Kannanotot

 

Lausunto Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta seuraavan.

Jätkäsaari-seura ei kannata Floating Flats Oy:n kehittämisvarausta kelluvien asuintalojen rakentamiseen Tammasaarenlaituriin, vaan esittää, että kehittämisvarauksen annetaan raueta. Samansuuntaista mielipidettä edustaa myös valtaosa hankkeen asukastilaisuudessa esitetyistä sekä hankekyselyyn tehdyistä kommenteista. Seuran näkemyksen mukaan kelluva rakentaminen sopii huonosti esitetyn kaltaiseen asuinrakentamiseen. Kelluva rakentaminen sopii seuran mielestä paremmin pienimuotoiseen ja matalaan, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevaan rakentamiseen. Esimerkiksi Allas Sea Poolin kaltainen uimalaitos, kelluva venesatama oheispalveluineen tai matalat ravintolapaviljongit olisivat seuran näkökulmasta kyseiselle paikalle paljon paremmin sopivia rakennelmia kuin asuintalot.

Jätkäsaari-seura katsoo, että Tammasaarenlaituri ei sovellu rakentamispaikkana esitetyn kaltaisille kerrostaloille kaupunkikuvallisesti eikä maisemallisesti. Kerrostalorakentaminen erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle merkitsisi Ruoholahden keskeisten ja suunnittelustaan palkittujen maamerkkien, Crusellinsillan ja HTC Centerin peittymistä uusien rakennusten taakse. Suunniteltujen rakennusten sivuprofiili typistäisi Crusellinsillan vinoköysirakenteen siluetin, joka on Ruoholahden kanavassa maisemallisesti keskeinen ja myös suosittu elementti. Suunnitellut rakennukset puolestaan peittäisivät lähes kokonaan HTC Centerin meren puoleisen, satamanosturien mukaan muotoillun julkisivun, jonka suunnittelussa juuri näkymä veden yli on keskeinen piirre. Myös uusien kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden edusta tulee säästää rakentamiselta kuten Salmisaaren historiallisten rakennusten. Jätkäsaari-seura katsookin, että Tammasaarenlaituriin ja erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle voidaan kaavoittaa vain keveitä ja matalia, paviljonkityyppisiä kelluvia rakennelmia, jotka eivät ulottuvuuksiltaan ole merkittävästi suurempia kuin nykyiset hiililaiturin rakennelmat. Myös nykyisistä hiililaiturin rakennelmista tulee säilyttää muistumia.

Suunnitelma vaikuttaa teknisesti myös varsin haastavalta, mikä varmasti näkyisi asuntojen hinnassa. Esittelytilaisuudessa esimerkiksi kerrottiin ylioptimistisesti, että vedenkorkeuden vaihtelu ei vaikuttaisi kelluvaan ponttoonirakennelmaan, jonka kansi voisi olla noin metrin korkeudella merenpinnasta. Ponttooni ei kuitenkaan voi olla täysin vapaasti kelluva, vaan kelluntavaraa rajoittavat merkittävästi esimerkiksi ankkurointi ja kunnallistekniset liittymät, kuten viemäröinti. Kelluntavaran ja ankkuroinnin tarve ovat myös suoraan ristiriidassa esimerkiksi myrskyoloissa, missä voimakas aallonmuodostus ja vedenkorkeuden vaihtelu yhdistyvät. Kelluntavarassa tulee ottaa huomioon lisäksi ennakoitu vedenkorkeuden muutos koko rakennelmien käyttöiältä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen oppaan Tulviin varautuminen rakentamisessa (2014) mukaan Helsingin rannoilla vedenkorkeuden vaihteluväli on tällä hetkellä 200 cm, vuoteen 2100 mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimäärin 55 cm (luottamusväli ± 60 cm). Helsingin rannikolla rakentamisen tulvariskiraja ilman aaltoiluvaraa on 280 cm. Aaltoiluvaran voi em. oppaan esimerkkikuvasta todeta Lauttasaarensalmessa olevan vähintään 75 cm luokkaa. Ylipäätään kelluva rakentaminen kyseiselle sijainnille vaatisi erillistä aallon nousukorkeusselvitystä rannan jyrkkyyden ja veden syvyyden sekä avomeren ja laivaliikenteen vaikutusten takia. Tämä kaikki tulisi ottaa huomioon ankkurointi- ja liityntäratkaisuissa, joiden tulisi lisäksi taata riittävä vakaus rakennelmille kaikissa oloissa, kun kyse on asuinrakennuksista.

Seuran näkökulmasta kelluvien asuinrakennusten rakentaminen Tammasaarenlaiturin kärkeen on myös kaupunkirakenteen toimivuuden kannalta huono ratkaisu. Kelluvien asuinrakennusten pysäköintipaikkojen järjestäminen lisää alueen pysäköintipaikkoihin kohdistuvaa painetta. Asuinrakennusten rakentaminen kiinni uuteen rantaviivaan heikentää mahdollisuuksia Tammasaarenlaiturin yleiseen virkistyskäyttöön, esimerkiksi katkaisemalla kevyen liikenteen rantareitin, mikä on vastoin esimerkiksi Merellisen Helsingin strategiaa. Asukkaiden intressit ovat ristiriidassa myös esimerkiksi viereisen Kaapelitehtaan tapahtumatuotannon kanssa: esimerkiksi konserttitapahtumien järjestäminen vaikeutuu melurajoitusten takia. Asuntojen ennakoitavissa oleva hintataso merkitsisi pienen sosioekonomisesti eksklusiivisen saarekkeen muodostamista Ruoholahden sisälle. Jätkäsaari-seura korostaakin, että alueiden suunnitteluperiaatteena on oltava, ettei asuinalueiden anneta eriytyä sisäisesti erilaisiin alueisiin, vaan että kaikenlaisia asumismuotoja kaavoitetaan rinnakkain, kuten esimerkiksi Jätkäsaaressa on tehty.

Jätkäsaari-seuran mielestä Tammasaarenlaiturin elävöittämistä tulee suunnitella ensisijaisesti virkistysalueena, ei asuinalueena.

Helsingissä 21.12.2021
Jätkäsaari-seura ry.

Kannanotto Kellosaaren asemakaavaehdotukseen

Jätkäsaari-seura vaatii:Kellosaaren rantapuistoa ei saa uhrata öljynpolton takia!Jätkäsaari-seuran mielestä Kellosaarenrannan asemakaavaehdotuksen perusasetelma on väärä. Ehdotuksen perustana on Kellosaaren öljyvoimalan toiminnan jatkuminen varavoimalaitoksena hamaan tulevaisuuteen. Kellosaaren öljyvoimala on ollut tarkoitus siirtää pois jo 30 vuotta sitten Ruoholahden asuinalueen rakentamisen aloittamisesta asti.

Jätkäsaari-seura kysyy, miksi pääkaupungin keskustaa on viekäkin suunniteltava öljynpolton jatkamisen ehdoilla, kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä ajetaan jo alas ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Varavoiman tuotannolle olettaisi olevan parempiakin paikkoja ja tuotantomuotoja. Kellosaaren öljyvoimala kattaa vain muutaman prosentin maan koko varavoimakapasiteetista.Jätkäsaari-seura pitää riittämättömänä, että asemakaavan tarkastelu ilmastonmuutoksen näkökulmasta rajoittuu muutenkin käytännössä tulva- ja hulevesien hallintaan, ei kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Öljyvoimalan toiminnan jatkamiseksi kaavaehdotuksessa ollaan valmiita katkaisemaan Kellosaarenrannan katu ja typistämään rantapuistoa asuntorakentamisen takia.

Muilta osin Jätkäsaari-seura viittaa edelleen aiempiin lausuntoihinsa 14.6.2016 ja 8.6.2020. Seura pitää virheellisenä kaavoituksen lähtökohtaa, jossa öljyvoimalan toiminnan sallitaan jatkua. Öljyvoimala aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja ja riskejä lähiympäristön asukkaille mm. toistuvan koekäyttötarpeensa takia. Seuran mielestä öljyvoimalan toiminta Kellosaarenrannassa tulisi lopettaa ja etsiä korvaava tuotantokapasiteetti toisaalta. Itse voimalarakennuksen säilyttämistä muussa käyttötarkoituksessa alueen historiallisena kerrostumana tulisi selvittää. Voimalakortteli tulee suunnitella kokonaisuutena ympäröivään kaupunkirakenteeseen sopivaksi.

Jätkäsaari-seura pitää oikeansuuntaisena, joskin riittämättömänä, viimeisimmän kaavaehdotuksen esitystä uudisrakennusten madaltamista yhdellä kerroksella. Seura katsoo, että kaupunkikuvan yhtenäisyyden vuoksi rakennusten ei tule ylittää Kellosaarenrannan nykyisten talojen kerroskorkeutta ja rakennusten julkisivujen tulee olla samassa linjassa. Kellosaarenrannan puistoa ja katua ei tule katkaista.

Helsingissä 10.9.2021

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää muistutuksenaan Ahdinaltaan asemakaavaehdotuksesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) kunnioittavasti seuraavan.

Jätkäsaari-seura on 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavaluonnoksesta huomauttanut rakennusmassan suuruudesta ja tornien korkeudesta, perusteena sekä kaupunkikuvalliset että Hyväntoivonpuiston eteläosan ja Ahdinaltaan yleisen uimapaikan käytettävyyteen liittyvät syyt. Seura pitää Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltua yleistä uimapaikkaa erittäin tärkeänä palveluna lähialueen asukkaille, ja katsoo, että uimapaikan käytettävyyttä ei tule heikentää rakentamalla liian korkeaa rakennusta sen eteläpuolelle.

Jätkäsaari-seura toteaa, että rakennusten massoittelua ei ole muutettu riittävästi aiemman lausunnon pohjana olleen luonnoksen (5.2.2019) ja nykyisen kaavaehdotuksen (8.12.2020) välillä. Ainoastaan pohjoistornin korkeutta on laskettu 71,8 metristä 64,5 metriin, etelätornin korkeus on pysynyt samana (116,2 m – 117 m). Jalustaosan korkeutta on nostettu 25,4 metristä 32 metriin, joten rakennuksen kerrosala on tällä välin kasvanut.

Seura huomauttaa, että vaihtoehtoja massoittelulle ei ole ehdotuksissa esitelty.  Asemakaavaehdotuksen julkisiin liiteaineistoihin ei sisälly selvityksiä rakennusten vaikutuksesta tuulioloihin. Varjostavuusselvitystä ei voi pitää kattavana, ja havainnekuvissa varjostavuus on esitetty virheellisesti: kuvissa aurinko paistaa keskipäivän korkeudelta suunnasta riippumatta.

Jätkäsaari-seura toivoo edelleen, että rakennuksen massoittelua muutetaan molempia torniosia madaltamalla. Esimerkiksi pohjoistorniin suunnitellut urheilutoiminnot (mailapelikentät) eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niiden tulisi välttämättä sijaita rakennuksen yläkerroksissa. Pohjoistorni varjostaa edelleen uimarantaa ja rantavettä esimerkiksi heinäkuussa alkuiltapäivään asti. Meren läheisyydestä aiheutuvan kylmyyden takia rakennuksen varjostavuus pitää ottaa vakavasti.

Jätkäsaari-seura ei sinänsä vastusta maamerkkejä, mutta pitää etelätornin korkeutta kaupunkikuvallisesti ylimitoitettuna lähellä keskustaa ja meren äärellä sijaitsevaan Jätkäsaareen. 117-metrisenä torni olisi korkeudeltaan Kalasataman tornien luokkaa, esimerkiksi puolitoista kertaa Jätkäsaaren toisen maamerkin, 78-metrisen hotelli Clarionin korkuinen ja noin kaksi kertaa Hyväntoivonpuiston eteläosan 60-metristen tornitalojen korkuinen, puhumattakaan saaren 30-metrisestä muusta rakennuskannasta.

Havainnekuvia tornin sijoittumisesta kaupunkinäkymään on vain yksi, Hietalahden torin kulmalta, mistä katsoen torni näyttää jäävän nykyisen rakennuskannan taakse. Tornin sijainti aivan Jätkäsaaren eteläkärjessä kuitenkin merkitsee, että se sijoittuu varsin hallitsevasti merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Tornin kaupunkikuvalliset vaikutukset tulisikin selvittää myös meren suunnalta, Merisatamanrannasta ja Suomenlinnasta.

Kuten Helsingin keskustavisiossa syyskuulta 2020 todetaan: ”Säilytetään Helsingille ominainen matala keskustasiluetti siroine maamerkkeineen. … Ikoniset näkymät maamerkkeineen säilytetään.”

Helsingissä 26.1.2021

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunnot Saukonkadun asuinkorttelista ja Jätkäsaaren asuntoreformikorttelista

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää pyydettynä lausuntonaan alla olevista suunnitelmista seuraavan:

 

Saukonkadun asuinkortteli (Dnro HEL 2019-006810, hankenro 0838_9)
 
Suunnitelman tarkoitus on alun perin venevarastorakennukselle suunnitellun korttelin 20062 ja katualueen muuttamisesta asuinkäyttöön ja puistomaiseksi aukioksi. Asuinrakennus ei poikkea kerroskorkeudeltaan lähiympäristön muusta rakennuskannasta. 
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Jätkäsaaren asuntoreformikortteli (Dnro HEL 2020-006591, hankenro 6364_1)
 
Suunnitelman tarkoituksena on asuntoreformikorttelin suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti korttelin 20077 asuinrakennuksen, pysäköintitalon ja yleisten alueiden eriyttäminen toisistaan asemakaavassa.
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Helsingissä
 
23.6.2020
Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran lausunto Kellosaarenrannan asemakaavasta

Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Kellosaarenrannan asemakaavaluonnoksesta kunnioittavasti seuraavan:

Jätkäsaari-seura toteaa, että Kellosaarenrannan asemakaavaluonnos, jossa esitetään kolmen 8-kerroksisen pistetalon rakentamista Kellosaarenrantapuistoon, ei ole olennaisilta osin juuri muuttunut edellisestä, 14.6.2016 päivätystä suunnitelmasta (hankenro 5315_1, HEL 2016-006750).

Tämän johdosta Jätkäsaari-seura ry. viittaa lausuntonaan 14.6.2016 päivätystä Kellosaarenrannan asemakaavamuutoksesta antamaansa lausuntoon, johon linkki lausunnon lopussa. Tiivistettynä seura vastustaa esitettyä rakentamista, joka aiheuttaisi merkittävää haittaa Kellosaarenrannan sekä puistojen käyttäjille. Lisäksi seura katsoo, että täydennysrakentamisen ei tule ylittää lähiympäristön asuintalojen enimmäiskorkeutta.

Lopusksi Jätkäsaari-seura nostaa esiin kysymyksen, eikö Kellosaarenrannan täydennysrakentamiselle tarjoaisi paremman lähtökohdan Kellosaaren varavoimalaitoksen tontin vapauttaminen voimalakäytöstä. Kellosaaren varavoimalaitos on lähes 50 vuoden ikäinen öljyvoimala, jonka tuotantoa tarvitaan verraten harvoin. Vanhenevan öljyvoimalan säilyttäminen varavoimakäytössä Helsingin ydinkeskustan vieressä vaikuttaa erikoiselta ratkaisulta tonttimaan tarpeeseen nähden ja kaupungin pyrkiessä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Valtakunnalliselle varavoimalaitokselle löytyisi varmasti parempikin sijoituspaikka ja käyttövoimaratkaisu.

Uusien asuintalojen rakentaminen aivan toimivan voimalaitoksen viereen vaikuttaa erikoislaatuiselta myös siksi, että voimalan ylläpitokäyttö muutaman viikon välein aiheuttaa lähiympäristölle huomattavaa säännöllistä  meluhaittaa ja polttoaineen säilytys aivan asuinrakennuksen vieressä sisältää onnettomuusriskin. Myös voimalan maanalaiset putket rajoittavat täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Jätkäsaari-seura pitäisikin parempana, että voimalaitoksen tontti otettaisiin täydennysrakentamisen suunnittelun lähtökohdaksi.

Helsingissä 3.6.2020

Jätkäsaari-seura ry.

 

 

Kannanotto Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kunnioittavimmin kannanottonaan Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun seuraavan:

Lapinlahden sairaala-alueen suunnittelua tulee jatkaa nykyisten toimintojen pohjalta

Luonnontilaista metsää ja vanhaa puistoa yhdistävä Lapinlahden sairaalan puisto on merkittävä virkistys- ja ulkoilualue naapurikaupunginosien, etenkin kasvavan Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen asukkaille. Varsinkin tiheään rakennettujen eteläisten kaupunginosien asukkaille Lapinlahti on ainoa kävelyetäisyydellä sijaitseva lähimetsä, jonka merkitystä ei viimeaikaisten poikkeusolojen valossa voi vähätellä. Huomionarvoista on myös se, että kaupungin väestöennusteen mukaan Jätkäsaari on yksi Helsingin tärkeimmistä kasvualueista ja lapsiperheiden osuus alueella on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.

Koko Lapinlahden sairaala-alue puistoineen on suojeltu Museoviraston määrittelemänä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY 2009), jossa sairaalarakennukset ja puisto muodostavat sairaalan alkuperäisen toiminta-ajatuksen mukaisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Lapinlahden sairaalan puisto on olennainen osa sairaala-alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Ainoassa ideakilpailussa jäljelle jääneessä ehdotuksessa esitetään mittavaa uudisrakentamista suojellun alueen sisäpuolelle, mikä supistaisi merkittävästi sairaalapuiston kokoa ja näin heikentäisi merkittävästi sairaala-alueen kulttuurihistoriallista, ympäristö- sekä virkistysarvoa. Seura ei kannata ehdotuksessa esitettyä uudisrakentamista.

Ehdotus nojaa vahvasti matkailualan palveluiden kysyntään, jonka tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta, ottaen huomioon myös lähialueiden, kuten Jätkäsaaren hotellitarjonnan voimistuvan kilpailun. Ehdotuksessa on lisäksi useita yksityiskohtia, jotka eivät Hietaniemen hautausmaan välittömään lähiympäristöön sovi. Kehittämisen arvoisena ideana seura näkee kuitenkin Lapinlahden sairaalan toiminta-ajatukseen kytkeytyvän hoiva-alan toiminnan.

Jätkäsaari-seura katsookin, että Lapinlahden sairaala-alueen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi ottaa ideakilpailun kesken pois vedetty, alueen nykyisten toimintojen kehittämisen pohjalta lähtevä konsepti, jossa on otettu paremmin huomioon alueen ominaispiirteet.

Helsingissä 10.5.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Helyn sidosryhmäkysely

Sidosryhmäkysely 2019

Pvm: 31.1.2020

Yhdistys / järjestö / toimiala: Jätkäsaari-seura

Osallistujat:­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ Jätkäsaari-seuran hallitus

1. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muiden aiheuttamat liikenneturvallisuusriskit?

– Sataman suuntaan menevät taksit, raskasliikenne ja satunnaisten autoilijoiden ylinopeudet. Sähköiset potkulaudat, joilla ajetaan jalkakäytävillä ja ne jätetään mihin sattuu, esim. autojen maksullisille parkkipaikoille, liikennejakajiin ovien edustoille ja luultavasti haittaa näistä on myös näkövammaisille. Pyöräteillä syntyy vaaratilanteita liian kovan vauhdin takia (kilpapyöräilijät).
– Viime aikoina on usein nähty henkilöautojen läpiajoa Hyväntoivon puistossa.

2. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muille aiheutetut liikenneturvallisuusriskit?

3. Mitkä ovat teidän ryhmänne oman toiminnan painopistealueet?

– Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kautta vaikuttaminen ja ns. ”aikaikkunan” noudattaminen.

4. Mitkä ovat teidän ryhmänne omat tavoitteet?

– Turvallisempi liikenneympäristö Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille, rekkaliikenne Vuosaareen ja lisää poliisien liikennevalvontaa.

5. Miten Hely voisi auttaa näiden tavoitteiden toteutumisessa?

– Helyssä asioita suunnittelevat ja toteuttajat voisivat jalkautua asuma-alueille ja olla yhteydessä kaupungin ja sataman virkamiehiin näissä asioissa.
– Tarvitaan liikennevalistusta raskaanliikenteen turvallisuudesta, heijastinkampanjat, kevyenliikenteen kulkumuodot esim. saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä.

6. Mitä muita toiveita ryhmällänne on Helyn toiminnan suhteen?

– Helyn edustajat tulisivat kertomaan Jätkäsaariseuran kokouksiin, miten asiat ovat edenneet.

7. Avoin viesti yhdistykselle

– Hyväntoivon puiston pyörätie ja kävelytie on suunniteltu niin, että pyöräilijät ovat ensisijaiset. Kävelijöiden kaista on kapea ja sinne on ryhmitelty erilaisia esineitä, joita pitää väistellä esim. lastenvaunuja työntäessä ja vastakulkijoita.
– Metroaseman kohdalla pyöräilijät ei noudata heille tarkoitettuja liikennevaloja, vaan ajavat jalankulkijoiden sekaan.
– Jaalan silta on ruuhka-aikoina tosi kuormitettu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, ehdotus olisi, että siihen maalattaisiin kaistat molemmille osapuolille. Toiveena olisi vielä, että sillan jälkeen risteilevälle pyörätielle maalattaisiin suojatieviivat. Alueella on paljon koululaisia.
– Voisiko saada sisääntuloväylälle Tyynenmerenkadun ja Välimerrankadun risteykseen ennen liikennevaloja yläporttaaliin nuolen, joka osoittaisi oikealle. Jatkuvasti ajetaan risteyksessä kahta kaistaa vasemmalle, on vain ajan kysymys koska tapahtuu vakavampi onnettomuus, kun rekka ajaa pienemmän päälle.

Palautus joko sähköpostitse osoitteeseen hely@hely.fi tai kirjeitse osoitteeseen Hely, Orioninkatu 8, 00550 Helsinki.

Toivomme saavamme vastauksenne 31.1.2020 mennessä. Määräpäivään mennessä lähetetyt toiveet saamme otettua huomioon jo vuoden 2020 tarkemmassa suunnittelussa.

          

Lausunto Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-Seura ry. esittää kunnioittavimmin seuraavat muistutukset Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta (dnro HEL 2012-006163).

Marian sairaala-alue on Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana historiallisesti erittäin arvokas kohde. Sairaala-alueen historiallisen arvon kannalta on merkittävää, että alue on säilynyt nykypäivään asti juuri miljöökokonaisuutena, jossa alkuperäisen sairaalasuunnitelman mukainen sairaala-alueen eteläosan puistoalue vanhoine puineen ja sairaalapaviljonkeineen on säilynyt varsin hyvin.

Puistomaisuus ja erilliset paviljongit ovat lähes 135 vuoden ajan olleet keskeinen osa Marian sairaala-alueen identiteettiä. Seura pitääkin valitettavana, että tämä arvokas kokonaisuus, jolla on suuri merkitys myös läheisille kaupunginosille, ollaan ehdotuksessa uhraamassa täydennysrakentamiselle.

Marian alueen umpeen rakentaminen katkaisee myös Hietaniemestä Kampin sydämeen jatkuvan puistomaisen vyöhykkeen. Vanhat yhtenäiset puistoalueet ovat kantakaupunkilaisille tärkeä henkireikä, varsinkin, kun Ruoholahden ja Jätkäsaaren täyteen rakentamisen myötä lähiympäristön virkistysalueiden kysyntä entisestään kasvaa.

Ehdotettu täydennysrakentaminen haittaa myös Baanan virkistys- ja liikennekäyttöä.  Työmiehenpuistikon ja Baanan virkistysalueen vetovoimaisuutta lisää merkittävästi alueen valoisuus verrattuna esimerkiksi toimistotalojen varjostamaan Baanan eteläosaan. Ehdotettu Marian alueen rakentaminen lisäisi huomattavasti virkistysalueen varjoisuutta etenkin iltapäivästä. Baanan kevyen liikenteen väylän laatua heikentää ehdotettu pyörätien siirtäminen alueen itäreunaan, jolloin jalankulku virkistysalueelle tapahtuu pyöräkaistojen yli.

Jätkäsaari-seura katsoo, että nykyisessä kaavaehdotuksessa Marian alueen täydennysrakentaminen on selvästi liian raskasta. Viherkatot ovat kannatettavia, mutta eivät korvaa katutason avoimen puistoalueen typistymistä. Seuran mielestä suunnittelussa tulisikin palata tiiviistä umpikorttelista aiemman luonnoksen konseptiin, jossa puistoa ja suojeltuja sairaalapaviljonkeja säilytetään erillisten uudisrakennusten lomassa selvästi enemmän kuin ehdotuksessa. Suojellut paviljongit tulee ensisijaisesti säilyttää alueella. Yhtenäinen julkisivu sopii vain Mechelininkadun puolelle.

Edelliseen liittyen seura rohkenee myös kyseenalaistaa Marian kasvuyrityskampukselle kaavailtua yritysten toimitilojen tarpeen laajuutta. Kaikkea ei tarvitse tarjota itse Marian alueella, kun toimitilojen vajaakäyttöaste on korkeahko aivan alueen vieressä Ruoholahden toimisto- ja yrityspuistokeskittymässä, jonka synergiaa kasvuyrityskampuksen kanssa tulisi muutenkin hyödyntää enemmän.

Rakennuskorkeuden osalta seura huomauttaa, että ehdotus poikkeaisi merkittävästi lähiympäristön rakennuskorkeudesta. Marian alue sijaitsee Helsingin korkean rakentamisen ohjeen kantakaupungin vyöhykkeellä A, jonne ei suositella kaavoitettavan merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Puolen kilometrin päässä B-vyöhykkeellä sijaitsevan Ruoholahden Itämerentornin käyttäminen rakennuskorkeuden viitekehyksenä ei ole mielekästä. Seura katsookin, että rakentamisen enimmäiskorkeuden ei tule ylittää  lähikortteleiden korkeutta, ja kerroskorkeuden tulee laskea Baanaa kohti.

Lopuksi seura muistuttaa, että Länsilinkin suunnitelmien muuttuminen merkitsee myös Marian liikenneympäristön muutoksia. Seura toivoo, että kevyen liikenteen yhteydet alueen vieritse ja läpi säilyvät vähintään suunnitelman tasoisina. Lisäksi on syytä pohtia erityisesti alueen kulkuyhteyksien kehittämistä Lapinlahden ja  Ruoholahden suuntaan.

Helsingissä 20.1.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran lausunto Keskukorttelista

Keskuskorttelista Jätkäsaaren toimiva keskipiste ja maamerkki

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Jätkäsaaren keskuskorttelin suunnitelmasta seuraavan.

Jätkäsaaren keskuskorttelilla on keskeinen merkitys koko kaupunginosan toiminnallisena keskipisteenä ja maamerkkinä. Ensinnäkin keskuskortteli muodostaa yhdessä viereen suunniteltavien palvelukorttelien kanssa kaupunginosan palveluiden keskittymän. Keskuskorttelin jatkosuunnittelussa onkin otettava huomioon toiminnallinen yhteys naapurikorttelien palveluihin, jotta ne muodostaisivat käyttäjille mahdollisimman saumattomasti yhteen liittyvän ja helppokäyttöisen kokonaisuuden, mikä on otettava huomioon esimerkiksi kulkureittien sijoittelussa. Nykyisen suunnitelman puutteena esimerkiksi on, että liiketiloihin ei ole lainkaan kulkua lännestä. Seura katsookin, että liiketiloihin tulisi olla sisäänkäynnit myös molemmista Saukonkadun kulmista.

Toiseksi keskuskorttelilla on suuri merkitys kaupunginosan identiteetille maamerkkinä. Jätkäsaari-seura toivookin, että keskuskorttelin suunnittelussa ei tyydytä osittaisiin ratkaisuihin, vaan etsittäisiin kunnianhimoisesti kaupunginosan luonnetta parhaiten kuvaavaa ulkomuotoa.  Seura kuitenkin muistuttaa, että näyttävyyttä ei tule hakea yksioikoisesti korttelin rakennuskorkeutta korottamalla.

Keskuskorttelin luonne kaupunginosan toiminnallisena keskuksena ja keskeisenä maamerkkinä on sinänsä peruste poikkeamiselle Helsingin korkean rakentamisen ohjelman 16 kerroksen suosituksesta kantakaupungin alueella. Seura kuitenkin muistuttaa, että tornin ympäristön tiiviin rakentamisen takia poikkeamisen tulisi pysyä maltillisena, eikä tornien tulisi ylittää 20 kerroksen korkeutta korkean rakentamisen lähiympäristölle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Rakennuskorkeudessa on kyse myös yhteisen kaupunkitilan ja sen tuomien hyötyjen, kuten valoisuuden ja näköalan jakamisesta, joita korkeat rakennukset vievät enemmän ympäristöltään kuin matalammat. Tämän takia Jätkäsaaren korkeassa rakentamisessa tulisi pitää periaatteena, että kerroskorkeus laskee tasaisesti etelän ja merenrantojen puolella. Samoin seura pysyy jo aiemmin todetussa kannassaan, että muiden Jätkäsaareen suunniteltujen korkeiden rakennusten, esimerkiksi satamahotellin ja monitoimiareenan, tulisi olla kerroskorkeudeltaan selvästi matalampia.

Keskuskorttelin tulisi olla selkeä ja tunnistettava Jätkäsaaren maamerkki, joka on havaittavissa katutasolta, kun sitä lähestytään keskeisiä kulkureittejä pitkin. Tässä mielessä seura ei voi pitää tornien sijoittelua ja keskinäistä hierarkiaa täysin onnistuneena. Koillistorni näkyy vain etelästä Länsisatamankadulta, matalin luoteistorni vain osaksi jalustaosan takaa idästä Välimerenkadulta. Korkeimman etelätornin paikka Atlantinkadun julkisivumuurissa jää huomaamattomaksi. Tornin korostaminen kerroskorkeudella ei ole seuran mielestä oikea ratkaisu, vaan tornin tulisi olla matalampi. Tornien suunnittelussa tulisi huomioida myös yhteensopivuus naapurikorttelien rakennusten kanssa.

Seura katsoo, että keskuskorttelin tornien keskinäisessä hierarkiassa ensimmäisen tornin tulisi olla koillistorni, joka sijaitsee myös lähimpänä keskeisimpien kulkuväylien, Välimerenkadun ja Länsisatamankadun risteystä. Jotta torni toimisi tehokkaana maamerkkinä, sen olisi suotavaa näkyä sekä etelästä Länsisatamankadulta että idästä Välimerenkadulta. Tällöin tornin tulisi sijaita esitetystä paikasta hieman pohjoisempana, lähempänä pohjoispuoleisen rakennuksen (Länsisatamankatu 23) torniosaa, jolloin myös keskuskorttelin pihatason koillisnurkkaan jäävä ahdas kulmaus poistuu.

Jätkäsaari-seuran mielestä olisi hyvä, että keskuskorttelin yhteydessä olisi virkistykseen ja vapaa-ajan viettoon soveltuva aukiomainen alue, jolla sijaitsisi esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita, istutuksia ja julkisia taideteoksia sekä toiminnallisia elementtejä, kuten ulkopelipaikkoja. Luontevin sijainti tälle on korttelin pohjoispuolella sijaitseva Saukontorin alue Saukonlaiturin rannasta Länsisatamankadun risteykseen.

Seura ilmaisee huolensa siitä, että nykyisessä keskuskorttelisuunnitelmassa Saukontorista on tulossa varsin kapea ja eteläpuolisten rakennusmassojen varjostama, mikä on omiaan heikentämään sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Esimerkiksi asemoinniltaan Saukontoriin pitkälti vertautuva Tennispalatsin aukio on noin 15 metriä leveämpi ja pinta-alaltaan noin 2000 m2 suurempi kuin Saukontori.

Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmassa Saukontoria voitaisiin yleisesti ottaen leventää ja torin eteläpuolisen rakennusmassan korkeutta hillitä aukion viihtyisyyden ja valoisuuden lisäämiseksi. Samalla seura toivoo, että Saukontorin suunnitteluun panostetaan vähintään samalla tasolla kuin esimerkiksi edellä mainitun Tennispalatsin aukion.

Helsingissä 2.12.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto poikkeuslupahakemukseen Valtamerilaituri 4 pysäköintilaitos

Kuuleminen poikkeamisasiassa HEL 2019-007551 T 10 04 01, asiointitunnus LP-091-2018-07831, hankenumero 5044_106

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti on hakenut lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta osoitteeseen Valtamerilaituri 4 suunniteltavan pysäköintilaitoksen kohdalla siten, että rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali olisi alumiini ja että rakennuksen julkisivun korkeus olisi 28 m (ylitys 14 m).

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura vastustaa rakennuskorkeuden korotusta. Kuten seura on todennut 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavan muuttamisesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705), Ahdinaltaan ympäristöön suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus – poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva pysäköintilaitos mukaan lukien – on suunniteltuun paikkaan kokonaisuudessaan rakennusmassaltaan liian suuri ja heikentäisi merkittävästi Hyväntoivonpuiston eteläosan sekä Ahdinaltaan pohjukkaan suunnitellun yleisen uimarannan käytettävyyttä niin varjostavuuden kuin tuulisuudenkin takia.

Jätkäsaari-seura on lausunnossaan edellyttänyt, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammiksi ja kauemmaksi Hyväntoivonpuistosta ja Ahdinaltaasta sekä korostanut, että Ahdinaltaan suunnitelman rakentamiskorkeutta tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein Helsingin korkean rakentamisen suositusten mukaisesti suunnittelualueen keskeisen sijainnin takia.

Edellämainituista syistä seura ei voi kannattaa pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottamista.

Seura on lisäksi edellämainitussa lausunnossaan todennut, että tapahtuma-areenaan ja suunniteltuun pysäköintilaitokseen suuntautuva yksityisautoliikenne tulee pahentamaan Jätkäsaaren jo ennestään vaikeita liikenneongelmia. Pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottaminen poikkeuslupahakemuksen mukaisesti kaksinkertaiseksi voimistaisi näitä negatiivisia vaikutuksia, minkä takia seura ei voi sitä myöskään kannattaa.

Pysäköintilaitoksen pintamateriaalista seura toteaa, että tähänastisissa suunnitelmissa esitetty ritilämäinen alumiinipinta antaa rakennuksen ulkokuorelle varsin monotonisen ja varastomaisen vaikutelman, mitä rakennuksen suuri koko entisestään korostaa, eikä rakennus sovi ulkoasultaan varsin näkyvälle paikalle tärkeiden kokoojakatujen kulmaukseen yllämainitun puiston ja uimarannan keskeistä näkymää hallitsemaan. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuksen ulkokuori suunniteltaisiin alueen rakennuskanta huomioon ottaen, ja pintamateriaaliksi valittaisiin alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti esimerkiksi tiili.

Helsingissä 22.10.2019

Jätkäsaari-seura ry.