Jätkäsaari-seuran lausunto Kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta (hankenumero 2361_3, HEL 2017-013736)

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta lausua Kvarteret Isabellan  asemakaavamuutoksesta. Muutos merkitsisi tontin enimmäisrakennuskorkeuden nostamista jopa 60 metriin asti, mikä nostaisi rakennuksen kerroslukua enimmillään jopa neljällä kerroksella Atlantinkaaren voimassaolevasta asemakaavasta. Seuran mielestä muutos ei ole kaupunkikuvallisesti vähäinen. 

Jätkäsaari-seura pitää kaupunkikuvallisesti onnistuneena ratkaisuna Atlantinkaaren ja Melkinlaiturin asemakaavoissa noudatettua yleisperiaatetta, jossa rakentamiskorkeus laskee rantaviivaa kohti. Seuran mielestä tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni eikä rakentamista ei ole syytä tiivistää rantaviivan tuntumassa, etenkin, kun muutoksesta koituva lisäys talon asukasmäärään jää vaatimattomaksi. Rakennuskorkeuden nostaminen paitsi varjostaa Hyväntoivonpuiston eteläpäätä, myös estää sisempänä sijaitsevien tonttien näkymät merelle päin.

 1.3.2019

Jätkäsaari-seuran puolesta,

Lari Ahokas

varapuheenjohtaja

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Asemakaavoitus on pyytänyt Jätkäsaari-seuralta lausuntoa Melkinlaiturin asemakaavaluonnoksesta.

 Jätkäsaari-seuran lausunto Melkinlaiturin asemakaavaluonnoksesta (Hankenro 4865_1, HEL 2015-011323)

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Melkinlaiturin asemakaavaluonnoksesta.

Melkinlaiturin asemakaavan alue sijaitsee Jätkäsaaren merenpuoleisella etelärannalla ja alueen tuulisuus asettaa erityisen haasteen sen suunnittelulle. Jätkäsaari-seuran mielestä käsillä olevassa suunnitelmassa alueen tuulisuus on kuitenkin onnistuneesti otettu huomioon. 

Jätkäsaari-seura haluaa kiittää suunnitelmassa erityisesti rantapuistoa sekä rantaa kohti madaltuvaa rakennusprofiilia. Vrsinkin jälkimmäistä ratkaisua seura pitää onnistuneena suunnitteluperiaatteena tuulisuuden lisäksi myös valoisuuden ja merinäköalan jakautumisen kannalta. Seura pitää kuitenkin ongelmallisena, että viereisen Ahdinaltaan asemakaava-alueen uusimmissa hotellisuunnitelmissa tästä periaatteesta oltaisiin luopumassa, mikä haittaisi sen toteutumista myös Melkinlaiturin alueella. Seura edellyttää, että kaupunkikuvan eheyden takia myös Ahdinaltaan rakennusprofiili säilytetään rantaa kohti madaltuvana nykyisen asemakaavaluonnoksen (3.6.2014) mukaisesti. 

Helsingissä 9.3.2018

Jätkäsaari-seura ry

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-Seura ry. esittää kunnioittavimmin seuraavat muistutukset Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta (dnro HEL 2012-006163).

Marian sairaala-alue on Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana historiallisesti erittäin arvokas kohde. Sairaala-alueen historiallisen arvon kannalta on merkittävää, että alue on säilynyt nykypäivään asti juuri miljöökokonaisuutena, jossa alkuperäisen sairaalasuunnitelman mukainen sairaala-alueen eteläosan puistoalue vanhoine puineen ja sairaalapaviljonkeineen on säilynyt varsin hyvin.

Puistomaisuus ja erilliset paviljongit ovat lähes 135 vuoden ajan olleet keskeinen osa Marian sairaala-alueen identiteettiä. Seura pitääkin valitettavana, että tämä arvokas kokonaisuus, jolla on suuri merkitys myös läheisille kaupunginosille, ollaan ehdotuksessa uhraamassa täydennysrakentamiselle.

Marian alueen umpeen rakentaminen katkaisee myös Hietaniemestä Kampin sydämeen jatkuvan puistomaisen vyöhykkeen. Vanhat yhtenäiset puistoalueet ovat kantakaupunkilaisille tärkeä henkireikä, varsinkin, kun Ruoholahden ja Jätkäsaaren täyteen rakentamisen myötä lähiympäristön virkistysalueiden kysyntä entisestään kasvaa.

Ehdotettu täydennysrakentaminen haittaa myös Baanan virkistys- ja liikennekäyttöä.  Työmiehenpuistikon ja Baanan virkistysalueen vetovoimaisuutta lisää merkittävästi alueen valoisuus verrattuna esimerkiksi toimistotalojen varjostamaan Baanan eteläosaan. Ehdotettu Marian alueen rakentaminen lisäisi huomattavasti virkistysalueen varjoisuutta etenkin iltapäivästä. Baanan kevyen liikenteen väylän laatua heikentää ehdotettu pyörätien siirtäminen alueen itäreunaan, jolloin jalankulku virkistysalueelle tapahtuu pyöräkaistojen yli.

Jätkäsaari-seura katsoo, että nykyisessä kaavaehdotuksessa Marian alueen täydennysrakentaminen on selvästi liian raskasta. Viherkatot ovat kannatettavia, mutta eivät korvaa katutason avoimen puistoalueen typistymistä. Seuran mielestä suunnittelussa tulisikin palata tiiviistä umpikorttelista aiemman luonnoksen konseptiin, jossa puistoa ja suojeltuja sairaalapaviljonkeja säilytetään erillisten uudisrakennusten lomassa selvästi enemmän kuin ehdotuksessa. Suojellut paviljongit tulee ensisijaisesti säilyttää alueella. Yhtenäinen julkisivu sopii vain Mechelininkadun puolelle.

Edelliseen liittyen seura rohkenee myös kyseenalaistaa Marian kasvuyrityskampukselle kaavailtua yritysten toimitilojen tarpeen laajuutta. Kaikkea ei tarvitse tarjota itse Marian alueella, kun toimitilojen vajaakäyttöaste on korkeahko aivan alueen vieressä Ruoholahden toimisto- ja yrityspuistokeskittymässä, jonka synergiaa kasvuyrityskampuksen kanssa tulisi muutenkin hyödyntää enemmän.

Rakennuskorkeuden osalta seura huomauttaa, että ehdotus poikkeaisi merkittävästi lähiympäristön rakennuskorkeudesta. Marian alue sijaitsee Helsingin korkean rakentamisen ohjeen kantakaupungin vyöhykkeellä A, jonne ei suositella kaavoitettavan merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Puolen kilometrin päässä B-vyöhykkeellä sijaitsevan Ruoholahden Itämerentornin käyttäminen rakennuskorkeuden viitekehyksenä ei ole mielekästä. Seura katsookin, että rakentamisen enimmäiskorkeuden ei tule ylittää  lähikortteleiden korkeutta, ja kerroskorkeuden tulee laskea Baanaa kohti.

Lopuksi seura muistuttaa, että Länsilinkin suunnitelmien muuttuminen merkitsee myös Marian liikenneympäristön muutoksia. Seura toivoo, että kevyen liikenteen yhteydet alueen vieritse ja läpi säilyvät vähintään suunnitelman tasoisina. Lisäksi on syytä pohtia erityisesti alueen kulkuyhteyksien kehittämistä Lapinlahden ja  Ruoholahden suuntaan.

Helsingissä 20.1.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala/asemakaavoitus on pyytänytJätkäsaari-seuralta lausuntoa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta.

LAUSUNTO

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta. 

Varsinaisen kaavaluonnoksen sisällöstä seura toteaa vain, että alueelle on suunniteltu varsin vaativaa logistiikkaa edellyttäviä satamatoimintoja. Seura toivookin, että kaavoitusalueen satamalogistiikka on mitoitettu riittäväksi ja Jätkäsaaren puolelta saadut kokemukset on otettu huomioon.

Kaavoitusalueen ulkopuolelle ulottuvista vaikutuksista seura haluaa lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että koko Hietalahden altaan ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ranta-alueen elävyys uhkaa jäädä satama- ja telakkatoimintojen varjoon. Seuraukset tästä ovat jo näkyvissä Jätkäsaaressa, missä Jätkäsaarenlaiturin ranta, Tyynenmerenkatu ja rantamakasiinit ovat jäämässä autioksi läpikulkualueeksi. Tällaiselle alueelle on erittäin vaikea saada muodostumaan elävää katukuvaa, joka houkuttelisi kaupunkilaisia ja yrityksiä. Seura toivookin, että koko Länsisataman alueen jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Hietalahdenaltaan rantojen elävyyteen.

Helsingissä 16.2.2018

Jätkäsaari-seura ry.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää mielipiteenään Helsingin Satama Oy:n Länsisataman laajentamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) selostuksesta (UUDELY/13199/2022) seuraavaa.

Tässä lausunnossa Jätkäsaari-seura kiinnittää huomiota erityisesti niihin kohtiin YVA-ohjelmassa, joiden osalta seura katsoo ohjelmassa olevan tarkentamisen varaa arvioinnin loppupäätelmiä varten. Näitä ovat erityisesti vaikutukset maankäyttöön, liikenteeseen sekä luontoon ja kulttuuriympäristöön. Tiivistäen Jätkäsaari-seura katsoo, että hankkeen ympäristövaikutuksia tulisi arvioida tarkemmin erityisesti vaihtoehtojen A ja C osalta, joiden negatiiviset ympäristövaikutukset on arvioitu seuran näkökulmasta liian vähäisiksi.

Länsisataman laajennus

Jätkäsaari-seura katsoo, että suunniteltu laiturialueen laajennus on joka vaihtoehdossa tarpeellinen ja kannattaa toteuttaa.

Seura arvostaa sitä, että seuran YVA-ohjelmasta esittämä mielipide (15.11.2022) sataman laajennuksen vaikutuksesta Ahdinaltaaseen suunnitellun uimarannan veden laatuun on otettu huomioon. Uimaranta on merkittävä koko eteläisen Helsingin asukkaille. Seura edellyttää, että sataman laajennuksen vaikutuksia Ahdinaltaan veden laatuun seurataan edelleen.

Satamatunneli

Maankäyttö

Vaihtoehdoissa C ja D öljyluolien käytöstä poistumisella voi arvioida olevan positiivisia vaikutuksia paikalliseen maankäyttöön. Öljyvaraston sijaintitarve Salmisaaren alueella liittyy keskeisesti Salmisaaren ja Kellosaaren voimalaitosinfrastruktuureihin. Helsingin Energian tavoitteena on Salmisaaren voimalaitoksen alasajo 2020-luvun aikana, vaikka tarkka luopumisaika onkin lykkääntynyt. Myös Kellosaaren varavoimalaitoksen öljyvarastot ja niiden edellyttämät varoalueet vievät runsaasti maa-alueita Ruoholahdesta ja estävät Kellosaarenrannan kehittämistä esimerkiksi asuinrakentamiseen, kuten Jätkäsaari-seura on huomauttanut alueen kaavoitusta koskevissa lausunnoissaan (14.6.2016, 8.6.2020, 10.9.2021). Kellosaaren varavoimalaitos tulee 50 vuoden ikään vuonna 2024 ja siitä oli alun perin tarkoitus luopua jo Ruoholahden rakentamisen yhteydessä vuonna 1994.

Jätkäsaari-seura katsookin, että päätelmissä tulee ottaa huomioon pysyvien maankäyttövaikutusten osalta, että öljyvaraston käytöstä poistaminen sekä luopuminen Salmisaaren ja Kellosaaren öljypohjaisesta voimalainfrastruktuurista ja siirtyminen muihin energian ja kaukolämmön tuotantotapoihin vapauttaisi paikallisesti lisää maata rakentamiskäyttöön.

Liikenne

Eri vaihtoehtojen rakentamisaikaisten liikenteellisten vaikutusten suuruutta koskevat arviot on perusteltu varsin ylimalkaisesti. Jätkäsaari-seura toivoo näkevänsä päätelmissä tarkemmin perustellun arvion rakentamisaikaisten liikenteellisten vaihtoehtojen vaikutuksen suuruudesta.

Kasvillisuus, eläimet ja suojelukohteet

Jätkäsaari-seura katsoo, että vaihtoehtojen A ja C pysyvät ympäristövaikutukset on arvioitu liian alhaisiksi. Lapinlahden sairaalapuiston etelälaita viheralueineen (K14/15) on merkitty suojeltavaksi arvokkaaksi kasvillisuuskohteeksi kokonaisuutena, ei vain mukulakirvelin välittömän esiintymisalueen osalta. Vaihtoehdossa A varsin suuri osa, yli puolet alueen arvokkaasta kasvillisuuskohteesta jää työmaa-alueen alle, ja loputkin sijaitsevat työmaa-alueen reunalla. Lisäksi vaihtoehdossa A huomattava osa alueella sijaitsevista liito-oravan esiintymisalueista (etenkin sairaalapuiston ja hautausmaan ydinalueita yhdistävä, keskeisesti sijaitseva ydinalue 127/2020) jää työmaa-alueen alle. Maisemoinnin ja korvaavien istutusten vaikutus luontoarvoille aiheutuvien vahinkojen lieventämiseen on kasvillisuuden ja hyönteislajiston säilymisen osalta epävarmaa. Liito-oravan elinalueiden kannalta vahinkojen lieventäminen vaikuttaa vielä epätodennäköisemmältä, sillä liito-orava tarvitsee nimenomaan vanhoja puita, joita maisemoinnin yhteydessä toteutettavat puuistutukset tai keinotekoiset rakenteet eivät korvaa. Vaihtoehdossa C vaikutukset kasvillisuuskohteiden ja puuston osalta ovat pienemmät.

Jätkäsaari-seura edellyttää, että päätelmässä otetaan paremmin huomioon vaihtoehtojen A ja C pysyvät haitalliset ympäristövaikutukset kasvistoon, eläimistöön ja suojelukohteisiin, jotka erityisesti vaihtoehdossa A ovat suuruusluokaltaan selvästi vähäistä suurempia lieventämistoimenpiteistä huolimatta.

Maisema, kaupunkikuva, kulttuuriympäristö

Lapinlahden sairaalapuisto on suojeltu Ilmarisen tonttiin asti valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY), jossa yhdistyvät sekä rakennettu että luonnontilainen ympäristö historiallisesti, kaupunkikuvallisesti, virkistyksellisesti ja luonnonarvoiltaan merkittävällä tavalla. Etenkin puiston luonnontilaisten ympäristöjen virkistysarvo lähialueiden asukkaille on suuri naapurikaupunginosia myöten, sillä muualla eteläisessä kantakaupungissa ei vastaavanlaajuista luonnontilaisen ympäristön kokonaisuutta ole. Puisto on lisäksi suojeltu Helsingin kaupungin asemakaavalla (2011:12046). Puiston suojelun yhteydessä on todettu, että eräs puistokokonaisuuden maisemallisesti arvokkaimmista osista ovat puiston eteläosan luonnontilaiset maastokohteet, kuten avokalliot, joiden alasta vaihtoehdoissa A ja C suuri osa jää työmaa-alueen alle ja katoaa tunnelirakentamisen seurauksena. Tunnelikannen päälle toteutettava maisemointi ei korvaa laadultaan alkuperäistä luontoa. Vaihtoehdossa A puistoalueelle sijoittuva avotunneliosuus myös pienentää merkittävästi puiston luonnontilaisia alueita.

Jätkäsaari-seura edellyttää, että päätelmässä otetaan paremmin huomioon vaihtoehtojen A ja C pysyvät haitalliset ympäristövaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön, jotka erityisesti vaihtoehdossa A ovat suuruusluokaltaan selvästi vähäistä suurempia lieventämistoimenpiteistä huolimatta.

Vaihtoehdossa C työmaa-alueen raja kulkee läheltä maisemallisesti erityisen arvokkaaksi näköalapaikaksi arvioitua Lippukallion aluetta. Jätkäsaari-seura katsoo, että työmaa-alue tulisi hankevaihtoehdossa rajata siten, että maisemallisesti arvokas alue säilyy eheänä.

Helsingissä 22.12.2023

Jätkäsaari-seura ry.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on ehdottanut asemakaavan muutosta Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalan väliin. Sen mukaisesti rantaan tulisi uusia 8-kerroksisia pistetaloja ja Kellosaarenrantakatu katkaistaisiin länsiosastaan ajoneuvoliikenteeltä. Myös Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman alueille on ehdotettu muutosta voimassa olevaan asemakaavaan. Sen mukaisesti kaupunkipientalokorttelit 20065 ja 20066 muutettaisiin 2-6-kerroksisiksi asuinkerrostalokortteleiksi. Lisäksi Saukonpaateen suunnitellaan uutta pienvenesatamaa.

Jätkäsaari-seura on esittänyt asiasta mielipiteensä ja vastustaa siinä asemakaavan muutoksia Kellosaarenrannassa ja Panamanrannassa.

Kellosaarenrannan sekä Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman asemakaavamuutokset / 14.6.2016

Kellosaarenranta

Jätkäsaari-seura ry vastustaa kaupunkisuunnitteluviraston esittämää Kellosaarenrannan asemakaavamuutosta, jossa virasto esittää rakennettavaksi Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalaitoksen väliin 3-4 kahdeksankerroksista pistetaloa. Suunnitelma vaikuttaa kielteisesti erityisesti kaupunkikuvaan ja Ruoholahden kanavan hienoon maisemaan sekä asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön.

Suunnitelma kaventaa merkittävästi Kellosaaren jo nyt kapeaa ja kahdessa tasossa olevaa rantapuistoa. Kellosaarenranta-niminen katu katkaistaisiin autoliikenteeltä Kellosaarenpuiston kohdalta ja näin Kellosaarenpuisto yhdistyisi rantapuistoon. Tämä ei seuran käsityksen mukaan paranna puiston käytettävyyttä, sillä erittäin vilkas kevyenliikenteen väylä kulkisi edelleen Kellosaarenrannan läpi.

Kellosaarenpuisto on erittäin suosittu lasten leikkipuisto. Puiston voimalaitoksen puoleiselle sivulle avattava ajoyhteys rakennettaville taloille ja pysäköintiin supistaa puiston pinta-alaa. Suunnitelman mukaiset korkeat rakennukset tulevat varjostamaan nyt valoisaa ja aurinkoista leikkipuistoa koko iltapäivän ajan. Myös puiston tuuliolosuhteet tulevat muuttumaan.

Suunnitelman mukaisten rakennusten läheisyydessä olevan varavoimalaitoksen ja kevyen polttoöljyn varaston turvallisuus huolestuttaa Jätkäsaari-seuraa. Nyt voimalan ja öljysäiliön välittömässä läheisyydessä on vain yksi asuintalo. Näiden laitosten lähietäisyydellä asuvien asukkaiden määrä kasvaa merkittävästi, jos kaavamuutoksen mukaiset talot rakennetaan.

Kellosaarenranta sekä Panamanranta ja Saukonpaaden venesatama

Jätkäsaariseura on jo aikaisemminkin ottanut kantaa Jätkäsaaren jatkuvasti muuttuvaan suunnittelutilanteeseen. Varavoimalaitoksen ympäristössä on 4-7 -kerroksisia asuinrakennuksia, joiden asukkaat ovat vuosia sitten valinneet asuinpaikkansa uskoen kaupungin vahvistamiin suunnitelmiin. Suunnitellut 8-kerroksiset pistetalot huonontavat heidän elinympäristöään merkittävästi.

Myös Panamanrannan vahvistetun asemakaavan mukaiset kaupunkipientalot ollaan muuttamassa peräti 2-6 -kerroksisiksi kaupunkiasuintaloiksi. Nämä tulevat peittämään näkymät merelle, vaikka Jätkäsaaren suunnittelussa oli alun perin tarkoituksena pitää lähinnä merenrantaa oleva rakennuskanta matalana.

Jätkäsaari-seura esittää mielipiteenään, että kyseisiä asemakaavan muutoksia ei tulisi tehdä.

Helsingissä, 24.8.2016

Jätkäsaari-seura ry:n hallituksen puolesta:

Elina Kultaranta, puheenjohtaja 

Helena Vormala, siheeri                                                                 

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kunnioittavimmin kannanottonaan Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun seuraavan:

Lapinlahden sairaala-alueen suunnittelua tulee jatkaa nykyisten toimintojen pohjalta

Luonnontilaista metsää ja vanhaa puistoa yhdistävä Lapinlahden sairaalan puisto on merkittävä virkistys- ja ulkoilualue naapurikaupunginosien, etenkin kasvavan Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen asukkaille. Varsinkin tiheään rakennettujen eteläisten kaupunginosien asukkaille Lapinlahti on ainoa kävelyetäisyydellä sijaitseva lähimetsä, jonka merkitystä ei viimeaikaisten poikkeusolojen valossa voi vähätellä. Huomionarvoista on myös se, että kaupungin väestöennusteen mukaan Jätkäsaari on yksi Helsingin tärkeimmistä kasvualueista ja lapsiperheiden osuus alueella on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.

Koko Lapinlahden sairaala-alue puistoineen on suojeltu Museoviraston määrittelemänä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY 2009), jossa sairaalarakennukset ja puisto muodostavat sairaalan alkuperäisen toiminta-ajatuksen mukaisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Lapinlahden sairaalan puisto on olennainen osa sairaala-alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Ainoassa ideakilpailussa jäljelle jääneessä ehdotuksessa esitetään mittavaa uudisrakentamista suojellun alueen sisäpuolelle, mikä supistaisi merkittävästi sairaalapuiston kokoa ja näin heikentäisi merkittävästi sairaala-alueen kulttuurihistoriallista, ympäristö- sekä virkistysarvoa. Seura ei kannata ehdotuksessa esitettyä uudisrakentamista.

Ehdotus nojaa vahvasti matkailualan palveluiden kysyntään, jonka tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta, ottaen huomioon myös lähialueiden, kuten Jätkäsaaren hotellitarjonnan voimistuvan kilpailun. Ehdotuksessa on lisäksi useita yksityiskohtia, jotka eivät Hietaniemen hautausmaan välittömään lähiympäristöön sovi. Kehittämisen arvoisena ideana seura näkee kuitenkin Lapinlahden sairaalan toiminta-ajatukseen kytkeytyvän hoiva-alan toiminnan.

Jätkäsaari-seura katsookin, että Lapinlahden sairaala-alueen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi ottaa ideakilpailun kesken pois vedetty, alueen nykyisten toimintojen kehittämisen pohjalta lähtevä konsepti, jossa on otettu paremmin huomioon alueen ominaispiirteet.

Helsingissä 10.5.2020

Jätkäsaari-seura ry.

• Jätkäsaari-seura on allekirjoittanut adressin HSL.n lippu-uudistuksessa ratikkalipun säilyttämisen puolesta.
•  Adressi
•  Allekirjoitukset (1 869)
•  Tilastot
•  Lisänäkyvyys

Jätkäsaari-seura on esittänyt kirjelmässään 9.3.2015 Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle, että Ruoholahden kanavan sillat nimettäisiin ja varustettaisiin nimikylteillä.  Nimistötoimikunta on vastannut aloitteeseen kirjellään 1.4.2015 ja todennut, että toimikunta pitää kanavan siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä maamerkkejä ja kulkuväyliä.

Helsingin kaupunki

Kirjaamo

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Nimistötoimikunta

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

Asia: Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Ruoholahden kanavan ylittää kaiken kaikkiaan kuusi siltaa. Lisäksi kanavan päässä on liikenne- ja alikulkusilta Länsilinkki. Jätkäsaari- seura esittää, että sillat nimettäisiin ja ne varustettaisiin näkyvillä nimikylteillä.

Seura ehdottaa, että sillat nimettäisiin esimerkiksi seuraavasti (valmistuslaatassa oleva nimi):

–                                        Kanavasilta (Sinikaislan kl silta)

–                                        Koulusilta ( Ruoholahden puiston kl silta)

–                                        Puistosilta (Santakujan kl silta)

–                                        Selkämerensilta

–                                        Torisilta (Ruoholahden torin kl silta)

–                                        Crusellin silta (ei löytynyt valmistuslaattaa)

Perusteluna esitämme, että liikkuminen Jätkäsaaren ja Ruoholahden välillä ohjeistetaan usein eri siltojen kautta ja ne ovat muutenkin alueen merkittäviä maamerkkejä. Nyt kun silloilla ei ole nimiä, on usein vieraita opastaessa vaikea selittää, mitä siltaa kulloinkin tarkoittaa.

Edellä mainitut nimet ovat vain yksi ehdotus. Tärkeintä Jätkäsaari-seuran mielestä on, että sillat nimetään ja varustetaan nimikylteillä. Nimeäminen parantaisi suunnistusta Ruoholahdesta Jätkäsaareen ja siitä edelleen Länsisatamaan sekä päinvastoin.

Helsingissä 9.3.2015        

Pauli Hilli

Jätkäsaari-seura ry:n puheenjohtaja

Jaalaranta 9 B24

00180 Helsinki

pauli.hilli@gmail.com

Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vastauskirjelmä 1.4.2015

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli

Jaalanranta 9 B 24

00180 Helsinki

20 §

ALOITE, JOSSA ESITETÄÄN RUOHOLAHDENKANAVAN YLITTÄVIEN SILTOJEN NIMEÄMISTÄ (kaup.osa 20)

Nimistötoimikunta keskusteli Jätkäsaari-seura ry:n aloitteesta nimetä Ruoholahdenkanavan ylittävät sillat. Jätkäsaariseura esittää lisäksi, että sillat varustetaan nimikylteillä.

Nimistötoimikunta kiittää Jätkäsaari-seuraa aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan.

Nimistötoimikunta pitää Ruoholahdekanavan ylittävien siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä kulkuväyliä ja maamerkkejä.

Nimistötoimikunta esittää silloille seuraavia nimiä, jotka on ideoitu läheisten kadunnimien mukaan (lueteltu lännestä itään luukien):

Crusellinsilta -Cruselbron

(silta)

Perustelu: Käytössä oleva nimi;

Jaalasilta – Skutbron

(silta)

Perustelu: Jaalarannan mukaan;

Selkämerensilta – Bottenhavsbron

(silta)

Perustelu: Selkämerenkadun mukaan;

Santasilta- Sandbron

(silta)

Perustelu: Santakujan mukaan;

Laivapojansilta- Skeppsgossebron

(silta)

Perustelu: Laivapojankadun mukaan;

ja

Sinikaislansilta – Blåsävsbron

(silta)

Perustelu: Sinikaislankujan mukaan.

Nimeäminen voidaan toteuttaa seuraavan aluetta koskevan asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhtydessä. Virallisen nimeämisen jälkeen voidaan esittää rakennusvirastolle nimikilpien pystyttämistä siltojen kupeeseen tai rakenteeseen.

Kirje 17 asemakaavaosastolle.

Kirje 18 Jätkäsaari-seura ry:lle.

NIMISTÖTOIMIKUNTA

Annukka Lindroos                                   Johanna Lehtonen

puheenjohtaja                                        sihteeri