Kannanotot

 

Bunkkerin asemakaavan muutosehdotus

Jätkäsaari-seuran lausunto Jätkäsaaren Bunkkeria ja naapurikortteleita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (julkaisu: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto, 2016:12173)

Jätkäsaaren Bunkkeri on näyttävin  tavarasatamatoiminnan ajalta säilynyt rakennus. Bunkkeri sijaitsee alueella, jonka asemakaava on hyväsytty 3.6.2009.  Bunkkerin säilyttämistä on pidetty tärkeänä ja sitä on kuvailtu Jätkäsaaren maamerkiksi, joka luo ” arvokkaan historilallisen kerroksen kaupunkikuvaan.” Vuonna 2009 hyväksytyssä asemakaavassa Bunkkerin muutokset ovat hienovaraisia ja sen mukaan se säilyisi  lähes alkuperäisen näköisenä muistomerkkinä vanhasta satamatoiminnasta.  Nyt esillä olevassa ehdotuksessa vain osa  Bunkkerista säilytettäisiin. Koska Jätkäsaariseura pitää tärkeänä, että Jätkäsaaren asukkaille saadaan kipeästi tarvittavat liikuntatilat, seura pitää ehdotettua suunnitelmaa tarkoituksenmukaisena.

Jätkäsaaari-seuran mielestä asukkaiden osallistumista kaupunginosan suunnitteluun pitää edistää kehittämällä suunnitteluaineiston ymmärrettävyyttä ja luotettavuutta. Jätkäsaaren rakentamista koskevat suunnittelmat muuttuvat jatkuvasti. Monen asukkaan muuttopäätös on perustunut jo hyväksyttyyn asemakaavaan. Hyväksytyn asemakaavan pitäisi antaa varma kuva tulevasta asuinympäristöstä. Jotta asukkaat ymmärtäisivät muutoksen merkityksen tulisi uutta ehdotusta verrata aikaisempaan hyväksyttyyn ehdotukseen erojen havainnollistamiseksi.  Esimerkiksi uudessa asemakaavaehdotuksessa ei mainita Bunkkerin korkeuden muutosta. Asiakirjassa todetaan ainoastaan, että maksimikorkeus nousee tasosta +43 tasoon +58.  Projektipäällikkö Matti Kaijansinkon mukaan Bunkkeri tulisi olemaan 16 metriä korkampi kuin aikaisemmin hyväksytyssä asemakaavassa. Uuden Bunkkerin varjostavuutta on tutkittu, mutta ko.  aineistossa on kuvaus varjostavuudesta vain touko- ja elokuulta,  jolloin varjostus on lähes vähäisimmillään. Saman aineiston tuulisuusmittauksissa on käytetty aikaisemmin hyväksyttyä, oleellisesti matalampaa  pienoismallia. Myös rakennuksen kuvat ovat vuoden 2009 suunnitelmasta. 

Helsingissä 18.4.2016

Jätkäsaari-seuran hallitus

Elina Kultaranta                                         Helena Vormala

Puheenjohtaja                                            sihteeri


Kaupungin vastaus Jätkäsaaren liikenneongelmiin

Hei,

olitte lähestyneet logistiikkaoperaattorin projektipäällikkö Pekka Mukkalaa kysymyksillä. Alla on projektimme katurakentamisen sekä liikennesuunnittelun ja HSL:n asiantuntijoiden vastauksia selventämään tilannetta.

1)  Kevyenliikenteen kaistoilla, ainakin Välimerenkadulla kävelytie ja pyörätie on erotettu korkeuserolla siten, että pyörätie on noin 5 cm alempana kuin kävelytie. Tästä on aiheutunut muutamia vähältä piti tilanteita, kun heikkonäköinen tai apuvälineellä liikkuva jalankulkija ei havaitse korkeuseroa, seurauksena saattaa olla kaatuminen. Pyöräilijöille korkeusero aiheuttaa vaaratilanteita, kun tavaraa toimittavat autot usein pysäköivät pyörätielle josta johtuen pyöräilijän on kierrettävä jalankulkutien kautta ohittaakseen auton. 

Kolmitasoisen ratkaisun tavoitteena on erotella pyöräilijät ja jalankulkijat tehokkaasti toisistaan. Jalkakäytävän ja pyörätien ero on selkeästi rajattu reunakivellä, ja jalankulkijan on helppo havaita jalkakäytävän reuna, eikä jalankulkija siten vahingossa eksy pyörätielle. Pyöräilijä puolestaan kokee reunakiven ylittämisen hankalaksi. Reunakivi vähentää pyöräilijän ajautumista jalankulkijan puolelle. 

Kolmitason haittapuoli kieltämättä on kompastumisriski jalankulkijalle tai kaatumisriski pyöräilijälle. Tasoero on kuitenkin niin suuri plussa, että se on vakiintunut parhaaksi ratkaisuksi ulkomailla. Samassa tasossa olevalla pyörätiellä jalankulkijat tuskin pysyisivät jalkakäytävällä ja pyöräilijätkin suhaisivat oikealta ja vasemmalta ohi. Rakennusvirasto on joissain kohteissa lisännyt reunakiven viereen noppakiviä, jotta heikkonäköiset erottaisivat tasoeron paremmin. Viistetty reunakivi olisi anteeksiantavampi sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Sen käyttöä pitäisi alkaa edistämään. 

Tuossa rakenteessa pyörätien ja pysäköintiruutu on samassa tasossa, joten pysäköijän viitseliäisyydestä/taidoista lienee kiinni miten auton tuohon saa. Harkitsemme voisiko tässä olla tarkoituksenmukaista maalata pysäköintiruudut vielä noppakiveyksen lisäksi. Lisäksi muistutamme pysäköinnin valvontaan tästä paikasta, koska pysäköinti on aika huolimatonta usein.

 

2)   Esitämme lisäksi, että Verkkokaupan edessä oleva raitiovaunupysäkki säilytettäisiin Perusteluna esitämme, että raitiovaunulla lähtevien olisi helpompi päästä kantamuksineen raitiovaunuun. Pysäkki helpottaisi myös alueella asuvan iäkkäämmän väestön liikkumista. 

Bunkkerin pysäkit poistuvat käytöstä kesään mennessä kun Tyynenmerenkadun katuympäristön rakennustyöt alkavat. Katutöiden yhteydessä Tyynenmerenkadulle rakennetaan toinen ajokaista pohjoisen suuntaan ja kadun kapeuden vuoksi nykyiseen sijaintiin ei mahdu pysäkkejä enää tämän jälkeen. 

Uusi pysäkki on sijoitettu ns. Bunkkerin pysäkkiä etelämmäksi, sillä Bunkkerin/Verkkokaupan edessä olevalle aukiolle rakennetaan raitiotien kääntöpaikka linjoille (todennäköisesti numerot 8 ja 9), jotka tulevat etelän suunnasta. Pysäkki on sijoitettu kääntöpaikan eteläpuolelle, jotta kaikki kolme linjaa voivat käyttää sitä. Jos nykyinen pysäkki jäisi paikalleen, niin vain (liitekuvan mukainen) linja 7 voisi käyttää sitä. Kääntöpaikan rakentaminen ajoittuu aikaan, jolloin on rakennettu silta Tyynenmerenkadulta Atlantinkadulle (Ahdinaltaan yli) eli noin vuoteen 2020. Tämä ratkaisu muutaman vuoden päästä parantaa alueen joukkoliikennepalveluita merkittävästi. 

Bunkkerin pysäkki on alun perin suunniteltu tilapäiseksi. Jätkäsaaren liikenneverkon alkuperäisissä suunnitelmissa Länsiterminaali T1:n pysäkki sijoittuisi suoraan terminaalin eteen. Pysäkin paikkaa on tarkennettu myöhemmissä suunnitelmissa ja nyt pysäkki on avattu sille paikalle, jolle se jää. 

Toivottavasti tämä auttaa ymmärtämään, miksi muutos tapahtuu. Ymmärrämme kyllä esiintuomanne seikkanne muutoksen vuoksi, mutta tähän muutokseen ei enää tässä vaiheessa ikävä kyllä voi vaikuttaa. Sitä koskevat päätökset on tehty jo aiemmin alueen osayleiskaavaa ja asemakaavoja koskevan suunnittelun yhteydessä.

 

3)    Toinen havaittu ongelma on Tyynenmerenkadun liikennevalot Huutokonttorin pohjoispäässä. Kevyenliikenteen vihreä valo palaa niin lyhyen aikaa, että normaalisti kävellenkään ei ehdi ylittää kaikkia kolmea kaistaa yksillä valoilla. Hankaluuksia muodostuu myös siitä, kun raitiotiekaistan ja autokaistojen välinen koroke on niin kapea, että siihen ei  sovi esimerkiksi lastenvaunut kuin ajoradan suuntaisesti. Helpoin ratkaisu lieneen kevyenliikenteen vihreän valon ajan lisääminen ehkä minuutilla tai edes puolella minuutilla. 

Tyynenmerenkadun ja Jätkäsaarenlaiturin risteyksessä Tyynenmerenkadun ylittävällä suojatiellä oli jonkin verran tiukempi mitoitus kuin olemme yleisesti käyttäneet tämän tyyppisillä suojateillä. Vihreän valon kestoa on nyt pidennetty jalankulkijoille Tyynenmerenkadun ylittävällä suojatiellä. 

Tyynenmerenkadun ylittävän suojatien vihreän pituus on mitoitettu siten, että jalankulkijan vihreän alusta lähtevä jalankulkija ehtii ylittämään kerralla koko Tyynenmerenkadun. Samanlaista periaatetta käytämme yleensä muillakin Helsingin suojateillä, jos suojatie risteää vilkasta autoliikennettä.

 

Ystävällisin terveisin

Outi Säntti

 

Outi Säntti

Projektinjohtaja

tel. +358931025976+358405969353

Kaupunginkanslia,

talous- ja suunnitteluosasto, aluerakentaminen

PL 20, (Pohjoisesplanadi 15-17) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

outi.santti@hel.fi


Kevyen liikenteen ongelmia Jätkäsaaressa

Jätkäsaari- seuran saaman palautteen perusteella ja omiinkin kokemuksiimme perustuen pyydämme huomioimaan seuraavaa:

– Kevyenliikenteen kaistoilla, ainakin Välimerenkadulla kävelytie ja pyörätie on erotettu korkeuserolla siten, että pyörätie on noin 5 cm alempana kuin kävelytie. Tästä on aiheutunut muutamia vähältä piti -tilanteita, kun heikkonäköinen tai apuvälineellä liikkuva jalankulkija ei havaitse korkeuseroa, seurauksena saattaa olla kaatuminen. Pyöräilijöille korkeusero aiheuttaa vaaratilanteita, kun tavaraa toimittavat autot usein pysäköiväpyörätielle josta johtuen pyöräilijän on kierrettävä jalankulkutien kautta ohittaakseen auton. Sinänsä kaistojen erottaminen lienee aiheellista, mutta korkeusero ei mielestämme ole paras vaihtoehto. Nykyistä tilannetta voisi ehkä vähän parantaa huomiovärillä maalattu jalankulkutien reunakiveys.

– Toinen havaittu ongelma on Tyynenmerenkadun liikennevalot Huutokonttorin pohjoispäässä. Kevyen liikenteen vihreä valo palaa niin lyhyen aikaa, että normaalisti kävellenkään ei ehdi ylittää kaikkia kolmea kaistaa yksillä valoilla. Hankaluuksia muodostuu myös siitä, kun raitiotiekaistan ja autokaistojen välinen koroke on niin kapea, että siihen ei sovi esimerkiksi lastenvaunut kuin ajoradan suuntaisesti. Helpoin ratkaisu lienee kevyenliikenteen vihreän valon ajan lisääminen ehkä minuutilla tai edes puolella minuutilla.

– Esitämme lisäksi, että Verkkokaupan edessä oleva raitiovaunupysäkki säilytettäisiin. Perusteluna esitämme, että raitiovaunulla lähtevien olisi helpompi päästä kantamuksineen raitiovaunuun. Pysäkki helpottaisi myös alueella asuvan iäkkäämmän väestön liikkumista.

Jätkäsaari-seura ry

Toimeksi saaneena Pauli Hilli                    Jarmo Riipinen

hallituksen jäsen                                         hallituksen jäsen

pauli.hilli@gmail.com


Asemakaavan muutoksia Ruoholahteen ja Jätkäsaareen?

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on ehdottanut asemakaavan muutosta Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalan väliin. Sen mukaisesti rantaan tulisi uusia 8-kerroksisia pistetaloja ja Kellosaarenrantakatu katkaistaisiin länsiosastaan ajoneuvoliikenteeltä. Myös Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman alueille on ehdotettu muutosta voimassa olevaan asemakaavaan. Sen mukaisesti kaupunkipientalokorttelit 20065 ja 20066 muutettaisiin 2-6-kerroksisiksi asuinkerrostalokortteleiksi. Lisäksi Saukonpaateen suunnitellaan uutta pienvenesatamaa.

Jätkäsaari-seura on esittänyt asiasta mielipiteensä ja vastustaa siinä asemakaavan muutoksia Kellosaarenrannassa ja Panamanrannassa.

Kellosaarenrannan sekä Panamanrannan ja Saukonpaaden venesataman asemakaavamuutokset / 14.6.2016

Kellosaarenranta

Jätkäsaari-seura ry vastustaa kaupunkisuunnitteluviraston esittämää Kellosaarenrannan asemakaavamuutosta, jossa virasto esittää rakennettavaksi Ruoholahden kanavan ja Kellosaaren varavoimalaitoksen väliin 3-4 kahdeksankerroksista pistetaloa. Suunnitelma vaikuttaa kielteisesti erityisesti kaupunkikuvaan ja Ruoholahden kanavan hienoon maisemaan sekä asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön.

Suunnitelma kaventaa merkittävästi Kellosaaren jo nyt kapeaa ja kahdessa tasossa olevaa rantapuistoa. Kellosaarenranta-niminen katu katkaistaisiin autoliikenteeltä Kellosaarenpuiston kohdalta ja näin Kellosaarenpuisto yhdistyisi rantapuistoon. Tämä ei seuran käsityksen mukaan paranna puiston käytettävyyttä, sillä erittäin vilkas kevyenliikenteen väylä kulkisi edelleen Kellosaarenrannan läpi.

Kellosaarenpuisto on erittäin suosittu lasten leikkipuisto. Puiston voimalaitoksen puoleiselle sivulle avattava ajoyhteys rakennettaville taloille ja pysäköintiin supistaa puiston pinta-alaa. Suunnitelman mukaiset korkeat rakennukset tulevat varjostamaan nyt valoisaa ja aurinkoista leikkipuistoa koko iltapäivän ajan. Myös puiston tuuliolosuhteet tulevat muuttumaan.

Suunnitelman mukaisten rakennusten läheisyydessä olevan varavoimalaitoksen ja kevyen polttoöljyn varaston turvallisuus huolestuttaa Jätkäsaari-seuraa. Nyt voimalan ja öljysäiliön välittömässä läheisyydessä on vain yksi asuintalo. Näiden laitosten lähietäisyydellä asuvien asukkaiden määrä kasvaa merkittävästi, jos kaavamuutoksen mukaiset talot rakennetaan.

Kellosaarenranta sekä Panamanranta ja Saukonpaaden venesatama

Jätkäsaariseura on jo aikaisemminkin ottanut kantaa Jätkäsaaren jatkuvasti muuttuvaan suunnittelutilanteeseen. Varavoimalaitoksen ympäristössä on 4-7 -kerroksisia asuinrakennuksia, joiden asukkaat ovat vuosia sitten valinneet asuinpaikkansa uskoen kaupungin vahvistamiin suunnitelmiin. Suunnitellut 8-kerroksiset pistetalot huonontavat heidän elinympäristöään merkittävästi.

Myös Panamanrannan vahvistetun asemakaavan mukaiset kaupunkipientalot ollaan muuttamassa peräti 2-6 -kerroksisiksi kaupunkiasuintaloiksi. Nämä tulevat peittämään näkymät merelle, vaikka Jätkäsaaren suunnittelussa oli alun perin tarkoituksena pitää lähinnä merenrantaa oleva rakennuskanta matalana.

Jätkäsaari-seura esittää mielipiteenään, että kyseisiä asemakaavan muutoksia ei tulisi tehdä.

Helsingissä, 24.8.2016

Jätkäsaari-seura ry:n hallituksen puolesta:

Elina Kultaranta, puheenjohtaja 

Helena Vormala, siheeri                                                                 

                            

Tarkistettu esitys asemakaavan muutokseksi tontille 20026

Jätkäsaari seura teki muistuksen Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.6.2015 lähettänyt vastauksensa muistukseen. Sen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta on esittänyt kaupunginhallituykselle 21.10. 2014 päivätyn ja 9.6.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.


 

Helsingin kaupunki                              Pöytäkirjan ote 14/2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta             9.6.2015


Jätkäsaari-seura

§ 184

Kaupunkisuunnitteluviraston tarkistettu esitys Jätkäsaaren Terassitalokorttelin asemakaavan muutokseksi (nro 12272)

HEL 2011-006089 T 10 03 03)

Ksv 1601_2, Länsisatamankatu 18, karttaruutu G2

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle

– 21.10.2014 päivätyn ja 9.6.2015 muutetun 20. kaupinginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin 20017 tonttien 12 ja 14, korttelin 20026, korttelin 20027 osan tonttia 1 sekä satama- ja katualueiden asemakaavan muutosehdoituksen nro 12272 hyväksymistä ja etteivät tehdyt muistukset ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin.  

– ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. 

Lisäksi lautakunta päätti

– antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistuksiin.

Esittelijä             Asemakaavapäällikkö    Olavi Veltheim

Lisätiedot           Jari Huhtaniemi, arkkitehti, puhelin 31037197

                         jari.huhtaniemi@hel.fi

                         Anne Nervola, liikenneinsinööri, puhelin  31037135

                         anne.nervola@hel.fi

                             

Otteet               Ote             Otteen liitteet

Ne muistutukset esittäneet, jotka ovat ilmoittannet osoitteensa

Esitysteksti

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano. Liite 6, Liite 7

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 22.6.2015 ja asianosaisia koskeva päätös on lähetetty 23.6.2015.

Kaupunkisuunnittelukautakunta

Irene Varila

Pöytäkirjanpitäjä.


Tarakemmassa selonteossa muistutuksista todetaan, että saadut muistukset kohdistuivat rakentamisen määrään ja korkeuteen, katualueiden leveyteen ja istutuksiin. Muistutukset on otettu huomioon siten, että kaavaan on lisätty määräys koskien viherkattojen rakentamista.

Eri viranomaisilta pyydetyt lausunnot on otettu huomioon siten, että Asuinrakennusten korttelialue -kaavamerkintä on muutettu muotoon Asuin-, liike- ja toimitilarakentamisen korttelialue. Lisäksi on lisätty määräyksiä koskien meluntorjuntaa, kattoterasseja, julkisivumateriaaleja, asuntojen ulko-oleskelupaikkoja, talotekniikka ja istutuksia. Selostukseen on tehty lisäyksiä koskien rakennettavuutta, meluntorjuntaa ja esteettömyyttä.


 

 

 

             

 

 

Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Jätkäsaari-seura on esittänyt kirjelmässään 9.3.2015 Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle, että Ruoholahden kanavan sillat nimettäisiin ja varustettaisiin nimikylteillä.  Nimistötoimikunta on vastannut aloitteeseen kirjellään 1.4.2015 ja todennut, että toimikunta pitää kanavan siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä maamerkkejä ja kulkuväyliä.

Helsingin kaupunki

Kirjaamo

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Nimistötoimikunta

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

Asia: Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Ruoholahden kanavan ylittää kaiken kaikkiaan kuusi siltaa. Lisäksi kanavan päässä on liikenne- ja alikulkusilta Länsilinkki. Jätkäsaari- seura esittää, että sillat nimettäisiin ja ne varustettaisiin näkyvillä nimikylteillä.

Seura ehdottaa, että sillat nimettäisiin esimerkiksi seuraavasti (valmistuslaatassa oleva nimi):

                                        Kanavasilta (Sinikaislan kl silta)

                                        Koulusilta ( Ruoholahden puiston kl silta)

                                        Puistosilta (Santakujan kl silta)

                                        Selkämerensilta

                                        Torisilta (Ruoholahden torin kl silta)

                                        Crusellin silta (ei löytynyt valmistuslaattaa)

Perusteluna esitämme, että liikkuminen Jätkäsaaren ja Ruoholahden välillä ohjeistetaan usein eri siltojen kautta ja ne ovat muutenkin alueen merkittäviä maamerkkejä. Nyt kun silloilla ei ole nimiä, on usein vieraita opastaessa vaikea selittää, mitä siltaa kulloinkin tarkoittaa.

Edellä mainitut nimet ovat vain yksi ehdotus. Tärkeintä Jätkäsaari-seuran mielestä on, että sillat nimetään ja varustetaan nimikylteillä. Nimeäminen parantaisi suunnistusta Ruoholahdesta Jätkäsaareen ja siitä edelleen Länsisatamaan sekä päinvastoin.

Helsingissä 9.3.2015        

Pauli Hilli

Jätkäsaari-seura ry:n puheenjohtaja

Jaalaranta 9 B24

00180 Helsinki

pauli.hilli@gmail.com


 

 

 

Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vastauskirjelmä 1.4.2015

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli

Jaalanranta 9 B 24

00180 Helsinki

 

20 §

ALOITE, JOSSA ESITETÄÄN RUOHOLAHDENKANAVAN YLITTÄVIEN SILTOJEN NIMEÄMISTÄ (kaup.osa 20)

Nimistötoimikunta keskusteli Jätkäsaari-seura ry:n aloitteesta nimetä Ruoholahdenkanavan ylittävät sillat. Jätkäsaariseura esittää lisäksi, että sillat varustetaan nimikylteillä.

Nimistötoimikunta kiittää Jätkäsaari-seuraa aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan.

Nimistötoimikunta pitää Ruoholahdekanavan ylittävien siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä kulkuväyliä ja maamerkkejä.

Nimistötoimikunta esittää silloille seuraavia nimiä, jotka on ideoitu läheisten kadunnimien mukaan (lueteltu lännestä itään luukien):

Crusellinsilta -Cruselbron

(silta)

Perustelu: Käytössä oleva nimi;

Jaalasilta – Skutbron

(silta)

Perustelu: Jaalarannan mukaan;

Selkämerensilta – Bottenhavsbron

(silta)

Perustelu: Selkämerenkadun mukaan;

Santasilta- Sandbron

(silta)

Perustelu: Santakujan mukaan;

Laivapojansilta- Skeppsgossebron

(silta)

Perustelu: Laivapojankadun mukaan;

ja

Sinikaislansilta – Blåsävsbron

(silta)

Perustelu: Sinikaislankujan mukaan.

Nimeäminen voidaan toteuttaa seuraavan aluetta koskevan asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhtydessä. Virallisen nimeämisen jälkeen voidaan esittää rakennusvirastolle nimikilpien pystyttämistä siltojen kupeeseen tai rakenteeseen.

Kirje 17 asemakaavaosastolle.

Kirje 18 Jätkäsaari-seura ry:lle.

 

NIMISTÖTOIMIKUNTA

Annukka Lindroos                                   Johanna Lehtonen

puheenjohtaja                                        sihteeri


 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jätkäsaaren liikenneasiat

Hsl otti vuoden alussa yhteyttä Jätkäsaari-seuran puheenjohtajaan Pauli Hilliin ja Länsisatamaprojektin projektinjohtaja Outi Sänttiin Jätkäsaaren raitiovaunuliikenteen (linjat 9 ja 6T) ruuhkien ja muiden ongelmien vuoksi. Viestissään HSL:n Lauri Räty toivoo Jätkäsaari-seuran apua raitiovaunuliikenteen väenpaljouden ja muiden matkustajien ongelmakäyttäytymisen kartoitukseen. Tarkoituksena olisi ollut luoda suorempi tiedonkulun kanava asukkaalta suunnitelijalle.

Jätkäsaari-seuran hallitus pohti kokouksessaan seuran mahdollisuuksia kerätä tietoja raitiovaunuliikenteen ongelmista, mutta totesi vastauskirjeessään seuran aivan liian pieneksi HSL:n ruuhkien ja muiden ongelmien kartoitukseen. HSL:n tulisi itse järjestää kattavat matkustajalaskennat ja perustaa esim. Facebook-sivut, joilla raitiovaunulinjojen käyttäjät voisivat purkaa tuntojaan. Jätkäsaari-seura on jo aikaisemmin ehdottanut HSL:lle bussiliikennettä Ruoholahden metrosemalle ja/tai rautatieasemalle. Busseissa pitäisi olla tilaa matkalaukuille.

HSL:n viesti Jätkäsaari-seuralle

Hei Pauli ja Outi,

HSL aloitti raitiolinjan 6T arkiliikenteen iltapäiväruuhkien aikaan 29.12.2014. Muutoksen tarkoituksena oli lisätä vuoroja Jätkäsaaren alueella laivaliikenteen pahimpien ruuhkien aikaan. Olemme saaneet poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja jätkäsaarelaisilta viimeisen viikon aikana, minkä tulkitsen osin johtuvan Jätkäsaaren liikennepalveluja koskeneesta tiedottamisestamme. Asukkaat lienevät heränneet tiedottamisen myötä siihen, että HSL:ään voi olla yhteydessä.

Laivaliikenteen aiheuttamat ruuhkat vaihtelevat paljon sen mukaan, onko sesonkiaika ja miten arkipyhät vaikuttavat ihmisten lomailuun. Asukkaiden kokemus täysistä vaunuista on varmasti totta. Yksittäiset tapaukset aiheuttavat helposti yleistetyn mielikuvan linjan ruuhkaisuudesta ja tunnelmasta vaunussa. Matkustajalaskentojen perusteella ylikuormittumista tapahtuu, mutta se on harvinaista ja koskee tiettyjä kellonaikoja ja päiviä. Jätkäsaaren raitiolinjoille eri päivinä ja aikoina tekemilläni maastokäynneillä en ole joutunut ruuhkaisien vaunujen kyytiin. Tietojemme valossa suurin riski ylikuormittuneisiin vuoroihin on ollut niinä aikoina kun linja 6T on nyt liikenteessä. Lisäksi linja 9 kulkee jo aiempaa tiheämmin arkipäivien ruuhka-aikoina.

Haluaisin jatkaa Jätkäsaaren liikenneyhteyksien parantamiseksi tehtävää työtä asukasyhteistyön muodossa. Työn tarkoituksena olisi konkretisoida asukkaiden (l. asukasjoukon) kokemuksia Jätkäsaaren raitioliikenteestä ja määritellä niiden perusteella kehittämistoimia. Kuten yllä kirjoitin, että ylikuormittuneisuuden kokeminen on ollut maastokäynneilläni äärimmäinen harvinaisuus. En tietenkään matkusta yhtä taajaan Länsiterminaalin linjoilla kuin asukkaat. Siksi olisikin hyvä, että asukkaat kertoisivat sellaista tietoa, jota me emme nykyisillä tiedonkeruutavoillamme saa haltuumme.

Mitä tarkoittamani konkretisoitu tieto olisi? Tarkoitan sillä tietoa siitä, milloin asukas koki liikennepalvelun huonona väenpaljouden tai muiden matkustajien käyttäytymisen vuoksi. Tarkoitus olisi luoda suorempi tiedonkulun kanava asukkaalta suunnittelijalle kuin mitä nykyiset palautekanavat tarjoavat. Tämä vaatii myös asukkaalta sitoutumista.

Olisitteko kiinnostuneita aloittamaan tällaisen toimen Jätkäsaaren liikenteessä? Laivamatkailu hiljenee nyt talveksi ja vilkastuu taas maalis-huhtikuussa. On siis hyvin aikaa suunnitella ja pohtia, miten homman tekisimme.

Yhteistyöterveisin

Lauri Räty

joukkoliikennesuunnittelija

Helsingin seudun liikenne


 

Jätkäsaari-seuran vastaus HSL:lle

Hei Lauri!

Keskustelimme viestistäsi Jätkäsaari-seuran hallituksen kokouksessa 13.1.2015 ja pohdimme keinoja Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenneyhteyksien parantamiseksi.

Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että Jätkäsaari-seuralla ei ole mahdollisuutta kerätä raitiovaunussa matkustavien asukkaiden kokemuksia tungoksesta ja väenpaljoudesta sataman ruuhka-aikoina. Jätkäsaari-seura on varsin pieni kaupunginosaseura, jäseniä on nykyisellään reilut 100. Näistä varmaankin suuri osa asuu Jätkäsaaren vanhassa osassa ja Ruoholahden puolella eli he eivät käytä kovinkaan paljon raitiovaunulinjoja 9 ja 6T. Uusien asukkaiden tavoittaminen on osoittautunut melko vaikeaksi, seuran järjestämät tilaisuudet keräävät vain muutamia kymmeniä henkilöitä. Seuralla on myös nettisivut ja niillä keskustelupalsta, mutta käyntimäärä sivuilla on melko vähäinen (www.kaupunginosat.net/jatkasaari).

Yksittäisillä käynneillä ei sataman liikenneyhteyksien ongelmat varmaankaan selviä, koska ne liittyvät risteilyjen lähtö- ja saapumisaikoihin. Muina aikoina raitiovaunujen täyttöaste lienee normaali. Itse olen vain kerran joutunut (joulukuussa 2014 n. klo 16.45) Verkkokauppa.comin pysäkiltä todella täynnä olevaan raitiovaunuun, hyvä että edes mukaan mahtui. Suuri ongelma oli tälläkin kertaa kookkaat matkalaukut, jotka estivät käytävillä liikkumisen lähes kokonaan. Kyseessä lienee ollut risteilyaluksen saapuminen satamaan klo 16. Eikö kuljettajalla ole mahdollisuutta sulkea vaunun ovia, ennen kuin vaunu on tupaten täynnä? Ulos pääsy vaunusta oli vaikeaa ennen rautatieasemaa, jolloin suuri osa matkustajista poistui.

Hallituksen kokouksessa tulimme siihen tulokseen, että HSL:n tulisi järjestää kattava matkustajalaskenta laivojen lähtö- ja tuloajat huomioon ottaen. Laskenta pitäisi järjestää vasta sitten, kun liikenne taas hiljaisemman kauden jälkeen lisääntyy maalis-huhtikuussa ja pääsiäisen tienoilla. Voisiko raitiovaunujen kuljettajat osallistua laskentaan siten, että he kirjaisivat ylös erityisen täydet vuorot? Olisiko HSL:llä mahdollisuus perustaa Facebook-sivut, jonne käyttäjät voisivat kirjata kokemuksiaan?

Jätkäsaari-seura on alustavasti suunnitellut pitävänsä kevätkokouksensa huhtikuun alussa 8.4.2015 Huutokonttorissa. Yleensä kokoukseen on kutsuttu kaupungilta alustajia Jätkäsaaren kaavoitukseen, rakentamiseen ja liikenteeseen liittyvistä aiheista. Ehkä seuraavassa kevätkokouksessamme voisimme taas käsitellä Jätkäsaaren raitiovaunu- ja muuta liikennettä?

Jätkäsaari-seuran hallituksen puolesta

Helena Vormala, varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com


Tontin 20026 asemakaavan muutosehdotus

Jätkäsaari-seura on tehnyt 25.11.2014 Helsingin kaupunginhallitukselle muistutuksen  Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajoittuu pohjoisessa Docrates-sairaalaan ja itäpuolella Messitytönkatuun ja Messipojankujaan. Tontin rakentaminen on suunniteltu huomattavasti tiiviimmäksi ja korkeammaksi kuin se oli vahvistetussa asemakaavassa. Kaavaehdotus tukkii lähes kokonaan nykyisen Messitytönkadun jättäen vain kapean n. kahdeksan metrin levyisen kujan tontin 20026 ja Docrates-sairaalan väliin.

Jo aikaisemmin syksyllä seura esitti samansisältöisen mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 28.10.2014.

 

Muistutus Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta

 

Huutokonttorissa 10.9.2014 järjestetyssä tilaisuudessa arkkitehti Jari Huhtaniemi esitteli tontin 20026, ns. Terassitalokorttelin kaavaehdotusta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajautuu lisäksi Messipojankujaan, Messitytönkatuun ja Docrates-sairaalan kortteliin. Tontille on suunniteltu sekä asuinrakennuksia että erilaisia toimitiloja käsittäviä rakennuksia. Tontti rakentaminen on suunniteltu erittäin korkeaksi ja tiiviiksi siten, että jo olemassa olevia katuja joudutaan kaventamaan ja poistamaan olemassa olevia puita.

Erityistä huomiota kiinnitti Messitytönkadun kaventaminen 8-10 metriä kapeaksi Martin Wegeliuksen kujaksi, joka rajautuu Terassitaloon ja Docrates-sairaalaan. Kaavoitusesitys katkaisee nykyisten asukkaiden avoimen näkymän Messitytönkadulta merelle ja Lauttasaareen päin. Jos tämä näkymä katkaistaan, merellisessä Jätkäsaaressa ei tule olemaan yhtään avaraa ja pitkää maisema-akselia merelle. Arkkitehti Huhtaniemi esitteli Huutokonttorin tilaisuudessa Laivapojan aukiolta avautuvan Välimerenkadun suuntaisen ”Kalevankadun näkymäakselin”. Tämän näkymän tulee kuitenkin katkaisemaan Välimerenkadun ylittävä Hyväntoivon-puiston silta penkereineen. Siksi nykyinen hieno ”Messitytönkadun näkymäakseli” pitää säilyttää.

Terassitaloon tulee asuntoja ja talo on Martin Wegeliuksen kujan varrella 3-10 -kerroksinen. Alakerrosten asuntojen näkymät Docrates-sairaalaan päin ovat ankeat ja asunnoista tulee pimeitä kujan kapeuden ja rakennuksen korkeuden takia. Niitä lienee vaikea saada kaupaksi sijainnin vuoksi. Myös tontin keskelle tulee kapea Helvi Leiviskän kuja, jolla toistuvat samat ongelmat kuin Martin Wegeliuksen kujalla eli ahtaus ja pimeys.

Jätkäsaari-seuran muistutus tontin 20026 kaavamuutosehdotuksesta

 

Jätkäsaari-seura esittää muistutuksen tontille 20026 ehdotetusta kaavamuutoksesta, tonttia ei pitäisi rakentaa nyt tehdyn huipputehokkaan ja tiiviin suunnitelman mukaisesti. Messitytönkadun nykyistä näkymää merelle ja Lauttasaareen päin ei pitäisi kaventaa Martin Wegeliuksen kujaksi eikä rakentaa massiivista Terassitaloa näkymää sulkemaan. Myöskään Messipojankujaa ei pitäisi kaventaa tontin 20026 kohdalta eikä poistaa nykyisiä kadun varren puita.

Asunto-osakeyhtiön Länsisataman hallituksen jäsen Matti Rautiainen on ottanut yhteyttä Jätkäsaari-seuraan tontin 20026 kaavoituksesta. Viestissään Rautiainen toteaa, että Messitytönkadun näkymää merelle ei tulisi sulkea, vaan kadun tulisi jatkua nykyisen levyisenä Länsisatamankadulle saakka.

Jätkäsaari-seura

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja

pauli.hilli@gmail.com

Helena Vormala, hallituksen varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com


 

Bunkkerin käyttö

Kun Jätkäsaaren uutta osaa alettiin rakentaa muutamia vuosia sitten, sataman vanhaan kappaletavaravarastoon Bunkkeriin suunniteltiin uimahallia, liikuntatiloja kouluille ja asukkaille sekä Bunkkerin katolle asuntoja. Helsingin kaupungin rahapulan ja heikon taloudellisen tilanteen takia Bunkkerin rakentamista ei ole aloitettu. Nyt kaupunki on  käynnistämässä toteutuskilpailua, jonka voittaja rakentaisi Bunkkerin ja kaupunki jäisi pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi rakennukseen. Myös Verkkokauppa.com ja rakennuksen suunnitellut Bertel Ekengren ovat ilmaisseet kiinnostuksensa rakennuksen käyttöön, mutta eri tarkoitukseen kuin mitä alunperin suunniteltiin.

Jätkäsaari-seura on lähettänyt Helsingin kaupunginhallitukselle kirjelmän. jossa se ottaa kantaa näihin uusiin suunnitelmiin.

Helsingin kaupunki, Kirjaamo                                                                                                                                                 19.11.2014

Helsingin kaupunginhallitus

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

 

Jätkäsaaressa sijaitsevan Bunkkerin käyttö ja rakentaminen 

Taustaa 

Helsingin kaupunki on käynnistämässä toteutuskilpailua Jätkäsaaressa sijaitsevasta Bunkkerista syksyn 2014 aikana. Suunnitelman mukaan kilpailun voittaja toteuttaisi tilojen kehittämisen ja rakentamisen omalla kustannuksellaan. Liikuntatilojen ja uimahallin lisäksi Bunkkeriin on tarkoitus rakentaa myös mm. asuntoja. Kaupunki myisi tontin rakennuksineen kilpailun voittajalle ja vuokraisi pitkäaikaisesti omaan käyttöönsä uimahallin ja liikuntatilat. Liikuntatilat palvelisivat alueen kouluja.

Nyt Jätkäsaaressa sijaitseva Verkkokauppa.com yrittää torjua uimahallin rakentamisen Bunkkeriin perustellen sen kalleutta. Verkkokaupalla on nykyään varastotilaa Bunkkerissa ja se haluaisi jatkossa Bunkkerista tilaa omalle toiminnalleen, mm. edelleen varastotilaa ja lisäksi toimisto- ja liiketilaa. Verkkokaupan mukaan uimahallin rakentaminen muualle Jätkäsaareen tulisi halvemmaksi.

Bunkkerin suunnittelija Bertel Ekengren on myös osoittanut kiinnostusta Bunkkerin rakentamiseen. Hänen mukaansa uusi uimahalli tulisi rakentaa Bunkkerin eteläpuolelle, rakennuksen yläkerrokset purkaa ja rakentaa tilalle asuntoja. Muihin kerroksiin tulisi liikunta-, pysäköinti- ja varastotilaa.

Jätkäsaari-seuran mielipide

Jätkäsaariseura esittää mielipiteenään, että Bunkkerin suunnittelussa pitäisi noudattaa alkuperäistä suunnitelmaa, jonka mukaan Bunkkeriin tulee uimahalli, Jätkäsaaren koulujen tarvitsemat ja muut tarvittavat liikuntatilat sekä katolle mahdollisesti asuntoja. Valmistuessaan 2020-luvulla Jätkäsaaressa ja lähialueilla on asukkaita vähintään pienen kaupungin verran (17 000) ja lisäksi työpaikkoja, joten monenlaisia liikuntatiloja tarvitaan. Kun kerran on päätetty, että Bunkkeria ei pureta ja se säilytetään Jätkäsaaren maamerkkinä, sen käytön pitäisi hyödyttää paikallisia asukkaita.

Verkkokauppa.comin suunnitelmat saada Bunkkeri pääosin omaan käyttöönsä varasto- ja liiketilaksi ei palvele alueen asukkaita. Helsingin keskustan kallista tonttimaata ei tule luovuttaa varastoksi, siihen löytyy sopivampia tontteja pääkaupunkiseudulta. Miksi asiakkaiden tulisi matkustaa juuri Jätkäsaaren kärkeen ostoksiaan hakemaan, voihan niille rakentaa luovutuspisteen uuden varaston yhteyteen.

Bertel Ekengrenin suunnitelmat eivät myöskään vaikuta harkituilta ja edellyttävät Bunkkerin yläosien purkamista. Sinänsä uimahalli voisi sijaita muuallakin kuin Bunkkerissa, mutta Jätkäsaareen tarvitaan uimahalli ja runsaasti liikuntatiloja.

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja


 

HSL hylkäsi Länsisataman liikenteen parantamisehdotuksen

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) hylkäsi Jätkäsaari-seuran ehdotuksen Länsisataman liikenteen parantamiseksi siten, että raitiovaunuliikenteen lisäksi lisättäisiin bussiliikennettä satamasta Ruoholahden metroasemalle ja Helsingin rautatieasemalle risteilylaivojen saapumis- ja lähtöaikoina. HSL toteaa, että nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja tasataan raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä. HSLn mukaan lisäkapasiteettia voidaan tarjota kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Raitiolinjalla on enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotuksesta HSL toteaa seuraavaa:

Raitioliikenne Jätkäsaareen alkoi vuonna 2012, kun linja 8 piteni Salmisaaresta Ruoholahteen 1.1.2012 ja raitolinja 9 piteni rautatieasemalta Länsiterminaalille 12.8.2012. Raitolinjan reittimuutos korvasi bussilinjat 15, 15A ja 15V Jätkäsaaren alueella.

Länsiterminaalin raitioliikenne on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Keskimäärin nousijamäärä kuukaudessa Länsiterminaalilla on noin kolminkertainen verrattuna aiemmin Länsiterminaalille liikennöineisiin bussilinjoihin verrattuna. Vuoden 2013 aikana nousijamäärissä on ollut kasvua myös muilla Jätkäsaaren pysäkeillä, mutta absoluuttisesti Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien määrä on arviolta vain viidennes raitiolinja 9 matkustajista.

Raitiolinjan kapasiteetti riittää Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien tarpeisiin nykytilanteessa ja myös tulevaisuudessa. Jätkäsaaren valmistuessa 2020-luvun  alkupuolella sinne liikennöi keskustasta kaksi raitiolinjaa Kampin kautta sekä linja 8 Ruoholahden suunnasta. Kaikkien linjojen päätepysäkit tulevat olemaan  matkustajasatamassa saaren kaakkoisreunalla.

Raitoliikenteen laajentuminen tapahtuu vaiheittain alueen valmistumisen tahdissa. Nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja on tasattu raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä.

HSL seuraa edelleen alueen matkustamäärien kehittymistä ja varautuu taloussuunnittelussaan yöliikenteen pidentämiseen klo 2:een asti alueen asukkaiden palvelutason parantamiseksi.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotukseen bussiliikenteen aloittamisesta HSL toteaa, että laivaliikenteen aiheuttamiin ruuhkahuippuihin voidaan tarjota lisäkapsiteettia kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Linjan 6T vuorot ovat edullisempia liikennöidä kuin ehdotettujen, uusien bussilinjojen liikennöinti. Raitolinjalla voidaan tarjota bussia enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Edellä mainituista syistä ei ole perusteltua jatkaa selvityksiä ehdotuksen mukaisten linjojen toteuttamiseksi.

Lisätietoja antaa joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty, puh. (09) 47664366.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Suvi Rihtniemi                              Tero Anttila

toimitusjohtaja                              Joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja