Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on ehdottanut asemakaavan muutosta Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalan väliin. Sen mukaisesti rantaan tulisi uusia 8-kerroksisia pistetaloja ja Kellosaarenrantakatu katkaistaisiin länsiosastaan ajoneuvoliikenteeltä. Myös Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman alueille on ehdotettu muutosta voimassa olevaan asemakaavaan. Sen mukaisesti kaupunkipientalokorttelit 20065 ja 20066 muutettaisiin 2-6-kerroksisiksi asuinkerrostalokortteleiksi. Lisäksi Saukonpaateen suunnitellaan uutta pienvenesatamaa.

Jätkäsaari-seura on esittänyt asiasta mielipiteensä ja vastustaa siinä asemakaavan muutoksia Kellosaarenrannassa ja Panamanrannassa.

Kellosaarenrannan sekä Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman asemakaavamuutokset / 14.6.2016

Kellosaarenranta

Jätkäsaari-seura ry vastustaa kaupunkisuunnitteluviraston esittämää Kellosaarenrannan asemakaavamuutosta, jossa virasto esittää rakennettavaksi Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalaitoksen väliin 3-4 kahdeksankerroksista pistetaloa. Suunnitelma vaikuttaa kielteisesti erityisesti kaupunkikuvaan ja Ruoholahden kanavan hienoon maisemaan sekä asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön.

Suunnitelma kaventaa merkittävästi Kellosaaren jo nyt kapeaa ja kahdessa tasossa olevaa rantapuistoa. Kellosaarenranta-niminen katu katkaistaisiin autoliikenteeltä Kellosaarenpuiston kohdalta ja näin Kellosaarenpuisto yhdistyisi rantapuistoon. Tämä ei seuran käsityksen mukaan paranna puiston käytettävyyttä, sillä erittäin vilkas kevyenliikenteen väylä kulkisi edelleen Kellosaarenrannan läpi.

Kellosaarenpuisto on erittäin suosittu lasten leikkipuisto. Puiston voimalaitoksen puoleiselle sivulle avattava ajoyhteys rakennettaville taloille ja pysäköintiin supistaa puiston pinta-alaa. Suunnitelman mukaiset korkeat rakennukset tulevat varjostamaan nyt valoisaa ja aurinkoista leikkipuistoa koko iltapäivän ajan. Myös puiston tuuliolosuhteet tulevat muuttumaan.

Suunnitelman mukaisten rakennusten läheisyydessä olevan varavoimalaitoksen ja kevyen polttoöljyn varaston turvallisuus huolestuttaa Jätkäsaari-seuraa. Nyt voimalan ja öljysäiliön välittömässä läheisyydessä on vain yksi asuintalo. Näiden laitosten lähietäisyydellä asuvien asukkaiden määrä kasvaa merkittävästi, jos kaavamuutoksen mukaiset talot rakennetaan.

Kellosaarenranta sekä Panamanranta ja Saukonpaaden venesatama

Jätkäsaariseura on jo aikaisemminkin ottanut kantaa Jätkäsaaren jatkuvasti muuttuvaan suunnittelutilanteeseen. Varavoimalaitoksen ympäristössä on 4-7 -kerroksisia asuinrakennuksia, joiden asukkaat ovat vuosia sitten valinneet asuinpaikkansa uskoen kaupungin vahvistamiin suunnitelmiin. Suunnitellut 8-kerroksiset pistetalot huonontavat heidän elinympäristöään merkittävästi.

Myös Panamanrannan vahvistetun asemakaavan mukaiset kaupunkipientalot ollaan muuttamassa peräti 2-6 -kerroksisiksi kaupunkiasuintaloiksi. Nämä tulevat peittämään näkymät merelle, vaikka Jätkäsaaren suunnittelussa oli alun perin tarkoituksena pitää lähinnä merenrantaa oleva rakennuskanta matalana.

Jätkäsaari-seura esittää mielipiteenään, että kyseisiä asemakaavan muutoksia ei tulisi tehdä.

Helsingissä, 24.8.2016

Jätkäsaari-seura ry:n hallituksen puolesta:

Elina Kultaranta, puheenjohtaja 

Helena Vormala, siheeri                                                                 

Jätkäsaari-seura on esittänyt kirjelmässään 9.3.2015 Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle, että Ruoholahden kanavan sillat nimettäisiin ja varustettaisiin nimikylteillä.  Nimistötoimikunta on vastannut aloitteeseen kirjellään 1.4.2015 ja todennut, että toimikunta pitää kanavan siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä maamerkkejä ja kulkuväyliä.

Helsingin kaupunki

Kirjaamo

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Nimistötoimikunta

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

Asia: Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Ruoholahden kanavan ylittää kaiken kaikkiaan kuusi siltaa. Lisäksi kanavan päässä on liikenne- ja alikulkusilta Länsilinkki. Jätkäsaari- seura esittää, että sillat nimettäisiin ja ne varustettaisiin näkyvillä nimikylteillä.

Seura ehdottaa, että sillat nimettäisiin esimerkiksi seuraavasti (valmistuslaatassa oleva nimi):

–                                        Kanavasilta (Sinikaislan kl silta)

–                                        Koulusilta ( Ruoholahden puiston kl silta)

–                                        Puistosilta (Santakujan kl silta)

–                                        Selkämerensilta

–                                        Torisilta (Ruoholahden torin kl silta)

–                                        Crusellin silta (ei löytynyt valmistuslaattaa)

Perusteluna esitämme, että liikkuminen Jätkäsaaren ja Ruoholahden välillä ohjeistetaan usein eri siltojen kautta ja ne ovat muutenkin alueen merkittäviä maamerkkejä. Nyt kun silloilla ei ole nimiä, on usein vieraita opastaessa vaikea selittää, mitä siltaa kulloinkin tarkoittaa.

Edellä mainitut nimet ovat vain yksi ehdotus. Tärkeintä Jätkäsaari-seuran mielestä on, että sillat nimetään ja varustetaan nimikylteillä. Nimeäminen parantaisi suunnistusta Ruoholahdesta Jätkäsaareen ja siitä edelleen Länsisatamaan sekä päinvastoin.

Helsingissä 9.3.2015        

Pauli Hilli

Jätkäsaari-seura ry:n puheenjohtaja

Jaalaranta 9 B24

00180 Helsinki

pauli.hilli@gmail.com

Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vastauskirjelmä 1.4.2015

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli

Jaalanranta 9 B 24

00180 Helsinki

20 §

ALOITE, JOSSA ESITETÄÄN RUOHOLAHDENKANAVAN YLITTÄVIEN SILTOJEN NIMEÄMISTÄ (kaup.osa 20)

Nimistötoimikunta keskusteli Jätkäsaari-seura ry:n aloitteesta nimetä Ruoholahdenkanavan ylittävät sillat. Jätkäsaariseura esittää lisäksi, että sillat varustetaan nimikylteillä.

Nimistötoimikunta kiittää Jätkäsaari-seuraa aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan.

Nimistötoimikunta pitää Ruoholahdekanavan ylittävien siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä kulkuväyliä ja maamerkkejä.

Nimistötoimikunta esittää silloille seuraavia nimiä, jotka on ideoitu läheisten kadunnimien mukaan (lueteltu lännestä itään luukien):

Crusellinsilta -Cruselbron

(silta)

Perustelu: Käytössä oleva nimi;

Jaalasilta – Skutbron

(silta)

Perustelu: Jaalarannan mukaan;

Selkämerensilta – Bottenhavsbron

(silta)

Perustelu: Selkämerenkadun mukaan;

Santasilta- Sandbron

(silta)

Perustelu: Santakujan mukaan;

Laivapojansilta- Skeppsgossebron

(silta)

Perustelu: Laivapojankadun mukaan;

ja

Sinikaislansilta – Blåsävsbron

(silta)

Perustelu: Sinikaislankujan mukaan.

Nimeäminen voidaan toteuttaa seuraavan aluetta koskevan asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhtydessä. Virallisen nimeämisen jälkeen voidaan esittää rakennusvirastolle nimikilpien pystyttämistä siltojen kupeeseen tai rakenteeseen.

Kirje 17 asemakaavaosastolle.

Kirje 18 Jätkäsaari-seura ry:lle.

NIMISTÖTOIMIKUNTA

Annukka Lindroos                                   Johanna Lehtonen

puheenjohtaja                                        sihteeri

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-Seura ry. esittää kunnioittavimmin seuraavat muistutukset Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta (dnro HEL 2012-006163).

Marian sairaala-alue on Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana historiallisesti erittäin arvokas kohde. Sairaala-alueen historiallisen arvon kannalta on merkittävää, että alue on säilynyt nykypäivään asti juuri miljöökokonaisuutena, jossa alkuperäisen sairaalasuunnitelman mukainen sairaala-alueen eteläosan puistoalue vanhoine puineen ja sairaalapaviljonkeineen on säilynyt varsin hyvin.

Puistomaisuus ja erilliset paviljongit ovat lähes 135 vuoden ajan olleet keskeinen osa Marian sairaala-alueen identiteettiä. Seura pitääkin valitettavana, että tämä arvokas kokonaisuus, jolla on suuri merkitys myös läheisille kaupunginosille, ollaan ehdotuksessa uhraamassa täydennysrakentamiselle.

Marian alueen umpeen rakentaminen katkaisee myös Hietaniemestä Kampin sydämeen jatkuvan puistomaisen vyöhykkeen. Vanhat yhtenäiset puistoalueet ovat kantakaupunkilaisille tärkeä henkireikä, varsinkin, kun Ruoholahden ja Jätkäsaaren täyteen rakentamisen myötä lähiympäristön virkistysalueiden kysyntä entisestään kasvaa.

Ehdotettu täydennysrakentaminen haittaa myös Baanan virkistys- ja liikennekäyttöä.  Työmiehenpuistikon ja Baanan virkistysalueen vetovoimaisuutta lisää merkittävästi alueen valoisuus verrattuna esimerkiksi toimistotalojen varjostamaan Baanan eteläosaan. Ehdotettu Marian alueen rakentaminen lisäisi huomattavasti virkistysalueen varjoisuutta etenkin iltapäivästä. Baanan kevyen liikenteen väylän laatua heikentää ehdotettu pyörätien siirtäminen alueen itäreunaan, jolloin jalankulku virkistysalueelle tapahtuu pyöräkaistojen yli.

Jätkäsaari-seura katsoo, että nykyisessä kaavaehdotuksessa Marian alueen täydennysrakentaminen on selvästi liian raskasta. Viherkatot ovat kannatettavia, mutta eivät korvaa katutason avoimen puistoalueen typistymistä. Seuran mielestä suunnittelussa tulisikin palata tiiviistä umpikorttelista aiemman luonnoksen konseptiin, jossa puistoa ja suojeltuja sairaalapaviljonkeja säilytetään erillisten uudisrakennusten lomassa selvästi enemmän kuin ehdotuksessa. Suojellut paviljongit tulee ensisijaisesti säilyttää alueella. Yhtenäinen julkisivu sopii vain Mechelininkadun puolelle.

Edelliseen liittyen seura rohkenee myös kyseenalaistaa Marian kasvuyrityskampukselle kaavailtua yritysten toimitilojen tarpeen laajuutta. Kaikkea ei tarvitse tarjota itse Marian alueella, kun toimitilojen vajaakäyttöaste on korkeahko aivan alueen vieressä Ruoholahden toimisto- ja yrityspuistokeskittymässä, jonka synergiaa kasvuyrityskampuksen kanssa tulisi muutenkin hyödyntää enemmän.

Rakennuskorkeuden osalta seura huomauttaa, että ehdotus poikkeaisi merkittävästi lähiympäristön rakennuskorkeudesta. Marian alue sijaitsee Helsingin korkean rakentamisen ohjeen kantakaupungin vyöhykkeellä A, jonne ei suositella kaavoitettavan merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Puolen kilometrin päässä B-vyöhykkeellä sijaitsevan Ruoholahden Itämerentornin käyttäminen rakennuskorkeuden viitekehyksenä ei ole mielekästä. Seura katsookin, että rakentamisen enimmäiskorkeuden ei tule ylittää  lähikortteleiden korkeutta, ja kerroskorkeuden tulee laskea Baanaa kohti.

Lopuksi seura muistuttaa, että Länsilinkin suunnitelmien muuttuminen merkitsee myös Marian liikenneympäristön muutoksia. Seura toivoo, että kevyen liikenteen yhteydet alueen vieritse ja läpi säilyvät vähintään suunnitelman tasoisina. Lisäksi on syytä pohtia erityisesti alueen kulkuyhteyksien kehittämistä Lapinlahden ja  Ruoholahden suuntaan.

Helsingissä 20.1.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seura on tehnyt 25.11.2014 Helsingin kaupunginhallitukselle muistutuksen  Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajoittuu pohjoisessa Docrates-sairaalaan ja itäpuolella Messitytönkatuun ja Messipojankujaan. Tontin rakentaminen on suunniteltu huomattavasti tiiviimmäksi ja korkeammaksi kuin se oli vahvistetussa asemakaavassa. Kaavaehdotus tukkii lähes kokonaan nykyisen Messitytönkadun jättäen vain kapean n. kahdeksan metrin levyisen kujan tontin 20026 ja Docrates-sairaalan väliin.

Jo aikaisemmin syksyllä seura esitti samansisältöisen mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 28.10.2014.

Muistutus Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta

Huutokonttorissa 10.9.2014 järjestetyssä tilaisuudessa arkkitehti Jari Huhtaniemi esitteli tontin 20026, ns. Terassitalokorttelin kaavaehdotusta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajautuu lisäksi Messipojankujaan, Messitytönkatuun ja Docrates-sairaalan kortteliin. Tontille on suunniteltu sekä asuinrakennuksia että erilaisia toimitiloja käsittäviä rakennuksia. Tontti rakentaminen on suunniteltu erittäin korkeaksi ja tiiviiksi siten, että jo olemassa olevia katuja joudutaan kaventamaan ja poistamaan olemassa olevia puita.

Erityistä huomiota kiinnitti Messitytönkadun kaventaminen 8-10 metriä kapeaksi Martin Wegeliuksen kujaksi, joka rajautuu Terassitaloon ja Docrates-sairaalaan. Kaavoitusesitys katkaisee nykyisten asukkaiden avoimen näkymän Messitytönkadulta merelle ja Lauttasaareen päin. Jos tämä näkymä katkaistaan, merellisessä Jätkäsaaressa ei tule olemaan yhtään avaraa ja pitkää maisema-akselia merelle. Arkkitehti Huhtaniemi esitteli Huutokonttorin tilaisuudessa Laivapojan aukiolta avautuvan Välimerenkadun suuntaisen ”Kalevankadun näkymäakselin”. Tämän näkymän tulee kuitenkin katkaisemaan Välimerenkadun ylittävä Hyväntoivon-puiston silta penkereineen. Siksi nykyinen hieno ”Messitytönkadun näkymäakseli” pitää säilyttää.

Terassitaloon tulee asuntoja ja talo on Martin Wegeliuksen kujan varrella 3-10 -kerroksinen. Alakerrosten asuntojen näkymät Docrates-sairaalaan päin ovat ankeat ja asunnoista tulee pimeitä kujan kapeuden ja rakennuksen korkeuden takia. Niitä lienee vaikea saada kaupaksi sijainnin vuoksi. Myös tontin keskelle tulee kapea Helvi Leiviskän kuja, jolla toistuvat samat ongelmat kuin Martin Wegeliuksen kujalla eli ahtaus ja pimeys.

Jätkäsaari-seuran muistutus tontin 20026 kaavamuutosehdotuksesta

Jätkäsaari-seura esittää muistutuksen tontille 20026 ehdotetusta kaavamuutoksesta, tonttia ei pitäisi rakentaa nyt tehdyn huipputehokkaan ja tiiviin suunnitelman mukaisesti. Messitytönkadun nykyistä näkymää merelle ja Lauttasaareen päin ei pitäisi kaventaa Martin Wegeliuksen kujaksi eikä rakentaa massiivista Terassitaloa näkymää sulkemaan. Myöskään Messipojankujaa ei pitäisi kaventaa tontin 20026 kohdalta eikä poistaa nykyisiä kadun varren puita.

Asunto-osakeyhtiön Länsisataman hallituksen jäsen Matti Rautiainen on ottanut yhteyttä Jätkäsaari-seuraan tontin 20026 kaavoituksesta. Viestissään Rautiainen toteaa, että Messitytönkadun näkymää merelle ei tulisi sulkea, vaan kadun tulisi jatkua nykyisen levyisenä Länsisatamankadulle saakka.

Jätkäsaari-seura

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja

pauli.hilli@gmail.com

Helena Vormala, hallituksen varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan asemakaavamuutoksista Ahdinaltaan (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) ja matkustajaterminaalien (hankenro 3141_5, HEL 2019-005767) osalta seuraavan.

Asukkaat huomioitava Jätkäsaaren rantojenrakentamisessa 

Jätkäsaari-seura ry. haluaa yleisesti kiinnittää kaupunkisuunnittelijoiden huomion satamaterminaalin ja Ahdinaltaan suunnitelmissa asukkaiden viihtyisyyteen ja veden äärelle pääsyyn Merellisen Helsingin strategian (2019) mukaisesti.

Ahdinallas

Jätkäsaari-seura pitää suunniteltua tapahtuma-areenakokonaisuutta rakennusmassaltaan liian suurena ja erityisesti hotellitornia liian korkeana suunniteltuun paikkaan. Hyväntoivonpuiston päähän Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltu yleinen uimaranta on erittäin kannatettava ja tärkeä virkistyspaikka Jätkäsaaren asukkaille muun muassa siksi, että saarella ei ole tällä hetkellä turvallista, kaikille uimareille soveltuvaa uimapaikkaa: esimerkiksi Saukonpaaden uimapaikka on liian aallokkoinen ja lähellä laivaväyliä.

Ahdinallas on hyvin kapea ja tiiviimmin rakennusmassojen ympäröimä kuin vaikkapa Eteläsatama, missä uimalan ympärillä on paljon tilaa. Suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus ja etenkin sen tornit sijoittuisivat tulevan uimarannan eteläpuolelle ja aiheuttaisivat merkittävää haittaa Hyväntoivonpuiston ja uimarannan käytölle. Korkeat rakennukset paitsi varjostavat ympäristöään laajalta alueelta, myös vaikuttavat tuulioloihin lisäämällä tuulen puuskaisuutta maan tasossa. Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmia supistettaisiin siten, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammaksi ja kauemmaksi Ahdinaltaasta ja Hyväntoivonpuistosta.

Samassa yhteydessä seura myös oudoksuu tapahtuma-areenakokonaisuuden laajuutta varsinkin, kun uutta urheiluhallikapasiteettia on suunnitteilla samaan aikaan muuallakin. Tapahtuma-areena tarvitsisi huomattavasti kävijöitä Jätkäsaaren ulkopuolelta, mikä pahentaisi entisestään Jätkäsaaren jo valmiiksi kestämätöntä liikenneruuhkatilannetta.

Lisäksi seura muistuttaa, että tornien suunniteltu korkeus on ristiriidassa Helsingin korkean rakentamisen suositusten (2011) kanssa, jotka rajaavat Helsingin ydinkeskustan ympärillä yli 16-kerroksiset rakennukset vain poikkeustapauksiin. Suositusten mukaisesti myös Helsingin kaupunginvaltuusto rajasi nykyisen hotelli Clarionin korkeuden 16 kerrokseen. Hotellin suunniteltu sijainti Jätkäsaaren eteläkärjessä hallitsee voimakkaasti rantaviivaa sekä Helsingin silhuettia ei vain mereltä, vaan myös esimerkiksi Kaivopuistonrannasta ja Suomenlinnasta päin ja on ensimmäisiä rakennuksia, joita Länsisatamaan lautalla saapuva matkustaja näkee. Suuri rakennusmassa ja korkea rakentaminen saaren uloimmassa kärjessä heikentää myös merinäköalaa Jätkäsaaren sisäosista sekä vähentää merkittävästi yleisen puiston ja uimarannan viihtyisyyttä.

Seura katsoo, että korkeaa rakentamista alueella on arvioitava erityisen tiukoin kriteerein suunnitelman poikkeuksellisen sijainnin vuoksi, eikä tornien korkeuden tule ylittää korkean rakentamisen suositusten 16 kerrosta.

Matkustajaterminaalit

Jätkäsaari-seura pitää matkustajaterminaalien suunnitelmaa rakennusmassaltaan maltillisempana lähiympäristöönsä nähden. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuskorkeus laskisi yleisesti merta kohti. Torniosan korkeus ei saa ylittää Clarion-hotellin korkeutta.

Seura kuitenkin huomauttaa, että suunniteltu matkustajaterminaali vie sataman ajoyhteyksien kanssa edelleen huomattavan matkan Jätkäsaaren rantaviivaa pois kaupunkilaisten yleisestä käytöstä. Seura toivookin, että satamaterminaalin suunnittelussa otetaan huomioon Merellisen Helsingin strategia (2019) erityisesti kaupunkilaisten merelle pääsyn näkökulmasta. Esimerkiksi ajoyhteyksien sijoittamista rakennusten alle ei ole suunnitelmassa tutkittu tarpeeksi.

Seura toivookin, että rakennukset sijoitellaan siten, ettei rantaviivaa rajata tarpeettomasti kaupunkilaisten yleisestä käytöstä, ja että rantaviiva suunnitellaan kaupunkilaisten käyttöä houkuttelevaksi. Lisäksi seura toivoo, että alueen suunnittelussa varauduttaisiin myös mahdollisuuksiin Jätkäsaaren ja Hernesaaren välisten suorien kevyen liikenteen yhteyksin kehittämiseen.

Lopuksi

Lopuksi Jätkäsaari-seura haluaa muistuttaa, että nyt esillä olevat suunnitelmat lisäävät entisestään Jätkäsaareen tulevaa liikennettä ja pahentavat saaren jo ennestään vaikeaa liikennetilannetta. Esimerkiksi tapahtuma-areenaan on suunniteltu mahtuvan 5 000 ihmistä ja sen pysäköintihalliin 750 autoa. Seura katsookin, että suunnitelmia on supistettava myös niiden tulevaisuudessa tuoman liikennekuormituksen vähentämiseksi.

Helsingissä 25.6.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuna on vastannut Jätkäsaari-seuran esittämään mielipiteeseen Panamanrannan asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin kaupunki                                    Pöytäkirjanote 7/2017 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta                 7.3.2017

§ 129
Jätkäsaaren alueen (Panamanranta) asemakaavaehdotus (nro
12447) ja sen asettaminen nähtäville

HEL 2016-005915 T 10 03 03
Ksv:n hankenumero 0838_6, karttaruutu 671494

Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
– asettaa 7.3.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro
12447 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen
27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 20. kaupunginosan
(Länsisatama) kortteleita 20063–20066 ja katu-, vesi- ja
puistoalueita.
– antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin
ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti
ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla,
Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla:
kohdassa Päätöksenteko.

www.hel.fi/ksv

– että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
– valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
– merkitä tiedoksi laaditut korttelikortit.

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

– asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim

Lisätiedot
Kirsi Rantama, arkkitehti, puhelin: 310 37207
kirsi.rantama(a)hel.fi
Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146
sanna.ranki(a)hel.fi
Kati Immonen, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37254
kati.immonen(a)hel.fi
Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37325
helena.farkkila-korjus(a)hel.fi
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
jarkko.nyman(a)hel.fi
Hilpi Turpeinen, suunnitteluavustaja, kaavapiirtäminen, puhelin: +358931037198
hilpi.turpeinen(a)hel.fi

Liitteet
1 Sijaintikartta
2 Ilmakuva
3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 kartta, päivätty 7.3.2017
4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 selostus, päivätty 7.3.2017
5 Havainnekuva, 7.3.2017
6 Tilastotiedot
7 Vuorovaikutusraportti 7.3.2017
8 Mielipidekirjeet
9 Osa päätöshistoriaa

Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet
Ote 
Ne milelipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Otteen liitteet
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa
(Pohjoisesplanadi 11-13) 17.3.2017 ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty 20.3.2017.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Sidosryhmäkysely 2019

Pvm: 31.1.2020

Yhdistys / järjestö / toimiala: Jätkäsaari-seura

Osallistujat:­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ Jätkäsaari-seuran hallitus

1. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muiden aiheuttamat liikenneturvallisuusriskit?

– Sataman suuntaan menevät taksit, raskasliikenne ja satunnaisten autoilijoiden ylinopeudet. Sähköiset potkulaudat, joilla ajetaan jalkakäytävillä ja ne jätetään mihin sattuu, esim. autojen maksullisille parkkipaikoille, liikennejakajiin ovien edustoille ja luultavasti haittaa näistä on myös näkövammaisille. Pyöräteillä syntyy vaaratilanteita liian kovan vauhdin takia (kilpapyöräilijät).
– Viime aikoina on usein nähty henkilöautojen läpiajoa Hyväntoivon puistossa.

2. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muille aiheutetut liikenneturvallisuusriskit?

3. Mitkä ovat teidän ryhmänne oman toiminnan painopistealueet?

– Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kautta vaikuttaminen ja ns. ”aikaikkunan” noudattaminen.

4. Mitkä ovat teidän ryhmänne omat tavoitteet?

– Turvallisempi liikenneympäristö Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille, rekkaliikenne Vuosaareen ja lisää poliisien liikennevalvontaa.

5. Miten Hely voisi auttaa näiden tavoitteiden toteutumisessa?

– Helyssä asioita suunnittelevat ja toteuttajat voisivat jalkautua asuma-alueille ja olla yhteydessä kaupungin ja sataman virkamiehiin näissä asioissa.
– Tarvitaan liikennevalistusta raskaanliikenteen turvallisuudesta, heijastinkampanjat, kevyenliikenteen kulkumuodot esim. saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä.

6. Mitä muita toiveita ryhmällänne on Helyn toiminnan suhteen?

– Helyn edustajat tulisivat kertomaan Jätkäsaariseuran kokouksiin, miten asiat ovat edenneet.

7. Avoin viesti yhdistykselle

– Hyväntoivon puiston pyörätie ja kävelytie on suunniteltu niin, että pyöräilijät ovat ensisijaiset. Kävelijöiden kaista on kapea ja sinne on ryhmitelty erilaisia esineitä, joita pitää väistellä esim. lastenvaunuja työntäessä ja vastakulkijoita.
– Metroaseman kohdalla pyöräilijät ei noudata heille tarkoitettuja liikennevaloja, vaan ajavat jalankulkijoiden sekaan.
– Jaalan silta on ruuhka-aikoina tosi kuormitettu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, ehdotus olisi, että siihen maalattaisiin kaistat molemmille osapuolille. Toiveena olisi vielä, että sillan jälkeen risteilevälle pyörätielle maalattaisiin suojatieviivat. Alueella on paljon koululaisia.
– Voisiko saada sisääntuloväylälle Tyynenmerenkadun ja Välimerrankadun risteykseen ennen liikennevaloja yläporttaaliin nuolen, joka osoittaisi oikealle. Jatkuvasti ajetaan risteyksessä kahta kaistaa vasemmalle, on vain ajan kysymys koska tapahtuu vakavampi onnettomuus, kun rekka ajaa pienemmän päälle.

Palautus joko sähköpostitse osoitteeseen hely@hely.fi tai kirjeitse osoitteeseen Hely, Orioninkatu 8, 00550 Helsinki.

Toivomme saavamme vastauksenne 31.1.2020 mennessä. Määräpäivään mennessä lähetetyt toiveet saamme otettua huomioon jo vuoden 2020 tarkemmassa suunnittelussa.

Jätkäsaari-seuran lausunto Kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta (hankenumero 2361_3, HEL 2017-013736)

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta lausua Kvarteret Isabellan  asemakaavamuutoksesta. Muutos merkitsisi tontin enimmäisrakennuskorkeuden nostamista jopa 60 metriin asti, mikä nostaisi rakennuksen kerroslukua enimmillään jopa neljällä kerroksella Atlantinkaaren voimassaolevasta asemakaavasta. Seuran mielestä muutos ei ole kaupunkikuvallisesti vähäinen. 

Jätkäsaari-seura pitää kaupunkikuvallisesti onnistuneena ratkaisuna Atlantinkaaren ja Melkinlaiturin asemakaavoissa noudatettua yleisperiaatetta, jossa rakentamiskorkeus laskee rantaviivaa kohti. Seuran mielestä tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni eikä rakentamista ei ole syytä tiivistää rantaviivan tuntumassa, etenkin, kun muutoksesta koituva lisäys talon asukasmäärään jää vaatimattomaksi. Rakennuskorkeuden nostaminen paitsi varjostaa Hyväntoivonpuiston eteläpäätä, myös estää sisempänä sijaitsevien tonttien näkymät merelle päin.

 1.3.2019

Jätkäsaari-seuran puolesta,

Lari Ahokas

varapuheenjohtaja