Kannanotot

 

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää muistutuksenaan Ahdinaltaan asemakaavaehdotuksesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) kunnioittavasti seuraavan.

Jätkäsaari-seura on 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavaluonnoksesta huomauttanut rakennusmassan suuruudesta ja tornien korkeudesta, perusteena sekä kaupunkikuvalliset että Hyväntoivonpuiston eteläosan ja Ahdinaltaan yleisen uimapaikan käytettävyyteen liittyvät syyt. Seura pitää Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltua yleistä uimapaikkaa erittäin tärkeänä palveluna lähialueen asukkaille, ja katsoo, että uimapaikan käytettävyyttä ei tule heikentää rakentamalla liian korkeaa rakennusta sen eteläpuolelle.

Jätkäsaari-seura toteaa, että rakennusten massoittelua ei ole muutettu riittävästi aiemman lausunnon pohjana olleen luonnoksen (5.2.2019) ja nykyisen kaavaehdotuksen (8.12.2020) välillä. Ainoastaan pohjoistornin korkeutta on laskettu 71,8 metristä 64,5 metriin, etelätornin korkeus on pysynyt samana (116,2 m – 117 m). Jalustaosan korkeutta on nostettu 25,4 metristä 32 metriin, joten rakennuksen kerrosala on tällä välin kasvanut.

Seura huomauttaa, että vaihtoehtoja massoittelulle ei ole ehdotuksissa esitelty.  Asemakaavaehdotuksen julkisiin liiteaineistoihin ei sisälly selvityksiä rakennusten vaikutuksesta tuulioloihin. Varjostavuusselvitystä ei voi pitää kattavana, ja havainnekuvissa varjostavuus on esitetty virheellisesti: kuvissa aurinko paistaa keskipäivän korkeudelta suunnasta riippumatta.

Jätkäsaari-seura toivoo edelleen, että rakennuksen massoittelua muutetaan molempia torniosia madaltamalla. Esimerkiksi pohjoistorniin suunnitellut urheilutoiminnot (mailapelikentät) eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niiden tulisi välttämättä sijaita rakennuksen yläkerroksissa. Pohjoistorni varjostaa edelleen uimarantaa ja rantavettä esimerkiksi heinäkuussa alkuiltapäivään asti. Meren läheisyydestä aiheutuvan kylmyyden takia rakennuksen varjostavuus pitää ottaa vakavasti.

Jätkäsaari-seura ei sinänsä vastusta maamerkkejä, mutta pitää etelätornin korkeutta kaupunkikuvallisesti ylimitoitettuna lähellä keskustaa ja meren äärellä sijaitsevaan Jätkäsaareen. 117-metrisenä torni olisi korkeudeltaan Kalasataman tornien luokkaa, esimerkiksi puolitoista kertaa Jätkäsaaren toisen maamerkin, 78-metrisen hotelli Clarionin korkuinen ja noin kaksi kertaa Hyväntoivonpuiston eteläosan 60-metristen tornitalojen korkuinen, puhumattakaan saaren 30-metrisestä muusta rakennuskannasta.

Havainnekuvia tornin sijoittumisesta kaupunkinäkymään on vain yksi, Hietalahden torin kulmalta, mistä katsoen torni näyttää jäävän nykyisen rakennuskannan taakse. Tornin sijainti aivan Jätkäsaaren eteläkärjessä kuitenkin merkitsee, että se sijoittuu varsin hallitsevasti merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Tornin kaupunkikuvalliset vaikutukset tulisikin selvittää myös meren suunnalta, Merisatamanrannasta ja Suomenlinnasta.

Kuten Helsingin keskustavisiossa syyskuulta 2020 todetaan: ”Säilytetään Helsingille ominainen matala keskustasiluetti siroine maamerkkeineen. … Ikoniset näkymät maamerkkeineen säilytetään.”

Helsingissä 26.1.2021

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunnot Saukonkadun asuinkorttelista ja Jätkäsaaren asuntoreformikorttelista

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää pyydettynä lausuntonaan alla olevista suunnitelmista seuraavan:

 

Saukonkadun asuinkortteli (Dnro HEL 2019-006810, hankenro 0838_9)
 
Suunnitelman tarkoitus on alun perin venevarastorakennukselle suunnitellun korttelin 20062 ja katualueen muuttamisesta asuinkäyttöön ja puistomaiseksi aukioksi. Asuinrakennus ei poikkea kerroskorkeudeltaan lähiympäristön muusta rakennuskannasta. 
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Jätkäsaaren asuntoreformikortteli (Dnro HEL 2020-006591, hankenro 6364_1)
 
Suunnitelman tarkoituksena on asuntoreformikorttelin suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti korttelin 20077 asuinrakennuksen, pysäköintitalon ja yleisten alueiden eriyttäminen toisistaan asemakaavassa.
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Helsingissä
 
23.6.2020
Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran lausunto Kellosaarenrannan asemakaavasta

Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Kellosaarenrannan asemakaavaluonnoksesta kunnioittavasti seuraavan:

Jätkäsaari-seura toteaa, että Kellosaarenrannan asemakaavaluonnos, jossa esitetään kolmen 8-kerroksisen pistetalon rakentamista Kellosaarenrantapuistoon, ei ole olennaisilta osin juuri muuttunut edellisestä, 14.6.2016 päivätystä suunnitelmasta (hankenro 5315_1, HEL 2016-006750).

Tämän johdosta Jätkäsaari-seura ry. viittaa lausuntonaan 14.6.2016 päivätystä Kellosaarenrannan asemakaavamuutoksesta antamaansa lausuntoon, johon linkki lausunnon lopussa. Tiivistettynä seura vastustaa esitettyä rakentamista, joka aiheuttaisi merkittävää haittaa Kellosaarenrannan sekä puistojen käyttäjille. Lisäksi seura katsoo, että täydennysrakentamisen ei tule ylittää lähiympäristön asuintalojen enimmäiskorkeutta.

Lopusksi Jätkäsaari-seura nostaa esiin kysymyksen, eikö Kellosaarenrannan täydennysrakentamiselle tarjoaisi paremman lähtökohdan Kellosaaren varavoimalaitoksen tontin vapauttaminen voimalakäytöstä. Kellosaaren varavoimalaitos on lähes 50 vuoden ikäinen öljyvoimala, jonka tuotantoa tarvitaan verraten harvoin. Vanhenevan öljyvoimalan säilyttäminen varavoimakäytössä Helsingin ydinkeskustan vieressä vaikuttaa erikoiselta ratkaisulta tonttimaan tarpeeseen nähden ja kaupungin pyrkiessä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Valtakunnalliselle varavoimalaitokselle löytyisi varmasti parempikin sijoituspaikka ja käyttövoimaratkaisu.

Uusien asuintalojen rakentaminen aivan toimivan voimalaitoksen viereen vaikuttaa erikoislaatuiselta myös siksi, että voimalan ylläpitokäyttö muutaman viikon välein aiheuttaa lähiympäristölle huomattavaa säännöllistä  meluhaittaa ja polttoaineen säilytys aivan asuinrakennuksen vieressä sisältää onnettomuusriskin. Myös voimalan maanalaiset putket rajoittavat täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Jätkäsaari-seura pitäisikin parempana, että voimalaitoksen tontti otettaisiin täydennysrakentamisen suunnittelun lähtökohdaksi.

Helsingissä 3.6.2020

Jätkäsaari-seura ry.

 

 

Kannanotto Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kunnioittavimmin kannanottonaan Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun seuraavan:

Lapinlahden sairaala-alueen suunnittelua tulee jatkaa nykyisten toimintojen pohjalta

Luonnontilaista metsää ja vanhaa puistoa yhdistävä Lapinlahden sairaalan puisto on merkittävä virkistys- ja ulkoilualue naapurikaupunginosien, etenkin kasvavan Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen asukkaille. Varsinkin tiheään rakennettujen eteläisten kaupunginosien asukkaille Lapinlahti on ainoa kävelyetäisyydellä sijaitseva lähimetsä, jonka merkitystä ei viimeaikaisten poikkeusolojen valossa voi vähätellä. Huomionarvoista on myös se, että kaupungin väestöennusteen mukaan Jätkäsaari on yksi Helsingin tärkeimmistä kasvualueista ja lapsiperheiden osuus alueella on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.

Koko Lapinlahden sairaala-alue puistoineen on suojeltu Museoviraston määrittelemänä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY 2009), jossa sairaalarakennukset ja puisto muodostavat sairaalan alkuperäisen toiminta-ajatuksen mukaisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Lapinlahden sairaalan puisto on olennainen osa sairaala-alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Ainoassa ideakilpailussa jäljelle jääneessä ehdotuksessa esitetään mittavaa uudisrakentamista suojellun alueen sisäpuolelle, mikä supistaisi merkittävästi sairaalapuiston kokoa ja näin heikentäisi merkittävästi sairaala-alueen kulttuurihistoriallista, ympäristö- sekä virkistysarvoa. Seura ei kannata ehdotuksessa esitettyä uudisrakentamista.

Ehdotus nojaa vahvasti matkailualan palveluiden kysyntään, jonka tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta, ottaen huomioon myös lähialueiden, kuten Jätkäsaaren hotellitarjonnan voimistuvan kilpailun. Ehdotuksessa on lisäksi useita yksityiskohtia, jotka eivät Hietaniemen hautausmaan välittömään lähiympäristöön sovi. Kehittämisen arvoisena ideana seura näkee kuitenkin Lapinlahden sairaalan toiminta-ajatukseen kytkeytyvän hoiva-alan toiminnan.

Jätkäsaari-seura katsookin, että Lapinlahden sairaala-alueen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi ottaa ideakilpailun kesken pois vedetty, alueen nykyisten toimintojen kehittämisen pohjalta lähtevä konsepti, jossa on otettu paremmin huomioon alueen ominaispiirteet.

Helsingissä 10.5.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Helyn sidosryhmäkysely

Sidosryhmäkysely 2019

Pvm: 31.1.2020

Yhdistys / järjestö / toimiala: Jätkäsaari-seura

Osallistujat:­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ Jätkäsaari-seuran hallitus

1. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muiden aiheuttamat liikenneturvallisuusriskit?

– Sataman suuntaan menevät taksit, raskasliikenne ja satunnaisten autoilijoiden ylinopeudet. Sähköiset potkulaudat, joilla ajetaan jalkakäytävillä ja ne jätetään mihin sattuu, esim. autojen maksullisille parkkipaikoille, liikennejakajiin ovien edustoille ja luultavasti haittaa näistä on myös näkövammaisille. Pyöräteillä syntyy vaaratilanteita liian kovan vauhdin takia (kilpapyöräilijät).
– Viime aikoina on usein nähty henkilöautojen läpiajoa Hyväntoivon puistossa.

2. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muille aiheutetut liikenneturvallisuusriskit?

3. Mitkä ovat teidän ryhmänne oman toiminnan painopistealueet?

– Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kautta vaikuttaminen ja ns. ”aikaikkunan” noudattaminen.

4. Mitkä ovat teidän ryhmänne omat tavoitteet?

– Turvallisempi liikenneympäristö Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille, rekkaliikenne Vuosaareen ja lisää poliisien liikennevalvontaa.

5. Miten Hely voisi auttaa näiden tavoitteiden toteutumisessa?

– Helyssä asioita suunnittelevat ja toteuttajat voisivat jalkautua asuma-alueille ja olla yhteydessä kaupungin ja sataman virkamiehiin näissä asioissa.
– Tarvitaan liikennevalistusta raskaanliikenteen turvallisuudesta, heijastinkampanjat, kevyenliikenteen kulkumuodot esim. saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä.

6. Mitä muita toiveita ryhmällänne on Helyn toiminnan suhteen?

– Helyn edustajat tulisivat kertomaan Jätkäsaariseuran kokouksiin, miten asiat ovat edenneet.

7. Avoin viesti yhdistykselle

– Hyväntoivon puiston pyörätie ja kävelytie on suunniteltu niin, että pyöräilijät ovat ensisijaiset. Kävelijöiden kaista on kapea ja sinne on ryhmitelty erilaisia esineitä, joita pitää väistellä esim. lastenvaunuja työntäessä ja vastakulkijoita.
– Metroaseman kohdalla pyöräilijät ei noudata heille tarkoitettuja liikennevaloja, vaan ajavat jalankulkijoiden sekaan.
– Jaalan silta on ruuhka-aikoina tosi kuormitettu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, ehdotus olisi, että siihen maalattaisiin kaistat molemmille osapuolille. Toiveena olisi vielä, että sillan jälkeen risteilevälle pyörätielle maalattaisiin suojatieviivat. Alueella on paljon koululaisia.
– Voisiko saada sisääntuloväylälle Tyynenmerenkadun ja Välimerrankadun risteykseen ennen liikennevaloja yläporttaaliin nuolen, joka osoittaisi oikealle. Jatkuvasti ajetaan risteyksessä kahta kaistaa vasemmalle, on vain ajan kysymys koska tapahtuu vakavampi onnettomuus, kun rekka ajaa pienemmän päälle.

Palautus joko sähköpostitse osoitteeseen hely@hely.fi tai kirjeitse osoitteeseen Hely, Orioninkatu 8, 00550 Helsinki.

Toivomme saavamme vastauksenne 31.1.2020 mennessä. Määräpäivään mennessä lähetetyt toiveet saamme otettua huomioon jo vuoden 2020 tarkemmassa suunnittelussa.

          

Lausunto Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-Seura ry. esittää kunnioittavimmin seuraavat muistutukset Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta (dnro HEL 2012-006163).

Marian sairaala-alue on Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana historiallisesti erittäin arvokas kohde. Sairaala-alueen historiallisen arvon kannalta on merkittävää, että alue on säilynyt nykypäivään asti juuri miljöökokonaisuutena, jossa alkuperäisen sairaalasuunnitelman mukainen sairaala-alueen eteläosan puistoalue vanhoine puineen ja sairaalapaviljonkeineen on säilynyt varsin hyvin.

Puistomaisuus ja erilliset paviljongit ovat lähes 135 vuoden ajan olleet keskeinen osa Marian sairaala-alueen identiteettiä. Seura pitääkin valitettavana, että tämä arvokas kokonaisuus, jolla on suuri merkitys myös läheisille kaupunginosille, ollaan ehdotuksessa uhraamassa täydennysrakentamiselle.

Marian alueen umpeen rakentaminen katkaisee myös Hietaniemestä Kampin sydämeen jatkuvan puistomaisen vyöhykkeen. Vanhat yhtenäiset puistoalueet ovat kantakaupunkilaisille tärkeä henkireikä, varsinkin, kun Ruoholahden ja Jätkäsaaren täyteen rakentamisen myötä lähiympäristön virkistysalueiden kysyntä entisestään kasvaa.

Ehdotettu täydennysrakentaminen haittaa myös Baanan virkistys- ja liikennekäyttöä.  Työmiehenpuistikon ja Baanan virkistysalueen vetovoimaisuutta lisää merkittävästi alueen valoisuus verrattuna esimerkiksi toimistotalojen varjostamaan Baanan eteläosaan. Ehdotettu Marian alueen rakentaminen lisäisi huomattavasti virkistysalueen varjoisuutta etenkin iltapäivästä. Baanan kevyen liikenteen väylän laatua heikentää ehdotettu pyörätien siirtäminen alueen itäreunaan, jolloin jalankulku virkistysalueelle tapahtuu pyöräkaistojen yli.

Jätkäsaari-seura katsoo, että nykyisessä kaavaehdotuksessa Marian alueen täydennysrakentaminen on selvästi liian raskasta. Viherkatot ovat kannatettavia, mutta eivät korvaa katutason avoimen puistoalueen typistymistä. Seuran mielestä suunnittelussa tulisikin palata tiiviistä umpikorttelista aiemman luonnoksen konseptiin, jossa puistoa ja suojeltuja sairaalapaviljonkeja säilytetään erillisten uudisrakennusten lomassa selvästi enemmän kuin ehdotuksessa. Suojellut paviljongit tulee ensisijaisesti säilyttää alueella. Yhtenäinen julkisivu sopii vain Mechelininkadun puolelle.

Edelliseen liittyen seura rohkenee myös kyseenalaistaa Marian kasvuyrityskampukselle kaavailtua yritysten toimitilojen tarpeen laajuutta. Kaikkea ei tarvitse tarjota itse Marian alueella, kun toimitilojen vajaakäyttöaste on korkeahko aivan alueen vieressä Ruoholahden toimisto- ja yrityspuistokeskittymässä, jonka synergiaa kasvuyrityskampuksen kanssa tulisi muutenkin hyödyntää enemmän.

Rakennuskorkeuden osalta seura huomauttaa, että ehdotus poikkeaisi merkittävästi lähiympäristön rakennuskorkeudesta. Marian alue sijaitsee Helsingin korkean rakentamisen ohjeen kantakaupungin vyöhykkeellä A, jonne ei suositella kaavoitettavan merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Puolen kilometrin päässä B-vyöhykkeellä sijaitsevan Ruoholahden Itämerentornin käyttäminen rakennuskorkeuden viitekehyksenä ei ole mielekästä. Seura katsookin, että rakentamisen enimmäiskorkeuden ei tule ylittää  lähikortteleiden korkeutta, ja kerroskorkeuden tulee laskea Baanaa kohti.

Lopuksi seura muistuttaa, että Länsilinkin suunnitelmien muuttuminen merkitsee myös Marian liikenneympäristön muutoksia. Seura toivoo, että kevyen liikenteen yhteydet alueen vieritse ja läpi säilyvät vähintään suunnitelman tasoisina. Lisäksi on syytä pohtia erityisesti alueen kulkuyhteyksien kehittämistä Lapinlahden ja  Ruoholahden suuntaan.

Helsingissä 20.1.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran lausunto Keskukorttelista

Keskuskorttelista Jätkäsaaren toimiva keskipiste ja maamerkki

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Jätkäsaaren keskuskorttelin suunnitelmasta seuraavan.

Jätkäsaaren keskuskorttelilla on keskeinen merkitys koko kaupunginosan toiminnallisena keskipisteenä ja maamerkkinä. Ensinnäkin keskuskortteli muodostaa yhdessä viereen suunniteltavien palvelukorttelien kanssa kaupunginosan palveluiden keskittymän. Keskuskorttelin jatkosuunnittelussa onkin otettava huomioon toiminnallinen yhteys naapurikorttelien palveluihin, jotta ne muodostaisivat käyttäjille mahdollisimman saumattomasti yhteen liittyvän ja helppokäyttöisen kokonaisuuden, mikä on otettava huomioon esimerkiksi kulkureittien sijoittelussa. Nykyisen suunnitelman puutteena esimerkiksi on, että liiketiloihin ei ole lainkaan kulkua lännestä. Seura katsookin, että liiketiloihin tulisi olla sisäänkäynnit myös molemmista Saukonkadun kulmista.

Toiseksi keskuskorttelilla on suuri merkitys kaupunginosan identiteetille maamerkkinä. Jätkäsaari-seura toivookin, että keskuskorttelin suunnittelussa ei tyydytä osittaisiin ratkaisuihin, vaan etsittäisiin kunnianhimoisesti kaupunginosan luonnetta parhaiten kuvaavaa ulkomuotoa.  Seura kuitenkin muistuttaa, että näyttävyyttä ei tule hakea yksioikoisesti korttelin rakennuskorkeutta korottamalla.

Keskuskorttelin luonne kaupunginosan toiminnallisena keskuksena ja keskeisenä maamerkkinä on sinänsä peruste poikkeamiselle Helsingin korkean rakentamisen ohjelman 16 kerroksen suosituksesta kantakaupungin alueella. Seura kuitenkin muistuttaa, että tornin ympäristön tiiviin rakentamisen takia poikkeamisen tulisi pysyä maltillisena, eikä tornien tulisi ylittää 20 kerroksen korkeutta korkean rakentamisen lähiympäristölle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Rakennuskorkeudessa on kyse myös yhteisen kaupunkitilan ja sen tuomien hyötyjen, kuten valoisuuden ja näköalan jakamisesta, joita korkeat rakennukset vievät enemmän ympäristöltään kuin matalammat. Tämän takia Jätkäsaaren korkeassa rakentamisessa tulisi pitää periaatteena, että kerroskorkeus laskee tasaisesti etelän ja merenrantojen puolella. Samoin seura pysyy jo aiemmin todetussa kannassaan, että muiden Jätkäsaareen suunniteltujen korkeiden rakennusten, esimerkiksi satamahotellin ja monitoimiareenan, tulisi olla kerroskorkeudeltaan selvästi matalampia.

Keskuskorttelin tulisi olla selkeä ja tunnistettava Jätkäsaaren maamerkki, joka on havaittavissa katutasolta, kun sitä lähestytään keskeisiä kulkureittejä pitkin. Tässä mielessä seura ei voi pitää tornien sijoittelua ja keskinäistä hierarkiaa täysin onnistuneena. Koillistorni näkyy vain etelästä Länsisatamankadulta, matalin luoteistorni vain osaksi jalustaosan takaa idästä Välimerenkadulta. Korkeimman etelätornin paikka Atlantinkadun julkisivumuurissa jää huomaamattomaksi. Tornin korostaminen kerroskorkeudella ei ole seuran mielestä oikea ratkaisu, vaan tornin tulisi olla matalampi. Tornien suunnittelussa tulisi huomioida myös yhteensopivuus naapurikorttelien rakennusten kanssa.

Seura katsoo, että keskuskorttelin tornien keskinäisessä hierarkiassa ensimmäisen tornin tulisi olla koillistorni, joka sijaitsee myös lähimpänä keskeisimpien kulkuväylien, Välimerenkadun ja Länsisatamankadun risteystä. Jotta torni toimisi tehokkaana maamerkkinä, sen olisi suotavaa näkyä sekä etelästä Länsisatamankadulta että idästä Välimerenkadulta. Tällöin tornin tulisi sijaita esitetystä paikasta hieman pohjoisempana, lähempänä pohjoispuoleisen rakennuksen (Länsisatamankatu 23) torniosaa, jolloin myös keskuskorttelin pihatason koillisnurkkaan jäävä ahdas kulmaus poistuu.

Jätkäsaari-seuran mielestä olisi hyvä, että keskuskorttelin yhteydessä olisi virkistykseen ja vapaa-ajan viettoon soveltuva aukiomainen alue, jolla sijaitsisi esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita, istutuksia ja julkisia taideteoksia sekä toiminnallisia elementtejä, kuten ulkopelipaikkoja. Luontevin sijainti tälle on korttelin pohjoispuolella sijaitseva Saukontorin alue Saukonlaiturin rannasta Länsisatamankadun risteykseen.

Seura ilmaisee huolensa siitä, että nykyisessä keskuskorttelisuunnitelmassa Saukontorista on tulossa varsin kapea ja eteläpuolisten rakennusmassojen varjostama, mikä on omiaan heikentämään sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Esimerkiksi asemoinniltaan Saukontoriin pitkälti vertautuva Tennispalatsin aukio on noin 15 metriä leveämpi ja pinta-alaltaan noin 2000 m2 suurempi kuin Saukontori.

Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmassa Saukontoria voitaisiin yleisesti ottaen leventää ja torin eteläpuolisen rakennusmassan korkeutta hillitä aukion viihtyisyyden ja valoisuuden lisäämiseksi. Samalla seura toivoo, että Saukontorin suunnitteluun panostetaan vähintään samalla tasolla kuin esimerkiksi edellä mainitun Tennispalatsin aukion.

Helsingissä 2.12.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto poikkeuslupahakemukseen Valtamerilaituri 4 pysäköintilaitos

Kuuleminen poikkeamisasiassa HEL 2019-007551 T 10 04 01, asiointitunnus LP-091-2018-07831, hankenumero 5044_106

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti on hakenut lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta osoitteeseen Valtamerilaituri 4 suunniteltavan pysäköintilaitoksen kohdalla siten, että rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali olisi alumiini ja että rakennuksen julkisivun korkeus olisi 28 m (ylitys 14 m).

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura vastustaa rakennuskorkeuden korotusta. Kuten seura on todennut 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavan muuttamisesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705), Ahdinaltaan ympäristöön suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus – poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva pysäköintilaitos mukaan lukien – on suunniteltuun paikkaan kokonaisuudessaan rakennusmassaltaan liian suuri ja heikentäisi merkittävästi Hyväntoivonpuiston eteläosan sekä Ahdinaltaan pohjukkaan suunnitellun yleisen uimarannan käytettävyyttä niin varjostavuuden kuin tuulisuudenkin takia.

Jätkäsaari-seura on lausunnossaan edellyttänyt, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammiksi ja kauemmaksi Hyväntoivonpuistosta ja Ahdinaltaasta sekä korostanut, että Ahdinaltaan suunnitelman rakentamiskorkeutta tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein Helsingin korkean rakentamisen suositusten mukaisesti suunnittelualueen keskeisen sijainnin takia.

Edellämainituista syistä seura ei voi kannattaa pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottamista.

Seura on lisäksi edellämainitussa lausunnossaan todennut, että tapahtuma-areenaan ja suunniteltuun pysäköintilaitokseen suuntautuva yksityisautoliikenne tulee pahentamaan Jätkäsaaren jo ennestään vaikeita liikenneongelmia. Pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottaminen poikkeuslupahakemuksen mukaisesti kaksinkertaiseksi voimistaisi näitä negatiivisia vaikutuksia, minkä takia seura ei voi sitä myöskään kannattaa.

Pysäköintilaitoksen pintamateriaalista seura toteaa, että tähänastisissa suunnitelmissa esitetty ritilämäinen alumiinipinta antaa rakennuksen ulkokuorelle varsin monotonisen ja varastomaisen vaikutelman, mitä rakennuksen suuri koko entisestään korostaa, eikä rakennus sovi ulkoasultaan varsin näkyvälle paikalle tärkeiden kokoojakatujen kulmaukseen yllämainitun puiston ja uimarannan keskeistä näkymää hallitsemaan. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuksen ulkokuori suunniteltaisiin alueen rakennuskanta huomioon ottaen, ja pintamateriaaliksi valittaisiin alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti esimerkiksi tiili.

Helsingissä 22.10.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantaminen

Jätkäsaaren ja Ruohonlahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan suunnitelmaan Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi seuraavan:

Yleistä

Kuten Jätkäsaari-seura on jo aiemmissa kannanotoissaan Jätkäsaaren liikennejärjestelyihin (esim. 25.9.2018) edellyttänyt, Länsisataman liikenneruuhkiin on löydettävä pitkällä aikavälillä kestävä kokonaisratkaisu kevyen liikenteen edellytyksiä heikentämättä. Suunnitelmassa esitettyä siltarakennetta ei voi pitää tällaisena ratkaisuna, sillä se ei poista perimmäistä ongelmaa, Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkon riittämättömyyttä nykyisen laajuiselle satamaliikenteelle. Kuten suunnitelmassakin todetaan, siltarakenne ei toisi merkittävää helpotusta satamaliikenteen ruuhkahuippuihin. Jätkäsaari-seura pitääkin ensisijaisena pitkän aikavälin vaihtoehtona siltojen rakentamiselle maanalaista yhteyttä Länsisatamasta Helsingin kaupungin strategian mukaisesti mahdolliseen keskustan maanalaiseen kokoojakatuun liittyen tai suoraan Länsiväylälle. Siltaa toivottavampana väliaikaisena vaihtoehtona seura pitää myös lauttojen autoliikenteen ohjaamista Vuosaaren satamaan hintaohjauksen keinoin.

Yleissuunnitelma

Jätkäsaari-seura ei pidä yleissuunnitelmassa esitettyä siltarakennetta sellaisenaan kannatettavana. Silta aiheuttaisi lähiympäristölleen huomattavaa kaupunkikuvallista haittaa ja haittaisi etenkin kevyen liikenteen yhteyksiä, vaikka myös Helsingin kaupungin strategia velvoittaa suosimaan kevyttä liikennettä. Siltarakenne haittaisi erityisesti Länsilinkin kevyen liikenteen alikulkua, joka on merkittävä kevyen liikenteen solmukohta paitsi Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta, myös lännen suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle. Jätkäsaari-seura suhtautuu epäillen siihen, että sillan suunnittelulla ja viherrakentamisella pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään siltarampeista aiheutuvaa kaupunkikuvallista haittaa, vaan esimerkiksi viheralueet jäävät pirstaleisiksi autokaistojen väliin ja siltojen alle jää paljon ongelmallista hukkatilaa.

Jätkäsaari-seura pitää päätöksentekoprosessin kannalta ongelmallisena, että yleissuunnitelmassa esitetty siltarakenne esitetään ainoana perusvaihtoehtona, jossa valinnanvaraa on lähinnä raitiotien linjausten osalta. Esitetylle siltarakenteelle ei ole suunnitteluprosessin aikana esitetty toisenlaisia vaihtoehtoja. Koska suunnitelman lähtökohdaksi on otettu nykyisen Porkkalankadun sillan purkaminen peruskorjauksen sijaan ja julkisen liikenteen merkittävä väheneminen sillalla, Jätkäsaari-seuran mielestä suunnitelmalle tulisi selvittää tasaveroisena vaihtoehtona nykyisen sillan korvaamista esitettyä huomattavasti suppeammalla rakenteella.

Esimerkiksi sillan korvaaminen joko kokonaan tai osittain Mechelininkadun itäpuolelle rakennettavalla lyhyellä rampilla vapauttaisi tilaa Mechelininkadun länsipuolelta Porkkalankadulta Länsiväylän liityntäkaistojen uudelleenjärjestelyyn ja vähentäisi tarvetta esitetyn kaltaisille massiivisille ja myöskin kalliille siltarakenteille. Pelkän kevyen liikenteen väylän ylittävä ramppi olisi mahdollista rakentaa nykyistä siltaa matalammaksi kevyen liikenteen kulkua olennaisesti haittaamatta.  

Jätkäsaari-seura toivoo, että yleissuunnitelma palautetaan valmisteluun ja selvitetään mahdollisuus esitettyä merkittävästi suppeampiin siltavaihtoehtoihin, jotka eivät aiheuta haittaa Länsilinkin kautta kulkeville kevyen liikenteen väylille. Vähintään yhden vaihtoehdon tulee perustua yksitasoiseen risteykseen.

Raitioliikenteen vaihtoehdot

Vaikka Jätkäsaari-seura ei esitettyä yleissuunnitelmaa kannatakaan, seuran mielestä vaihtoehto 1 (nykyinen linjaus) on suunnitelluista raitioliikenteen linjauksista vähiten huonoin.

Vaihtoehtot 2 ja 3 olisivat selvästi huonompia. Vaihtoehdossa 2 on selvästi vaarallinen risteyskohta  Ruoholahdenkadun jatkeena olevalla aukiolla, missä lännestä tuleva raitioliikenne risteää Baanalla idän suunnasta ajoittain kovaa vauhtia tulevan kevyen liikenteen kanssa ja rakennuksen kulma estää näkyvyyden molemmin puolin. Varoitusvaloilla varustettu risteys kenties lisäisi aukion turvallisuutta, mutta heikentäisi merkittävästi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä.

Vaihtoehto 3 ei ole edellistä kovinkaan paljon parempi. Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen heikentäisi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä lisäämällä ylä- ja alamäkien määrää.

Helsingissä

9.9.2019

Jätkäsaari-seura ry. 

Lausunto Ahdinaltaan ja matkustajaterminaalien kaavamuutoksista

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan asemakaavamuutoksista Ahdinaltaan (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) ja matkustajaterminaalien (hankenro 3141_5, HEL 2019-005767) osalta seuraavan.

Asukkaat huomioitava Jätkäsaaren rantojenrakentamisessa 

Jätkäsaari-seura ry. haluaa yleisesti kiinnittää kaupunkisuunnittelijoiden huomion satamaterminaalin ja Ahdinaltaan suunnitelmissa asukkaiden viihtyisyyteen ja veden äärelle pääsyyn Merellisen Helsingin strategian (2019) mukaisesti.

Ahdinallas

Jätkäsaari-seura pitää suunniteltua tapahtuma-areenakokonaisuutta rakennusmassaltaan liian suurena ja erityisesti hotellitornia liian korkeana suunniteltuun paikkaan. Hyväntoivonpuiston päähän Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltu yleinen uimaranta on erittäin kannatettava ja tärkeä virkistyspaikka Jätkäsaaren asukkaille muun muassa siksi, että saarella ei ole tällä hetkellä turvallista, kaikille uimareille soveltuvaa uimapaikkaa: esimerkiksi Saukonpaaden uimapaikka on liian aallokkoinen ja lähellä laivaväyliä.

Ahdinallas on hyvin kapea ja tiiviimmin rakennusmassojen ympäröimä kuin vaikkapa Eteläsatama, missä uimalan ympärillä on paljon tilaa. Suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus ja etenkin sen tornit sijoittuisivat tulevan uimarannan eteläpuolelle ja aiheuttaisivat merkittävää haittaa Hyväntoivonpuiston ja uimarannan käytölle. Korkeat rakennukset paitsi varjostavat ympäristöään laajalta alueelta, myös vaikuttavat tuulioloihin lisäämällä tuulen puuskaisuutta maan tasossa. Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmia supistettaisiin siten, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammaksi ja kauemmaksi Ahdinaltaasta ja Hyväntoivonpuistosta.

Samassa yhteydessä seura myös oudoksuu tapahtuma-areenakokonaisuuden laajuutta varsinkin, kun uutta urheiluhallikapasiteettia on suunnitteilla samaan aikaan muuallakin. Tapahtuma-areena tarvitsisi huomattavasti kävijöitä Jätkäsaaren ulkopuolelta, mikä pahentaisi entisestään Jätkäsaaren jo valmiiksi kestämätöntä liikenneruuhkatilannetta.

Lisäksi seura muistuttaa, että tornien suunniteltu korkeus on ristiriidassa Helsingin korkean rakentamisen suositusten (2011) kanssa, jotka rajaavat Helsingin ydinkeskustan ympärillä yli 16-kerroksiset rakennukset vain poikkeustapauksiin. Suositusten mukaisesti myös Helsingin kaupunginvaltuusto rajasi nykyisen hotelli Clarionin korkeuden 16 kerrokseen. Hotellin suunniteltu sijainti Jätkäsaaren eteläkärjessä hallitsee voimakkaasti rantaviivaa sekä Helsingin silhuettia ei vain mereltä, vaan myös esimerkiksi Kaivopuistonrannasta ja Suomenlinnasta päin ja on ensimmäisiä rakennuksia, joita Länsisatamaan lautalla saapuva matkustaja näkee. Suuri rakennusmassa ja korkea rakentaminen saaren uloimmassa kärjessä heikentää myös merinäköalaa Jätkäsaaren sisäosista sekä vähentää merkittävästi yleisen puiston ja uimarannan viihtyisyyttä.

Seura katsoo, että korkeaa rakentamista alueella on arvioitava erityisen tiukoin kriteerein suunnitelman poikkeuksellisen sijainnin vuoksi, eikä tornien korkeuden tule ylittää korkean rakentamisen suositusten 16 kerrosta.

Matkustajaterminaalit

Jätkäsaari-seura pitää matkustajaterminaalien suunnitelmaa rakennusmassaltaan maltillisempana lähiympäristöönsä nähden. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuskorkeus laskisi yleisesti merta kohti. Torniosan korkeus ei saa ylittää Clarion-hotellin korkeutta.

Seura kuitenkin huomauttaa, että suunniteltu matkustajaterminaali vie sataman ajoyhteyksien kanssa edelleen huomattavan matkan Jätkäsaaren rantaviivaa pois kaupunkilaisten yleisestä käytöstä. Seura toivookin, että satamaterminaalin suunnittelussa otetaan huomioon Merellisen Helsingin strategia (2019) erityisesti kaupunkilaisten merelle pääsyn näkökulmasta. Esimerkiksi ajoyhteyksien sijoittamista rakennusten alle ei ole suunnitelmassa tutkittu tarpeeksi.

Seura toivookin, että rakennukset sijoitellaan siten, ettei rantaviivaa rajata tarpeettomasti kaupunkilaisten yleisestä käytöstä, ja että rantaviiva suunnitellaan kaupunkilaisten käyttöä houkuttelevaksi. Lisäksi seura toivoo, että alueen suunnittelussa varauduttaisiin myös mahdollisuuksiin Jätkäsaaren ja Hernesaaren välisten suorien kevyen liikenteen yhteyksin kehittämiseen.

Lopuksi

Lopuksi Jätkäsaari-seura haluaa muistuttaa, että nyt esillä olevat suunnitelmat lisäävät entisestään Jätkäsaareen tulevaa liikennettä ja pahentavat saaren jo ennestään vaikeaa liikennetilannetta. Esimerkiksi tapahtuma-areenaan on suunniteltu mahtuvan 5 000 ihmistä ja sen pysäköintihalliin 750 autoa. Seura katsookin, että suunnitelmia on supistettava myös niiden tulevaisuudessa tuoman liikennekuormituksen vähentämiseksi.

Helsingissä 25.6.2019

Jätkäsaari-seura ry.