Kannanotot

 

Helyn sidosryhmäkysely

Sidosryhmäkysely 2019

Pvm: 31.1.2020

Yhdistys / järjestö / toimiala: Jätkäsaari-seura

Osallistujat:­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ Jätkäsaari-seuran hallitus

1. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muiden aiheuttamat liikenneturvallisuusriskit?

– Sataman suuntaan menevät taksit, raskasliikenne ja satunnaisten autoilijoiden ylinopeudet. Sähköiset potkulaudat, joilla ajetaan jalkakäytävillä ja ne jätetään mihin sattuu, esim. autojen maksullisille parkkipaikoille, liikennejakajiin ovien edustoille ja luultavasti haittaa näistä on myös näkövammaisille. Pyöräteillä syntyy vaaratilanteita liian kovan vauhdin takia (kilpapyöräilijät).
– Viime aikoina on usein nähty henkilöautojen läpiajoa Hyväntoivon puistossa.

2. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muille aiheutetut liikenneturvallisuusriskit?

3. Mitkä ovat teidän ryhmänne oman toiminnan painopistealueet?

– Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kautta vaikuttaminen ja ns. ”aikaikkunan” noudattaminen.

4. Mitkä ovat teidän ryhmänne omat tavoitteet?

– Turvallisempi liikenneympäristö Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille, rekkaliikenne Vuosaareen ja lisää poliisien liikennevalvontaa.

5. Miten Hely voisi auttaa näiden tavoitteiden toteutumisessa?

– Helyssä asioita suunnittelevat ja toteuttajat voisivat jalkautua asuma-alueille ja olla yhteydessä kaupungin ja sataman virkamiehiin näissä asioissa.
– Tarvitaan liikennevalistusta raskaanliikenteen turvallisuudesta, heijastinkampanjat, kevyenliikenteen kulkumuodot esim. saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä.

6. Mitä muita toiveita ryhmällänne on Helyn toiminnan suhteen?

– Helyn edustajat tulisivat kertomaan Jätkäsaariseuran kokouksiin, miten asiat ovat edenneet.

7. Avoin viesti yhdistykselle

– Hyväntoivon puiston pyörätie ja kävelytie on suunniteltu niin, että pyöräilijät ovat ensisijaiset. Kävelijöiden kaista on kapea ja sinne on ryhmitelty erilaisia esineitä, joita pitää väistellä esim. lastenvaunuja työntäessä ja vastakulkijoita.
– Metroaseman kohdalla pyöräilijät ei noudata heille tarkoitettuja liikennevaloja, vaan ajavat jalankulkijoiden sekaan.
– Jaalan silta on ruuhka-aikoina tosi kuormitettu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, ehdotus olisi, että siihen maalattaisiin kaistat molemmille osapuolille. Toiveena olisi vielä, että sillan jälkeen risteilevälle pyörätielle maalattaisiin suojatieviivat. Alueella on paljon koululaisia.
– Voisiko saada sisääntuloväylälle Tyynenmerenkadun ja Välimerrankadun risteykseen ennen liikennevaloja yläporttaaliin nuolen, joka osoittaisi oikealle. Jatkuvasti ajetaan risteyksessä kahta kaistaa vasemmalle, on vain ajan kysymys koska tapahtuu vakavampi onnettomuus, kun rekka ajaa pienemmän päälle.

Palautus joko sähköpostitse osoitteeseen hely@hely.fi tai kirjeitse osoitteeseen Hely, Orioninkatu 8, 00550 Helsinki.

Toivomme saavamme vastauksenne 31.1.2020 mennessä. Määräpäivään mennessä lähetetyt toiveet saamme otettua huomioon jo vuoden 2020 tarkemmassa suunnittelussa.

          

Lausunto Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Tammasaarenlaiturin kehittämisvarauksesta seuraavan.

Jätkäsaari-seura ei kannata Floating Flats Oy:n kehittämisvarausta kelluvien asuintalojen rakentamiseen Tammasaarenlaituriin, vaan esittää, että kehittämisvarauksen annetaan raueta. Samansuuntaista mielipidettä edustaa myös valtaosa hankkeen asukastilaisuudessa esitetyistä sekä hankekyselyyn tehdyistä kommenteista. Seuran näkemyksen mukaan kelluva rakentaminen sopii huonosti esitetyn kaltaiseen asuinrakentamiseen. Kelluva rakentaminen sopii seuran mielestä paremmin pienimuotoiseen ja matalaan, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevaan rakentamiseen. Esimerkiksi Allas Sea Poolin kaltainen uimalaitos, kelluva venesatama oheispalveluineen tai matalat ravintolapaviljongit olisivat seuran näkökulmasta kyseiselle paikalle paljon paremmin sopivia rakennelmia kuin asuintalot.

Jätkäsaari-seura katsoo, että Tammasaarenlaituri ei sovellu rakentamispaikkana esitetyn kaltaisille kerrostaloille kaupunkikuvallisesti eikä maisemallisesti. Kerrostalorakentaminen erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle merkitsisi Ruoholahden keskeisten ja suunnittelustaan palkittujen maamerkkien, Crusellinsillan ja HTC Centerin peittymistä uusien rakennusten taakse. Suunniteltujen rakennusten sivuprofiili typistäisi Crusellinsillan vinoköysirakenteen siluetin, joka on Ruoholahden kanavassa maisemallisesti keskeinen ja myös suosittu elementti. Suunnitellut rakennukset puolestaan peittäisivät lähes kokonaan HTC Centerin meren puoleisen, satamanosturien mukaan muotoillun julkisivun, jonka suunnittelussa juuri näkymä veden yli on keskeinen piirre. Myös uusien kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden edusta tulee säästää rakentamiselta kuten Salmisaaren historiallisten rakennusten. Jätkäsaari-seura katsookin, että Tammasaarenlaituriin ja erityisesti Ruoholahden kanavan puolelle voidaan kaavoittaa vain keveitä ja matalia, paviljonkityyppisiä kelluvia rakennelmia, jotka eivät ulottuvuuksiltaan ole merkittävästi suurempia kuin nykyiset hiililaiturin rakennelmat. Myös nykyisistä hiililaiturin rakennelmista tulee säilyttää muistumia.

Suunnitelma vaikuttaa teknisesti myös varsin haastavalta, mikä varmasti näkyisi asuntojen hinnassa. Esittelytilaisuudessa esimerkiksi kerrottiin ylioptimistisesti, että vedenkorkeuden vaihtelu ei vaikuttaisi kelluvaan ponttoonirakennelmaan, jonka kansi voisi olla noin metrin korkeudella merenpinnasta. Ponttooni ei kuitenkaan voi olla täysin vapaasti kelluva, vaan kelluntavaraa rajoittavat merkittävästi esimerkiksi ankkurointi ja kunnallistekniset liittymät, kuten viemäröinti. Kelluntavaran ja ankkuroinnin tarve ovat myös suoraan ristiriidassa esimerkiksi myrskyoloissa, missä voimakas aallonmuodostus ja vedenkorkeuden vaihtelu yhdistyvät. Kelluntavarassa tulee ottaa huomioon lisäksi ennakoitu vedenkorkeuden muutos koko rakennelmien käyttöiältä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen oppaan Tulviin varautuminen rakentamisessa (2014) mukaan Helsingin rannoilla vedenkorkeuden vaihteluväli on tällä hetkellä 200 cm, vuoteen 2100 mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimäärin 55 cm (luottamusväli ± 60 cm). Helsingin rannikolla rakentamisen tulvariskiraja ilman aaltoiluvaraa on 280 cm. Aaltoiluvaran voi em. oppaan esimerkkikuvasta todeta Lauttasaarensalmessa olevan vähintään 75 cm luokkaa. Ylipäätään kelluva rakentaminen kyseiselle sijainnille vaatisi erillistä aallon nousukorkeusselvitystä rannan jyrkkyyden ja veden syvyyden sekä avomeren ja laivaliikenteen vaikutusten takia. Tämä kaikki tulisi ottaa huomioon ankkurointi- ja liityntäratkaisuissa, joiden tulisi lisäksi taata riittävä vakaus rakennelmille kaikissa oloissa, kun kyse on asuinrakennuksista.

Seuran näkökulmasta kelluvien asuinrakennusten rakentaminen Tammasaarenlaiturin kärkeen on myös kaupunkirakenteen toimivuuden kannalta huono ratkaisu. Kelluvien asuinrakennusten pysäköintipaikkojen järjestäminen lisää alueen pysäköintipaikkoihin kohdistuvaa painetta. Asuinrakennusten rakentaminen kiinni uuteen rantaviivaan heikentää mahdollisuuksia Tammasaarenlaiturin yleiseen virkistyskäyttöön, esimerkiksi katkaisemalla kevyen liikenteen rantareitin, mikä on vastoin esimerkiksi Merellisen Helsingin strategiaa. Asukkaiden intressit ovat ristiriidassa myös esimerkiksi viereisen Kaapelitehtaan tapahtumatuotannon kanssa: esimerkiksi konserttitapahtumien järjestäminen vaikeutuu melurajoitusten takia. Asuntojen ennakoitavissa oleva hintataso merkitsisi pienen sosioekonomisesti eksklusiivisen saarekkeen muodostamista Ruoholahden sisälle. Jätkäsaari-seura korostaakin, että alueiden suunnitteluperiaatteena on oltava, ettei asuinalueiden anneta eriytyä sisäisesti erilaisiin alueisiin, vaan että kaikenlaisia asumismuotoja kaavoitetaan rinnakkain, kuten esimerkiksi Jätkäsaaressa on tehty.

Jätkäsaari-seuran mielestä Tammasaarenlaiturin elävöittämistä tulee suunnitella ensisijaisesti virkistysalueena, ei asuinalueena.

Helsingissä 21.12.2021
Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren liikenneasiat

Hsl otti vuoden alussa yhteyttä Jätkäsaari-seuran puheenjohtajaan Pauli Hilliin ja Länsisatamaprojektin projektinjohtaja Outi Sänttiin Jätkäsaaren raitiovaunuliikenteen (linjat 9 ja 6T) ruuhkien ja muiden ongelmien vuoksi. Viestissään HSL:n Lauri Räty toivoo Jätkäsaari-seuran apua raitiovaunuliikenteen väenpaljouden ja muiden matkustajien ongelmakäyttäytymisen kartoitukseen. Tarkoituksena olisi ollut luoda suorempi tiedonkulun kanava asukkaalta suunnitelijalle.

Jätkäsaari-seuran hallitus pohti kokouksessaan seuran mahdollisuuksia kerätä tietoja raitiovaunuliikenteen ongelmista, mutta totesi vastauskirjeessään seuran aivan liian pieneksi HSL:n ruuhkien ja muiden ongelmien kartoitukseen. HSL:n tulisi itse järjestää kattavat matkustajalaskennat ja perustaa esim. Facebook-sivut, joilla raitiovaunulinjojen käyttäjät voisivat purkaa tuntojaan. Jätkäsaari-seura on jo aikaisemmin ehdottanut HSL:lle bussiliikennettä Ruoholahden metrosemalle ja/tai rautatieasemalle. Busseissa pitäisi olla tilaa matkalaukuille.

HSL:n viesti Jätkäsaari-seuralle

Hei Pauli ja Outi,

HSL aloitti raitiolinjan 6T arkiliikenteen iltapäiväruuhkien aikaan 29.12.2014. Muutoksen tarkoituksena oli lisätä vuoroja Jätkäsaaren alueella laivaliikenteen pahimpien ruuhkien aikaan. Olemme saaneet poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja jätkäsaarelaisilta viimeisen viikon aikana, minkä tulkitsen osin johtuvan Jätkäsaaren liikennepalveluja koskeneesta tiedottamisestamme. Asukkaat lienevät heränneet tiedottamisen myötä siihen, että HSL:ään voi olla yhteydessä.

Laivaliikenteen aiheuttamat ruuhkat vaihtelevat paljon sen mukaan, onko sesonkiaika ja miten arkipyhät vaikuttavat ihmisten lomailuun. Asukkaiden kokemus täysistä vaunuista on varmasti totta. Yksittäiset tapaukset aiheuttavat helposti yleistetyn mielikuvan linjan ruuhkaisuudesta ja tunnelmasta vaunussa. Matkustajalaskentojen perusteella ylikuormittumista tapahtuu, mutta se on harvinaista ja koskee tiettyjä kellonaikoja ja päiviä. Jätkäsaaren raitiolinjoille eri päivinä ja aikoina tekemilläni maastokäynneillä en ole joutunut ruuhkaisien vaunujen kyytiin. Tietojemme valossa suurin riski ylikuormittuneisiin vuoroihin on ollut niinä aikoina kun linja 6T on nyt liikenteessä. Lisäksi linja 9 kulkee jo aiempaa tiheämmin arkipäivien ruuhka-aikoina.

Haluaisin jatkaa Jätkäsaaren liikenneyhteyksien parantamiseksi tehtävää työtä asukasyhteistyön muodossa. Työn tarkoituksena olisi konkretisoida asukkaiden (l. asukasjoukon) kokemuksia Jätkäsaaren raitioliikenteestä ja määritellä niiden perusteella kehittämistoimia. Kuten yllä kirjoitin, että ylikuormittuneisuuden kokeminen on ollut maastokäynneilläni äärimmäinen harvinaisuus. En tietenkään matkusta yhtä taajaan Länsiterminaalin linjoilla kuin asukkaat. Siksi olisikin hyvä, että asukkaat kertoisivat sellaista tietoa, jota me emme nykyisillä tiedonkeruutavoillamme saa haltuumme.

Mitä tarkoittamani konkretisoitu tieto olisi? Tarkoitan sillä tietoa siitä, milloin asukas koki liikennepalvelun huonona väenpaljouden tai muiden matkustajien käyttäytymisen vuoksi. Tarkoitus olisi luoda suorempi tiedonkulun kanava asukkaalta suunnittelijalle kuin mitä nykyiset palautekanavat tarjoavat. Tämä vaatii myös asukkaalta sitoutumista.

Olisitteko kiinnostuneita aloittamaan tällaisen toimen Jätkäsaaren liikenteessä? Laivamatkailu hiljenee nyt talveksi ja vilkastuu taas maalis-huhtikuussa. On siis hyvin aikaa suunnitella ja pohtia, miten homman tekisimme.

Yhteistyöterveisin

Lauri Räty

joukkoliikennesuunnittelija

Helsingin seudun liikenne


 

Jätkäsaari-seuran vastaus HSL:lle

Hei Lauri!

Keskustelimme viestistäsi Jätkäsaari-seuran hallituksen kokouksessa 13.1.2015 ja pohdimme keinoja Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenneyhteyksien parantamiseksi.

Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että Jätkäsaari-seuralla ei ole mahdollisuutta kerätä raitiovaunussa matkustavien asukkaiden kokemuksia tungoksesta ja väenpaljoudesta sataman ruuhka-aikoina. Jätkäsaari-seura on varsin pieni kaupunginosaseura, jäseniä on nykyisellään reilut 100. Näistä varmaankin suuri osa asuu Jätkäsaaren vanhassa osassa ja Ruoholahden puolella eli he eivät käytä kovinkaan paljon raitiovaunulinjoja 9 ja 6T. Uusien asukkaiden tavoittaminen on osoittautunut melko vaikeaksi, seuran järjestämät tilaisuudet keräävät vain muutamia kymmeniä henkilöitä. Seuralla on myös nettisivut ja niillä keskustelupalsta, mutta käyntimäärä sivuilla on melko vähäinen (www.kaupunginosat.net/jatkasaari).

Yksittäisillä käynneillä ei sataman liikenneyhteyksien ongelmat varmaankaan selviä, koska ne liittyvät risteilyjen lähtö- ja saapumisaikoihin. Muina aikoina raitiovaunujen täyttöaste lienee normaali. Itse olen vain kerran joutunut (joulukuussa 2014 n. klo 16.45) Verkkokauppa.comin pysäkiltä todella täynnä olevaan raitiovaunuun, hyvä että edes mukaan mahtui. Suuri ongelma oli tälläkin kertaa kookkaat matkalaukut, jotka estivät käytävillä liikkumisen lähes kokonaan. Kyseessä lienee ollut risteilyaluksen saapuminen satamaan klo 16. Eikö kuljettajalla ole mahdollisuutta sulkea vaunun ovia, ennen kuin vaunu on tupaten täynnä? Ulos pääsy vaunusta oli vaikeaa ennen rautatieasemaa, jolloin suuri osa matkustajista poistui.

Hallituksen kokouksessa tulimme siihen tulokseen, että HSL:n tulisi järjestää kattava matkustajalaskenta laivojen lähtö- ja tuloajat huomioon ottaen. Laskenta pitäisi järjestää vasta sitten, kun liikenne taas hiljaisemman kauden jälkeen lisääntyy maalis-huhtikuussa ja pääsiäisen tienoilla. Voisiko raitiovaunujen kuljettajat osallistua laskentaan siten, että he kirjaisivat ylös erityisen täydet vuorot? Olisiko HSL:llä mahdollisuus perustaa Facebook-sivut, jonne käyttäjät voisivat kirjata kokemuksiaan?

Jätkäsaari-seura on alustavasti suunnitellut pitävänsä kevätkokouksensa huhtikuun alussa 8.4.2015 Huutokonttorissa. Yleensä kokoukseen on kutsuttu kaupungilta alustajia Jätkäsaaren kaavoitukseen, rakentamiseen ja liikenteeseen liittyvistä aiheista. Ehkä seuraavassa kevätkokouksessamme voisimme taas käsitellä Jätkäsaaren raitiovaunu- ja muuta liikennettä?

Jätkäsaari-seuran hallituksen puolesta

Helena Vormala, varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com


Tontin 20026 asemakaavan muutosehdotus

Jätkäsaari-seura on tehnyt 25.11.2014 Helsingin kaupunginhallitukselle muistutuksen  Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajoittuu pohjoisessa Docrates-sairaalaan ja itäpuolella Messitytönkatuun ja Messipojankujaan. Tontin rakentaminen on suunniteltu huomattavasti tiiviimmäksi ja korkeammaksi kuin se oli vahvistetussa asemakaavassa. Kaavaehdotus tukkii lähes kokonaan nykyisen Messitytönkadun jättäen vain kapean n. kahdeksan metrin levyisen kujan tontin 20026 ja Docrates-sairaalan väliin.

Jo aikaisemmin syksyllä seura esitti samansisältöisen mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 28.10.2014.

 

Muistutus Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta

 

Huutokonttorissa 10.9.2014 järjestetyssä tilaisuudessa arkkitehti Jari Huhtaniemi esitteli tontin 20026, ns. Terassitalokorttelin kaavaehdotusta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajautuu lisäksi Messipojankujaan, Messitytönkatuun ja Docrates-sairaalan kortteliin. Tontille on suunniteltu sekä asuinrakennuksia että erilaisia toimitiloja käsittäviä rakennuksia. Tontti rakentaminen on suunniteltu erittäin korkeaksi ja tiiviiksi siten, että jo olemassa olevia katuja joudutaan kaventamaan ja poistamaan olemassa olevia puita.

Erityistä huomiota kiinnitti Messitytönkadun kaventaminen 8-10 metriä kapeaksi Martin Wegeliuksen kujaksi, joka rajautuu Terassitaloon ja Docrates-sairaalaan. Kaavoitusesitys katkaisee nykyisten asukkaiden avoimen näkymän Messitytönkadulta merelle ja Lauttasaareen päin. Jos tämä näkymä katkaistaan, merellisessä Jätkäsaaressa ei tule olemaan yhtään avaraa ja pitkää maisema-akselia merelle. Arkkitehti Huhtaniemi esitteli Huutokonttorin tilaisuudessa Laivapojan aukiolta avautuvan Välimerenkadun suuntaisen ”Kalevankadun näkymäakselin”. Tämän näkymän tulee kuitenkin katkaisemaan Välimerenkadun ylittävä Hyväntoivon-puiston silta penkereineen. Siksi nykyinen hieno ”Messitytönkadun näkymäakseli” pitää säilyttää.

Terassitaloon tulee asuntoja ja talo on Martin Wegeliuksen kujan varrella 3-10 -kerroksinen. Alakerrosten asuntojen näkymät Docrates-sairaalaan päin ovat ankeat ja asunnoista tulee pimeitä kujan kapeuden ja rakennuksen korkeuden takia. Niitä lienee vaikea saada kaupaksi sijainnin vuoksi. Myös tontin keskelle tulee kapea Helvi Leiviskän kuja, jolla toistuvat samat ongelmat kuin Martin Wegeliuksen kujalla eli ahtaus ja pimeys.

Jätkäsaari-seuran muistutus tontin 20026 kaavamuutosehdotuksesta

 

Jätkäsaari-seura esittää muistutuksen tontille 20026 ehdotetusta kaavamuutoksesta, tonttia ei pitäisi rakentaa nyt tehdyn huipputehokkaan ja tiiviin suunnitelman mukaisesti. Messitytönkadun nykyistä näkymää merelle ja Lauttasaareen päin ei pitäisi kaventaa Martin Wegeliuksen kujaksi eikä rakentaa massiivista Terassitaloa näkymää sulkemaan. Myöskään Messipojankujaa ei pitäisi kaventaa tontin 20026 kohdalta eikä poistaa nykyisiä kadun varren puita.

Asunto-osakeyhtiön Länsisataman hallituksen jäsen Matti Rautiainen on ottanut yhteyttä Jätkäsaari-seuraan tontin 20026 kaavoituksesta. Viestissään Rautiainen toteaa, että Messitytönkadun näkymää merelle ei tulisi sulkea, vaan kadun tulisi jatkua nykyisen levyisenä Länsisatamankadulle saakka.

Jätkäsaari-seura

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja

pauli.hilli@gmail.com

Helena Vormala, hallituksen varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com


 

Lausunto Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala/asemakaavoitus on pyytänytJätkäsaari-seuralta lausuntoa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta.


LAUSUNTO

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta. 


Varsinaisen kaavaluonnoksen sisällöstä seura toteaa vain, että alueelle on suunniteltu varsin vaativaa logistiikkaa edellyttäviä satamatoimintoja. Seura toivookin, että kaavoitusalueen satamalogistiikka on mitoitettu riittäväksi ja Jätkäsaaren puolelta saadut kokemukset on otettu huomioon.


Kaavoitusalueen ulkopuolelle ulottuvista vaikutuksista seura haluaa lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että koko Hietalahden altaan ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ranta-alueen elävyys uhkaa jäädä satama- ja telakkatoimintojen varjoon. Seuraukset tästä ovat jo näkyvissä Jätkäsaaressa, missä Jätkäsaarenlaiturin ranta, Tyynenmerenkatu ja rantamakasiinit ovat jäämässä autioksi läpikulkualueeksi. Tällaiselle alueelle on erittäin vaikea saada muodostumaan elävää katukuvaa, joka houkuttelisi kaupunkilaisia ja yrityksiä. Seura toivookin, että koko Länsisataman alueen jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Hietalahdenaltaan rantojen elävyyteen.

Helsingissä 16.2.2018

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran lausunto Keskukorttelista

Keskuskorttelista Jätkäsaaren toimiva keskipiste ja maamerkki

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Jätkäsaaren keskuskorttelin suunnitelmasta seuraavan.

Jätkäsaaren keskuskorttelilla on keskeinen merkitys koko kaupunginosan toiminnallisena keskipisteenä ja maamerkkinä. Ensinnäkin keskuskortteli muodostaa yhdessä viereen suunniteltavien palvelukorttelien kanssa kaupunginosan palveluiden keskittymän. Keskuskorttelin jatkosuunnittelussa onkin otettava huomioon toiminnallinen yhteys naapurikorttelien palveluihin, jotta ne muodostaisivat käyttäjille mahdollisimman saumattomasti yhteen liittyvän ja helppokäyttöisen kokonaisuuden, mikä on otettava huomioon esimerkiksi kulkureittien sijoittelussa. Nykyisen suunnitelman puutteena esimerkiksi on, että liiketiloihin ei ole lainkaan kulkua lännestä. Seura katsookin, että liiketiloihin tulisi olla sisäänkäynnit myös molemmista Saukonkadun kulmista.

Toiseksi keskuskorttelilla on suuri merkitys kaupunginosan identiteetille maamerkkinä. Jätkäsaari-seura toivookin, että keskuskorttelin suunnittelussa ei tyydytä osittaisiin ratkaisuihin, vaan etsittäisiin kunnianhimoisesti kaupunginosan luonnetta parhaiten kuvaavaa ulkomuotoa.  Seura kuitenkin muistuttaa, että näyttävyyttä ei tule hakea yksioikoisesti korttelin rakennuskorkeutta korottamalla.

Keskuskorttelin luonne kaupunginosan toiminnallisena keskuksena ja keskeisenä maamerkkinä on sinänsä peruste poikkeamiselle Helsingin korkean rakentamisen ohjelman 16 kerroksen suosituksesta kantakaupungin alueella. Seura kuitenkin muistuttaa, että tornin ympäristön tiiviin rakentamisen takia poikkeamisen tulisi pysyä maltillisena, eikä tornien tulisi ylittää 20 kerroksen korkeutta korkean rakentamisen lähiympäristölle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Rakennuskorkeudessa on kyse myös yhteisen kaupunkitilan ja sen tuomien hyötyjen, kuten valoisuuden ja näköalan jakamisesta, joita korkeat rakennukset vievät enemmän ympäristöltään kuin matalammat. Tämän takia Jätkäsaaren korkeassa rakentamisessa tulisi pitää periaatteena, että kerroskorkeus laskee tasaisesti etelän ja merenrantojen puolella. Samoin seura pysyy jo aiemmin todetussa kannassaan, että muiden Jätkäsaareen suunniteltujen korkeiden rakennusten, esimerkiksi satamahotellin ja monitoimiareenan, tulisi olla kerroskorkeudeltaan selvästi matalampia.

Keskuskorttelin tulisi olla selkeä ja tunnistettava Jätkäsaaren maamerkki, joka on havaittavissa katutasolta, kun sitä lähestytään keskeisiä kulkureittejä pitkin. Tässä mielessä seura ei voi pitää tornien sijoittelua ja keskinäistä hierarkiaa täysin onnistuneena. Koillistorni näkyy vain etelästä Länsisatamankadulta, matalin luoteistorni vain osaksi jalustaosan takaa idästä Välimerenkadulta. Korkeimman etelätornin paikka Atlantinkadun julkisivumuurissa jää huomaamattomaksi. Tornin korostaminen kerroskorkeudella ei ole seuran mielestä oikea ratkaisu, vaan tornin tulisi olla matalampi. Tornien suunnittelussa tulisi huomioida myös yhteensopivuus naapurikorttelien rakennusten kanssa.

Seura katsoo, että keskuskorttelin tornien keskinäisessä hierarkiassa ensimmäisen tornin tulisi olla koillistorni, joka sijaitsee myös lähimpänä keskeisimpien kulkuväylien, Välimerenkadun ja Länsisatamankadun risteystä. Jotta torni toimisi tehokkaana maamerkkinä, sen olisi suotavaa näkyä sekä etelästä Länsisatamankadulta että idästä Välimerenkadulta. Tällöin tornin tulisi sijaita esitetystä paikasta hieman pohjoisempana, lähempänä pohjoispuoleisen rakennuksen (Länsisatamankatu 23) torniosaa, jolloin myös keskuskorttelin pihatason koillisnurkkaan jäävä ahdas kulmaus poistuu.

Jätkäsaari-seuran mielestä olisi hyvä, että keskuskorttelin yhteydessä olisi virkistykseen ja vapaa-ajan viettoon soveltuva aukiomainen alue, jolla sijaitsisi esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita, istutuksia ja julkisia taideteoksia sekä toiminnallisia elementtejä, kuten ulkopelipaikkoja. Luontevin sijainti tälle on korttelin pohjoispuolella sijaitseva Saukontorin alue Saukonlaiturin rannasta Länsisatamankadun risteykseen.

Seura ilmaisee huolensa siitä, että nykyisessä keskuskorttelisuunnitelmassa Saukontorista on tulossa varsin kapea ja eteläpuolisten rakennusmassojen varjostama, mikä on omiaan heikentämään sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Esimerkiksi asemoinniltaan Saukontoriin pitkälti vertautuva Tennispalatsin aukio on noin 15 metriä leveämpi ja pinta-alaltaan noin 2000 m2 suurempi kuin Saukontori.

Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmassa Saukontoria voitaisiin yleisesti ottaen leventää ja torin eteläpuolisen rakennusmassan korkeutta hillitä aukion viihtyisyyden ja valoisuuden lisäämiseksi. Samalla seura toivoo, että Saukontorin suunnitteluun panostetaan vähintään samalla tasolla kuin esimerkiksi edellä mainitun Tennispalatsin aukion.

Helsingissä 2.12.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Bunkkerin käyttö

Kun Jätkäsaaren uutta osaa alettiin rakentaa muutamia vuosia sitten, sataman vanhaan kappaletavaravarastoon Bunkkeriin suunniteltiin uimahallia, liikuntatiloja kouluille ja asukkaille sekä Bunkkerin katolle asuntoja. Helsingin kaupungin rahapulan ja heikon taloudellisen tilanteen takia Bunkkerin rakentamista ei ole aloitettu. Nyt kaupunki on  käynnistämässä toteutuskilpailua, jonka voittaja rakentaisi Bunkkerin ja kaupunki jäisi pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi rakennukseen. Myös Verkkokauppa.com ja rakennuksen suunnitellut Bertel Ekengren ovat ilmaisseet kiinnostuksensa rakennuksen käyttöön, mutta eri tarkoitukseen kuin mitä alunperin suunniteltiin.

Jätkäsaari-seura on lähettänyt Helsingin kaupunginhallitukselle kirjelmän. jossa se ottaa kantaa näihin uusiin suunnitelmiin.

Helsingin kaupunki, Kirjaamo                                                                                                                                                 19.11.2014

Helsingin kaupunginhallitus

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

 

Jätkäsaaressa sijaitsevan Bunkkerin käyttö ja rakentaminen 

Taustaa 

Helsingin kaupunki on käynnistämässä toteutuskilpailua Jätkäsaaressa sijaitsevasta Bunkkerista syksyn 2014 aikana. Suunnitelman mukaan kilpailun voittaja toteuttaisi tilojen kehittämisen ja rakentamisen omalla kustannuksellaan. Liikuntatilojen ja uimahallin lisäksi Bunkkeriin on tarkoitus rakentaa myös mm. asuntoja. Kaupunki myisi tontin rakennuksineen kilpailun voittajalle ja vuokraisi pitkäaikaisesti omaan käyttöönsä uimahallin ja liikuntatilat. Liikuntatilat palvelisivat alueen kouluja.

Nyt Jätkäsaaressa sijaitseva Verkkokauppa.com yrittää torjua uimahallin rakentamisen Bunkkeriin perustellen sen kalleutta. Verkkokaupalla on nykyään varastotilaa Bunkkerissa ja se haluaisi jatkossa Bunkkerista tilaa omalle toiminnalleen, mm. edelleen varastotilaa ja lisäksi toimisto- ja liiketilaa. Verkkokaupan mukaan uimahallin rakentaminen muualle Jätkäsaareen tulisi halvemmaksi.

Bunkkerin suunnittelija Bertel Ekengren on myös osoittanut kiinnostusta Bunkkerin rakentamiseen. Hänen mukaansa uusi uimahalli tulisi rakentaa Bunkkerin eteläpuolelle, rakennuksen yläkerrokset purkaa ja rakentaa tilalle asuntoja. Muihin kerroksiin tulisi liikunta-, pysäköinti- ja varastotilaa.

Jätkäsaari-seuran mielipide

Jätkäsaariseura esittää mielipiteenään, että Bunkkerin suunnittelussa pitäisi noudattaa alkuperäistä suunnitelmaa, jonka mukaan Bunkkeriin tulee uimahalli, Jätkäsaaren koulujen tarvitsemat ja muut tarvittavat liikuntatilat sekä katolle mahdollisesti asuntoja. Valmistuessaan 2020-luvulla Jätkäsaaressa ja lähialueilla on asukkaita vähintään pienen kaupungin verran (17 000) ja lisäksi työpaikkoja, joten monenlaisia liikuntatiloja tarvitaan. Kun kerran on päätetty, että Bunkkeria ei pureta ja se säilytetään Jätkäsaaren maamerkkinä, sen käytön pitäisi hyödyttää paikallisia asukkaita.

Verkkokauppa.comin suunnitelmat saada Bunkkeri pääosin omaan käyttöönsä varasto- ja liiketilaksi ei palvele alueen asukkaita. Helsingin keskustan kallista tonttimaata ei tule luovuttaa varastoksi, siihen löytyy sopivampia tontteja pääkaupunkiseudulta. Miksi asiakkaiden tulisi matkustaa juuri Jätkäsaaren kärkeen ostoksiaan hakemaan, voihan niille rakentaa luovutuspisteen uuden varaston yhteyteen.

Bertel Ekengrenin suunnitelmat eivät myöskään vaikuta harkituilta ja edellyttävät Bunkkerin yläosien purkamista. Sinänsä uimahalli voisi sijaita muuallakin kuin Bunkkerissa, mutta Jätkäsaareen tarvitaan uimahalli ja runsaasti liikuntatiloja.

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja


 

Ratikkalippu säilytettävä

HSL lippu-uudistuksessa säilytettävä Ratikkalippu!

HSL siirtyy lippujen myynnissä vyöhykemalliin ensi vuonna. Uudistuksen myötä poistetaan mahdollisuus ostaa vain A-vyöhykkeen lippuja ja ratikka-lippu poistuisi kokonaan. Miksi kantakaupungissa asuvan pitää maksaa koko uudistuksesta eniten suhteessa muihin? Tämä sotii kaikkea sitä vastaan, mitä päättäjät ja kaikki ympäristöstä huolissaan olevat kansalaiset toivovat. Moni keskustassa asuva käyttää ratikkaa talvisin ja polkupyörää tai jalkojaan kesäisin, joka on ympäristön kannalta loistava yhdistelmä.

Tämä tulee kalliiksi erityisesti heille, jotka käyttävät vain satunnaisesti ratikkaa ja ostavat kertalipun. Heille korotusta olisi tiedossa 1,70 e:sta 2,80 euroon jolloin esim. 20 matkaa kuussa matkustavan hinta nousee 34 eurosta 56 euroon. Satunnaisesti ratikkaa käyttävät pakotettaisiin ostamaan kalliimpi kk-kortti, joka ei tue toivetta työmatkaliikkumisen lisäämisestä, sillä tuolloin kaikki kulkisivat luultavasti ’koko rahan edestä’. Miksi pari pysäkinväliä A-alueella liikkuvat joutuvat maksamaan liikkumisalueen laajennusviulut?

Vuosilipun ostajana voisi tässä säästää hieman, mutta sekin sotii tuota ajatusta vastaan, että meidän kaikkien olisi syytä liikkua enemmän. Jos kalliin vuosilipun on ostanut, hyppää aika moni varmasti helpommin sinne ratikkaan, vaikka olisi hyvää aikaa kävellä perille.

Elämä Helsingin keskustassa on muutenkin jo tarpeeksi kallista ja monet pysyvät täällä juurikin siksi, että liikkuminen on helppoa yhdistelemällä ratikoita, pyöräilyä ja kävelyä tilanteen mukaan. HSL:n on myös syytä pohtia muutosta ympäristön ja hyötyliikunnan kannalta, eikä pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Vaadimme, että ratikkalippu -ominaisuus säilytetään ja / tai sitä kehitettäisiin niin, että se on edullisempi kustannuksiltaan kuin A&B vyöhykkeen lippu, olipa maksutapa sitten kertalippu, arvolippu tai kk-lippu.

Mirtta Salonen ja Milla Rimpiläinen    Ota yhteyttä adressin tekijään


 

Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantaminen

Jätkäsaaren ja Ruohonlahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan suunnitelmaan Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi seuraavan:

Yleistä

Kuten Jätkäsaari-seura on jo aiemmissa kannanotoissaan Jätkäsaaren liikennejärjestelyihin (esim. 25.9.2018) edellyttänyt, Länsisataman liikenneruuhkiin on löydettävä pitkällä aikavälillä kestävä kokonaisratkaisu kevyen liikenteen edellytyksiä heikentämättä. Suunnitelmassa esitettyä siltarakennetta ei voi pitää tällaisena ratkaisuna, sillä se ei poista perimmäistä ongelmaa, Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkon riittämättömyyttä nykyisen laajuiselle satamaliikenteelle. Kuten suunnitelmassakin todetaan, siltarakenne ei toisi merkittävää helpotusta satamaliikenteen ruuhkahuippuihin. Jätkäsaari-seura pitääkin ensisijaisena pitkän aikavälin vaihtoehtona siltojen rakentamiselle maanalaista yhteyttä Länsisatamasta Helsingin kaupungin strategian mukaisesti mahdolliseen keskustan maanalaiseen kokoojakatuun liittyen tai suoraan Länsiväylälle. Siltaa toivottavampana väliaikaisena vaihtoehtona seura pitää myös lauttojen autoliikenteen ohjaamista Vuosaaren satamaan hintaohjauksen keinoin.

Yleissuunnitelma

Jätkäsaari-seura ei pidä yleissuunnitelmassa esitettyä siltarakennetta sellaisenaan kannatettavana. Silta aiheuttaisi lähiympäristölleen huomattavaa kaupunkikuvallista haittaa ja haittaisi etenkin kevyen liikenteen yhteyksiä, vaikka myös Helsingin kaupungin strategia velvoittaa suosimaan kevyttä liikennettä. Siltarakenne haittaisi erityisesti Länsilinkin kevyen liikenteen alikulkua, joka on merkittävä kevyen liikenteen solmukohta paitsi Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta, myös lännen suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle. Jätkäsaari-seura suhtautuu epäillen siihen, että sillan suunnittelulla ja viherrakentamisella pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään siltarampeista aiheutuvaa kaupunkikuvallista haittaa, vaan esimerkiksi viheralueet jäävät pirstaleisiksi autokaistojen väliin ja siltojen alle jää paljon ongelmallista hukkatilaa.

Jätkäsaari-seura pitää päätöksentekoprosessin kannalta ongelmallisena, että yleissuunnitelmassa esitetty siltarakenne esitetään ainoana perusvaihtoehtona, jossa valinnanvaraa on lähinnä raitiotien linjausten osalta. Esitetylle siltarakenteelle ei ole suunnitteluprosessin aikana esitetty toisenlaisia vaihtoehtoja. Koska suunnitelman lähtökohdaksi on otettu nykyisen Porkkalankadun sillan purkaminen peruskorjauksen sijaan ja julkisen liikenteen merkittävä väheneminen sillalla, Jätkäsaari-seuran mielestä suunnitelmalle tulisi selvittää tasaveroisena vaihtoehtona nykyisen sillan korvaamista esitettyä huomattavasti suppeammalla rakenteella.

Esimerkiksi sillan korvaaminen joko kokonaan tai osittain Mechelininkadun itäpuolelle rakennettavalla lyhyellä rampilla vapauttaisi tilaa Mechelininkadun länsipuolelta Porkkalankadulta Länsiväylän liityntäkaistojen uudelleenjärjestelyyn ja vähentäisi tarvetta esitetyn kaltaisille massiivisille ja myöskin kalliille siltarakenteille. Pelkän kevyen liikenteen väylän ylittävä ramppi olisi mahdollista rakentaa nykyistä siltaa matalammaksi kevyen liikenteen kulkua olennaisesti haittaamatta.  

Jätkäsaari-seura toivoo, että yleissuunnitelma palautetaan valmisteluun ja selvitetään mahdollisuus esitettyä merkittävästi suppeampiin siltavaihtoehtoihin, jotka eivät aiheuta haittaa Länsilinkin kautta kulkeville kevyen liikenteen väylille. Vähintään yhden vaihtoehdon tulee perustua yksitasoiseen risteykseen.

Raitioliikenteen vaihtoehdot

Vaikka Jätkäsaari-seura ei esitettyä yleissuunnitelmaa kannatakaan, seuran mielestä vaihtoehto 1 (nykyinen linjaus) on suunnitelluista raitioliikenteen linjauksista vähiten huonoin.

Vaihtoehtot 2 ja 3 olisivat selvästi huonompia. Vaihtoehdossa 2 on selvästi vaarallinen risteyskohta  Ruoholahdenkadun jatkeena olevalla aukiolla, missä lännestä tuleva raitioliikenne risteää Baanalla idän suunnasta ajoittain kovaa vauhtia tulevan kevyen liikenteen kanssa ja rakennuksen kulma estää näkyvyyden molemmin puolin. Varoitusvaloilla varustettu risteys kenties lisäisi aukion turvallisuutta, mutta heikentäisi merkittävästi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä.

Vaihtoehto 3 ei ole edellistä kovinkaan paljon parempi. Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen heikentäisi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä lisäämällä ylä- ja alamäkien määrää.

Helsingissä

9.9.2019

Jätkäsaari-seura ry. 

Lausunto Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-Seura ry. esittää kunnioittavimmin seuraavat muistutukset Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta (dnro HEL 2012-006163).

Marian sairaala-alue on Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana historiallisesti erittäin arvokas kohde. Sairaala-alueen historiallisen arvon kannalta on merkittävää, että alue on säilynyt nykypäivään asti juuri miljöökokonaisuutena, jossa alkuperäisen sairaalasuunnitelman mukainen sairaala-alueen eteläosan puistoalue vanhoine puineen ja sairaalapaviljonkeineen on säilynyt varsin hyvin.

Puistomaisuus ja erilliset paviljongit ovat lähes 135 vuoden ajan olleet keskeinen osa Marian sairaala-alueen identiteettiä. Seura pitääkin valitettavana, että tämä arvokas kokonaisuus, jolla on suuri merkitys myös läheisille kaupunginosille, ollaan ehdotuksessa uhraamassa täydennysrakentamiselle.

Marian alueen umpeen rakentaminen katkaisee myös Hietaniemestä Kampin sydämeen jatkuvan puistomaisen vyöhykkeen. Vanhat yhtenäiset puistoalueet ovat kantakaupunkilaisille tärkeä henkireikä, varsinkin, kun Ruoholahden ja Jätkäsaaren täyteen rakentamisen myötä lähiympäristön virkistysalueiden kysyntä entisestään kasvaa.

Ehdotettu täydennysrakentaminen haittaa myös Baanan virkistys- ja liikennekäyttöä.  Työmiehenpuistikon ja Baanan virkistysalueen vetovoimaisuutta lisää merkittävästi alueen valoisuus verrattuna esimerkiksi toimistotalojen varjostamaan Baanan eteläosaan. Ehdotettu Marian alueen rakentaminen lisäisi huomattavasti virkistysalueen varjoisuutta etenkin iltapäivästä. Baanan kevyen liikenteen väylän laatua heikentää ehdotettu pyörätien siirtäminen alueen itäreunaan, jolloin jalankulku virkistysalueelle tapahtuu pyöräkaistojen yli.

Jätkäsaari-seura katsoo, että nykyisessä kaavaehdotuksessa Marian alueen täydennysrakentaminen on selvästi liian raskasta. Viherkatot ovat kannatettavia, mutta eivät korvaa katutason avoimen puistoalueen typistymistä. Seuran mielestä suunnittelussa tulisikin palata tiiviistä umpikorttelista aiemman luonnoksen konseptiin, jossa puistoa ja suojeltuja sairaalapaviljonkeja säilytetään erillisten uudisrakennusten lomassa selvästi enemmän kuin ehdotuksessa. Suojellut paviljongit tulee ensisijaisesti säilyttää alueella. Yhtenäinen julkisivu sopii vain Mechelininkadun puolelle.

Edelliseen liittyen seura rohkenee myös kyseenalaistaa Marian kasvuyrityskampukselle kaavailtua yritysten toimitilojen tarpeen laajuutta. Kaikkea ei tarvitse tarjota itse Marian alueella, kun toimitilojen vajaakäyttöaste on korkeahko aivan alueen vieressä Ruoholahden toimisto- ja yrityspuistokeskittymässä, jonka synergiaa kasvuyrityskampuksen kanssa tulisi muutenkin hyödyntää enemmän.

Rakennuskorkeuden osalta seura huomauttaa, että ehdotus poikkeaisi merkittävästi lähiympäristön rakennuskorkeudesta. Marian alue sijaitsee Helsingin korkean rakentamisen ohjeen kantakaupungin vyöhykkeellä A, jonne ei suositella kaavoitettavan merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Puolen kilometrin päässä B-vyöhykkeellä sijaitsevan Ruoholahden Itämerentornin käyttäminen rakennuskorkeuden viitekehyksenä ei ole mielekästä. Seura katsookin, että rakentamisen enimmäiskorkeuden ei tule ylittää  lähikortteleiden korkeutta, ja kerroskorkeuden tulee laskea Baanaa kohti.

Lopuksi seura muistuttaa, että Länsilinkin suunnitelmien muuttuminen merkitsee myös Marian liikenneympäristön muutoksia. Seura toivoo, että kevyen liikenteen yhteydet alueen vieritse ja läpi säilyvät vähintään suunnitelman tasoisina. Lisäksi on syytä pohtia erityisesti alueen kulkuyhteyksien kehittämistä Lapinlahden ja  Ruoholahden suuntaan.

Helsingissä 20.1.2020

Jätkäsaari-seura ry.