Kannanotot

 

Lausunto kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta

Jätkäsaari-seuran lausunto Kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta (hankenumero 2361_3, HEL 2017-013736)

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta lausua Kvarteret Isabellan  asemakaavamuutoksesta. Muutos merkitsisi tontin enimmäisrakennuskorkeuden nostamista jopa 60 metriin asti, mikä nostaisi rakennuksen kerroslukua enimmillään jopa neljällä kerroksella Atlantinkaaren voimassaolevasta asemakaavasta. Seuran mielestä muutos ei ole kaupunkikuvallisesti vähäinen. 

Jätkäsaari-seura pitää kaupunkikuvallisesti onnistuneena ratkaisuna Atlantinkaaren ja Melkinlaiturin asemakaavoissa noudatettua yleisperiaatetta, jossa rakentamiskorkeus laskee rantaviivaa kohti. Seuran mielestä tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni eikä rakentamista ei ole syytä tiivistää rantaviivan tuntumassa, etenkin, kun muutoksesta koituva lisäys talon asukasmäärään jää vaatimattomaksi. Rakennuskorkeuden nostaminen paitsi varjostaa Hyväntoivonpuiston eteläpäätä, myös estää sisempänä sijaitsevien tonttien näkymät merelle päin.

 1.3.2019

Jätkäsaari-seuran puolesta,

Lari Ahokas

varapuheenjohtaja

Ruoholahden leikkipuisto pidettävä auki koko kesän

 

Jätkäsaari-seuran kannanotto Ruoholahden leikkipuiston kesätoiminnan suunnitelmasta 2019

 
Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan, että Ruoholahden leikkipuiston kesätoiminnan tulee jatkua koko kesäkauden, ei vain kesäkuun ajan. 
 
Ruoholahden leikkipuisto on Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosien ainoa kesätoimintaa tarjoava leikkipuisto. Jätkäsaari on kantakaupungin voimakkaimmin kasvavia asuinalueita ja alueelle muuttaa runsaasti lapsiperheitä. Etenkin päiväkoti-ikäisten lasten osuus väestöstä on Jätkäsaaressa kantakaupungin suurimpia. 
 
Leikkipuiston kesätoiminta ja etenkin kesäruokailu ovat lapsiperheille merkittäviä palveluita, joita myös käytetään koko kesän ajan, heinäkuussa jopa enemmän kesäkuussa. Esimerkiksi vuonna 2018 Ruoholahden leikkipuiston kesäruokailuun osallistui kesäkuussa yli 1700 ja heinäkuussa peräti yli 2000 lasta. Tästä syystä kesäruokailua ei tule rajata pelkästään kesäkuuhun.
 
Lopuksi Jätkäsaari-seura haluaa huomauttaa, että eteläisen kantakaupungin leikkipuistoverkoston harvuuden takia muiden kaupunginosien avoinna olevat leikkipuistot eivät tarjoa todellista vaihtoehtoa kaupunginosan omalle leikkipuistolle. Esimerkiksi seuraavaksi lähin leikkipuisto Seppä on vaikeasti tavoitettavissa kiertoyhteyksien takana. Pitkät välimatkat muodostuvat esteeksi etenkin nuorimpien lasten kanssa, eikä myöskään nuorempia koululaisia voi lähettää leikkipuistoon turvallisesti ilman saattajaa. 
 
Helsingissä 6.3.2019
 
Jätkäsaari-seura ry.

Porkkalankadun toimitilojen täydennysrakentaminen

Jätkäsaari-seuran lausunto Porkkalankadun toimitilojen täydennysrakentamisen asemakaavasta (2018-012625)
 
Jätkäsaari-seura ei vastusta esitettyä täydennysrakentamista. Seura kuitenkin edellyttää, että korkea rakentaminen alueella pysyy Helsingin kaupungin korkean rakentamisen toimenpideohjelman määrittelemissä puitteissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä korkean rakentamisen vaikutuksiin lähiympäristön asuintaloihin, joihin asemakaava-aluekin rajautuu. Vaikka täydennysrakentamisen keskittyminen toimistokortteleihin vähentää vaikutuksia asuinkortteleille, seura muistuttaa, että Ruoholahden toimistokortteleita ei tule myöskään rakentaa tukkoon massiivisella rakentamisella.
 
Helsingissä 8.2.2019
 
Jätkäsaari-seura

 

Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Kannanotto: Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. edellyttää, että eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei heikennetä raitioliikenteen tulevien linjamuutosten yhteydessä. Erityisesti seura toivoo, että yksi raitiovaunulinja, esimerkiksi 7, kulkee Bulevardin kiskotuksen kautta keskustaan jatkossakin linjan 6T poistuessa.

Sujuva julkisen liikenteen yhteys Jätkäsaaren ja eteläisten kaupunginosien välillä on tärkeä säilyttää eteläisten kaupunginosien asukkaiden yhdenvertaisuuden ja palvelujen tavoitettavuuden takia. Julkista liikennettä julkisten palvelujen luokse tarvitsevat erityisesti ne ryhmät, joiden liikkuvuus on muutenkin rajallista, kuten lapsiperheet, vanhukset sekä sairauden tai vamman takia liikuntarajoitteiset.

Esimerkiksi raitiovaunumatka Huutokonttorilta Viiskulmaan, jossa sijaitsee Jätkäsaaren asukkaiden oma terveysasema ja neuvola, kestää hiljaiseen aikaan vaihdolla Bulevardin kautta noin 18 minuuttia, Rautatientorilta taas liki 30 minuuttia eli noin puolitoistakertaisesti.

Eteläisten kaupunginosien sujuvan poikittaisliikenteen tarve vain kasvaa lähivuosina Jätkäsaaren ja Hernesaaren asukasmäärän kasvaessa. Toimivat yhteydet Jätkäsaareen ovat tärkeät myös saareen lähivuosina rakennettavan liikuntapalvelukeskittymän saavutettavuuden kannalta.

Jätkäsaari-seura toivoo, että pitkällä aikavälillä Helsingin kaupunki löytää ratkaisuja Hietalahdenaltaan alueen maantieteen kaupunkirakenteelle asettamiin haasteisiin.

09.12.2018


Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Jätkäsaari-seura teki seuraavan ehdotuksen Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-sivustolle 9.12.2018.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Uusi keskustakirjasto Oodi on näyttänyt tulevaisuuden kirjaston mahdollisuudet palvelukeskuksena. Jätkäsaaren kirjasto, entinen Ruoholahden koulun lastenkirjasto, toimii nyt riittämättömissä tiloissa. Infokeskuksen tilat eivät enää riitä asukastilaisuuksiin, vaikka saaressa ei asu vielä puoltakaan tulevasta väestöstä. Jätkäsaarta mainostetaan yhteisöllisenä kaupunginosana, mutta siltä puuttuu oma pysyvä asukastila asukastoiminnan tukikohdaksi.

Jätkäsaari-seura ehdottaa, että Jätkäsaaren kirjaston yhteyteen kehitetään uuden ajan kaupunginosan asukaskeskus, joka vastaa myös yllä mainittuihin tarpeisiin kaupunginosatasolla. Kirjaston yhteyteen voitaisiin keskittää myös muita vastaavia toimintoja kaupunginosassa. Ehdotus edellyttäisi kirjaston yhteyteen lisää tiloja ja henkilöstöresursseja asukaskeskuksen toiminnan mahdollistamiseksi. Tilojen suhteen Jätkäsaaressa on lukuisia mahdollisuuksia nykyisten sekä lähiaikoina vapautuvien ja rakennettavien tilojen osalta.


Kannanotto Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteysjärjestelystä

Jätkäsaari-seura on jättänyt Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteyksen liikennesuunnitelmasta allaolevan kannanoton:

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. edellyttää kaupungilta kokonaisnäkemystä Länsisataman liikennejärjestelyjen toteuttamisessa. Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteykseen, samoin kuin Jätkäsaarenlaiturin kevyen liikenteen väyliin, esitetyt muutokset eivät tuo merkittävää parannusta tavaraliikenteestä aiheutuviin liikenneruuhkiin, sillä ruuhkien perimmäinen aiheuttaja ei ole näiden risteysten, vaan Mechelininkadun risteysten puutteellinen välityskyky. Jätkäsaari-seura edellyttääkin, että huonosti toimivan kokonaisuuden osittaisten viilausten sijasta Länsisataman tavaraliikenteen ratkaisua suunnitellaan uudelleen kokonaisuutena siten, että tavaraliikenne Länsiväylän ja sataman välillä saadaan mahdollisimman sujuvaksi.  

Jätkäsaari-seura ei kannata tavaraliikenteen rajoittamista rakenteellisesti kääntymistä estävällä kiertoliittymällä, joka haittaa alueella asuvien ja asioivien liikennöintiä niinäkin aikoina, kun tarvetta tavaraliikenteen ohjaamiseen ei ole. Mikäli on tarve rajoittaa tavaraliikenteen kääntymistä, tulee tämä tehdä ensisijaisesti tavaraliikenteeseen kohdistuvilla kieltomerkeillä. Kääntymisen estäminen rakenteellisin ratkaisuin lisää liikenteen sujuvuutta haittaavien u-käännösten määrää Tyynenmerenkadulla.

Jätkäsaari-seura vastustaa ratkaisuja, jotka merkitsevät kevyen liikenteen kulkuedellytysten heikentämistä. Ehdotuksessa Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteyksestä poistuisivat liikennevalo-ohjatut suojatiet kokonaan. Tämä olisi merkittävä heikennys jalankulun kannalta sekä naapurikortteleihin suuntautuvan, myös sataman suuntaan ohikulkevan kevyen liikenteen kannalta. Lisäksi suojateiden poistosta saavutettu ajan säästö jää kyseenalaiseksi, kun järjestely lisää Tyynenmerenkadun ajoliikennettä hidastavia kadun ylityksiä muissa risteyksissä. Kevyt liikenne käyttää kadun molempia puolia: esimerkiksi pyörätie koostuu kadun eri puolilla kulkevista yksisuuntaisista pyöräkaistoista. Kadunylitystarvetta risteyksessä lisää myös Rionkadun kulman kaupunkipyöräasema. Jätkäsaari-seura huomauttaa lisäksi, että esitetty järjestely olisi ristiriidassa yleiskaavan merellisen Helsingin rantaraitin toteutuksen kanssa heikentäessään keskeisen rantaraittiin kuuluvan risteyksen kauttakulkua ja vaikeuttaessaan pääsyä eteläisen makasiinin kiertävälle rantareitille.

Jätkäsaari-seura vastustaa myös muita esillä olleita ehdotuksia, jotka merkitsevät Jätkäsaarenlaiturin kevyen liikenteen väylien supistamista.

Tyynenmerenkatu on yksi Jätkäsaaren alueellisista kokoojakaduista ja ainoa ajoreitti Hietasaarenkallion alueen asuinkortteleihin, joissa sijaitsee muun muassa kaksi päiväkotia, alakoulu sekä useita yrityksiä, joista asiakasmäärältään suinkaan vähäisin ei ole Verkkokauppa.comin päämyymälä. Tyynenmerenkatua käyttävät pääasiallisena kulkuväylänään paitsi alueen asukkaat, myös mainituissa palveluissa ja yrityksissä asioivat ja niiden tavarantoimittajat, joiden kulkua sataman tavaraliikenteen keskittämiseen Tyynenmerenkadulle tähtäävät ratkaisut haittaavat kohtuuttomasti. Sujuva liikenne Jätkäsaaren kaikilla kokoojakaduilla on kaikkien etu.

Jätkäsaari-seuran mielestä sataman liikenneratkaisujen mittapuuna ei tulekaan olla tavaraliikenteen käytettävissä olevan katupinta-alan minimointi ja vaikutusten keskittäminen yhden alueen asukkaille, vaan liikenneruuhkiin kuluvan ajan minimointi keskimäärin eri reiteillä.

Lopuksi Jätkäsaari-seura toteaa, että esityksessä on kannatettavaa laivoihin odottavan tavaraliikenteen ohjaaminen jonottamaan satama-alueen sisäpuolelle.

Helsingissä 25.9.2018

Jätkäsaari-seura ry.

Ratikkalippu säilytettävä

HSL lippu-uudistuksessa säilytettävä Ratikkalippu!

HSL siirtyy lippujen myynnissä vyöhykemalliin ensi vuonna. Uudistuksen myötä poistetaan mahdollisuus ostaa vain A-vyöhykkeen lippuja ja ratikka-lippu poistuisi kokonaan. Miksi kantakaupungissa asuvan pitää maksaa koko uudistuksesta eniten suhteessa muihin? Tämä sotii kaikkea sitä vastaan, mitä päättäjät ja kaikki ympäristöstä huolissaan olevat kansalaiset toivovat. Moni keskustassa asuva käyttää ratikkaa talvisin ja polkupyörää tai jalkojaan kesäisin, joka on ympäristön kannalta loistava yhdistelmä.

Tämä tulee kalliiksi erityisesti heille, jotka käyttävät vain satunnaisesti ratikkaa ja ostavat kertalipun. Heille korotusta olisi tiedossa 1,70 e:sta 2,80 euroon jolloin esim. 20 matkaa kuussa matkustavan hinta nousee 34 eurosta 56 euroon. Satunnaisesti ratikkaa käyttävät pakotettaisiin ostamaan kalliimpi kk-kortti, joka ei tue toivetta työmatkaliikkumisen lisäämisestä, sillä tuolloin kaikki kulkisivat luultavasti ‘koko rahan edestä’. Miksi pari pysäkinväliä A-alueella liikkuvat joutuvat maksamaan liikkumisalueen laajennusviulut?

Vuosilipun ostajana voisi tässä säästää hieman, mutta sekin sotii tuota ajatusta vastaan, että meidän kaikkien olisi syytä liikkua enemmän. Jos kalliin vuosilipun on ostanut, hyppää aika moni varmasti helpommin sinne ratikkaan, vaikka olisi hyvää aikaa kävellä perille.

Elämä Helsingin keskustassa on muutenkin jo tarpeeksi kallista ja monet pysyvät täällä juurikin siksi, että liikkuminen on helppoa yhdistelemällä ratikoita, pyöräilyä ja kävelyä tilanteen mukaan. HSL:n on myös syytä pohtia muutosta ympäristön ja hyötyliikunnan kannalta, eikä pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Vaadimme, että ratikkalippu -ominaisuus säilytetään ja / tai sitä kehitettäisiin niin, että se on edullisempi kustannuksiltaan kuin A&B vyöhykkeen lippu, olipa maksutapa sitten kertalippu, arvolippu tai kk-lippu.

Mirtta Salonen ja Milla Rimpiläinen    Ota yhteyttä adressin tekijään


 

Lausunto Melkinlaiturin asemakaavaluonnoksesta

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Asemakaavoitus on pyytänyt Jätkäsaari-seuralta lausuntoa Melkinlaiturin asemakaavaluonnoksesta.

 Jätkäsaari-seuran lausunto Melkinlaiturin asemakaavaluonnoksesta (Hankenro 4865_1, HEL 2015-011323)


Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Melkinlaiturin asemakaavaluonnoksesta.

Melkinlaiturin asemakaavan alue sijaitsee Jätkäsaaren merenpuoleisella etelärannalla ja alueen tuulisuus asettaa erityisen haasteen sen suunnittelulle. Jätkäsaari-seuran mielestä käsillä olevassa suunnitelmassa alueen tuulisuus on kuitenkin onnistuneesti otettu huomioon. 

Jätkäsaari-seura haluaa kiittää suunnitelmassa erityisesti rantapuistoa sekä rantaa kohti madaltuvaa rakennusprofiilia. Vrsinkin jälkimmäistä ratkaisua seura pitää onnistuneena suunnitteluperiaatteena tuulisuuden lisäksi myös valoisuuden ja merinäköalan jakautumisen kannalta. Seura pitää kuitenkin ongelmallisena, että viereisen Ahdinaltaan asemakaava-alueen uusimmissa hotellisuunnitelmissa tästä periaatteesta oltaisiin luopumassa, mikä haittaisi sen toteutumista myös Melkinlaiturin alueella. Seura edellyttää, että kaupunkikuvan eheyden takia myös Ahdinaltaan rakennusprofiili säilytetään rantaa kohti madaltuvana nykyisen asemakaavaluonnoksen (3.6.2014) mukaisesti. 

Helsingissä 9.3.2018

Jätkäsaari-seura ry

Lausunto Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala/asemakaavoitus on pyytänytJätkäsaari-seuralta lausuntoa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta.


LAUSUNTO

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta. 


Varsinaisen kaavaluonnoksen sisällöstä seura toteaa vain, että alueelle on suunniteltu varsin vaativaa logistiikkaa edellyttäviä satamatoimintoja. Seura toivookin, että kaavoitusalueen satamalogistiikka on mitoitettu riittäväksi ja Jätkäsaaren puolelta saadut kokemukset on otettu huomioon.


Kaavoitusalueen ulkopuolelle ulottuvista vaikutuksista seura haluaa lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että koko Hietalahden altaan ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ranta-alueen elävyys uhkaa jäädä satama- ja telakkatoimintojen varjoon. Seuraukset tästä ovat jo näkyvissä Jätkäsaaressa, missä Jätkäsaarenlaiturin ranta, Tyynenmerenkatu ja rantamakasiinit ovat jäämässä autioksi läpikulkualueeksi. Tällaiselle alueelle on erittäin vaikea saada muodostumaan elävää katukuvaa, joka houkuttelisi kaupunkilaisia ja yrityksiä. Seura toivookin, että koko Länsisataman alueen jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Hietalahdenaltaan rantojen elävyyteen.

Helsingissä 16.2.2018

Jätkäsaari-seura ry.

Panamanrannan asemakaavaehdotus

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuna on vastannut Jätkäsaari-seuran esittämään mielipiteeseen Panamanrannan asemakaavan muutosehdotuksesta.


Helsingin kaupunki                                    Pöytäkirjanote 7/2017 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta                 7.3.2017

§ 129
Jätkäsaaren alueen (Panamanranta) asemakaavaehdotus (nro
12447) ja sen asettaminen nähtäville

HEL 2016-005915 T 10 03 03
Ksv:n hankenumero 0838_6, karttaruutu 671494

Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
– asettaa 7.3.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro
12447 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen
27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 20. kaupunginosan
(Länsisatama) kortteleita 20063–20066 ja katu-, vesi- ja
puistoalueita.
– antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin
ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti
ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla,
Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla:
kohdassa Päätöksenteko.

www.hel.fi/ksv

– että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
– valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
– merkitä tiedoksi laaditut korttelikortit.

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

– asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim

Lisätiedot
Kirsi Rantama, arkkitehti, puhelin: 310 37207
kirsi.rantama(a)hel.fi
Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146
sanna.ranki(a)hel.fi
Kati Immonen, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37254
kati.immonen(a)hel.fi
Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37325
helena.farkkila-korjus(a)hel.fi
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
jarkko.nyman(a)hel.fi
Hilpi Turpeinen, suunnitteluavustaja, kaavapiirtäminen, puhelin: +358931037198
hilpi.turpeinen(a)hel.fi

Liitteet
1 Sijaintikartta
2 Ilmakuva
3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 kartta, päivätty 7.3.2017
4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 selostus, päivätty 7.3.2017
5 Havainnekuva, 7.3.2017
6 Tilastotiedot
7 Vuorovaikutusraportti 7.3.2017
8 Mielipidekirjeet
9 Osa päätöshistoriaa

Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet
Ote 
Ne milelipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Otteen liitteet
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa
(Pohjoisesplanadi 11-13) 17.3.2017 ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty 20.3.2017.

Kaupunkisuunnittelulautakunta