Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Satamatunnelin linjausvaihtoehdoista seuraavan.

Jätkäsaari-seura pitää Satamatunnelia tarpeellisena hankkeena Länsisataman ruuhkien vaikutusten hillitsemiseksi Tallinnan lauttaliikenteen keskittyessä Länsisatamaan Helsingin Sataman strategian mukaisesti ja Länsisataman kautta kulkevan tavaraliikenteen kasvaessa.

Jätkäsaari-seuran näkökulmasta Satamatunnelin jatkosuunnittelun vaihtoehdoiksi soveltuvat vaihtoehdot C ja D.

Vaihtoehto A ei tule seuran mielestä kyseeseen jatkosuunnittelun vaihtoehtona, sillä tunnelin suuaukko tulee liian lähelle valtakunnalisesti arvokkaita Hietaniemen hautausmaiden ja Lapinlahden sairaala-alueen rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Tunnelirakentaminen vaarantaa Lapinlahden sairaalapuiston etelälaidan arvokkaan kasvillisuuskohteen (K14/15) ja hautausmailla sijaitsevat liito-oravan elinalueet (90/2019, 127/2020). Vaikka tunnelityömaa myöhemmin maisemoitaisiin, työmaasta aiheutuva vahinko kohteen ympäristölle on suuri.

Vaihtoehdon C ilmeisenä haittapuolena vaihtoehtoon D nähden on, että tunneliosuus on vaihtoehdossa C selvästi pidempi kuin vaihtoehdossa D (betonitunnelin osalta n. 50 m, kalliotunnelin osalta n. 600 m karkeasti mitattuna), minkä johdosta myös tunnelin rakentamiskustannukset ovat selvästi korkeammat. Vaihtoehto C toki noudattelee Helsingin vuoden 2021 maanalaisen yleiskaavan keskustatunnelivarauksen linjausta, mutta seuran mielestä Satamatunnelia ei tule kytkeä keskustatunneliin, jonka suunnittelu on jäissä.

Vaihtoehdon C etuna vaihtoehtoon D nähden voi todeta, että tunneli ei ylitä Helsingin Energian öljyluolia. Jätkäsaari-seura katsoo kuitenkin, että edullisempien rakentamiskustannusten takia linjausvaihtoehdon D toteuttamiskelpoisuutta olisi syytä selvittää edelleen, varsinkin kun Helsingin Energian voimalaitostoiminnan on nykymuodossaan määrä päättyä Salmisaaressa vuoden 2024 jälkeen.

Helsingissä
20.1.2023
Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Itämerentorin ja Lepakonaukion toimitiloista (hankenro 0839_1, dnro HEL 2022-004726) seuraavan.

Jätkäsaari-seura suhtautuu kriittisesti ehdotettuihin rakentamiskorkeuksiin. Seuran mielestä Ruoholahden rakentamiskorkeus tulisi pitää pääsääntöisesti alle 16 kerroksessa. Helsingin kaupungin korkean rakentamisen periaatteiden (KSV 2011:4) suosituksiin viitaten seura katsoo, että korkean rakentamisen Ruoholahdessa tulee perustua tapauskohtaiseen edellytysten ja vaikutusten arviointiin. Selvityksen ”Korkea rakentaminen Helsingin esikaupunkialueilla” (KSV 2014:19) sijoittaa korkealle rakentamiselle luontevat alueet esikaupunkialueiden ns. C-vyöhykkeelle, ei B-vyöhykkeelle, jossa Ruoholahti sijaitsee. Seuran näkökulmasta korkeamman rakentamisen tulee rajoittua yksittäisiin maamerkkirakennuksiin, suhteutua alueen muuhun rakennuskantaan eikä sen tule tuottaa maisemallista haittaa.

Esitetyn kaltainen korkea rakentaminen Ruoholahdessa muodostaa huomattavaa maisemallista haittaa Lapinlahden sairaala-alueen ja Hietaniemen hautausmaiden arvokkaille kulttuuriympäristöille. Korkeat rakennukset hautausmaiden etelälaidalla varjostavat hautausmaapuistoja ja heikentävät niiden maisemallisia ja luontoarvoja. Tämänhetkinen rakennuskanta alueella on pääosin alle 8-kerroksista, poikkeuksena alueen nykyinen maamerkkirakennus, 16-kerroksinen Kiinteistö Oy Itämerentorni. Tästä johtuen seura katsoo, että esitetyistä kerroskorkeuksista tulee kyseeseen vain matalin vaihtoehto.

Jätkäsaari-seura pitää ongelmallisena myös, että esitetyt rakennukset eivät sovi hyvin yhteen alueen nykyisen rakennuskannan kanssa. Kiinteistö Oy Lepakonaukion laajennusosa jää muotokieleltään irralliseksi nykyisestä rakennuksesta. Lepakonaukion ja Itämerentornin laajennusosat, jotka muodostavat ikään kuin portin, eivät sovi yhteen myöskään keskenään. Myös Kiinteistö Oy Itämerenkatu 5:n laajennusosa vaikuttaa varsin massiiviselta ympäröivään rakennuskantaan nähden; kyseisellä kohteella ei ole rakennetun korttelin keskellä erityistä arvoa maamerkkinä. Matalampi rakennuskorkeus ja suurempi rakennusala olisivat kaikissa kohteissa myös rakentamistehokkaampi vaihtoehto.

Jätkäsaari-seura kannattaa ajatusta liike- ja muiden avoimien tilojen kaavoittamisesta uudisrakennusten kivijalkoihin, sillä toimistorakennusten aulatilat ovat pääosin ulkopuolisilta suljettuja. Ruoholahden toimistokeskittymässä on verraten vähän liiketiloja, ja alue on työaikojen ulkopuolella lähes autio, mikä on omiaan lisäämään myös turvattomuuden tunnetta alueella. Seura pitää myös ongelmallisena alueen elävöittämisen kannalta, että korkeat rakennukset lisäävät tuulisuuden vaikutusta maanpinnalla, mikä vähentää entisestään alueen avoimen katutilan soveltuvuutta ajan viettämiseen.

Seura huomauttaa myös, että toimitilojen vajaakäyttöaste on viime vuosien aikana noussut, kun koronaviruspandemian seurauksena etätyöstä on tullut arkea ja yritysten toimitilantarve on vähentynyt. Vaikka Ruoholahdessa toimitilojen kysyntä on ollut viime aikoina hienoisessa kasvussa, vajaakäyttöaste on silti kaupungin keskiarvoa, ja esimerkiksi Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavan läpimeno korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee lähivuosina lisäämään toimitilojen tarjontaa alueella entisestään.

Salmisaaren voimala-alueelle suunniteltua toimitilarakentamista ei ole valmisteluaineistossa eikä lisätietopyyntöjenkään jälkeen avattu riittävästi, joten seura katsoo, ettei siitä voi antaa lausuntoa tämän kuulemisen yhteydessä.

Helsingissä
20.1.2023
Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kommentteinaan Lapinlahden sairaala-alueen toimintakonseptin suunnittelusta seuraavan.

Yleistä

Jätkäsaari-seura pitää kaupunginhallituksen suuntaviivoja Lapinlahden sairaala-alueen kehittämisestä yleisesti ottaen oikeansuuntaisina erityisesti sen osalta, mitä tulee alueen nykyisten kulttuuri-, historia- ja luontoarvojen säilyttämiseen. Omistuspohjan osalta seura yhtyy kuitenkin Lapinlahti-yhteisön kannanottoon, että tältä osin aluetta palvelisi parhaiten, että alue säilyisi kaupungin omistuksessa tai sen ottaisi vastuulleen jokin voittoa tavoittelematon taho. Mikäli päädytään kaupungin ja muun toimijan yhteisomistusjärjestelyyn, tulisi myös muodostettavan kiinteistöyhtiön olla voittoa tavoittelematon.

Saavutettavuus

Lapinlahden alueen saavutettavuus eri suunnista ja eri kulkuvälineillä on nykyisellään hyvä. Jätkäsaari-seura huomauttaa kuitenkin, että muut valmisteilla olevat suunnitelmat, kuten Länsiväylän osayleiskaava, Satamatunneli tai Itämerenaukion täydennysrakentaminen eivät saa heikentää Lapinlahden alueen saavutettavuutta erityisesti etelästä ja lounaasta, vaan Länsiväylän ja Porkkalankadun alittavat kevyen liikenteen yhteydet tulee säilyttää.

Palvelutarjonta, toiminnot ja tapahtumat

Jätkäsaari-seuran mielestä Lapinlahden sairaalan alueelle sopivat parhaiten nykyisenkaltaiset toimintamuodot, joissa yhdistyvät parhaiten Lapinlahden sairaalan mielenterveystyön perinnettä kunnioittava ja jatkava sekä historialliseen miljööseen sopiva, alueelle orgaanisesti kehittynyt pienen mittakaavan vapaaehtoistoiminta. Alueelle eivät sovi sen identiteetille vieraat toimintakonseptit, esimerkiksi laajamittainen hotellitoiminta, tai alueen ympäristöä kuluttavat suurtapahtumat. Jätkäsaari-seura huomioi tyytyväisyydellä, että Lapinlahden sairaalapuiston merkitys lähialueiden asukkaiden virkistykselle tunnistetaan.

Helsingissä
20.1.2023
Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta seuraavan.

Jätkäsaari-seura ei kannata Floating Flats Oy:n kehittämisvarausta kelluvien asuintalojen rakentamiseen Tammasaarenlaituriin, vaan esittää, että kehittämisvarauksen annetaan raueta. Samansuuntaista mielipidettä edustaa myös valtaosa hankkeen asukastilaisuudessa esitetyistä sekä hankekyselyyn tehdyistä kommenteista. Seuran näkemyksen mukaan kelluva rakentaminen sopii huonosti esitetyn kaltaiseen asuinrakentamiseen. Kelluva rakentaminen sopii seuran mielestä paremmin pienimuotoiseen ja matalaan, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevaan rakentamiseen. Esimerkiksi Allas Sea Poolin kaltainen uimalaitos, kelluva venesatama oheispalveluineen tai matalat ravintolapaviljongit olisivat seuran näkökulmasta kyseiselle paikalle paljon paremmin sopivia rakennelmia kuin asuintalot.

Jätkäsaari-seura katsoo, että Tammasaarenlaituri ei sovellu rakentamispaikkana esitetyn kaltaisille kerrostaloille kaupunkikuvallisesti eikä maisemallisesti. Kerrostalorakentaminen erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle merkitsisi Ruoholahden keskeisten ja suunnittelustaan palkittujen maamerkkien, Crusellinsillan ja HTC Centerin peittymistä uusien rakennusten taakse. Suunniteltujen rakennusten sivuprofiili typistäisi Crusellinsillan vinoköysirakenteen siluetin, joka on Ruoholahden kanavassa maisemallisesti keskeinen ja myös suosittu elementti. Suunnitellut rakennukset puolestaan peittäisivät lähes kokonaan HTC Centerin meren puoleisen, satamanosturien mukaan muotoillun julkisivun, jonka suunnittelussa juuri näkymä veden yli on keskeinen piirre. Myös uusien kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden edusta tulee säästää rakentamiselta kuten Salmisaaren historiallisten rakennusten. Jätkäsaari-seura katsookin, että Tammasaarenlaituriin ja erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle voidaan kaavoittaa vain keveitä ja matalia, paviljonkityyppisiä kelluvia rakennelmia, jotka eivät ulottuvuuksiltaan ole merkittävästi suurempia kuin nykyiset hiililaiturin rakennelmat. Myös nykyisistä hiililaiturin rakennelmista tulee säilyttää muistumia.

Suunnitelma vaikuttaa teknisesti myös varsin haastavalta, mikä varmasti näkyisi asuntojen hinnassa. Esittelytilaisuudessa esimerkiksi kerrottiin ylioptimistisesti, että vedenkorkeuden vaihtelu ei vaikuttaisi kelluvaan ponttoonirakennelmaan, jonka kansi voisi olla noin metrin korkeudella merenpinnasta. Ponttooni ei kuitenkaan voi olla täysin vapaasti kelluva, vaan kelluntavaraa rajoittavat merkittävästi esimerkiksi ankkurointi ja kunnallistekniset liittymät, kuten viemäröinti. Kelluntavaran ja ankkuroinnin tarve ovat myös suoraan ristiriidassa esimerkiksi myrskyoloissa, missä voimakas aallonmuodostus ja vedenkorkeuden vaihtelu yhdistyvät. Kelluntavarassa tulee ottaa huomioon lisäksi ennakoitu vedenkorkeuden muutos koko rakennelmien käyttöiältä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen oppaan Tulviin varautuminen rakentamisessa (2014) mukaan Helsingin rannoilla vedenkorkeuden vaihteluväli on tällä hetkellä 200 cm, vuoteen 2100 mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimäärin 55 cm (luottamusväli ± 60 cm). Helsingin rannikolla rakentamisen tulvariskiraja ilman aaltoiluvaraa on 280 cm. Aaltoiluvaran voi em. oppaan esimerkkikuvasta todeta Lauttasaarensalmessa olevan vähintään 75 cm luokkaa. Ylipäätään kelluva rakentaminen kyseiselle sijainnille vaatisi erillistä aallon nousukorkeusselvitystä rannan jyrkkyyden ja veden syvyyden sekä avomeren ja laivaliikenteen vaikutusten takia. Tämä kaikki tulisi ottaa huomioon ankkurointi- ja liityntäratkaisuissa, joiden tulisi lisäksi taata riittävä vakaus rakennelmille kaikissa oloissa, kun kyse on asuinrakennuksista.

Seuran näkökulmasta kelluvien asuinrakennusten rakentaminen Tammasaarenlaiturin kärkeen on myös kaupunkirakenteen toimivuuden kannalta huono ratkaisu. Kelluvien asuinrakennusten pysäköintipaikkojen järjestäminen lisää alueen pysäköintipaikkoihin kohdistuvaa painetta. Asuinrakennusten rakentaminen kiinni uuteen rantaviivaan heikentää mahdollisuuksia Tammasaarenlaiturin yleiseen virkistyskäyttöön, esimerkiksi katkaisemalla kevyen liikenteen rantareitin, mikä on vastoin esimerkiksi Merellisen Helsingin strategiaa. Asukkaiden intressit ovat ristiriidassa myös esimerkiksi viereisen Kaapelitehtaan tapahtumatuotannon kanssa: esimerkiksi konserttitapahtumien järjestäminen vaikeutuu melurajoitusten takia. Asuntojen ennakoitavissa oleva hintataso merkitsisi pienen sosioekonomisesti eksklusiivisen saarekkeen muodostamista Ruoholahden sisälle. Jätkäsaari-seura korostaakin, että alueiden suunnitteluperiaatteena on oltava, ettei asuinalueiden anneta eriytyä sisäisesti erilaisiin alueisiin, vaan että kaikenlaisia asumismuotoja kaavoitetaan rinnakkain, kuten esimerkiksi Jätkäsaaressa on tehty.

Jätkäsaari-seuran mielestä Tammasaarenlaiturin elävöittämistä tulee suunnitella ensisijaisesti virkistysalueena, ei asuinalueena.

Helsingissä 21.12.2021
Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seura vaatii:Kellosaaren rantapuistoa ei saa uhrata öljynpolton takia!Jätkäsaari-seuran mielestä Kellosaarenrannan asemakaavaehdotuksen perusasetelma on väärä. Ehdotuksen perustana on Kellosaaren öljyvoimalan toiminnan jatkuminen varavoimalaitoksena hamaan tulevaisuuteen. Kellosaaren öljyvoimala on ollut tarkoitus siirtää pois jo 30 vuotta sitten Ruoholahden asuinalueen rakentamisen aloittamisesta asti.

Jätkäsaari-seura kysyy, miksi pääkaupungin keskustaa on viekäkin suunniteltava öljynpolton jatkamisen ehdoilla, kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä ajetaan jo alas ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Varavoiman tuotannolle olettaisi olevan parempiakin paikkoja ja tuotantomuotoja. Kellosaaren öljyvoimala kattaa vain muutaman prosentin maan koko varavoimakapasiteetista.Jätkäsaari-seura pitää riittämättömänä, että asemakaavan tarkastelu ilmastonmuutoksen näkökulmasta rajoittuu muutenkin käytännössä tulva- ja hulevesien hallintaan, ei kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Öljyvoimalan toiminnan jatkamiseksi kaavaehdotuksessa ollaan valmiita katkaisemaan Kellosaarenrannan katu ja typistämään rantapuistoa asuntorakentamisen takia.

Muilta osin Jätkäsaari-seura viittaa edelleen aiempiin lausuntoihinsa 14.6.2016 ja 8.6.2020. Seura pitää virheellisenä kaavoituksen lähtökohtaa, jossa öljyvoimalan toiminnan sallitaan jatkua. Öljyvoimala aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja ja riskejä lähiympäristön asukkaille mm. toistuvan koekäyttötarpeensa takia. Seuran mielestä öljyvoimalan toiminta Kellosaarenrannassa tulisi lopettaa ja etsiä korvaava tuotantokapasiteetti toisaalta. Itse voimalarakennuksen säilyttämistä muussa käyttötarkoituksessa alueen historiallisena kerrostumana tulisi selvittää. Voimalakortteli tulee suunnitella kokonaisuutena ympäröivään kaupunkirakenteeseen sopivaksi.

Jätkäsaari-seura pitää oikeansuuntaisena, joskin riittämättömänä, viimeisimmän kaavaehdotuksen esitystä uudisrakennusten madaltamista yhdellä kerroksella. Seura katsoo, että kaupunkikuvan yhtenäisyyden vuoksi rakennusten ei tule ylittää Kellosaarenrannan nykyisten talojen kerroskorkeutta ja rakennusten julkisivujen tulee olla samassa linjassa. Kellosaarenrannan puistoa ja katua ei tule katkaista.

Helsingissä 10.9.2021

Jätkäsaari-seura ry.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kunnioittavimmin kannanottonaan Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun seuraavan:

Lapinlahden sairaala-alueen suunnittelua tulee jatkaa nykyisten toimintojen pohjalta

Luonnontilaista metsää ja vanhaa puistoa yhdistävä Lapinlahden sairaalan puisto on merkittävä virkistys- ja ulkoilualue naapurikaupunginosien, etenkin kasvavan Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen asukkaille. Varsinkin tiheään rakennettujen eteläisten kaupunginosien asukkaille Lapinlahti on ainoa kävelyetäisyydellä sijaitseva lähimetsä, jonka merkitystä ei viimeaikaisten poikkeusolojen valossa voi vähätellä. Huomionarvoista on myös se, että kaupungin väestöennusteen mukaan Jätkäsaari on yksi Helsingin tärkeimmistä kasvualueista ja lapsiperheiden osuus alueella on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.

Koko Lapinlahden sairaala-alue puistoineen on suojeltu Museoviraston määrittelemänä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY 2009), jossa sairaalarakennukset ja puisto muodostavat sairaalan alkuperäisen toiminta-ajatuksen mukaisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Lapinlahden sairaalan puisto on olennainen osa sairaala-alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Ainoassa ideakilpailussa jäljelle jääneessä ehdotuksessa esitetään mittavaa uudisrakentamista suojellun alueen sisäpuolelle, mikä supistaisi merkittävästi sairaalapuiston kokoa ja näin heikentäisi merkittävästi sairaala-alueen kulttuurihistoriallista, ympäristö- sekä virkistysarvoa. Seura ei kannata ehdotuksessa esitettyä uudisrakentamista.

Ehdotus nojaa vahvasti matkailualan palveluiden kysyntään, jonka tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta, ottaen huomioon myös lähialueiden, kuten Jätkäsaaren hotellitarjonnan voimistuvan kilpailun. Ehdotuksessa on lisäksi useita yksityiskohtia, jotka eivät Hietaniemen hautausmaan välittömään lähiympäristöön sovi. Kehittämisen arvoisena ideana seura näkee kuitenkin Lapinlahden sairaalan toiminta-ajatukseen kytkeytyvän hoiva-alan toiminnan.

Jätkäsaari-seura katsookin, että Lapinlahden sairaala-alueen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi ottaa ideakilpailun kesken pois vedetty, alueen nykyisten toimintojen kehittämisen pohjalta lähtevä konsepti, jossa on otettu paremmin huomioon alueen ominaispiirteet.

Helsingissä 10.5.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Sidosryhmäkysely 2019

Pvm: 31.1.2020

Yhdistys / järjestö / toimiala: Jätkäsaari-seura

Osallistujat:­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ Jätkäsaari-seuran hallitus

1. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muiden aiheuttamat liikenneturvallisuusriskit?

– Sataman suuntaan menevät taksit, raskasliikenne ja satunnaisten autoilijoiden ylinopeudet. Sähköiset potkulaudat, joilla ajetaan jalkakäytävillä ja ne jätetään mihin sattuu, esim. autojen maksullisille parkkipaikoille, liikennejakajiin ovien edustoille ja luultavasti haittaa näistä on myös näkövammaisille. Pyöräteillä syntyy vaaratilanteita liian kovan vauhdin takia (kilpapyöräilijät).
– Viime aikoina on usein nähty henkilöautojen läpiajoa Hyväntoivon puistossa.

2. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muille aiheutetut liikenneturvallisuusriskit?

3. Mitkä ovat teidän ryhmänne oman toiminnan painopistealueet?

– Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kautta vaikuttaminen ja ns. ”aikaikkunan” noudattaminen.

4. Mitkä ovat teidän ryhmänne omat tavoitteet?

– Turvallisempi liikenneympäristö Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille, rekkaliikenne Vuosaareen ja lisää poliisien liikennevalvontaa.

5. Miten Hely voisi auttaa näiden tavoitteiden toteutumisessa?

– Helyssä asioita suunnittelevat ja toteuttajat voisivat jalkautua asuma-alueille ja olla yhteydessä kaupungin ja sataman virkamiehiin näissä asioissa.
– Tarvitaan liikennevalistusta raskaanliikenteen turvallisuudesta, heijastinkampanjat, kevyenliikenteen kulkumuodot esim. saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä.

6. Mitä muita toiveita ryhmällänne on Helyn toiminnan suhteen?

– Helyn edustajat tulisivat kertomaan Jätkäsaariseuran kokouksiin, miten asiat ovat edenneet.

7. Avoin viesti yhdistykselle

– Hyväntoivon puiston pyörätie ja kävelytie on suunniteltu niin, että pyöräilijät ovat ensisijaiset. Kävelijöiden kaista on kapea ja sinne on ryhmitelty erilaisia esineitä, joita pitää väistellä esim. lastenvaunuja työntäessä ja vastakulkijoita.
– Metroaseman kohdalla pyöräilijät ei noudata heille tarkoitettuja liikennevaloja, vaan ajavat jalankulkijoiden sekaan.
– Jaalan silta on ruuhka-aikoina tosi kuormitettu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, ehdotus olisi, että siihen maalattaisiin kaistat molemmille osapuolille. Toiveena olisi vielä, että sillan jälkeen risteilevälle pyörätielle maalattaisiin suojatieviivat. Alueella on paljon koululaisia.
– Voisiko saada sisääntuloväylälle Tyynenmerenkadun ja Välimerrankadun risteykseen ennen liikennevaloja yläporttaaliin nuolen, joka osoittaisi oikealle. Jatkuvasti ajetaan risteyksessä kahta kaistaa vasemmalle, on vain ajan kysymys koska tapahtuu vakavampi onnettomuus, kun rekka ajaa pienemmän päälle.

Palautus joko sähköpostitse osoitteeseen hely@hely.fi tai kirjeitse osoitteeseen Hely, Orioninkatu 8, 00550 Helsinki.

Toivomme saavamme vastauksenne 31.1.2020 mennessä. Määräpäivään mennessä lähetetyt toiveet saamme otettua huomioon jo vuoden 2020 tarkemmassa suunnittelussa.