Kannanotot

 

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Jätkäsaari-seura teki seuraavan ehdotuksen Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-sivustolle 9.12.2018.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Uusi keskustakirjasto Oodi on näyttänyt tulevaisuuden kirjaston mahdollisuudet palvelukeskuksena. Jätkäsaaren kirjasto, entinen Ruoholahden koulun lastenkirjasto, toimii nyt riittämättömissä tiloissa. Infokeskuksen tilat eivät enää riitä asukastilaisuuksiin, vaikka saaressa ei asu vielä puoltakaan tulevasta väestöstä. Jätkäsaarta mainostetaan yhteisöllisenä kaupunginosana, mutta siltä puuttuu oma pysyvä asukastila asukastoiminnan tukikohdaksi.

Jätkäsaari-seura ehdottaa, että Jätkäsaaren kirjaston yhteyteen kehitetään uuden ajan kaupunginosan asukaskeskus, joka vastaa myös yllä mainittuihin tarpeisiin kaupunginosatasolla. Kirjaston yhteyteen voitaisiin keskittää myös muita vastaavia toimintoja kaupunginosassa. Ehdotus edellyttäisi kirjaston yhteyteen lisää tiloja ja henkilöstöresursseja asukaskeskuksen toiminnan mahdollistamiseksi. Tilojen suhteen Jätkäsaaressa on lukuisia mahdollisuuksia nykyisten sekä lähiaikoina vapautuvien ja rakennettavien tilojen osalta.


Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Jätkäsaari-seura on esittänyt kirjelmässään 9.3.2015 Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle, että Ruoholahden kanavan sillat nimettäisiin ja varustettaisiin nimikylteillä.  Nimistötoimikunta on vastannut aloitteeseen kirjellään 1.4.2015 ja todennut, että toimikunta pitää kanavan siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä maamerkkejä ja kulkuväyliä.

Helsingin kaupunki

Kirjaamo

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Nimistötoimikunta

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

Asia: Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Ruoholahden kanavan ylittää kaiken kaikkiaan kuusi siltaa. Lisäksi kanavan päässä on liikenne- ja alikulkusilta Länsilinkki. Jätkäsaari- seura esittää, että sillat nimettäisiin ja ne varustettaisiin näkyvillä nimikylteillä.

Seura ehdottaa, että sillat nimettäisiin esimerkiksi seuraavasti (valmistuslaatassa oleva nimi):

                                        Kanavasilta (Sinikaislan kl silta)

                                        Koulusilta ( Ruoholahden puiston kl silta)

                                        Puistosilta (Santakujan kl silta)

                                        Selkämerensilta

                                        Torisilta (Ruoholahden torin kl silta)

                                        Crusellin silta (ei löytynyt valmistuslaattaa)

Perusteluna esitämme, että liikkuminen Jätkäsaaren ja Ruoholahden välillä ohjeistetaan usein eri siltojen kautta ja ne ovat muutenkin alueen merkittäviä maamerkkejä. Nyt kun silloilla ei ole nimiä, on usein vieraita opastaessa vaikea selittää, mitä siltaa kulloinkin tarkoittaa.

Edellä mainitut nimet ovat vain yksi ehdotus. Tärkeintä Jätkäsaari-seuran mielestä on, että sillat nimetään ja varustetaan nimikylteillä. Nimeäminen parantaisi suunnistusta Ruoholahdesta Jätkäsaareen ja siitä edelleen Länsisatamaan sekä päinvastoin.

Helsingissä 9.3.2015        

Pauli Hilli

Jätkäsaari-seura ry:n puheenjohtaja

Jaalaranta 9 B24

00180 Helsinki

pauli.hilli@gmail.com


 

 

 

Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vastauskirjelmä 1.4.2015

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli

Jaalanranta 9 B 24

00180 Helsinki

 

20 §

ALOITE, JOSSA ESITETÄÄN RUOHOLAHDENKANAVAN YLITTÄVIEN SILTOJEN NIMEÄMISTÄ (kaup.osa 20)

Nimistötoimikunta keskusteli Jätkäsaari-seura ry:n aloitteesta nimetä Ruoholahdenkanavan ylittävät sillat. Jätkäsaariseura esittää lisäksi, että sillat varustetaan nimikylteillä.

Nimistötoimikunta kiittää Jätkäsaari-seuraa aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan.

Nimistötoimikunta pitää Ruoholahdekanavan ylittävien siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä kulkuväyliä ja maamerkkejä.

Nimistötoimikunta esittää silloille seuraavia nimiä, jotka on ideoitu läheisten kadunnimien mukaan (lueteltu lännestä itään luukien):

Crusellinsilta -Cruselbron

(silta)

Perustelu: Käytössä oleva nimi;

Jaalasilta – Skutbron

(silta)

Perustelu: Jaalarannan mukaan;

Selkämerensilta – Bottenhavsbron

(silta)

Perustelu: Selkämerenkadun mukaan;

Santasilta- Sandbron

(silta)

Perustelu: Santakujan mukaan;

Laivapojansilta- Skeppsgossebron

(silta)

Perustelu: Laivapojankadun mukaan;

ja

Sinikaislansilta – Blåsävsbron

(silta)

Perustelu: Sinikaislankujan mukaan.

Nimeäminen voidaan toteuttaa seuraavan aluetta koskevan asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhtydessä. Virallisen nimeämisen jälkeen voidaan esittää rakennusvirastolle nimikilpien pystyttämistä siltojen kupeeseen tai rakenteeseen.

Kirje 17 asemakaavaosastolle.

Kirje 18 Jätkäsaari-seura ry:lle.

 

NIMISTÖTOIMIKUNTA

Annukka Lindroos                                   Johanna Lehtonen

puheenjohtaja                                        sihteeri


 

 

 

 

 

 

 

 

 

Helyn sidosryhmäkysely

Sidosryhmäkysely 2019

Pvm: 31.1.2020

Yhdistys / järjestö / toimiala: Jätkäsaari-seura

Osallistujat:­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ Jätkäsaari-seuran hallitus

1. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muiden aiheuttamat liikenneturvallisuusriskit?

– Sataman suuntaan menevät taksit, raskasliikenne ja satunnaisten autoilijoiden ylinopeudet. Sähköiset potkulaudat, joilla ajetaan jalkakäytävillä ja ne jätetään mihin sattuu, esim. autojen maksullisille parkkipaikoille, liikennejakajiin ovien edustoille ja luultavasti haittaa näistä on myös näkövammaisille. Pyöräteillä syntyy vaaratilanteita liian kovan vauhdin takia (kilpapyöräilijät).
– Viime aikoina on usein nähty henkilöautojen läpiajoa Hyväntoivon puistossa.

2. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muille aiheutetut liikenneturvallisuusriskit?

3. Mitkä ovat teidän ryhmänne oman toiminnan painopistealueet?

– Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kautta vaikuttaminen ja ns. ”aikaikkunan” noudattaminen.

4. Mitkä ovat teidän ryhmänne omat tavoitteet?

– Turvallisempi liikenneympäristö Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille, rekkaliikenne Vuosaareen ja lisää poliisien liikennevalvontaa.

5. Miten Hely voisi auttaa näiden tavoitteiden toteutumisessa?

– Helyssä asioita suunnittelevat ja toteuttajat voisivat jalkautua asuma-alueille ja olla yhteydessä kaupungin ja sataman virkamiehiin näissä asioissa.
– Tarvitaan liikennevalistusta raskaanliikenteen turvallisuudesta, heijastinkampanjat, kevyenliikenteen kulkumuodot esim. saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä.

6. Mitä muita toiveita ryhmällänne on Helyn toiminnan suhteen?

– Helyn edustajat tulisivat kertomaan Jätkäsaariseuran kokouksiin, miten asiat ovat edenneet.

7. Avoin viesti yhdistykselle

– Hyväntoivon puiston pyörätie ja kävelytie on suunniteltu niin, että pyöräilijät ovat ensisijaiset. Kävelijöiden kaista on kapea ja sinne on ryhmitelty erilaisia esineitä, joita pitää väistellä esim. lastenvaunuja työntäessä ja vastakulkijoita.
– Metroaseman kohdalla pyöräilijät ei noudata heille tarkoitettuja liikennevaloja, vaan ajavat jalankulkijoiden sekaan.
– Jaalan silta on ruuhka-aikoina tosi kuormitettu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, ehdotus olisi, että siihen maalattaisiin kaistat molemmille osapuolille. Toiveena olisi vielä, että sillan jälkeen risteilevälle pyörätielle maalattaisiin suojatieviivat. Alueella on paljon koululaisia.
– Voisiko saada sisääntuloväylälle Tyynenmerenkadun ja Välimerrankadun risteykseen ennen liikennevaloja yläporttaaliin nuolen, joka osoittaisi oikealle. Jatkuvasti ajetaan risteyksessä kahta kaistaa vasemmalle, on vain ajan kysymys koska tapahtuu vakavampi onnettomuus, kun rekka ajaa pienemmän päälle.

Palautus joko sähköpostitse osoitteeseen hely@hely.fi tai kirjeitse osoitteeseen Hely, Orioninkatu 8, 00550 Helsinki.

Toivomme saavamme vastauksenne 31.1.2020 mennessä. Määräpäivään mennessä lähetetyt toiveet saamme otettua huomioon jo vuoden 2020 tarkemmassa suunnittelussa.

          

Bunkkerin asemakaavan muutosehdotus

Jätkäsaari-seuran lausunto Jätkäsaaren Bunkkeria ja naapurikortteleita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (julkaisu: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto, 2016:12173)

Jätkäsaaren Bunkkeri on näyttävin  tavarasatamatoiminnan ajalta säilynyt rakennus. Bunkkeri sijaitsee alueella, jonka asemakaava on hyväsytty 3.6.2009.  Bunkkerin säilyttämistä on pidetty tärkeänä ja sitä on kuvailtu Jätkäsaaren maamerkiksi, joka luo ” arvokkaan historilallisen kerroksen kaupunkikuvaan.” Vuonna 2009 hyväksytyssä asemakaavassa Bunkkerin muutokset ovat hienovaraisia ja sen mukaan se säilyisi  lähes alkuperäisen näköisenä muistomerkkinä vanhasta satamatoiminnasta.  Nyt esillä olevassa ehdotuksessa vain osa  Bunkkerista säilytettäisiin. Koska Jätkäsaariseura pitää tärkeänä, että Jätkäsaaren asukkaille saadaan kipeästi tarvittavat liikuntatilat, seura pitää ehdotettua suunnitelmaa tarkoituksenmukaisena.

Jätkäsaaari-seuran mielestä asukkaiden osallistumista kaupunginosan suunnitteluun pitää edistää kehittämällä suunnitteluaineiston ymmärrettävyyttä ja luotettavuutta. Jätkäsaaren rakentamista koskevat suunnittelmat muuttuvat jatkuvasti. Monen asukkaan muuttopäätös on perustunut jo hyväksyttyyn asemakaavaan. Hyväksytyn asemakaavan pitäisi antaa varma kuva tulevasta asuinympäristöstä. Jotta asukkaat ymmärtäisivät muutoksen merkityksen tulisi uutta ehdotusta verrata aikaisempaan hyväksyttyyn ehdotukseen erojen havainnollistamiseksi.  Esimerkiksi uudessa asemakaavaehdotuksessa ei mainita Bunkkerin korkeuden muutosta. Asiakirjassa todetaan ainoastaan, että maksimikorkeus nousee tasosta +43 tasoon +58.  Projektipäällikkö Matti Kaijansinkon mukaan Bunkkeri tulisi olemaan 16 metriä korkampi kuin aikaisemmin hyväksytyssä asemakaavassa. Uuden Bunkkerin varjostavuutta on tutkittu, mutta ko.  aineistossa on kuvaus varjostavuudesta vain touko- ja elokuulta,  jolloin varjostus on lähes vähäisimmillään. Saman aineiston tuulisuusmittauksissa on käytetty aikaisemmin hyväksyttyä, oleellisesti matalampaa  pienoismallia. Myös rakennuksen kuvat ovat vuoden 2009 suunnitelmasta. 

Helsingissä 18.4.2016

Jätkäsaari-seuran hallitus

Elina Kultaranta                                         Helena Vormala

Puheenjohtaja                                            sihteeri


Panamanrannan asemakaavaehdotus

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuna on vastannut Jätkäsaari-seuran esittämään mielipiteeseen Panamanrannan asemakaavan muutosehdotuksesta.


Helsingin kaupunki                                    Pöytäkirjanote 7/2017 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta                 7.3.2017

§ 129
Jätkäsaaren alueen (Panamanranta) asemakaavaehdotus (nro
12447) ja sen asettaminen nähtäville

HEL 2016-005915 T 10 03 03
Ksv:n hankenumero 0838_6, karttaruutu 671494

Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
– asettaa 7.3.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro
12447 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen
27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 20. kaupunginosan
(Länsisatama) kortteleita 20063–20066 ja katu-, vesi- ja
puistoalueita.
– antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin
ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti
ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla,
Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla:
kohdassa Päätöksenteko.

www.hel.fi/ksv

– että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
– valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
– merkitä tiedoksi laaditut korttelikortit.

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

– asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim

Lisätiedot
Kirsi Rantama, arkkitehti, puhelin: 310 37207
kirsi.rantama(a)hel.fi
Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146
sanna.ranki(a)hel.fi
Kati Immonen, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37254
kati.immonen(a)hel.fi
Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37325
helena.farkkila-korjus(a)hel.fi
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
jarkko.nyman(a)hel.fi
Hilpi Turpeinen, suunnitteluavustaja, kaavapiirtäminen, puhelin: +358931037198
hilpi.turpeinen(a)hel.fi

Liitteet
1 Sijaintikartta
2 Ilmakuva
3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 kartta, päivätty 7.3.2017
4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 selostus, päivätty 7.3.2017
5 Havainnekuva, 7.3.2017
6 Tilastotiedot
7 Vuorovaikutusraportti 7.3.2017
8 Mielipidekirjeet
9 Osa päätöshistoriaa

Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet
Ote 
Ne milelipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Otteen liitteet
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa
(Pohjoisesplanadi 11-13) 17.3.2017 ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty 20.3.2017.

Kaupunkisuunnittelulautakunta


Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Kannanotto: Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. edellyttää, että eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei heikennetä raitioliikenteen tulevien linjamuutosten yhteydessä. Erityisesti seura toivoo, että yksi raitiovaunulinja, esimerkiksi 7, kulkee Bulevardin kiskotuksen kautta keskustaan jatkossakin linjan 6T poistuessa.

Sujuva julkisen liikenteen yhteys Jätkäsaaren ja eteläisten kaupunginosien välillä on tärkeä säilyttää eteläisten kaupunginosien asukkaiden yhdenvertaisuuden ja palvelujen tavoitettavuuden takia. Julkista liikennettä julkisten palvelujen luokse tarvitsevat erityisesti ne ryhmät, joiden liikkuvuus on muutenkin rajallista, kuten lapsiperheet, vanhukset sekä sairauden tai vamman takia liikuntarajoitteiset.

Esimerkiksi raitiovaunumatka Huutokonttorilta Viiskulmaan, jossa sijaitsee Jätkäsaaren asukkaiden oma terveysasema ja neuvola, kestää hiljaiseen aikaan vaihdolla Bulevardin kautta noin 18 minuuttia, Rautatientorilta taas liki 30 minuuttia eli noin puolitoistakertaisesti.

Eteläisten kaupunginosien sujuvan poikittaisliikenteen tarve vain kasvaa lähivuosina Jätkäsaaren ja Hernesaaren asukasmäärän kasvaessa. Toimivat yhteydet Jätkäsaareen ovat tärkeät myös saareen lähivuosina rakennettavan liikuntapalvelukeskittymän saavutettavuuden kannalta.

Jätkäsaari-seura toivoo, että pitkällä aikavälillä Helsingin kaupunki löytää ratkaisuja Hietalahdenaltaan alueen maantieteen kaupunkirakenteelle asettamiin haasteisiin.

09.12.2018


Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran lausunto Kellosaarenrannan asemakaavasta

Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Kellosaarenrannan asemakaavaluonnoksesta kunnioittavasti seuraavan:

Jätkäsaari-seura toteaa, että Kellosaarenrannan asemakaavaluonnos, jossa esitetään kolmen 8-kerroksisen pistetalon rakentamista Kellosaarenrantapuistoon, ei ole olennaisilta osin juuri muuttunut edellisestä, 14.6.2016 päivätystä suunnitelmasta (hankenro 5315_1, HEL 2016-006750).

Tämän johdosta Jätkäsaari-seura ry. viittaa lausuntonaan 14.6.2016 päivätystä Kellosaarenrannan asemakaavamuutoksesta antamaansa lausuntoon, johon linkki lausunnon lopussa. Tiivistettynä seura vastustaa esitettyä rakentamista, joka aiheuttaisi merkittävää haittaa Kellosaarenrannan sekä puistojen käyttäjille. Lisäksi seura katsoo, että täydennysrakentamisen ei tule ylittää lähiympäristön asuintalojen enimmäiskorkeutta.

Lopusksi Jätkäsaari-seura nostaa esiin kysymyksen, eikö Kellosaarenrannan täydennysrakentamiselle tarjoaisi paremman lähtökohdan Kellosaaren varavoimalaitoksen tontin vapauttaminen voimalakäytöstä. Kellosaaren varavoimalaitos on lähes 50 vuoden ikäinen öljyvoimala, jonka tuotantoa tarvitaan verraten harvoin. Vanhenevan öljyvoimalan säilyttäminen varavoimakäytössä Helsingin ydinkeskustan vieressä vaikuttaa erikoiselta ratkaisulta tonttimaan tarpeeseen nähden ja kaupungin pyrkiessä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Valtakunnalliselle varavoimalaitokselle löytyisi varmasti parempikin sijoituspaikka ja käyttövoimaratkaisu.

Uusien asuintalojen rakentaminen aivan toimivan voimalaitoksen viereen vaikuttaa erikoislaatuiselta myös siksi, että voimalan ylläpitokäyttö muutaman viikon välein aiheuttaa lähiympäristölle huomattavaa säännöllistä  meluhaittaa ja polttoaineen säilytys aivan asuinrakennuksen vieressä sisältää onnettomuusriskin. Myös voimalan maanalaiset putket rajoittavat täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Jätkäsaari-seura pitäisikin parempana, että voimalaitoksen tontti otettaisiin täydennysrakentamisen suunnittelun lähtökohdaksi.

Helsingissä 3.6.2020

Jätkäsaari-seura ry.

 

 

Lausunnot Saukonkadun asuinkorttelista ja Jätkäsaaren asuntoreformikorttelista

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää pyydettynä lausuntonaan alla olevista suunnitelmista seuraavan:

 

Saukonkadun asuinkortteli (Dnro HEL 2019-006810, hankenro 0838_9)
 
Suunnitelman tarkoitus on alun perin venevarastorakennukselle suunnitellun korttelin 20062 ja katualueen muuttamisesta asuinkäyttöön ja puistomaiseksi aukioksi. Asuinrakennus ei poikkea kerroskorkeudeltaan lähiympäristön muusta rakennuskannasta. 
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Jätkäsaaren asuntoreformikortteli (Dnro HEL 2020-006591, hankenro 6364_1)
 
Suunnitelman tarkoituksena on asuntoreformikorttelin suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti korttelin 20077 asuinrakennuksen, pysäköintitalon ja yleisten alueiden eriyttäminen toisistaan asemakaavassa.
 
Jätkäsaari-seuralla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.
 
Helsingissä
 
23.6.2020
Jätkäsaari-seura ry.

Kannanotto Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kunnioittavimmin kannanottonaan Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun seuraavan:

Lapinlahden sairaala-alueen suunnittelua tulee jatkaa nykyisten toimintojen pohjalta

Luonnontilaista metsää ja vanhaa puistoa yhdistävä Lapinlahden sairaalan puisto on merkittävä virkistys- ja ulkoilualue naapurikaupunginosien, etenkin kasvavan Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen asukkaille. Varsinkin tiheään rakennettujen eteläisten kaupunginosien asukkaille Lapinlahti on ainoa kävelyetäisyydellä sijaitseva lähimetsä, jonka merkitystä ei viimeaikaisten poikkeusolojen valossa voi vähätellä. Huomionarvoista on myös se, että kaupungin väestöennusteen mukaan Jätkäsaari on yksi Helsingin tärkeimmistä kasvualueista ja lapsiperheiden osuus alueella on selvästi korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin.

Koko Lapinlahden sairaala-alue puistoineen on suojeltu Museoviraston määrittelemänä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY 2009), jossa sairaalarakennukset ja puisto muodostavat sairaalan alkuperäisen toiminta-ajatuksen mukaisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Lapinlahden sairaalan puisto on olennainen osa sairaala-alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Ainoassa ideakilpailussa jäljelle jääneessä ehdotuksessa esitetään mittavaa uudisrakentamista suojellun alueen sisäpuolelle, mikä supistaisi merkittävästi sairaalapuiston kokoa ja näin heikentäisi merkittävästi sairaala-alueen kulttuurihistoriallista, ympäristö- sekä virkistysarvoa. Seura ei kannata ehdotuksessa esitettyä uudisrakentamista.

Ehdotus nojaa vahvasti matkailualan palveluiden kysyntään, jonka tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta, ottaen huomioon myös lähialueiden, kuten Jätkäsaaren hotellitarjonnan voimistuvan kilpailun. Ehdotuksessa on lisäksi useita yksityiskohtia, jotka eivät Hietaniemen hautausmaan välittömään lähiympäristöön sovi. Kehittämisen arvoisena ideana seura näkee kuitenkin Lapinlahden sairaalan toiminta-ajatukseen kytkeytyvän hoiva-alan toiminnan.

Jätkäsaari-seura katsookin, että Lapinlahden sairaala-alueen jatkosuunnittelun pohjaksi tulisi ottaa ideakilpailun kesken pois vedetty, alueen nykyisten toimintojen kehittämisen pohjalta lähtevä konsepti, jossa on otettu paremmin huomioon alueen ominaispiirteet.

Helsingissä 10.5.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren tornihotelli hylättiin

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi kokouksessaan 15.5.2013 asemakaavan muutosesityksen, jonka perusteella Jätkäsaaren alueelle olisi voitu rakentaa norjalaisen sijoittajan Arthur Buchardtin ehdottama 33-kerroksinen tornihotelli. Vahvistetun asemakaavan mukaan alueelle saa rakentaa korkeintaan 16-kerroksisen hotellin.

Äänestys valtuustossa oli äärimmäisen tiukka, hanketta vastustavia ääniä laskettiin 43 ja kannattavia ääniä 42. Äänestystulos tarkoittaa sitä, että kaupunki ryhtyy etsimään toteuttajaa 16-kerroksiselle rakennukselle.