Kannanotot

 

Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenne

Jätkäsaaren ja Länsisataman ruuhkautunut raitiovaunuliikenne on puhuttanut yleisöä Jätkäsaari-seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Kokouksessaan 26.11.2013 seuran hallitus päätti kirjelmöidä alueen liikenteen parantamisesta Helsingin seudun liikenteelle, Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle

 


Helsingin seudun liikenne                              Helsinki

 

hsl@hsl.fi                                                          7.12.2013 

 



 

Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenteen parantaminen


 

 

 Jätkäsaari-seuran syyskokouksessa Huutokonttorissa 22.10.2013 arkkitehti Teo Tammivuori kaupunkisuunnitteluvirastosta esitteli Jätkäsaaren kaavoituksen ja rakentamisen nykytilaa ja tulevia suunnitelmia. Vaikka Tammivuori ilmoitti, että hän ei tunne riittävän hyvin alueen liikennesuunnitelmia vastatakseen niitä koskeviin kysymyksiin, juuri liikenneasiat puhuttivat paikalla ollutta yleisöä. Jätkäsaaren uusien asukkaiden mielestä suurin ongelma oli raitiovaunulinjan 9 ruuhkautuminen varsinkin risteilymatkustajien saapuessa tai poistuessa Länsisatamasta. Asukkaiden määrän kasvaessa reitin 9 varrella ongelma kasvaa koko ajan. Suurella osalla matkustajista on mukanaan matkalaukkuja, joille ei raitiovaunussa ole erityistä tilaa. 

Jätkäsaari-seurassa pohdimme yleisön joukosta esitettyä kahta mahdollisesti toteuttamiskelpoista ehdotusta asiantilan korjaamiseksi:

  • Ruoholahden metroaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea bussi vastaavasti kuin bussi nro 15 kulkee Salmisaaren toimistoalueen ja metroaseman välillä. Osa risteilymatkustajista voisi käyttää bussia ja metroa raitiovaunu 9 sijasta. Bussi voisi olla mahdollisesti sellainen, jossa on tavaratila matkalaukkuja varten.
  • Rautatieaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea matkatavaratilalla varustettu bussi. tällöin henkilöt, joilla on matkalaukkuja, voisivat käyttää kyseistä bussia.

Jätkäsaari-seuraa ehdottaa, että HSL tutkisi edellä olevien tai vastaavien uudelleen järjestelyjen toteuttamismahdollisuudet ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin. 

  

Jätkäsaari seura – JS ry:n puolesta

  

Juha-Pekka Hippi

Hallituksen puheenjohtaja

asianajotoimisto@hippi.fi

 

Tiedoksi       Helsingin kaupungin hallitus

                      Kaupunkisuunnittelulautakunta

                      helsinki.kirjaamo@hel.fi

 

 

 


  

 

 

Kevyen liikenteen ongelmia Jätkäsaaressa

Jätkäsaari- seuran saaman palautteen perusteella ja omiinkin kokemuksiimme perustuen pyydämme huomioimaan seuraavaa:

– Kevyenliikenteen kaistoilla, ainakin Välimerenkadulla kävelytie ja pyörätie on erotettu korkeuserolla siten, että pyörätie on noin 5 cm alempana kuin kävelytie. Tästä on aiheutunut muutamia vähältä piti -tilanteita, kun heikkonäköinen tai apuvälineellä liikkuva jalankulkija ei havaitse korkeuseroa, seurauksena saattaa olla kaatuminen. Pyöräilijöille korkeusero aiheuttaa vaaratilanteita, kun tavaraa toimittavat autot usein pysäköiväpyörätielle josta johtuen pyöräilijän on kierrettävä jalankulkutien kautta ohittaakseen auton. Sinänsä kaistojen erottaminen lienee aiheellista, mutta korkeusero ei mielestämme ole paras vaihtoehto. Nykyistä tilannetta voisi ehkä vähän parantaa huomiovärillä maalattu jalankulkutien reunakiveys.

– Toinen havaittu ongelma on Tyynenmerenkadun liikennevalot Huutokonttorin pohjoispäässä. Kevyen liikenteen vihreä valo palaa niin lyhyen aikaa, että normaalisti kävellenkään ei ehdi ylittää kaikkia kolmea kaistaa yksillä valoilla. Hankaluuksia muodostuu myös siitä, kun raitiotiekaistan ja autokaistojen välinen koroke on niin kapea, että siihen ei sovi esimerkiksi lastenvaunut kuin ajoradan suuntaisesti. Helpoin ratkaisu lienee kevyenliikenteen vihreän valon ajan lisääminen ehkä minuutilla tai edes puolella minuutilla.

– Esitämme lisäksi, että Verkkokaupan edessä oleva raitiovaunupysäkki säilytettäisiin. Perusteluna esitämme, että raitiovaunulla lähtevien olisi helpompi päästä kantamuksineen raitiovaunuun. Pysäkki helpottaisi myös alueella asuvan iäkkäämmän väestön liikkumista.

Jätkäsaari-seura ry

Toimeksi saaneena Pauli Hilli                    Jarmo Riipinen

hallituksen jäsen                                         hallituksen jäsen

pauli.hilli@gmail.com


Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Kannanotto: Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. edellyttää, että eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei heikennetä raitioliikenteen tulevien linjamuutosten yhteydessä. Erityisesti seura toivoo, että yksi raitiovaunulinja, esimerkiksi 7, kulkee Bulevardin kiskotuksen kautta keskustaan jatkossakin linjan 6T poistuessa.

Sujuva julkisen liikenteen yhteys Jätkäsaaren ja eteläisten kaupunginosien välillä on tärkeä säilyttää eteläisten kaupunginosien asukkaiden yhdenvertaisuuden ja palvelujen tavoitettavuuden takia. Julkista liikennettä julkisten palvelujen luokse tarvitsevat erityisesti ne ryhmät, joiden liikkuvuus on muutenkin rajallista, kuten lapsiperheet, vanhukset sekä sairauden tai vamman takia liikuntarajoitteiset.

Esimerkiksi raitiovaunumatka Huutokonttorilta Viiskulmaan, jossa sijaitsee Jätkäsaaren asukkaiden oma terveysasema ja neuvola, kestää hiljaiseen aikaan vaihdolla Bulevardin kautta noin 18 minuuttia, Rautatientorilta taas liki 30 minuuttia eli noin puolitoistakertaisesti.

Eteläisten kaupunginosien sujuvan poikittaisliikenteen tarve vain kasvaa lähivuosina Jätkäsaaren ja Hernesaaren asukasmäärän kasvaessa. Toimivat yhteydet Jätkäsaareen ovat tärkeät myös saareen lähivuosina rakennettavan liikuntapalvelukeskittymän saavutettavuuden kannalta.

Jätkäsaari-seura toivoo, että pitkällä aikavälillä Helsingin kaupunki löytää ratkaisuja Hietalahdenaltaan alueen maantieteen kaupunkirakenteelle asettamiin haasteisiin.

09.12.2018


Jätkäsaari-seura ry.

Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantaminen

Jätkäsaaren ja Ruohonlahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan suunnitelmaan Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi seuraavan:

Yleistä

Kuten Jätkäsaari-seura on jo aiemmissa kannanotoissaan Jätkäsaaren liikennejärjestelyihin (esim. 25.9.2018) edellyttänyt, Länsisataman liikenneruuhkiin on löydettävä pitkällä aikavälillä kestävä kokonaisratkaisu kevyen liikenteen edellytyksiä heikentämättä. Suunnitelmassa esitettyä siltarakennetta ei voi pitää tällaisena ratkaisuna, sillä se ei poista perimmäistä ongelmaa, Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkon riittämättömyyttä nykyisen laajuiselle satamaliikenteelle. Kuten suunnitelmassakin todetaan, siltarakenne ei toisi merkittävää helpotusta satamaliikenteen ruuhkahuippuihin. Jätkäsaari-seura pitääkin ensisijaisena pitkän aikavälin vaihtoehtona siltojen rakentamiselle maanalaista yhteyttä Länsisatamasta Helsingin kaupungin strategian mukaisesti mahdolliseen keskustan maanalaiseen kokoojakatuun liittyen tai suoraan Länsiväylälle. Siltaa toivottavampana väliaikaisena vaihtoehtona seura pitää myös lauttojen autoliikenteen ohjaamista Vuosaaren satamaan hintaohjauksen keinoin.

Yleissuunnitelma

Jätkäsaari-seura ei pidä yleissuunnitelmassa esitettyä siltarakennetta sellaisenaan kannatettavana. Silta aiheuttaisi lähiympäristölleen huomattavaa kaupunkikuvallista haittaa ja haittaisi etenkin kevyen liikenteen yhteyksiä, vaikka myös Helsingin kaupungin strategia velvoittaa suosimaan kevyttä liikennettä. Siltarakenne haittaisi erityisesti Länsilinkin kevyen liikenteen alikulkua, joka on merkittävä kevyen liikenteen solmukohta paitsi Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta, myös lännen suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle. Jätkäsaari-seura suhtautuu epäillen siihen, että sillan suunnittelulla ja viherrakentamisella pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään siltarampeista aiheutuvaa kaupunkikuvallista haittaa, vaan esimerkiksi viheralueet jäävät pirstaleisiksi autokaistojen väliin ja siltojen alle jää paljon ongelmallista hukkatilaa.

Jätkäsaari-seura pitää päätöksentekoprosessin kannalta ongelmallisena, että yleissuunnitelmassa esitetty siltarakenne esitetään ainoana perusvaihtoehtona, jossa valinnanvaraa on lähinnä raitiotien linjausten osalta. Esitetylle siltarakenteelle ei ole suunnitteluprosessin aikana esitetty toisenlaisia vaihtoehtoja. Koska suunnitelman lähtökohdaksi on otettu nykyisen Porkkalankadun sillan purkaminen peruskorjauksen sijaan ja julkisen liikenteen merkittävä väheneminen sillalla, Jätkäsaari-seuran mielestä suunnitelmalle tulisi selvittää tasaveroisena vaihtoehtona nykyisen sillan korvaamista esitettyä huomattavasti suppeammalla rakenteella.

Esimerkiksi sillan korvaaminen joko kokonaan tai osittain Mechelininkadun itäpuolelle rakennettavalla lyhyellä rampilla vapauttaisi tilaa Mechelininkadun länsipuolelta Porkkalankadulta Länsiväylän liityntäkaistojen uudelleenjärjestelyyn ja vähentäisi tarvetta esitetyn kaltaisille massiivisille ja myöskin kalliille siltarakenteille. Pelkän kevyen liikenteen väylän ylittävä ramppi olisi mahdollista rakentaa nykyistä siltaa matalammaksi kevyen liikenteen kulkua olennaisesti haittaamatta.  

Jätkäsaari-seura toivoo, että yleissuunnitelma palautetaan valmisteluun ja selvitetään mahdollisuus esitettyä merkittävästi suppeampiin siltavaihtoehtoihin, jotka eivät aiheuta haittaa Länsilinkin kautta kulkeville kevyen liikenteen väylille. Vähintään yhden vaihtoehdon tulee perustua yksitasoiseen risteykseen.

Raitioliikenteen vaihtoehdot

Vaikka Jätkäsaari-seura ei esitettyä yleissuunnitelmaa kannatakaan, seuran mielestä vaihtoehto 1 (nykyinen linjaus) on suunnitelluista raitioliikenteen linjauksista vähiten huonoin.

Vaihtoehtot 2 ja 3 olisivat selvästi huonompia. Vaihtoehdossa 2 on selvästi vaarallinen risteyskohta  Ruoholahdenkadun jatkeena olevalla aukiolla, missä lännestä tuleva raitioliikenne risteää Baanalla idän suunnasta ajoittain kovaa vauhtia tulevan kevyen liikenteen kanssa ja rakennuksen kulma estää näkyvyyden molemmin puolin. Varoitusvaloilla varustettu risteys kenties lisäisi aukion turvallisuutta, mutta heikentäisi merkittävästi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä.

Vaihtoehto 3 ei ole edellistä kovinkaan paljon parempi. Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen heikentäisi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä lisäämällä ylä- ja alamäkien määrää.

Helsingissä

9.9.2019

Jätkäsaari-seura ry. 

Lausunto poikkeuslupahakemukseen Valtamerilaituri 4 pysäköintilaitos

Kuuleminen poikkeamisasiassa HEL 2019-007551 T 10 04 01, asiointitunnus LP-091-2018-07831, hankenumero 5044_106

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti on hakenut lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta osoitteeseen Valtamerilaituri 4 suunniteltavan pysäköintilaitoksen kohdalla siten, että rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali olisi alumiini ja että rakennuksen julkisivun korkeus olisi 28 m (ylitys 14 m).

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura vastustaa rakennuskorkeuden korotusta. Kuten seura on todennut 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavan muuttamisesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705), Ahdinaltaan ympäristöön suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus – poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva pysäköintilaitos mukaan lukien – on suunniteltuun paikkaan kokonaisuudessaan rakennusmassaltaan liian suuri ja heikentäisi merkittävästi Hyväntoivonpuiston eteläosan sekä Ahdinaltaan pohjukkaan suunnitellun yleisen uimarannan käytettävyyttä niin varjostavuuden kuin tuulisuudenkin takia.

Jätkäsaari-seura on lausunnossaan edellyttänyt, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammiksi ja kauemmaksi Hyväntoivonpuistosta ja Ahdinaltaasta sekä korostanut, että Ahdinaltaan suunnitelman rakentamiskorkeutta tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein Helsingin korkean rakentamisen suositusten mukaisesti suunnittelualueen keskeisen sijainnin takia.

Edellämainituista syistä seura ei voi kannattaa pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottamista.

Seura on lisäksi edellämainitussa lausunnossaan todennut, että tapahtuma-areenaan ja suunniteltuun pysäköintilaitokseen suuntautuva yksityisautoliikenne tulee pahentamaan Jätkäsaaren jo ennestään vaikeita liikenneongelmia. Pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottaminen poikkeuslupahakemuksen mukaisesti kaksinkertaiseksi voimistaisi näitä negatiivisia vaikutuksia, minkä takia seura ei voi sitä myöskään kannattaa.

Pysäköintilaitoksen pintamateriaalista seura toteaa, että tähänastisissa suunnitelmissa esitetty ritilämäinen alumiinipinta antaa rakennuksen ulkokuorelle varsin monotonisen ja varastomaisen vaikutelman, mitä rakennuksen suuri koko entisestään korostaa, eikä rakennus sovi ulkoasultaan varsin näkyvälle paikalle tärkeiden kokoojakatujen kulmaukseen yllämainitun puiston ja uimarannan keskeistä näkymää hallitsemaan. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuksen ulkokuori suunniteltaisiin alueen rakennuskanta huomioon ottaen, ja pintamateriaaliksi valittaisiin alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti esimerkiksi tiili.

Helsingissä 22.10.2019

Jätkäsaari-seura ry.

HSL hylkäsi Länsisataman liikenteen parantamisehdotuksen

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) hylkäsi Jätkäsaari-seuran ehdotuksen Länsisataman liikenteen parantamiseksi siten, että raitiovaunuliikenteen lisäksi lisättäisiin bussiliikennettä satamasta Ruoholahden metroasemalle ja Helsingin rautatieasemalle risteilylaivojen saapumis- ja lähtöaikoina. HSL toteaa, että nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja tasataan raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä. HSLn mukaan lisäkapasiteettia voidaan tarjota kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Raitiolinjalla on enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotuksesta HSL toteaa seuraavaa:

Raitioliikenne Jätkäsaareen alkoi vuonna 2012, kun linja 8 piteni Salmisaaresta Ruoholahteen 1.1.2012 ja raitolinja 9 piteni rautatieasemalta Länsiterminaalille 12.8.2012. Raitolinjan reittimuutos korvasi bussilinjat 15, 15A ja 15V Jätkäsaaren alueella.

Länsiterminaalin raitioliikenne on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Keskimäärin nousijamäärä kuukaudessa Länsiterminaalilla on noin kolminkertainen verrattuna aiemmin Länsiterminaalille liikennöineisiin bussilinjoihin verrattuna. Vuoden 2013 aikana nousijamäärissä on ollut kasvua myös muilla Jätkäsaaren pysäkeillä, mutta absoluuttisesti Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien määrä on arviolta vain viidennes raitiolinja 9 matkustajista.

Raitiolinjan kapasiteetti riittää Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien tarpeisiin nykytilanteessa ja myös tulevaisuudessa. Jätkäsaaren valmistuessa 2020-luvun  alkupuolella sinne liikennöi keskustasta kaksi raitiolinjaa Kampin kautta sekä linja 8 Ruoholahden suunnasta. Kaikkien linjojen päätepysäkit tulevat olemaan  matkustajasatamassa saaren kaakkoisreunalla.

Raitoliikenteen laajentuminen tapahtuu vaiheittain alueen valmistumisen tahdissa. Nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja on tasattu raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä.

HSL seuraa edelleen alueen matkustamäärien kehittymistä ja varautuu taloussuunnittelussaan yöliikenteen pidentämiseen klo 2:een asti alueen asukkaiden palvelutason parantamiseksi.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotukseen bussiliikenteen aloittamisesta HSL toteaa, että laivaliikenteen aiheuttamiin ruuhkahuippuihin voidaan tarjota lisäkapsiteettia kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Linjan 6T vuorot ovat edullisempia liikennöidä kuin ehdotettujen, uusien bussilinjojen liikennöinti. Raitolinjalla voidaan tarjota bussia enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Edellä mainituista syistä ei ole perusteltua jatkaa selvityksiä ehdotuksen mukaisten linjojen toteuttamiseksi.

Lisätietoja antaa joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty, puh. (09) 47664366.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Suvi Rihtniemi                              Tero Anttila

toimitusjohtaja                              Joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja

Asemakaavan muutoksia Ruoholahteen ja Jätkäsaareen?

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on ehdottanut asemakaavan muutosta Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalan väliin. Sen mukaisesti rantaan tulisi uusia 8-kerroksisia pistetaloja ja Kellosaarenrantakatu katkaistaisiin länsiosastaan ajoneuvoliikenteeltä. Myös Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman alueille on ehdotettu muutosta voimassa olevaan asemakaavaan. Sen mukaisesti kaupunkipientalokorttelit 20065 ja 20066 muutettaisiin 2-6-kerroksisiksi asuinkerrostalokortteleiksi. Lisäksi Saukonpaateen suunnitellaan uutta pienvenesatamaa.

Jätkäsaari-seura on esittänyt asiasta mielipiteensä ja vastustaa siinä asemakaavan muutoksia Kellosaarenrannassa ja Panamanrannassa.

Kellosaarenrannan sekä Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman asemakaavamuutokset / 14.6.2016

Kellosaarenranta

Jätkäsaari-seura ry vastustaa kaupunkisuunnitteluviraston esittämää Kellosaarenrannan asemakaavamuutosta, jossa virasto esittää rakennettavaksi Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalaitoksen väliin 3-4 kahdeksankerroksista pistetaloa. Suunnitelma vaikuttaa kielteisesti erityisesti kaupunkikuvaan ja Ruoholahden kanavan hienoon maisemaan sekä asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön.

Suunnitelma kaventaa merkittävästi Kellosaaren jo nyt kapeaa ja kahdessa tasossa olevaa rantapuistoa. Kellosaarenranta-niminen katu katkaistaisiin autoliikenteeltä Kellosaarenpuiston kohdalta ja näin Kellosaarenpuisto yhdistyisi rantapuistoon. Tämä ei seuran käsityksen mukaan paranna puiston käytettävyyttä, sillä erittäin vilkas kevyenliikenteen väylä kulkisi edelleen Kellosaarenrannan läpi.

Kellosaarenpuisto on erittäin suosittu lasten leikkipuisto. Puiston voimalaitoksen puoleiselle sivulle avattava ajoyhteys rakennettaville taloille ja pysäköintiin supistaa puiston pinta-alaa. Suunnitelman mukaiset korkeat rakennukset tulevat varjostamaan nyt valoisaa ja aurinkoista leikkipuistoa koko iltapäivän ajan. Myös puiston tuuliolosuhteet tulevat muuttumaan.

Suunnitelman mukaisten rakennusten läheisyydessä olevan varavoimalaitoksen ja kevyen polttoöljyn varaston turvallisuus huolestuttaa Jätkäsaari-seuraa. Nyt voimalan ja öljysäiliön välittömässä läheisyydessä on vain yksi asuintalo. Näiden laitosten lähietäisyydellä asuvien asukkaiden määrä kasvaa merkittävästi, jos kaavamuutoksen mukaiset talot rakennetaan.

Kellosaarenranta sekä Panamanranta ja Saukonpaaden venesatama

Jätkäsaariseura on jo aikaisemminkin ottanut kantaa Jätkäsaaren jatkuvasti muuttuvaan suunnittelutilanteeseen. Varavoimalaitoksen ympäristössä on 4-7 -kerroksisia asuinrakennuksia, joiden asukkaat ovat vuosia sitten valinneet asuinpaikkansa uskoen kaupungin vahvistamiin suunnitelmiin. Suunnitellut 8-kerroksiset pistetalot huonontavat heidän elinympäristöään merkittävästi.

Myös Panamanrannan vahvistetun asemakaavan mukaiset kaupunkipientalot ollaan muuttamassa peräti 2-6 -kerroksisiksi kaupunkiasuintaloiksi. Nämä tulevat peittämään näkymät merelle, vaikka Jätkäsaaren suunnittelussa oli alun perin tarkoituksena pitää lähinnä merenrantaa oleva rakennuskanta matalana.

Jätkäsaari-seura esittää mielipiteenään, että kyseisiä asemakaavan muutoksia ei tulisi tehdä.

Helsingissä, 24.8.2016

Jätkäsaari-seura ry:n hallituksen puolesta:

Elina Kultaranta, puheenjohtaja 

Helena Vormala, siheeri                                                                 

                            

Ruoholahden leikkipuisto pidettävä auki koko kesän

 

Jätkäsaari-seuran kannanotto Ruoholahden leikkipuiston kesätoiminnan suunnitelmasta 2019

 
Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan, että Ruoholahden leikkipuiston kesätoiminnan tulee jatkua koko kesäkauden, ei vain kesäkuun ajan. 
 
Ruoholahden leikkipuisto on Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosien ainoa kesätoimintaa tarjoava leikkipuisto. Jätkäsaari on kantakaupungin voimakkaimmin kasvavia asuinalueita ja alueelle muuttaa runsaasti lapsiperheitä. Etenkin päiväkoti-ikäisten lasten osuus väestöstä on Jätkäsaaressa kantakaupungin suurimpia. 
 
Leikkipuiston kesätoiminta ja etenkin kesäruokailu ovat lapsiperheille merkittäviä palveluita, joita myös käytetään koko kesän ajan, heinäkuussa jopa enemmän kesäkuussa. Esimerkiksi vuonna 2018 Ruoholahden leikkipuiston kesäruokailuun osallistui kesäkuussa yli 1700 ja heinäkuussa peräti yli 2000 lasta. Tästä syystä kesäruokailua ei tule rajata pelkästään kesäkuuhun.
 
Lopuksi Jätkäsaari-seura haluaa huomauttaa, että eteläisen kantakaupungin leikkipuistoverkoston harvuuden takia muiden kaupunginosien avoinna olevat leikkipuistot eivät tarjoa todellista vaihtoehtoa kaupunginosan omalle leikkipuistolle. Esimerkiksi seuraavaksi lähin leikkipuisto Seppä on vaikeasti tavoitettavissa kiertoyhteyksien takana. Pitkät välimatkat muodostuvat esteeksi etenkin nuorimpien lasten kanssa, eikä myöskään nuorempia koululaisia voi lähettää leikkipuistoon turvallisesti ilman saattajaa. 
 
Helsingissä 6.3.2019
 
Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta

Jätkäsaari-seuran lausunto Kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta (hankenumero 2361_3, HEL 2017-013736)

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta lausua Kvarteret Isabellan  asemakaavamuutoksesta. Muutos merkitsisi tontin enimmäisrakennuskorkeuden nostamista jopa 60 metriin asti, mikä nostaisi rakennuksen kerroslukua enimmillään jopa neljällä kerroksella Atlantinkaaren voimassaolevasta asemakaavasta. Seuran mielestä muutos ei ole kaupunkikuvallisesti vähäinen. 

Jätkäsaari-seura pitää kaupunkikuvallisesti onnistuneena ratkaisuna Atlantinkaaren ja Melkinlaiturin asemakaavoissa noudatettua yleisperiaatetta, jossa rakentamiskorkeus laskee rantaviivaa kohti. Seuran mielestä tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni eikä rakentamista ei ole syytä tiivistää rantaviivan tuntumassa, etenkin, kun muutoksesta koituva lisäys talon asukasmäärään jää vaatimattomaksi. Rakennuskorkeuden nostaminen paitsi varjostaa Hyväntoivonpuiston eteläpäätä, myös estää sisempänä sijaitsevien tonttien näkymät merelle päin.

 1.3.2019

Jätkäsaari-seuran puolesta,

Lari Ahokas

varapuheenjohtaja

Tontin 20026 asemakaavan muutosehdotus

Jätkäsaari-seura on tehnyt 25.11.2014 Helsingin kaupunginhallitukselle muistutuksen  Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajoittuu pohjoisessa Docrates-sairaalaan ja itäpuolella Messitytönkatuun ja Messipojankujaan. Tontin rakentaminen on suunniteltu huomattavasti tiiviimmäksi ja korkeammaksi kuin se oli vahvistetussa asemakaavassa. Kaavaehdotus tukkii lähes kokonaan nykyisen Messitytönkadun jättäen vain kapean n. kahdeksan metrin levyisen kujan tontin 20026 ja Docrates-sairaalan väliin.

Jo aikaisemmin syksyllä seura esitti samansisältöisen mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 28.10.2014.

 

Muistutus Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta

 

Huutokonttorissa 10.9.2014 järjestetyssä tilaisuudessa arkkitehti Jari Huhtaniemi esitteli tontin 20026, ns. Terassitalokorttelin kaavaehdotusta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajautuu lisäksi Messipojankujaan, Messitytönkatuun ja Docrates-sairaalan kortteliin. Tontille on suunniteltu sekä asuinrakennuksia että erilaisia toimitiloja käsittäviä rakennuksia. Tontti rakentaminen on suunniteltu erittäin korkeaksi ja tiiviiksi siten, että jo olemassa olevia katuja joudutaan kaventamaan ja poistamaan olemassa olevia puita.

Erityistä huomiota kiinnitti Messitytönkadun kaventaminen 8-10 metriä kapeaksi Martin Wegeliuksen kujaksi, joka rajautuu Terassitaloon ja Docrates-sairaalaan. Kaavoitusesitys katkaisee nykyisten asukkaiden avoimen näkymän Messitytönkadulta merelle ja Lauttasaareen päin. Jos tämä näkymä katkaistaan, merellisessä Jätkäsaaressa ei tule olemaan yhtään avaraa ja pitkää maisema-akselia merelle. Arkkitehti Huhtaniemi esitteli Huutokonttorin tilaisuudessa Laivapojan aukiolta avautuvan Välimerenkadun suuntaisen ”Kalevankadun näkymäakselin”. Tämän näkymän tulee kuitenkin katkaisemaan Välimerenkadun ylittävä Hyväntoivon-puiston silta penkereineen. Siksi nykyinen hieno ”Messitytönkadun näkymäakseli” pitää säilyttää.

Terassitaloon tulee asuntoja ja talo on Martin Wegeliuksen kujan varrella 3-10 -kerroksinen. Alakerrosten asuntojen näkymät Docrates-sairaalaan päin ovat ankeat ja asunnoista tulee pimeitä kujan kapeuden ja rakennuksen korkeuden takia. Niitä lienee vaikea saada kaupaksi sijainnin vuoksi. Myös tontin keskelle tulee kapea Helvi Leiviskän kuja, jolla toistuvat samat ongelmat kuin Martin Wegeliuksen kujalla eli ahtaus ja pimeys.

Jätkäsaari-seuran muistutus tontin 20026 kaavamuutosehdotuksesta

 

Jätkäsaari-seura esittää muistutuksen tontille 20026 ehdotetusta kaavamuutoksesta, tonttia ei pitäisi rakentaa nyt tehdyn huipputehokkaan ja tiiviin suunnitelman mukaisesti. Messitytönkadun nykyistä näkymää merelle ja Lauttasaareen päin ei pitäisi kaventaa Martin Wegeliuksen kujaksi eikä rakentaa massiivista Terassitaloa näkymää sulkemaan. Myöskään Messipojankujaa ei pitäisi kaventaa tontin 20026 kohdalta eikä poistaa nykyisiä kadun varren puita.

Asunto-osakeyhtiön Länsisataman hallituksen jäsen Matti Rautiainen on ottanut yhteyttä Jätkäsaari-seuraan tontin 20026 kaavoituksesta. Viestissään Rautiainen toteaa, että Messitytönkadun näkymää merelle ei tulisi sulkea, vaan kadun tulisi jatkua nykyisen levyisenä Länsisatamankadulle saakka.

Jätkäsaari-seura

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja

pauli.hilli@gmail.com

Helena Vormala, hallituksen varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com