Kannanotot

 

Bunkkerin asemakaavan muutosehdotus

Jätkäsaari-seuran lausunto Jätkäsaaren Bunkkeria ja naapurikortteleita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (julkaisu: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto, 2016:12173)

Jätkäsaaren Bunkkeri on näyttävin  tavarasatamatoiminnan ajalta säilynyt rakennus. Bunkkeri sijaitsee alueella, jonka asemakaava on hyväsytty 3.6.2009.  Bunkkerin säilyttämistä on pidetty tärkeänä ja sitä on kuvailtu Jätkäsaaren maamerkiksi, joka luo ” arvokkaan historilallisen kerroksen kaupunkikuvaan.” Vuonna 2009 hyväksytyssä asemakaavassa Bunkkerin muutokset ovat hienovaraisia ja sen mukaan se säilyisi  lähes alkuperäisen näköisenä muistomerkkinä vanhasta satamatoiminnasta.  Nyt esillä olevassa ehdotuksessa vain osa  Bunkkerista säilytettäisiin. Koska Jätkäsaariseura pitää tärkeänä, että Jätkäsaaren asukkaille saadaan kipeästi tarvittavat liikuntatilat, seura pitää ehdotettua suunnitelmaa tarkoituksenmukaisena.

Jätkäsaaari-seuran mielestä asukkaiden osallistumista kaupunginosan suunnitteluun pitää edistää kehittämällä suunnitteluaineiston ymmärrettävyyttä ja luotettavuutta. Jätkäsaaren rakentamista koskevat suunnittelmat muuttuvat jatkuvasti. Monen asukkaan muuttopäätös on perustunut jo hyväksyttyyn asemakaavaan. Hyväksytyn asemakaavan pitäisi antaa varma kuva tulevasta asuinympäristöstä. Jotta asukkaat ymmärtäisivät muutoksen merkityksen tulisi uutta ehdotusta verrata aikaisempaan hyväksyttyyn ehdotukseen erojen havainnollistamiseksi.  Esimerkiksi uudessa asemakaavaehdotuksessa ei mainita Bunkkerin korkeuden muutosta. Asiakirjassa todetaan ainoastaan, että maksimikorkeus nousee tasosta +43 tasoon +58.  Projektipäällikkö Matti Kaijansinkon mukaan Bunkkeri tulisi olemaan 16 metriä korkampi kuin aikaisemmin hyväksytyssä asemakaavassa. Uuden Bunkkerin varjostavuutta on tutkittu, mutta ko.  aineistossa on kuvaus varjostavuudesta vain touko- ja elokuulta,  jolloin varjostus on lähes vähäisimmillään. Saman aineiston tuulisuusmittauksissa on käytetty aikaisemmin hyväksyttyä, oleellisesti matalampaa  pienoismallia. Myös rakennuksen kuvat ovat vuoden 2009 suunnitelmasta. 

Helsingissä 18.4.2016

Jätkäsaari-seuran hallitus

Elina Kultaranta                                         Helena Vormala

Puheenjohtaja                                            sihteeri


Lausunto kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta

Jätkäsaari-seuran lausunto Kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta (hankenumero 2361_3, HEL 2017-013736)

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta lausua Kvarteret Isabellan  asemakaavamuutoksesta. Muutos merkitsisi tontin enimmäisrakennuskorkeuden nostamista jopa 60 metriin asti, mikä nostaisi rakennuksen kerroslukua enimmillään jopa neljällä kerroksella Atlantinkaaren voimassaolevasta asemakaavasta. Seuran mielestä muutos ei ole kaupunkikuvallisesti vähäinen. 

Jätkäsaari-seura pitää kaupunkikuvallisesti onnistuneena ratkaisuna Atlantinkaaren ja Melkinlaiturin asemakaavoissa noudatettua yleisperiaatetta, jossa rakentamiskorkeus laskee rantaviivaa kohti. Seuran mielestä tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni eikä rakentamista ei ole syytä tiivistää rantaviivan tuntumassa, etenkin, kun muutoksesta koituva lisäys talon asukasmäärään jää vaatimattomaksi. Rakennuskorkeuden nostaminen paitsi varjostaa Hyväntoivonpuiston eteläpäätä, myös estää sisempänä sijaitsevien tonttien näkymät merelle päin.

 1.3.2019

Jätkäsaari-seuran puolesta,

Lari Ahokas

varapuheenjohtaja

Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Kannanotto: Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. edellyttää, että eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei heikennetä raitioliikenteen tulevien linjamuutosten yhteydessä. Erityisesti seura toivoo, että yksi raitiovaunulinja, esimerkiksi 7, kulkee Bulevardin kiskotuksen kautta keskustaan jatkossakin linjan 6T poistuessa.

Sujuva julkisen liikenteen yhteys Jätkäsaaren ja eteläisten kaupunginosien välillä on tärkeä säilyttää eteläisten kaupunginosien asukkaiden yhdenvertaisuuden ja palvelujen tavoitettavuuden takia. Julkista liikennettä julkisten palvelujen luokse tarvitsevat erityisesti ne ryhmät, joiden liikkuvuus on muutenkin rajallista, kuten lapsiperheet, vanhukset sekä sairauden tai vamman takia liikuntarajoitteiset.

Esimerkiksi raitiovaunumatka Huutokonttorilta Viiskulmaan, jossa sijaitsee Jätkäsaaren asukkaiden oma terveysasema ja neuvola, kestää hiljaiseen aikaan vaihdolla Bulevardin kautta noin 18 minuuttia, Rautatientorilta taas liki 30 minuuttia eli noin puolitoistakertaisesti.

Eteläisten kaupunginosien sujuvan poikittaisliikenteen tarve vain kasvaa lähivuosina Jätkäsaaren ja Hernesaaren asukasmäärän kasvaessa. Toimivat yhteydet Jätkäsaareen ovat tärkeät myös saareen lähivuosina rakennettavan liikuntapalvelukeskittymän saavutettavuuden kannalta.

Jätkäsaari-seura toivoo, että pitkällä aikavälillä Helsingin kaupunki löytää ratkaisuja Hietalahdenaltaan alueen maantieteen kaupunkirakenteelle asettamiin haasteisiin.

09.12.2018


Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta seuraavan.

Jätkäsaari-seura ei kannata Floating Flats Oy:n kehittämisvarausta kelluvien asuintalojen rakentamiseen Tammasaarenlaituriin, vaan esittää, että kehittämisvarauksen annetaan raueta. Samansuuntaista mielipidettä edustaa myös valtaosa hankkeen asukastilaisuudessa esitetyistä sekä hankekyselyyn tehdyistä kommenteista. Seuran näkemyksen mukaan kelluva rakentaminen sopii huonosti esitetyn kaltaiseen asuinrakentamiseen. Kelluva rakentaminen sopii seuran mielestä paremmin pienimuotoiseen ja matalaan, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevaan rakentamiseen. Esimerkiksi Allas Sea Poolin kaltainen uimalaitos, kelluva venesatama oheispalveluineen tai matalat ravintolapaviljongit olisivat seuran näkökulmasta kyseiselle paikalle paljon paremmin sopivia rakennelmia kuin asuintalot.

Jätkäsaari-seura katsoo, että Tammasaarenlaituri ei sovellu rakentamispaikkana esitetyn kaltaisille kerrostaloille kaupunkikuvallisesti eikä maisemallisesti. Kerrostalorakentaminen erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle merkitsisi Ruoholahden keskeisten ja suunnittelustaan palkittujen maamerkkien, Crusellinsillan ja HTC Centerin peittymistä uusien rakennusten taakse. Suunniteltujen rakennusten sivuprofiili typistäisi Crusellinsillan vinoköysirakenteen siluetin, joka on Ruoholahden kanavassa maisemallisesti keskeinen ja myös suosittu elementti. Suunnitellut rakennukset puolestaan peittäisivät lähes kokonaan HTC Centerin meren puoleisen, satamanosturien mukaan muotoillun julkisivun, jonka suunnittelussa juuri näkymä veden yli on keskeinen piirre. Myös uusien kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden edusta tulee säästää rakentamiselta kuten Salmisaaren historiallisten rakennusten. Jätkäsaari-seura katsookin, että Tammasaarenlaituriin ja erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle voidaan kaavoittaa vain keveitä ja matalia, paviljonkityyppisiä kelluvia rakennelmia, jotka eivät ulottuvuuksiltaan ole merkittävästi suurempia kuin nykyiset hiililaiturin rakennelmat. Myös nykyisistä hiililaiturin rakennelmista tulee säilyttää muistumia.

Suunnitelma vaikuttaa teknisesti myös varsin haastavalta, mikä varmasti näkyisi asuntojen hinnassa. Esittelytilaisuudessa esimerkiksi kerrottiin ylioptimistisesti, että vedenkorkeuden vaihtelu ei vaikuttaisi kelluvaan ponttoonirakennelmaan, jonka kansi voisi olla noin metrin korkeudella merenpinnasta. Ponttooni ei kuitenkaan voi olla täysin vapaasti kelluva, vaan kelluntavaraa rajoittavat merkittävästi esimerkiksi ankkurointi ja kunnallistekniset liittymät, kuten viemäröinti. Kelluntavaran ja ankkuroinnin tarve ovat myös suoraan ristiriidassa esimerkiksi myrskyoloissa, missä voimakas aallonmuodostus ja vedenkorkeuden vaihtelu yhdistyvät. Kelluntavarassa tulee ottaa huomioon lisäksi ennakoitu vedenkorkeuden muutos koko rakennelmien käyttöiältä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen oppaan Tulviin varautuminen rakentamisessa (2014) mukaan Helsingin rannoilla vedenkorkeuden vaihteluväli on tällä hetkellä 200 cm, vuoteen 2100 mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimäärin 55 cm (luottamusväli ± 60 cm). Helsingin rannikolla rakentamisen tulvariskiraja ilman aaltoiluvaraa on 280 cm. Aaltoiluvaran voi em. oppaan esimerkkikuvasta todeta Lauttasaarensalmessa olevan vähintään 75 cm luokkaa. Ylipäätään kelluva rakentaminen kyseiselle sijainnille vaatisi erillistä aallon nousukorkeusselvitystä rannan jyrkkyyden ja veden syvyyden sekä avomeren ja laivaliikenteen vaikutusten takia. Tämä kaikki tulisi ottaa huomioon ankkurointi- ja liityntäratkaisuissa, joiden tulisi lisäksi taata riittävä vakaus rakennelmille kaikissa oloissa, kun kyse on asuinrakennuksista.

Seuran näkökulmasta kelluvien asuinrakennusten rakentaminen Tammasaarenlaiturin kärkeen on myös kaupunkirakenteen toimivuuden kannalta huono ratkaisu. Kelluvien asuinrakennusten pysäköintipaikkojen järjestäminen lisää alueen pysäköintipaikkoihin kohdistuvaa painetta. Asuinrakennusten rakentaminen kiinni uuteen rantaviivaan heikentää mahdollisuuksia Tammasaarenlaiturin yleiseen virkistyskäyttöön, esimerkiksi katkaisemalla kevyen liikenteen rantareitin, mikä on vastoin esimerkiksi Merellisen Helsingin strategiaa. Asukkaiden intressit ovat ristiriidassa myös esimerkiksi viereisen Kaapelitehtaan tapahtumatuotannon kanssa: esimerkiksi konserttitapahtumien järjestäminen vaikeutuu melurajoitusten takia. Asuntojen ennakoitavissa oleva hintataso merkitsisi pienen sosioekonomisesti eksklusiivisen saarekkeen muodostamista Ruoholahden sisälle. Jätkäsaari-seura korostaakin, että alueiden suunnitteluperiaatteena on oltava, ettei asuinalueiden anneta eriytyä sisäisesti erilaisiin alueisiin, vaan että kaikenlaisia asumismuotoja kaavoitetaan rinnakkain, kuten esimerkiksi Jätkäsaaressa on tehty.

Jätkäsaari-seuran mielestä Tammasaarenlaiturin elävöittämistä tulee suunnitella ensisijaisesti virkistysalueena, ei asuinalueena.

Helsingissä 21.12.2021
Jätkäsaari-seura ry.

Ratikkalippu säilytettävä

HSL lippu-uudistuksessa säilytettävä Ratikkalippu!

HSL siirtyy lippujen myynnissä vyöhykemalliin ensi vuonna. Uudistuksen myötä poistetaan mahdollisuus ostaa vain A-vyöhykkeen lippuja ja ratikka-lippu poistuisi kokonaan. Miksi kantakaupungissa asuvan pitää maksaa koko uudistuksesta eniten suhteessa muihin? Tämä sotii kaikkea sitä vastaan, mitä päättäjät ja kaikki ympäristöstä huolissaan olevat kansalaiset toivovat. Moni keskustassa asuva käyttää ratikkaa talvisin ja polkupyörää tai jalkojaan kesäisin, joka on ympäristön kannalta loistava yhdistelmä.

Tämä tulee kalliiksi erityisesti heille, jotka käyttävät vain satunnaisesti ratikkaa ja ostavat kertalipun. Heille korotusta olisi tiedossa 1,70 e:sta 2,80 euroon jolloin esim. 20 matkaa kuussa matkustavan hinta nousee 34 eurosta 56 euroon. Satunnaisesti ratikkaa käyttävät pakotettaisiin ostamaan kalliimpi kk-kortti, joka ei tue toivetta työmatkaliikkumisen lisäämisestä, sillä tuolloin kaikki kulkisivat luultavasti ’koko rahan edestä’. Miksi pari pysäkinväliä A-alueella liikkuvat joutuvat maksamaan liikkumisalueen laajennusviulut?

Vuosilipun ostajana voisi tässä säästää hieman, mutta sekin sotii tuota ajatusta vastaan, että meidän kaikkien olisi syytä liikkua enemmän. Jos kalliin vuosilipun on ostanut, hyppää aika moni varmasti helpommin sinne ratikkaan, vaikka olisi hyvää aikaa kävellä perille.

Elämä Helsingin keskustassa on muutenkin jo tarpeeksi kallista ja monet pysyvät täällä juurikin siksi, että liikkuminen on helppoa yhdistelemällä ratikoita, pyöräilyä ja kävelyä tilanteen mukaan. HSL:n on myös syytä pohtia muutosta ympäristön ja hyötyliikunnan kannalta, eikä pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Vaadimme, että ratikkalippu -ominaisuus säilytetään ja / tai sitä kehitettäisiin niin, että se on edullisempi kustannuksiltaan kuin A&B vyöhykkeen lippu, olipa maksutapa sitten kertalippu, arvolippu tai kk-lippu.

Mirtta Salonen ja Milla Rimpiläinen    Ota yhteyttä adressin tekijään


 

Lausunto poikkeuslupahakemukseen Valtamerilaituri 4 pysäköintilaitos

Kuuleminen poikkeamisasiassa HEL 2019-007551 T 10 04 01, asiointitunnus LP-091-2018-07831, hankenumero 5044_106

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti on hakenut lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta osoitteeseen Valtamerilaituri 4 suunniteltavan pysäköintilaitoksen kohdalla siten, että rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali olisi alumiini ja että rakennuksen julkisivun korkeus olisi 28 m (ylitys 14 m).

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura vastustaa rakennuskorkeuden korotusta. Kuten seura on todennut 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavan muuttamisesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705), Ahdinaltaan ympäristöön suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus – poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva pysäköintilaitos mukaan lukien – on suunniteltuun paikkaan kokonaisuudessaan rakennusmassaltaan liian suuri ja heikentäisi merkittävästi Hyväntoivonpuiston eteläosan sekä Ahdinaltaan pohjukkaan suunnitellun yleisen uimarannan käytettävyyttä niin varjostavuuden kuin tuulisuudenkin takia.

Jätkäsaari-seura on lausunnossaan edellyttänyt, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammiksi ja kauemmaksi Hyväntoivonpuistosta ja Ahdinaltaasta sekä korostanut, että Ahdinaltaan suunnitelman rakentamiskorkeutta tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein Helsingin korkean rakentamisen suositusten mukaisesti suunnittelualueen keskeisen sijainnin takia.

Edellämainituista syistä seura ei voi kannattaa pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottamista.

Seura on lisäksi edellämainitussa lausunnossaan todennut, että tapahtuma-areenaan ja suunniteltuun pysäköintilaitokseen suuntautuva yksityisautoliikenne tulee pahentamaan Jätkäsaaren jo ennestään vaikeita liikenneongelmia. Pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottaminen poikkeuslupahakemuksen mukaisesti kaksinkertaiseksi voimistaisi näitä negatiivisia vaikutuksia, minkä takia seura ei voi sitä myöskään kannattaa.

Pysäköintilaitoksen pintamateriaalista seura toteaa, että tähänastisissa suunnitelmissa esitetty ritilämäinen alumiinipinta antaa rakennuksen ulkokuorelle varsin monotonisen ja varastomaisen vaikutelman, mitä rakennuksen suuri koko entisestään korostaa, eikä rakennus sovi ulkoasultaan varsin näkyvälle paikalle tärkeiden kokoojakatujen kulmaukseen yllämainitun puiston ja uimarannan keskeistä näkymää hallitsemaan. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuksen ulkokuori suunniteltaisiin alueen rakennuskanta huomioon ottaen, ja pintamateriaaliksi valittaisiin alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti esimerkiksi tiili.

Helsingissä 22.10.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala/asemakaavoitus on pyytänytJätkäsaari-seuralta lausuntoa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta.


LAUSUNTO

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta. 


Varsinaisen kaavaluonnoksen sisällöstä seura toteaa vain, että alueelle on suunniteltu varsin vaativaa logistiikkaa edellyttäviä satamatoimintoja. Seura toivookin, että kaavoitusalueen satamalogistiikka on mitoitettu riittäväksi ja Jätkäsaaren puolelta saadut kokemukset on otettu huomioon.


Kaavoitusalueen ulkopuolelle ulottuvista vaikutuksista seura haluaa lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että koko Hietalahden altaan ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ranta-alueen elävyys uhkaa jäädä satama- ja telakkatoimintojen varjoon. Seuraukset tästä ovat jo näkyvissä Jätkäsaaressa, missä Jätkäsaarenlaiturin ranta, Tyynenmerenkatu ja rantamakasiinit ovat jäämässä autioksi läpikulkualueeksi. Tällaiselle alueelle on erittäin vaikea saada muodostumaan elävää katukuvaa, joka houkuttelisi kaupunkilaisia ja yrityksiä. Seura toivookin, että koko Länsisataman alueen jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Hietalahdenaltaan rantojen elävyyteen.

Helsingissä 16.2.2018

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää muistutuksenaan Ahdinaltaan asemakaavaehdotuksesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) kunnioittavasti seuraavan.

Jätkäsaari-seura on 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavaluonnoksesta huomauttanut rakennusmassan suuruudesta ja tornien korkeudesta, perusteena sekä kaupunkikuvalliset että Hyväntoivonpuiston eteläosan ja Ahdinaltaan yleisen uimapaikan käytettävyyteen liittyvät syyt. Seura pitää Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltua yleistä uimapaikkaa erittäin tärkeänä palveluna lähialueen asukkaille, ja katsoo, että uimapaikan käytettävyyttä ei tule heikentää rakentamalla liian korkeaa rakennusta sen eteläpuolelle.

Jätkäsaari-seura toteaa, että rakennusten massoittelua ei ole muutettu riittävästi aiemman lausunnon pohjana olleen luonnoksen (5.2.2019) ja nykyisen kaavaehdotuksen (8.12.2020) välillä. Ainoastaan pohjoistornin korkeutta on laskettu 71,8 metristä 64,5 metriin, etelätornin korkeus on pysynyt samana (116,2 m – 117 m). Jalustaosan korkeutta on nostettu 25,4 metristä 32 metriin, joten rakennuksen kerrosala on tällä välin kasvanut.

Seura huomauttaa, että vaihtoehtoja massoittelulle ei ole ehdotuksissa esitelty.  Asemakaavaehdotuksen julkisiin liiteaineistoihin ei sisälly selvityksiä rakennusten vaikutuksesta tuulioloihin. Varjostavuusselvitystä ei voi pitää kattavana, ja havainnekuvissa varjostavuus on esitetty virheellisesti: kuvissa aurinko paistaa keskipäivän korkeudelta suunnasta riippumatta.

Jätkäsaari-seura toivoo edelleen, että rakennuksen massoittelua muutetaan molempia torniosia madaltamalla. Esimerkiksi pohjoistorniin suunnitellut urheilutoiminnot (mailapelikentät) eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niiden tulisi välttämättä sijaita rakennuksen yläkerroksissa. Pohjoistorni varjostaa edelleen uimarantaa ja rantavettä esimerkiksi heinäkuussa alkuiltapäivään asti. Meren läheisyydestä aiheutuvan kylmyyden takia rakennuksen varjostavuus pitää ottaa vakavasti.

Jätkäsaari-seura ei sinänsä vastusta maamerkkejä, mutta pitää etelätornin korkeutta kaupunkikuvallisesti ylimitoitettuna lähellä keskustaa ja meren äärellä sijaitsevaan Jätkäsaareen. 117-metrisenä torni olisi korkeudeltaan Kalasataman tornien luokkaa, esimerkiksi puolitoista kertaa Jätkäsaaren toisen maamerkin, 78-metrisen hotelli Clarionin korkuinen ja noin kaksi kertaa Hyväntoivonpuiston eteläosan 60-metristen tornitalojen korkuinen, puhumattakaan saaren 30-metrisestä muusta rakennuskannasta.

Havainnekuvia tornin sijoittumisesta kaupunkinäkymään on vain yksi, Hietalahden torin kulmalta, mistä katsoen torni näyttää jäävän nykyisen rakennuskannan taakse. Tornin sijainti aivan Jätkäsaaren eteläkärjessä kuitenkin merkitsee, että se sijoittuu varsin hallitsevasti merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Tornin kaupunkikuvalliset vaikutukset tulisikin selvittää myös meren suunnalta, Merisatamanrannasta ja Suomenlinnasta.

Kuten Helsingin keskustavisiossa syyskuulta 2020 todetaan: ”Säilytetään Helsingille ominainen matala keskustasiluetti siroine maamerkkeineen. … Ikoniset näkymät maamerkkeineen säilytetään.”

Helsingissä 26.1.2021

Jätkäsaari-seura ry.

Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantaminen

Jätkäsaaren ja Ruohonlahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan suunnitelmaan Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi seuraavan:

Yleistä

Kuten Jätkäsaari-seura on jo aiemmissa kannanotoissaan Jätkäsaaren liikennejärjestelyihin (esim. 25.9.2018) edellyttänyt, Länsisataman liikenneruuhkiin on löydettävä pitkällä aikavälillä kestävä kokonaisratkaisu kevyen liikenteen edellytyksiä heikentämättä. Suunnitelmassa esitettyä siltarakennetta ei voi pitää tällaisena ratkaisuna, sillä se ei poista perimmäistä ongelmaa, Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkon riittämättömyyttä nykyisen laajuiselle satamaliikenteelle. Kuten suunnitelmassakin todetaan, siltarakenne ei toisi merkittävää helpotusta satamaliikenteen ruuhkahuippuihin. Jätkäsaari-seura pitääkin ensisijaisena pitkän aikavälin vaihtoehtona siltojen rakentamiselle maanalaista yhteyttä Länsisatamasta Helsingin kaupungin strategian mukaisesti mahdolliseen keskustan maanalaiseen kokoojakatuun liittyen tai suoraan Länsiväylälle. Siltaa toivottavampana väliaikaisena vaihtoehtona seura pitää myös lauttojen autoliikenteen ohjaamista Vuosaaren satamaan hintaohjauksen keinoin.

Yleissuunnitelma

Jätkäsaari-seura ei pidä yleissuunnitelmassa esitettyä siltarakennetta sellaisenaan kannatettavana. Silta aiheuttaisi lähiympäristölleen huomattavaa kaupunkikuvallista haittaa ja haittaisi etenkin kevyen liikenteen yhteyksiä, vaikka myös Helsingin kaupungin strategia velvoittaa suosimaan kevyttä liikennettä. Siltarakenne haittaisi erityisesti Länsilinkin kevyen liikenteen alikulkua, joka on merkittävä kevyen liikenteen solmukohta paitsi Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta, myös lännen suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle. Jätkäsaari-seura suhtautuu epäillen siihen, että sillan suunnittelulla ja viherrakentamisella pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään siltarampeista aiheutuvaa kaupunkikuvallista haittaa, vaan esimerkiksi viheralueet jäävät pirstaleisiksi autokaistojen väliin ja siltojen alle jää paljon ongelmallista hukkatilaa.

Jätkäsaari-seura pitää päätöksentekoprosessin kannalta ongelmallisena, että yleissuunnitelmassa esitetty siltarakenne esitetään ainoana perusvaihtoehtona, jossa valinnanvaraa on lähinnä raitiotien linjausten osalta. Esitetylle siltarakenteelle ei ole suunnitteluprosessin aikana esitetty toisenlaisia vaihtoehtoja. Koska suunnitelman lähtökohdaksi on otettu nykyisen Porkkalankadun sillan purkaminen peruskorjauksen sijaan ja julkisen liikenteen merkittävä väheneminen sillalla, Jätkäsaari-seuran mielestä suunnitelmalle tulisi selvittää tasaveroisena vaihtoehtona nykyisen sillan korvaamista esitettyä huomattavasti suppeammalla rakenteella.

Esimerkiksi sillan korvaaminen joko kokonaan tai osittain Mechelininkadun itäpuolelle rakennettavalla lyhyellä rampilla vapauttaisi tilaa Mechelininkadun länsipuolelta Porkkalankadulta Länsiväylän liityntäkaistojen uudelleenjärjestelyyn ja vähentäisi tarvetta esitetyn kaltaisille massiivisille ja myöskin kalliille siltarakenteille. Pelkän kevyen liikenteen väylän ylittävä ramppi olisi mahdollista rakentaa nykyistä siltaa matalammaksi kevyen liikenteen kulkua olennaisesti haittaamatta.  

Jätkäsaari-seura toivoo, että yleissuunnitelma palautetaan valmisteluun ja selvitetään mahdollisuus esitettyä merkittävästi suppeampiin siltavaihtoehtoihin, jotka eivät aiheuta haittaa Länsilinkin kautta kulkeville kevyen liikenteen väylille. Vähintään yhden vaihtoehdon tulee perustua yksitasoiseen risteykseen.

Raitioliikenteen vaihtoehdot

Vaikka Jätkäsaari-seura ei esitettyä yleissuunnitelmaa kannatakaan, seuran mielestä vaihtoehto 1 (nykyinen linjaus) on suunnitelluista raitioliikenteen linjauksista vähiten huonoin.

Vaihtoehtot 2 ja 3 olisivat selvästi huonompia. Vaihtoehdossa 2 on selvästi vaarallinen risteyskohta  Ruoholahdenkadun jatkeena olevalla aukiolla, missä lännestä tuleva raitioliikenne risteää Baanalla idän suunnasta ajoittain kovaa vauhtia tulevan kevyen liikenteen kanssa ja rakennuksen kulma estää näkyvyyden molemmin puolin. Varoitusvaloilla varustettu risteys kenties lisäisi aukion turvallisuutta, mutta heikentäisi merkittävästi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä.

Vaihtoehto 3 ei ole edellistä kovinkaan paljon parempi. Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen heikentäisi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä lisäämällä ylä- ja alamäkien määrää.

Helsingissä

9.9.2019

Jätkäsaari-seura ry. 

Jätkäsaaren liikenneasiat

Hsl otti vuoden alussa yhteyttä Jätkäsaari-seuran puheenjohtajaan Pauli Hilliin ja Länsisatamaprojektin projektinjohtaja Outi Sänttiin Jätkäsaaren raitiovaunuliikenteen (linjat 9 ja 6T) ruuhkien ja muiden ongelmien vuoksi. Viestissään HSL:n Lauri Räty toivoo Jätkäsaari-seuran apua raitiovaunuliikenteen väenpaljouden ja muiden matkustajien ongelmakäyttäytymisen kartoitukseen. Tarkoituksena olisi ollut luoda suorempi tiedonkulun kanava asukkaalta suunnitelijalle.

Jätkäsaari-seuran hallitus pohti kokouksessaan seuran mahdollisuuksia kerätä tietoja raitiovaunuliikenteen ongelmista, mutta totesi vastauskirjeessään seuran aivan liian pieneksi HSL:n ruuhkien ja muiden ongelmien kartoitukseen. HSL:n tulisi itse järjestää kattavat matkustajalaskennat ja perustaa esim. Facebook-sivut, joilla raitiovaunulinjojen käyttäjät voisivat purkaa tuntojaan. Jätkäsaari-seura on jo aikaisemmin ehdottanut HSL:lle bussiliikennettä Ruoholahden metrosemalle ja/tai rautatieasemalle. Busseissa pitäisi olla tilaa matkalaukuille.

HSL:n viesti Jätkäsaari-seuralle

Hei Pauli ja Outi,

HSL aloitti raitiolinjan 6T arkiliikenteen iltapäiväruuhkien aikaan 29.12.2014. Muutoksen tarkoituksena oli lisätä vuoroja Jätkäsaaren alueella laivaliikenteen pahimpien ruuhkien aikaan. Olemme saaneet poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja jätkäsaarelaisilta viimeisen viikon aikana, minkä tulkitsen osin johtuvan Jätkäsaaren liikennepalveluja koskeneesta tiedottamisestamme. Asukkaat lienevät heränneet tiedottamisen myötä siihen, että HSL:ään voi olla yhteydessä.

Laivaliikenteen aiheuttamat ruuhkat vaihtelevat paljon sen mukaan, onko sesonkiaika ja miten arkipyhät vaikuttavat ihmisten lomailuun. Asukkaiden kokemus täysistä vaunuista on varmasti totta. Yksittäiset tapaukset aiheuttavat helposti yleistetyn mielikuvan linjan ruuhkaisuudesta ja tunnelmasta vaunussa. Matkustajalaskentojen perusteella ylikuormittumista tapahtuu, mutta se on harvinaista ja koskee tiettyjä kellonaikoja ja päiviä. Jätkäsaaren raitiolinjoille eri päivinä ja aikoina tekemilläni maastokäynneillä en ole joutunut ruuhkaisien vaunujen kyytiin. Tietojemme valossa suurin riski ylikuormittuneisiin vuoroihin on ollut niinä aikoina kun linja 6T on nyt liikenteessä. Lisäksi linja 9 kulkee jo aiempaa tiheämmin arkipäivien ruuhka-aikoina.

Haluaisin jatkaa Jätkäsaaren liikenneyhteyksien parantamiseksi tehtävää työtä asukasyhteistyön muodossa. Työn tarkoituksena olisi konkretisoida asukkaiden (l. asukasjoukon) kokemuksia Jätkäsaaren raitioliikenteestä ja määritellä niiden perusteella kehittämistoimia. Kuten yllä kirjoitin, että ylikuormittuneisuuden kokeminen on ollut maastokäynneilläni äärimmäinen harvinaisuus. En tietenkään matkusta yhtä taajaan Länsiterminaalin linjoilla kuin asukkaat. Siksi olisikin hyvä, että asukkaat kertoisivat sellaista tietoa, jota me emme nykyisillä tiedonkeruutavoillamme saa haltuumme.

Mitä tarkoittamani konkretisoitu tieto olisi? Tarkoitan sillä tietoa siitä, milloin asukas koki liikennepalvelun huonona väenpaljouden tai muiden matkustajien käyttäytymisen vuoksi. Tarkoitus olisi luoda suorempi tiedonkulun kanava asukkaalta suunnittelijalle kuin mitä nykyiset palautekanavat tarjoavat. Tämä vaatii myös asukkaalta sitoutumista.

Olisitteko kiinnostuneita aloittamaan tällaisen toimen Jätkäsaaren liikenteessä? Laivamatkailu hiljenee nyt talveksi ja vilkastuu taas maalis-huhtikuussa. On siis hyvin aikaa suunnitella ja pohtia, miten homman tekisimme.

Yhteistyöterveisin

Lauri Räty

joukkoliikennesuunnittelija

Helsingin seudun liikenne


 

Jätkäsaari-seuran vastaus HSL:lle

Hei Lauri!

Keskustelimme viestistäsi Jätkäsaari-seuran hallituksen kokouksessa 13.1.2015 ja pohdimme keinoja Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenneyhteyksien parantamiseksi.

Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että Jätkäsaari-seuralla ei ole mahdollisuutta kerätä raitiovaunussa matkustavien asukkaiden kokemuksia tungoksesta ja väenpaljoudesta sataman ruuhka-aikoina. Jätkäsaari-seura on varsin pieni kaupunginosaseura, jäseniä on nykyisellään reilut 100. Näistä varmaankin suuri osa asuu Jätkäsaaren vanhassa osassa ja Ruoholahden puolella eli he eivät käytä kovinkaan paljon raitiovaunulinjoja 9 ja 6T. Uusien asukkaiden tavoittaminen on osoittautunut melko vaikeaksi, seuran järjestämät tilaisuudet keräävät vain muutamia kymmeniä henkilöitä. Seuralla on myös nettisivut ja niillä keskustelupalsta, mutta käyntimäärä sivuilla on melko vähäinen (www.kaupunginosat.net/jatkasaari).

Yksittäisillä käynneillä ei sataman liikenneyhteyksien ongelmat varmaankaan selviä, koska ne liittyvät risteilyjen lähtö- ja saapumisaikoihin. Muina aikoina raitiovaunujen täyttöaste lienee normaali. Itse olen vain kerran joutunut (joulukuussa 2014 n. klo 16.45) Verkkokauppa.comin pysäkiltä todella täynnä olevaan raitiovaunuun, hyvä että edes mukaan mahtui. Suuri ongelma oli tälläkin kertaa kookkaat matkalaukut, jotka estivät käytävillä liikkumisen lähes kokonaan. Kyseessä lienee ollut risteilyaluksen saapuminen satamaan klo 16. Eikö kuljettajalla ole mahdollisuutta sulkea vaunun ovia, ennen kuin vaunu on tupaten täynnä? Ulos pääsy vaunusta oli vaikeaa ennen rautatieasemaa, jolloin suuri osa matkustajista poistui.

Hallituksen kokouksessa tulimme siihen tulokseen, että HSL:n tulisi järjestää kattava matkustajalaskenta laivojen lähtö- ja tuloajat huomioon ottaen. Laskenta pitäisi järjestää vasta sitten, kun liikenne taas hiljaisemman kauden jälkeen lisääntyy maalis-huhtikuussa ja pääsiäisen tienoilla. Voisiko raitiovaunujen kuljettajat osallistua laskentaan siten, että he kirjaisivat ylös erityisen täydet vuorot? Olisiko HSL:llä mahdollisuus perustaa Facebook-sivut, jonne käyttäjät voisivat kirjata kokemuksiaan?

Jätkäsaari-seura on alustavasti suunnitellut pitävänsä kevätkokouksensa huhtikuun alussa 8.4.2015 Huutokonttorissa. Yleensä kokoukseen on kutsuttu kaupungilta alustajia Jätkäsaaren kaavoitukseen, rakentamiseen ja liikenteeseen liittyvistä aiheista. Ehkä seuraavassa kevätkokouksessamme voisimme taas käsitellä Jätkäsaaren raitiovaunu- ja muuta liikennettä?

Jätkäsaari-seuran hallituksen puolesta

Helena Vormala, varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com