Jätkäsaari-seura pitäisikin parempana, että voimalaitoksen tontti otettaisiin täydennysrakentamisen suunnittelun lähtökohdaksi.

Helsingissä 3.6.2020

Jätkäsaari-seura ry.

 

 

Kannanotto Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kunnioittavimmin kannanottonaan Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun seuraavan:

Lapinlahden sairaala-alueen suunnittelua tulee jatkaa nykyisten toimintojen pohjalta

Luonnontilaista metsää ja vanhaa puistoa yhdistävä Lapinlahden sairaalan puisto on merkittävä virkistys- ja ulkoilualue naapurikaupunginosien, etenkin kasvavan Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen asukkaille. Varsinkin tiheään rakennettujen eteläisten kaupunginosien asukkaille Lapinlahti on ainoa kävelyetäisyydellä sijaitseva lähimetsä, jonka merkitystä ei viimeaikaisten poikkeusolojen valossa voi vähätellä. Huomionarvoista on myös se, että kaupungin väestöennusteen mukaan Jätkäsaari on yksi Helsingin tärkeimmistä kasvualueista ja lapsiperheiden osuus alueella on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.

Koko Lapinlahden sairaala-alue puistoineen on suojeltu Museoviraston määrittelemänä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY 2009), jossa sairaalarakennukset ja puisto muodostavat sairaalan alkuperäisen toiminta-ajatuksen mukaisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Lapinlahden sairaalan puisto on olennainen osa sairaala-alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Ainoassa ideakilpailussa jäljelle jääneessä ehdotuksessa esitetään mittavaa uudisrakentamista suojellun alueen sisäpuolelle, mikä supistaisi merkittävästi sairaalapuiston kokoa ja näin heikentäisi merkittävästi sairaala-alueen kulttuurihistoriallista, ympäristö- sekä virkistysarvoa. Seura ei kannata ehdotuksessa esitettyä uudisrakentamista.

Ehdotus nojaa vahvasti matkailualan palveluiden kysyntään, jonka tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta, ottaen huomioon myös lähialueiden, kuten Jätkäsaaren hotellitarjonnan voimistuvan kilpailun. Ehdotuksessa on lisäksi useita yksityiskohtia, jotka eivät Hietaniemen hautausmaan välittömään lähiympäristöön sovi. Kehittämisen arvoisena ideana seura näkee kuitenkin Lapinlahden sairaalan toiminta-ajatukseen kytkeytyvän hoiva-alan toiminnan.

Jätkäsaari-seura katsookin, että Lapinlahden sairaala-alueen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi ottaa ideakilpailun kesken pois vedetty, alueen nykyisten toimintojen kehittämisen pohjalta lähtevä konsepti, jossa on otettu paremmin huomioon alueen ominaispiirteet.

Helsingissä 10.5.2020

Jätkäsaari-seura ry.