Koti Tietoa seurasta
Suosituin

Tietoa seurasta

 

Jätkäsaari-seura

 Yhdistyksen nimi on Jätkäsaari-seura ry.

Nimestään huolimatta Jätkäsaari-seura on sekä jätkäsaarelaisten että ruoholahtelaisten yhteinen kaupunginosayhdistys. Ruoholahti-seuran toiminnan päätyttyä sen toiminta liitettiin Jätkäsaari-seuraan.

Jätkäsaari-seuran toiminnan tarkoituksena on sääntöjen mukaan

  • järjestää kokouksia, neuvotteluja, huvi- ja juhlatilaisuuksia
  • tehdä aloitteita ja pitää yhteyttä eri viranomaisiin ja yhteisöihin
  • vaikuttaa alueen suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen
  • toimia yhteistyössä paikallisten yrittäjien, asukastoimikuntien ja taloyhtiöiden hallitusten kanssa.

Yhdistyksessä on nykyisin yli 200 jäsentä ja 7 yritysjäsentä. Jäsenmäärä tullee kasvamaan, kun Jätkäsaareen muuttaa uusia asukkaita alueen rakentamisen edetessä.

Jätkäsaari-seuran toiminta on määritelty yhdistyksen säännöissä. Uudet säännöt on hyväksytty yhdistysrekisterissä 3.5.2019.

Tutustu seuran sääntöihin täältä

 

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE

Tämä on Jätkäsaari-seura ry:n henkilösuojalain (10 ja 24 pykälien) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri-ja tietosuojaseloste. Laadittu 21.5.2018.

1. Rekisterin pitäjä

Jätkäsaari-seura ry, Kap Horninkatu 7, 00220 Helsinki

2. Rekisteristä vastaava taho

Jätkäsaari-seura ry, 050 3467286  jatka.seura@gmail.com

3. Rekisterin nimi

Jätkäsaari-seura ry:n jäsenrekisteri

4. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle on

–          henkilön suostumus

–          jäsenyys

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito yhdistyksen jäseniin.

Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.

5. Rekisterin tietosisältö

Rekisteriin tallennettavia tietoja ovat henkilön nimi, yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite, osoite), jäsennumero ja liittymisvuosi.

6. Säännönmukaiset tietolähteet

Rekisteriin tallennettavat tiedot ja suostumus kohdan 5 tietojen tallentamiseen saadaan jäseneltä liittymislomakkeista, viesteistä, sähköpostitse, puhelimitse, sosiaalisen median palvelujen kautta ja muista tilanteista, joissa jäsen luovuttaa tietojaan.

Rekisteröintiä ohjaavat yhdistyksen julkisesti nähtävissä olevat säännöt.

7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset

Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille. Tietoja voidaan julkistaa siltä osin kuin on sovittu jäsenen kanssa.

8. Rekisterin suojauksen periaatteet

Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään internetpalvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja niiden toimesta, joiden tehtävänkuvaan se kuuluu.

9. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista

Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa jäsenelle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).

10. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet

Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamista rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyllä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet, kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi tarvittaessa esittää pyynnön henkilöllisyyden todistamisesta. Rekisterinpitäjä vastaa jäsenelle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).

Jäsenyys ja jäsenedut

Jätkäsaari-seuran jäseneksi voi liittyä yläpalkissa olevan Liity jäseneksi -lomakkeen avulla. Lomakkeen tiedot menevät seuran sihteerille ja rahastonhoitajalle.

Jätkäsaari-seuran rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen voit tutustua täältä.

Jätkäsaari-seuran Huutokonttorissa pidetyssä syyskokouksessa 30.10.2018  määrättiin  jäsenmaksuksi henkilöjäseniltä 10 euroa vuodessa ja yritysjäsenien kannatusmaksuksi 100 euroa vuodessa. Liittymisvuonna ei henkilöjäsenen tarvitse maksaa jäsenmaksua.

 

Asemakaavan muutoksia Ruoholahteen ja Jätkäsaareen?

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on ehdottanut asemakaavan muutosta Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalan väliin. Sen mukaisesti rantaan tulisi uusia 8-kerroksisia pistetaloja ja Kellosaarenrantakatu katkaistaisiin länsiosastaan ajoneuvoliikenteeltä. Myös Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman alueille on ehdotettu muutosta voimassa olevaan asemakaavaan. Sen mukaisesti kaupunkipientalokorttelit 20065 ja 20066 muutettaisiin 2-6-kerroksisiksi asuinkerrostalokortteleiksi. Lisäksi Saukonpaateen suunnitellaan uutta pienvenesatamaa.

Jätkäsaari-seura on esittänyt asiasta mielipiteensä ja vastustaa siinä asemakaavan muutoksia Kellosaarenrannassa ja Panamanrannassa.

Kellosaarenrannan sekä Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman asemakaavamuutokset / 14.6.2016

Kellosaarenranta

Jätkäsaari-seura ry vastustaa kaupunkisuunnitteluviraston esittämää Kellosaarenrannan asemakaavamuutosta, jossa virasto esittää rakennettavaksi Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalaitoksen väliin 3-4 kahdeksankerroksista pistetaloa. Suunnitelma vaikuttaa kielteisesti erityisesti kaupunkikuvaan ja Ruoholahden kanavan hienoon maisemaan sekä asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön.

Suunnitelma kaventaa merkittävästi Kellosaaren jo nyt kapeaa ja kahdessa tasossa olevaa rantapuistoa. Kellosaarenranta-niminen katu katkaistaisiin autoliikenteeltä Kellosaarenpuiston kohdalta ja näin Kellosaarenpuisto yhdistyisi rantapuistoon. Tämä ei seuran käsityksen mukaan paranna puiston käytettävyyttä, sillä erittäin vilkas kevyenliikenteen väylä kulkisi edelleen Kellosaarenrannan läpi.

Kellosaarenpuisto on erittäin suosittu lasten leikkipuisto. Puiston voimalaitoksen puoleiselle sivulle avattava ajoyhteys rakennettaville taloille ja pysäköintiin supistaa puiston pinta-alaa. Suunnitelman mukaiset korkeat rakennukset tulevat varjostamaan nyt valoisaa ja aurinkoista leikkipuistoa koko iltapäivän ajan. Myös puiston tuuliolosuhteet tulevat muuttumaan.

Suunnitelman mukaisten rakennusten läheisyydessä olevan varavoimalaitoksen ja kevyen polttoöljyn varaston turvallisuus huolestuttaa Jätkäsaari-seuraa. Nyt voimalan ja öljysäiliön välittömässä läheisyydessä on vain yksi asuintalo. Näiden laitosten lähietäisyydellä asuvien asukkaiden määrä kasvaa merkittävästi, jos kaavamuutoksen mukaiset talot rakennetaan.

Kellosaarenranta sekä Panamanranta ja Saukonpaaden venesatama

Jätkäsaariseura on jo aikaisemminkin ottanut kantaa Jätkäsaaren jatkuvasti muuttuvaan suunnittelutilanteeseen. Varavoimalaitoksen ympäristössä on 4-7 -kerroksisia asuinrakennuksia, joiden asukkaat ovat vuosia sitten valinneet asuinpaikkansa uskoen kaupungin vahvistamiin suunnitelmiin. Suunnitellut 8-kerroksiset pistetalot huonontavat heidän elinympäristöään merkittävästi.

Myös Panamanrannan vahvistetun asemakaavan mukaiset kaupunkipientalot ollaan muuttamassa peräti 2-6 -kerroksisiksi kaupunkiasuintaloiksi. Nämä tulevat peittämään näkymät merelle, vaikka Jätkäsaaren suunnittelussa oli alun perin tarkoituksena pitää lähinnä merenrantaa oleva rakennuskanta matalana.

Jätkäsaari-seura esittää mielipiteenään, että kyseisiä asemakaavan muutoksia ei tulisi tehdä.

Helsingissä, 24.8.2016

Jätkäsaari-seura ry:n hallituksen puolesta:

Elina Kultaranta, puheenjohtaja 

Helena Vormala, siheeri                                                                 

                            

Jätkäsaari-seuran säännöt

Jätkäsaari-seura ry:n säännöt 

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Jätkäsaari-seura ry. Sen kotipaikka on Helsinki.

Y-tunnus 1603102-0

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia ja vaikuttaa Jätkäsaarta koskevaan suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen alueen parhaaksi, kannustaa asukkaita vaalimaan ympäristöään sekä edistää alueen yrittäjien ja asukkaiden yhteistoimintaa, hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, neuvotteluja, tekee aloitteita, järjestää huvi- ja juhlatilaisuuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa, pitää yhteyttä tarvittaessa eri yhteisöihin sekä toimii yhteistyössä paikallisten yrittäjien, asukastoimikuntien ja taloyhtiöiden hallitusten kanssa ylläpitäen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja henkeä. .

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää keräyksiä ja arpajaisia.

3. Jäsenet

Henkilöllä tai oikeuskelpoisella yhteisöllä, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiseksi jäseneksi, on oikeus jäsenenä osallistua yhdistyksen toimintaan maksamalla vuosittain syyskokouksen määräämän jäsenmaksun tai suuremman kannatusmaksun. Henkilö- ja yhteisöjäsenillä voi olla eri suuruiset jäsenmaksut.

Yhdistyksen kokous voi kutsua yhden kunniajäsenen kerrallaan. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksua.

Hallitus voi päättää myös muista kunnianimityksistä Jätkäsaaren hyväksi tehdystä työstä tai muusta maineteosta.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai sähköpostilla hallitukselle tai puheenjohtajalla, taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Jäseneksi liittyvältä ei kanneta jäsenmaksua liittymisvuodelta.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, 2 – 10 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolme sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja toiminnantarkastajat

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilipäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava yhdistyksen toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee  antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouiksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksn vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

6. päätetään hallituksen jäsenten ja varajäsenten lukumäärät

7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

8. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa

9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen vara  yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta pääättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Säännöt on hyväksytty yhdistysrekisterissä 3.5.2019.

Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Jätkäsaari-seura on esittänyt kirjelmässään 9.3.2015 Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle, että Ruoholahden kanavan sillat nimettäisiin ja varustettaisiin nimikylteillä.  Nimistötoimikunta on vastannut aloitteeseen kirjellään 1.4.2015 ja todennut, että toimikunta pitää kanavan siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä maamerkkejä ja kulkuväyliä.

Helsingin kaupunki

Kirjaamo

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Nimistötoimikunta

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

Asia: Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Ruoholahden kanavan ylittää kaiken kaikkiaan kuusi siltaa. Lisäksi kanavan päässä on liikenne- ja alikulkusilta Länsilinkki. Jätkäsaari- seura esittää, että sillat nimettäisiin ja ne varustettaisiin näkyvillä nimikylteillä.

Seura ehdottaa, että sillat nimettäisiin esimerkiksi seuraavasti (valmistuslaatassa oleva nimi):

–                                        Kanavasilta (Sinikaislan kl silta)

–                                        Koulusilta ( Ruoholahden puiston kl silta)

–                                        Puistosilta (Santakujan kl silta)

–                                        Selkämerensilta

–                                        Torisilta (Ruoholahden torin kl silta)

–                                        Crusellin silta (ei löytynyt valmistuslaattaa)

Perusteluna esitämme, että liikkuminen Jätkäsaaren ja Ruoholahden välillä ohjeistetaan usein eri siltojen kautta ja ne ovat muutenkin alueen merkittäviä maamerkkejä. Nyt kun silloilla ei ole nimiä, on usein vieraita opastaessa vaikea selittää, mitä siltaa kulloinkin tarkoittaa.

Edellä mainitut nimet ovat vain yksi ehdotus. Tärkeintä Jätkäsaari-seuran mielestä on, että sillat nimetään ja varustetaan nimikylteillä. Nimeäminen parantaisi suunnistusta Ruoholahdesta Jätkäsaareen ja siitä edelleen Länsisatamaan sekä päinvastoin.

Helsingissä 9.3.2015        

Pauli Hilli

Jätkäsaari-seura ry:n puheenjohtaja

Jaalaranta 9 B24

00180 Helsinki

pauli.hilli@gmail.com

 

 

 

Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vastauskirjelmä 1.4.2015

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli

Jaalanranta 9 B 24

00180 Helsinki

 

20 §

ALOITE, JOSSA ESITETÄÄN RUOHOLAHDENKANAVAN YLITTÄVIEN SILTOJEN NIMEÄMISTÄ (kaup.osa 20)

Nimistötoimikunta keskusteli Jätkäsaari-seura ry:n aloitteesta nimetä Ruoholahdenkanavan ylittävät sillat. Jätkäsaariseura esittää lisäksi, että sillat varustetaan nimikylteillä.

Nimistötoimikunta kiittää Jätkäsaari-seuraa aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan.

Nimistötoimikunta pitää Ruoholahdekanavan ylittävien siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä kulkuväyliä ja maamerkkejä.

Nimistötoimikunta esittää silloille seuraavia nimiä, jotka on ideoitu läheisten kadunnimien mukaan (lueteltu lännestä itään luukien):

Crusellinsilta -Cruselbron

(silta)

Perustelu: Käytössä oleva nimi;

Jaalasilta – Skutbron

(silta)

Perustelu: Jaalarannan mukaan;

Selkämerensilta – Bottenhavsbron

(silta)

Perustelu: Selkämerenkadun mukaan;

Santasilta- Sandbron

(silta)

Perustelu: Santakujan mukaan;

Laivapojansilta- Skeppsgossebron

(silta)

Perustelu: Laivapojankadun mukaan;

ja

Sinikaislansilta – Blåsävsbron

(silta)

Perustelu: Sinikaislankujan mukaan.

Nimeäminen voidaan toteuttaa seuraavan aluetta koskevan asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhtydessä. Virallisen nimeämisen jälkeen voidaan esittää rakennusvirastolle nimikilpien pystyttämistä siltojen kupeeseen tai rakenteeseen.

Kirje 17 asemakaavaosastolle.

Kirje 18 Jätkäsaari-seura ry:lle.

 

NIMISTÖTOIMIKUNTA

Annukka Lindroos                                   Johanna Lehtonen

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jätkäsaari-seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2020

20.11.2019

Jätkäsaari-seura toimii Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaiden, yhdistysten ja yrittäjien yhteisenä ja kokoavana voimana.

Kevätkokous

Maalis-huhtikuussa järjestettävän sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä pidetään Jätkäsaaren ja Ruoholahden kehittämisestä ja tulevaisuudesta tai muista aiheista asukkaille alustuksia sekä lopuksi on keskustelutilaisuus. Läsnäolijat voivat käyttää puheenvuoroja ja esittää kysymyksiä alustajille. Kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä seuran tili- ja vastuuvelvollisille.

Syyskokous

Jätkäsaari-seuran syyskokous järjestetään 3.5.2019 hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä (aikaisemmin lokakuun loppuun mennessä). Syyskokouksen yhteydessä asiantuntijat kertovat Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueiden kehittämisestä ja rakentamisesta sekä muista ajankohtaisista asioista. Syyskokouksen tärkein asia on seuran puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinta sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion vahvistaminen.

Yhteistyö

Jätkäsaari-seura harjoittaa tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin, Helsingin Sataman, Helsingin kaupunginosayhdistys Helkan sekä muiden sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Jätkäsaari-seura ylläpitää yhteyttä mm. Jätkäsaaren ja Ruoholahden yrittäjiin ja alueen yhdistyksiin. Jätkäsaari-seura osallistuu myös tulevina vuosina Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin suunnitteluun ja kehittämiseen.

Muita tapahtumia

Jätkäsaari-seura on jo monen vuoden ajan osallistunut Helsingin Sataman järjestämiin Satamahulinoihin, jossa seuralla on ollut käytössään oma teltta seuran toiminnan esittelyyn, seuran teettämien T- paitojen myyntiin, uusien jäsenten hankintaan ja pieneen tarjoiluun.

Kannanotot ja lausunnot

Jätkäsaari-seura pyrkii aktiivisesti seuraamaan eri foorumeilla, mm. Facebookissa, asemakaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen edistymistä ja sujumista Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueella. Epäkohtia havaitessaan seura esittää kirjallisia kannanottoja ja lausuntoja asiasta vastuussa olevalle viranomaiselle. Jätkäsaari-seura myös ottaa kantaa kaikkiin sille tulleisiin lausuntopyyntöihin, mm. asemakaavojen muutosehdotuksiin. Kannanotot ja niihin mahdollisesti saadut vastaukset ovat nähtävissä Jätkäsaari-seuran Facebook-sivustolla ja Jätkäsaaren Internet-sivustolla kaupunginosat.net/jatkasaari -> Jätkäsaari-seura -> Kannanotot.

Jätkäsaari-seuran jäsenmaksu ja jäsenistö

Jäsenmaksun suuruus määrätään syyskokouksessa. Jäsenmaksu on ollut kuluvana vuonna 10 euroa henkilöjäseniltä ja 100 euroa yhteisöjäseniltä vuodessa. Samaa jäsenmaksua ehdotetaan myös vuodelle 2020. Jäseneksi liittymisvuosi on sääntöjen mukaisesti jäsenmaksusta vapaa. 

 

Jätkäsaari-seuran hallitus

Elina Kultaranta                    Helena Vormala                      puheenjohtaja                      sihteeri                                                         

www.kaupunginosat.net/jatkasaari

jatka.seura@gmail.com

www.facebook.com/jatkasaariseura

Lausunto poikkeuslupahakemukseen Valtamerilaituri 4 pysäköintilaitos

Kuuleminen poikkeamisasiassa HEL 2019-007551 T 10 04 01, asiointitunnus LP-091-2018-07831, hankenumero 5044_106

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti on hakenut lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta osoitteeseen Valtamerilaituri 4 suunniteltavan pysäköintilaitoksen kohdalla siten, että rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali olisi alumiini ja että rakennuksen julkisivun korkeus olisi 28 m (ylitys 14 m).

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura vastustaa rakennuskorkeuden korotusta. Kuten seura on todennut 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavan muuttamisesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705), Ahdinaltaan ympäristöön suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus – poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva pysäköintilaitos mukaan lukien – on suunniteltuun paikkaan kokonaisuudessaan rakennusmassaltaan liian suuri ja heikentäisi merkittävästi Hyväntoivonpuiston eteläosan sekä Ahdinaltaan pohjukkaan suunnitellun yleisen uimarannan käytettävyyttä niin varjostavuuden kuin tuulisuudenkin takia.

Jätkäsaari-seura on lausunnossaan edellyttänyt, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammiksi ja kauemmaksi Hyväntoivonpuistosta ja Ahdinaltaasta sekä korostanut, että Ahdinaltaan suunnitelman rakentamiskorkeutta tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein Helsingin korkean rakentamisen suositusten mukaisesti suunnittelualueen keskeisen sijainnin takia.

Edellämainituista syistä seura ei voi kannattaa pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottamista.

Seura on lisäksi edellämainitussa lausunnossaan todennut, että tapahtuma-areenaan ja suunniteltuun pysäköintilaitokseen suuntautuva yksityisautoliikenne tulee pahentamaan Jätkäsaaren jo ennestään vaikeita liikenneongelmia. Pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottaminen poikkeuslupahakemuksen mukaisesti kaksinkertaiseksi voimistaisi näitä negatiivisia vaikutuksia, minkä takia seura ei voi sitä myöskään kannattaa.

Pysäköintilaitoksen pintamateriaalista seura toteaa, että tähänastisissa suunnitelmissa esitetty ritilämäinen alumiinipinta antaa rakennuksen ulkokuorelle varsin monotonisen ja varastomaisen vaikutelman, mitä rakennuksen suuri koko entisestään korostaa, eikä rakennus sovi ulkoasultaan varsin näkyvälle paikalle tärkeiden kokoojakatujen kulmaukseen yllämainitun puiston ja uimarannan keskeistä näkymää hallitsemaan. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuksen ulkokuori suunniteltaisiin alueen rakennuskanta huomioon ottaen, ja pintamateriaaliksi valittaisiin alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti esimerkiksi tiili.

Helsingissä 22.10.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Tontin 20026 asemakaavan muutosehdotus

Jätkäsaari-seura on tehnyt 25.11.2014 Helsingin kaupunginhallitukselle muistutuksen  Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajoittuu pohjoisessa Docrates-sairaalaan ja itäpuolella Messitytönkatuun ja Messipojankujaan. Tontin rakentaminen on suunniteltu huomattavasti tiiviimmäksi ja korkeammaksi kuin se oli vahvistetussa asemakaavassa. Kaavaehdotus tukkii lähes kokonaan nykyisen Messitytönkadun jättäen vain kapean n. kahdeksan metrin levyisen kujan tontin 20026 ja Docrates-sairaalan väliin.

Jo aikaisemmin syksyllä seura esitti samansisältöisen mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 28.10.2014.

 

Muistutus Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta

 

Huutokonttorissa 10.9.2014 järjestetyssä tilaisuudessa arkkitehti Jari Huhtaniemi esitteli tontin 20026, ns. Terassitalokorttelin kaavaehdotusta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajautuu lisäksi Messipojankujaan, Messitytönkatuun ja Docrates-sairaalan kortteliin. Tontille on suunniteltu sekä asuinrakennuksia että erilaisia toimitiloja käsittäviä rakennuksia. Tontti rakentaminen on suunniteltu erittäin korkeaksi ja tiiviiksi siten, että jo olemassa olevia katuja joudutaan kaventamaan ja poistamaan olemassa olevia puita.

Erityistä huomiota kiinnitti Messitytönkadun kaventaminen 8-10 metriä kapeaksi Martin Wegeliuksen kujaksi, joka rajautuu Terassitaloon ja Docrates-sairaalaan. Kaavoitusesitys katkaisee nykyisten asukkaiden avoimen näkymän Messitytönkadulta merelle ja Lauttasaareen päin. Jos tämä näkymä katkaistaan, merellisessä Jätkäsaaressa ei tule olemaan yhtään avaraa ja pitkää maisema-akselia merelle. Arkkitehti Huhtaniemi esitteli Huutokonttorin tilaisuudessa Laivapojan aukiolta avautuvan Välimerenkadun suuntaisen ”Kalevankadun näkymäakselin”. Tämän näkymän tulee kuitenkin katkaisemaan Välimerenkadun ylittävä Hyväntoivon-puiston silta penkereineen. Siksi nykyinen hieno ”Messitytönkadun näkymäakseli” pitää säilyttää.

Terassitaloon tulee asuntoja ja talo on Martin Wegeliuksen kujan varrella 3-10 -kerroksinen. Alakerrosten asuntojen näkymät Docrates-sairaalaan päin ovat ankeat ja asunnoista tulee pimeitä kujan kapeuden ja rakennuksen korkeuden takia. Niitä lienee vaikea saada kaupaksi sijainnin vuoksi. Myös tontin keskelle tulee kapea Helvi Leiviskän kuja, jolla toistuvat samat ongelmat kuin Martin Wegeliuksen kujalla eli ahtaus ja pimeys.

Jätkäsaari-seuran muistutus tontin 20026 kaavamuutosehdotuksesta

 

Jätkäsaari-seura esittää muistutuksen tontille 20026 ehdotetusta kaavamuutoksesta, tonttia ei pitäisi rakentaa nyt tehdyn huipputehokkaan ja tiiviin suunnitelman mukaisesti. Messitytönkadun nykyistä näkymää merelle ja Lauttasaareen päin ei pitäisi kaventaa Martin Wegeliuksen kujaksi eikä rakentaa massiivista Terassitaloa näkymää sulkemaan. Myöskään Messipojankujaa ei pitäisi kaventaa tontin 20026 kohdalta eikä poistaa nykyisiä kadun varren puita.

Asunto-osakeyhtiön Länsisataman hallituksen jäsen Matti Rautiainen on ottanut yhteyttä Jätkäsaari-seuraan tontin 20026 kaavoituksesta. Viestissään Rautiainen toteaa, että Messitytönkadun näkymää merelle ei tulisi sulkea, vaan kadun tulisi jatkua nykyisen levyisenä Länsisatamankadulle saakka.

Jätkäsaari-seura

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja

pauli.hilli@gmail.com

Helena Vormala, hallituksen varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com

 

Lausunnot Saukonkadun asuinkorttelista ja Jätkäsaaren asuntoreformikorttelista

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää pyydettynä lausuntonaan alla olevista suunnitelmista seuraavan:

 

Saukonkadun asuinkortteli (Dnro HEL 2019-006810, hankenro 0838_9)
 
Suunnitelman tarkoitus on alun perin venevarastorakennukselle suunnitellun korttelin 20062 ja katualueen muuttamisesta asuinkäyttöön ja puistomaiseksi aukioksi. Asuinrakennus ei poikkea kerroskorkeudeltaan lähiympäristön muusta rakennuskannasta. 
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Jätkäsaaren asuntoreformikortteli (Dnro HEL 2020-006591, hankenro 6364_1)
 
Suunnitelman tarkoituksena on asuntoreformikorttelin suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti korttelin 20077 asuinrakennuksen, pysäköintitalon ja yleisten alueiden eriyttäminen toisistaan asemakaavassa.
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Helsingissä
 
23.6.2020
Jätkäsaari-seura ry.
”

Lausunto Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-Seura ry. esittää kunnioittavimmin seuraavat muistutukset Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta (dnro HEL 2012-006163).

Marian sairaala-alue on Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana historiallisesti erittäin arvokas kohde. Sairaala-alueen historiallisen arvon kannalta on merkittävää, että alue on säilynyt nykypäivään asti juuri miljöökokonaisuutena, jossa alkuperäisen sairaalasuunnitelman mukainen sairaala-alueen eteläosan puistoalue vanhoine puineen ja sairaalapaviljonkeineen on säilynyt varsin hyvin.

Puistomaisuus ja erilliset paviljongit ovat lähes 135 vuoden ajan olleet keskeinen osa Marian sairaala-alueen identiteettiä. Seura pitääkin valitettavana, että tämä arvokas kokonaisuus, jolla on suuri merkitys myös läheisille kaupunginosille, ollaan ehdotuksessa uhraamassa täydennysrakentamiselle.

Marian alueen umpeen rakentaminen katkaisee myös Hietaniemestä Kampin sydämeen jatkuvan puistomaisen vyöhykkeen. Vanhat yhtenäiset puistoalueet ovat kantakaupunkilaisille tärkeä henkireikä, varsinkin, kun Ruoholahden ja Jätkäsaaren täyteen rakentamisen myötä lähiympäristön virkistysalueiden kysyntä entisestään kasvaa.

Ehdotettu täydennysrakentaminen haittaa myös Baanan virkistys- ja liikennekäyttöä.  Työmiehenpuistikon ja Baanan virkistysalueen vetovoimaisuutta lisää merkittävästi alueen valoisuus verrattuna esimerkiksi toimistotalojen varjostamaan Baanan eteläosaan. Ehdotettu Marian alueen rakentaminen lisäisi huomattavasti virkistysalueen varjoisuutta etenkin iltapäivästä. Baanan kevyen liikenteen väylän laatua heikentää ehdotettu pyörätien siirtäminen alueen itäreunaan, jolloin jalankulku virkistysalueelle tapahtuu pyöräkaistojen yli.

Jätkäsaari-seura katsoo, että nykyisessä kaavaehdotuksessa Marian alueen täydennysrakentaminen on selvästi liian raskasta. Viherkatot ovat kannatettavia, mutta eivät korvaa katutason avoimen puistoalueen typistymistä. Seuran mielestä suunnittelussa tulisikin palata tiiviistä umpikorttelista aiemman luonnoksen konseptiin, jossa puistoa ja suojeltuja sairaalapaviljonkeja säilytetään erillisten uudisrakennusten lomassa selvästi enemmän kuin ehdotuksessa. Suojellut paviljongit tulee ensisijaisesti säilyttää alueella. Yhtenäinen julkisivu sopii vain Mechelininkadun puolelle.

Edelliseen liittyen seura rohkenee myös kyseenalaistaa Marian kasvuyrityskampukselle kaavailtua yritysten toimitilojen tarpeen laajuutta. Kaikkea ei tarvitse tarjota itse Marian alueella, kun toimitilojen vajaakäyttöaste on korkeahko aivan alueen vieressä Ruoholahden toimisto- ja yrityspuistokeskittymässä, jonka synergiaa kasvuyrityskampuksen kanssa tulisi muutenkin hyödyntää enemmän.

Rakennuskorkeuden osalta seura huomauttaa, että ehdotus poikkeaisi merkittävästi lähiympäristön rakennuskorkeudesta. Marian alue sijaitsee Helsingin korkean rakentamisen ohjeen kantakaupungin vyöhykkeellä A, jonne ei suositella kaavoitettavan merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Puolen kilometrin päässä B-vyöhykkeellä sijaitsevan Ruoholahden Itämerentornin käyttäminen rakennuskorkeuden viitekehyksenä ei ole mielekästä. Seura katsookin, että rakentamisen enimmäiskorkeuden ei tule ylittää  lähikortteleiden korkeutta, ja kerroskorkeuden tulee laskea Baanaa kohti.

Lopuksi seura muistuttaa, että Länsilinkin suunnitelmien muuttuminen merkitsee myös Marian liikenneympäristön muutoksia. Seura toivoo, että kevyen liikenteen yhteydet alueen vieritse ja läpi säilyvät vähintään suunnitelman tasoisina. Lisäksi on syytä pohtia erityisesti alueen kulkuyhteyksien kehittämistä Lapinlahden ja  Ruoholahden suuntaan.

Helsingissä 20.1.2020

Jätkäsaari-seura ry.

123...6Sivu 1 / 6