Hei,

olitte lähestyneet logistiikkaoperaattorin projektipäällikkö Pekka Mukkalaa kysymyksillä. Alla on projektimme katurakentamisen sekä liikennesuunnittelun ja HSL:n asiantuntijoiden vastauksia selventämään tilannetta.

1)  Kevyenliikenteen kaistoilla, ainakin Välimerenkadulla kävelytie ja pyörätie on erotettu korkeuserolla siten, että pyörätie on noin 5 cm alempana kuin kävelytie. Tästä on aiheutunut muutamia vähältä piti tilanteita, kun heikkonäköinen tai apuvälineellä liikkuva jalankulkija ei havaitse korkeuseroa, seurauksena saattaa olla kaatuminen. Pyöräilijöille korkeusero aiheuttaa vaaratilanteita, kun tavaraa toimittavat autot usein pysäköivät pyörätielle josta johtuen pyöräilijän on kierrettävä jalankulkutien kautta ohittaakseen auton. 

Kolmitasoisen ratkaisun tavoitteena on erotella pyöräilijät ja jalankulkijat tehokkaasti toisistaan. Jalkakäytävän ja pyörätien ero on selkeästi rajattu reunakivellä, ja jalankulkijan on helppo havaita jalkakäytävän reuna, eikä jalankulkija siten vahingossa eksy pyörätielle. Pyöräilijä puolestaan kokee reunakiven ylittämisen hankalaksi. Reunakivi vähentää pyöräilijän ajautumista jalankulkijan puolelle. 

Kolmitason haittapuoli kieltämättä on kompastumisriski jalankulkijalle tai kaatumisriski pyöräilijälle. Tasoero on kuitenkin niin suuri plussa, että se on vakiintunut parhaaksi ratkaisuksi ulkomailla. Samassa tasossa olevalla pyörätiellä jalankulkijat tuskin pysyisivät jalkakäytävällä ja pyöräilijätkin suhaisivat oikealta ja vasemmalta ohi. Rakennusvirasto on joissain kohteissa lisännyt reunakiven viereen noppakiviä, jotta heikkonäköiset erottaisivat tasoeron paremmin. Viistetty reunakivi olisi anteeksiantavampi sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Sen käyttöä pitäisi alkaa edistämään. 

Tuossa rakenteessa pyörätien ja pysäköintiruutu on samassa tasossa, joten pysäköijän viitseliäisyydestä/taidoista lienee kiinni miten auton tuohon saa. Harkitsemme voisiko tässä olla tarkoituksenmukaista maalata pysäköintiruudut vielä noppakiveyksen lisäksi. Lisäksi muistutamme pysäköinnin valvontaan tästä paikasta, koska pysäköinti on aika huolimatonta usein.

2)   Esitämme lisäksi, että Verkkokaupan edessä oleva raitiovaunupysäkki säilytettäisiin Perusteluna esitämme, että raitiovaunulla lähtevien olisi helpompi päästä kantamuksineen raitiovaunuun. Pysäkki helpottaisi myös alueella asuvan iäkkäämmän väestön liikkumista. 

Bunkkerin pysäkit poistuvat käytöstä kesään mennessä kun Tyynenmerenkadun katuympäristön rakennustyöt alkavat. Katutöiden yhteydessä Tyynenmerenkadulle rakennetaan toinen ajokaista pohjoisen suuntaan ja kadun kapeuden vuoksi nykyiseen sijaintiin ei mahdu pysäkkejä enää tämän jälkeen. 

Uusi pysäkki on sijoitettu ns. Bunkkerin pysäkkiä etelämmäksi, sillä Bunkkerin/Verkkokaupan edessä olevalle aukiolle rakennetaan raitiotien kääntöpaikka linjoille (todennäköisesti numerot 8 ja 9), jotka tulevat etelän suunnasta. Pysäkki on sijoitettu kääntöpaikan eteläpuolelle, jotta kaikki kolme linjaa voivat käyttää sitä. Jos nykyinen pysäkki jäisi paikalleen, niin vain (liitekuvan mukainen) linja 7 voisi käyttää sitä. Kääntöpaikan rakentaminen ajoittuu aikaan, jolloin on rakennettu silta Tyynenmerenkadulta Atlantinkadulle (Ahdinaltaan yli) eli noin vuoteen 2020. Tämä ratkaisu muutaman vuoden päästä parantaa alueen joukkoliikennepalveluita merkittävästi. 

Bunkkerin pysäkki on alun perin suunniteltu tilapäiseksi. Jätkäsaaren liikenneverkon alkuperäisissä suunnitelmissa Länsiterminaali T1:n pysäkki sijoittuisi suoraan terminaalin eteen. Pysäkin paikkaa on tarkennettu myöhemmissä suunnitelmissa ja nyt pysäkki on avattu sille paikalle, jolle se jää. 

Toivottavasti tämä auttaa ymmärtämään, miksi muutos tapahtuu. Ymmärrämme kyllä esiintuomanne seikkanne muutoksen vuoksi, mutta tähän muutokseen ei enää tässä vaiheessa ikävä kyllä voi vaikuttaa. Sitä koskevat päätökset on tehty jo aiemmin alueen osayleiskaavaa ja asemakaavoja koskevan suunnittelun yhteydessä.

3)    Toinen havaittu ongelma on Tyynenmerenkadun liikennevalot Huutokonttorin pohjoispäässä. Kevyenliikenteen vihreä valo palaa niin lyhyen aikaa, että normaalisti kävellenkään ei ehdi ylittää kaikkia kolmea kaistaa yksillä valoilla. Hankaluuksia muodostuu myös siitä, kun raitiotiekaistan ja autokaistojen välinen koroke on niin kapea, että siihen ei  sovi esimerkiksi lastenvaunut kuin ajoradan suuntaisesti. Helpoin ratkaisu lieneen kevyenliikenteen vihreän valon ajan lisääminen ehkä minuutilla tai edes puolella minuutilla. 

Tyynenmerenkadun ja Jätkäsaarenlaiturin risteyksessä Tyynenmerenkadun ylittävällä suojatiellä oli jonkin verran tiukempi mitoitus kuin olemme yleisesti käyttäneet tämän tyyppisillä suojateillä. Vihreän valon kestoa on nyt pidennetty jalankulkijoille Tyynenmerenkadun ylittävällä suojatiellä. 

Tyynenmerenkadun ylittävän suojatien vihreän pituus on mitoitettu siten, että jalankulkijan vihreän alusta lähtevä jalankulkija ehtii ylittämään kerralla koko Tyynenmerenkadun. Samanlaista periaatetta käytämme yleensä muillakin Helsingin suojateillä, jos suojatie risteää vilkasta autoliikennettä.

Ystävällisin terveisin

Outi Säntti

Outi Säntti

Projektinjohtaja

tel. +358931025976, +358405969353

Kaupunginkanslia,

talous- ja suunnitteluosasto, aluerakentaminen

PL 20, (Pohjoisesplanadi 15-17) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

outi.santti@hel.fi

Jätkäsaaren ja Länsisataman ruuhkautunut raitiovaunuliikenne on puhuttanut yleisöä Jätkäsaari-seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Kokouksessaan 26.11.2013 seuran hallitus päätti kirjelmöidä alueen liikenteen parantamisesta Helsingin seudun liikenteelle, Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle

Helsingin seudun liikenne                              Helsinki

hsl@hsl.fi                                                          7.12.2013 

Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenteen parantaminen

 Jätkäsaari-seuran syyskokouksessa Huutokonttorissa 22.10.2013 arkkitehti Teo Tammivuori kaupunkisuunnitteluvirastosta esitteli Jätkäsaaren kaavoituksen ja rakentamisen nykytilaa ja tulevia suunnitelmia. Vaikka Tammivuori ilmoitti, että hän ei tunne riittävän hyvin alueen liikennesuunnitelmia vastatakseen niitä koskeviin kysymyksiin, juuri liikenneasiat puhuttivat paikalla ollutta yleisöä. Jätkäsaaren uusien asukkaiden mielestä suurin ongelma oli raitiovaunulinjan 9 ruuhkautuminen varsinkin risteilymatkustajien saapuessa tai poistuessa Länsisatamasta. Asukkaiden määrän kasvaessa reitin 9 varrella ongelma kasvaa koko ajan. Suurella osalla matkustajista on mukanaan matkalaukkuja, joille ei raitiovaunussa ole erityistä tilaa. 

Jätkäsaari-seurassa pohdimme yleisön joukosta esitettyä kahta mahdollisesti toteuttamiskelpoista ehdotusta asiantilan korjaamiseksi:

• Ruoholahden metroaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea bussi vastaavasti kuin bussi nro 15 kulkee Salmisaaren toimistoalueen ja metroaseman välillä. Osa risteilymatkustajista voisi käyttää bussia ja metroa raitiovaunu 9 sijasta. Bussi voisi olla mahdollisesti sellainen, jossa on tavaratila matkalaukkuja varten.
• Rautatieaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea matkatavaratilalla varustettu bussi. tällöin henkilöt, joilla on matkalaukkuja, voisivat käyttää kyseistä bussia.

Jätkäsaari-seuraa ehdottaa, että HSL tutkisi edellä olevien tai vastaavien uudelleen järjestelyjen toteuttamismahdollisuudet ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin. 

Jätkäsaari seura – JS ry:n puolesta

Juha-Pekka Hippi

Hallituksen puheenjohtaja

asianajotoimisto@hippi.fi

Tiedoksi       Helsingin kaupungin hallitus

                      Kaupunkisuunnittelulautakunta

                      helsinki.kirjaamo@hel.fi

Jätkäsaaren ja Ruohonlahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan suunnitelmaan Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi seuraavan:

Yleistä

Kuten Jätkäsaari-seura on jo aiemmissa kannanotoissaan Jätkäsaaren liikennejärjestelyihin (esim. 25.9.2018) edellyttänyt, Länsisataman liikenneruuhkiin on löydettävä pitkällä aikavälillä kestävä kokonaisratkaisu kevyen liikenteen edellytyksiä heikentämättä. Suunnitelmassa esitettyä siltarakennetta ei voi pitää tällaisena ratkaisuna, sillä se ei poista perimmäistä ongelmaa, Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkon riittämättömyyttä nykyisen laajuiselle satamaliikenteelle. Kuten suunnitelmassakin todetaan, siltarakenne ei toisi merkittävää helpotusta satamaliikenteen ruuhkahuippuihin. Jätkäsaari-seura pitääkin ensisijaisena pitkän aikavälin vaihtoehtona siltojen rakentamiselle maanalaista yhteyttä Länsisatamasta Helsingin kaupungin strategian mukaisesti mahdolliseen keskustan maanalaiseen kokoojakatuun liittyen tai suoraan Länsiväylälle. Siltaa toivottavampana väliaikaisena vaihtoehtona seura pitää myös lauttojen autoliikenteen ohjaamista Vuosaaren satamaan hintaohjauksen keinoin.

Yleissuunnitelma

Jätkäsaari-seura ei pidä yleissuunnitelmassa esitettyä siltarakennetta sellaisenaan kannatettavana. Silta aiheuttaisi lähiympäristölleen huomattavaa kaupunkikuvallista haittaa ja haittaisi etenkin kevyen liikenteen yhteyksiä, vaikka myös Helsingin kaupungin strategia velvoittaa suosimaan kevyttä liikennettä. Siltarakenne haittaisi erityisesti Länsilinkin kevyen liikenteen alikulkua, joka on merkittävä kevyen liikenteen solmukohta paitsi Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta, myös lännen suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle. Jätkäsaari-seura suhtautuu epäillen siihen, että sillan suunnittelulla ja viherrakentamisella pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään siltarampeista aiheutuvaa kaupunkikuvallista haittaa, vaan esimerkiksi viheralueet jäävät pirstaleisiksi autokaistojen väliin ja siltojen alle jää paljon ongelmallista hukkatilaa.

Jätkäsaari-seura pitää päätöksentekoprosessin kannalta ongelmallisena, että yleissuunnitelmassa esitetty siltarakenne esitetään ainoana perusvaihtoehtona, jossa valinnanvaraa on lähinnä raitiotien linjausten osalta. Esitetylle siltarakenteelle ei ole suunnitteluprosessin aikana esitetty toisenlaisia vaihtoehtoja. Koska suunnitelman lähtökohdaksi on otettu nykyisen Porkkalankadun sillan purkaminen peruskorjauksen sijaan ja julkisen liikenteen merkittävä väheneminen sillalla, Jätkäsaari-seuran mielestä suunnitelmalle tulisi selvittää tasaveroisena vaihtoehtona nykyisen sillan korvaamista esitettyä huomattavasti suppeammalla rakenteella.

Esimerkiksi sillan korvaaminen joko kokonaan tai osittain Mechelininkadun itäpuolelle rakennettavalla lyhyellä rampilla vapauttaisi tilaa Mechelininkadun länsipuolelta Porkkalankadulta Länsiväylän liityntäkaistojen uudelleenjärjestelyyn ja vähentäisi tarvetta esitetyn kaltaisille massiivisille ja myöskin kalliille siltarakenteille. Pelkän kevyen liikenteen väylän ylittävä ramppi olisi mahdollista rakentaa nykyistä siltaa matalammaksi kevyen liikenteen kulkua olennaisesti haittaamatta.  

Jätkäsaari-seura toivoo, että yleissuunnitelma palautetaan valmisteluun ja selvitetään mahdollisuus esitettyä merkittävästi suppeampiin siltavaihtoehtoihin, jotka eivät aiheuta haittaa Länsilinkin kautta kulkeville kevyen liikenteen väylille. Vähintään yhden vaihtoehdon tulee perustua yksitasoiseen risteykseen.

Raitioliikenteen vaihtoehdot

Vaikka Jätkäsaari-seura ei esitettyä yleissuunnitelmaa kannatakaan, seuran mielestä vaihtoehto 1 (nykyinen linjaus) on suunnitelluista raitioliikenteen linjauksista vähiten huonoin.

Vaihtoehtot 2 ja 3 olisivat selvästi huonompia. Vaihtoehdossa 2 on selvästi vaarallinen risteyskohta  Ruoholahdenkadun jatkeena olevalla aukiolla, missä lännestä tuleva raitioliikenne risteää Baanalla idän suunnasta ajoittain kovaa vauhtia tulevan kevyen liikenteen kanssa ja rakennuksen kulma estää näkyvyyden molemmin puolin. Varoitusvaloilla varustettu risteys kenties lisäisi aukion turvallisuutta, mutta heikentäisi merkittävästi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä.

Vaihtoehto 3 ei ole edellistä kovinkaan paljon parempi. Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen heikentäisi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä lisäämällä ylä- ja alamäkien määrää.

Helsingissä

9.9.2019

Jätkäsaari-seura ry. 

Sidosryhmäkysely 2019

Pvm: 31.1.2020

Yhdistys / järjestö / toimiala: Jätkäsaari-seura

Osallistujat:­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ Jätkäsaari-seuran hallitus

1. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muiden aiheuttamat liikenneturvallisuusriskit?

– Sataman suuntaan menevät taksit, raskasliikenne ja satunnaisten autoilijoiden ylinopeudet. Sähköiset potkulaudat, joilla ajetaan jalkakäytävillä ja ne jätetään mihin sattuu, esim. autojen maksullisille parkkipaikoille, liikennejakajiin ovien edustoille ja luultavasti haittaa näistä on myös näkövammaisille. Pyöräteillä syntyy vaaratilanteita liian kovan vauhdin takia (kilpapyöräilijät).
– Viime aikoina on usein nähty henkilöautojen läpiajoa Hyväntoivon puistossa.

2. Mitkä ovat teidän ryhmänne edustamien liikkujien kannalta merkittävimmät muille aiheutetut liikenneturvallisuusriskit?

3. Mitkä ovat teidän ryhmänne oman toiminnan painopistealueet?

– Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kautta vaikuttaminen ja ns. ”aikaikkunan” noudattaminen.

4. Mitkä ovat teidän ryhmänne omat tavoitteet?

– Turvallisempi liikenneympäristö Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille, rekkaliikenne Vuosaareen ja lisää poliisien liikennevalvontaa.

5. Miten Hely voisi auttaa näiden tavoitteiden toteutumisessa?

– Helyssä asioita suunnittelevat ja toteuttajat voisivat jalkautua asuma-alueille ja olla yhteydessä kaupungin ja sataman virkamiehiin näissä asioissa.
– Tarvitaan liikennevalistusta raskaanliikenteen turvallisuudesta, heijastinkampanjat, kevyenliikenteen kulkumuodot esim. saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä.

6. Mitä muita toiveita ryhmällänne on Helyn toiminnan suhteen?

– Helyn edustajat tulisivat kertomaan Jätkäsaariseuran kokouksiin, miten asiat ovat edenneet.

7. Avoin viesti yhdistykselle

– Hyväntoivon puiston pyörätie ja kävelytie on suunniteltu niin, että pyöräilijät ovat ensisijaiset. Kävelijöiden kaista on kapea ja sinne on ryhmitelty erilaisia esineitä, joita pitää väistellä esim. lastenvaunuja työntäessä ja vastakulkijoita.
– Metroaseman kohdalla pyöräilijät ei noudata heille tarkoitettuja liikennevaloja, vaan ajavat jalankulkijoiden sekaan.
– Jaalan silta on ruuhka-aikoina tosi kuormitettu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, ehdotus olisi, että siihen maalattaisiin kaistat molemmille osapuolille. Toiveena olisi vielä, että sillan jälkeen risteilevälle pyörätielle maalattaisiin suojatieviivat. Alueella on paljon koululaisia.
– Voisiko saada sisääntuloväylälle Tyynenmerenkadun ja Välimerrankadun risteykseen ennen liikennevaloja yläporttaaliin nuolen, joka osoittaisi oikealle. Jatkuvasti ajetaan risteyksessä kahta kaistaa vasemmalle, on vain ajan kysymys koska tapahtuu vakavampi onnettomuus, kun rekka ajaa pienemmän päälle.

Palautus joko sähköpostitse osoitteeseen hely@hely.fi tai kirjeitse osoitteeseen Hely, Orioninkatu 8, 00550 Helsinki.

Toivomme saavamme vastauksenne 31.1.2020 mennessä. Määräpäivään mennessä lähetetyt toiveet saamme otettua huomioon jo vuoden 2020 tarkemmassa suunnittelussa.

Jätkäsaari seura teki muistuksen Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.6.2015 lähettänyt vastauksensa muistukseen. Sen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta on esittänyt kaupunginhallituykselle 21.10. 2014 päivätyn ja 9.6.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin kaupunki                              Pöytäkirjan ote 14/2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta             9.6.2015

Jätkäsaari-seura

§ 184

Kaupunkisuunnitteluviraston tarkistettu esitys Jätkäsaaren Terassitalokorttelin asemakaavan muutokseksi (nro 12272)

HEL 2011-006089 T 10 03 03)

Ksv 1601_2, Länsisatamankatu 18, karttaruutu G2

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle

– 21.10.2014 päivätyn ja 9.6.2015 muutetun 20. kaupinginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin 20017 tonttien 12 ja 14, korttelin 20026, korttelin 20027 osan tonttia 1 sekä satama- ja katualueiden asemakaavan muutosehdoituksen nro 12272 hyväksymistä ja etteivät tehdyt muistukset ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin.  

– ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. 

Lisäksi lautakunta päätti

– antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistuksiin.

Esittelijä             Asemakaavapäällikkö    Olavi Veltheim

Lisätiedot           Jari Huhtaniemi, arkkitehti, puhelin 31037197

                         jari.huhtaniemi@hel.fi

                         Anne Nervola, liikenneinsinööri, puhelin  31037135

                         anne.nervola@hel.fi

Otteet               Ote             Otteen liitteet

Ne muistutukset esittäneet, jotka ovat ilmoittannet osoitteensa

Esitysteksti

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano. Liite 6, Liite 7

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) 22.6.2015 ja asianosaisia koskeva päätös on lähetetty 23.6.2015.

Kaupunkisuunnittelukautakunta

Irene Varila

Pöytäkirjanpitäjä.

Tarakemmassa selonteossa muistutuksista todetaan, että saadut muistukset kohdistuivat rakentamisen määrään ja korkeuteen, katualueiden leveyteen ja istutuksiin. Muistutukset on otettu huomioon siten, että kaavaan on lisätty määräys koskien viherkattojen rakentamista.

Eri viranomaisilta pyydetyt lausunnot on otettu huomioon siten, että Asuinrakennusten korttelialue -kaavamerkintä on muutettu muotoon Asuin-, liike- ja toimitilarakentamisen korttelialue. Lisäksi on lisätty määräyksiä koskien meluntorjuntaa, kattoterasseja, julkisivumateriaaleja, asuntojen ulko-oleskelupaikkoja, talotekniikka ja istutuksia. Selostukseen on tehty lisäyksiä koskien rakennettavuutta, meluntorjuntaa ja esteettömyyttä.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Satamatunnelin linjausvaihtoehdoista seuraavan.

Jätkäsaari-seura pitää Satamatunnelia tarpeellisena hankkeena Länsisataman ruuhkien vaikutusten hillitsemiseksi Tallinnan lauttaliikenteen keskittyessä Länsisatamaan Helsingin Sataman strategian mukaisesti ja Länsisataman kautta kulkevan tavaraliikenteen kasvaessa.

Jätkäsaari-seuran näkökulmasta Satamatunnelin jatkosuunnittelun vaihtoehdoiksi soveltuvat vaihtoehdot C ja D.

Vaihtoehto A ei tule seuran mielestä kyseeseen jatkosuunnittelun vaihtoehtona, sillä tunnelin suuaukko tulee liian lähelle valtakunnalisesti arvokkaita Hietaniemen hautausmaiden ja Lapinlahden sairaala-alueen rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Tunnelirakentaminen vaarantaa Lapinlahden sairaalapuiston etelälaidan arvokkaan kasvillisuuskohteen (K14/15) ja hautausmailla sijaitsevat liito-oravan elinalueet (90/2019, 127/2020). Vaikka tunnelityömaa myöhemmin maisemoitaisiin, työmaasta aiheutuva vahinko kohteen ympäristölle on suuri.

Vaihtoehdon C ilmeisenä haittapuolena vaihtoehtoon D nähden on, että tunneliosuus on vaihtoehdossa C selvästi pidempi kuin vaihtoehdossa D (betonitunnelin osalta n. 50 m, kalliotunnelin osalta n. 600 m karkeasti mitattuna), minkä johdosta myös tunnelin rakentamiskustannukset ovat selvästi korkeammat. Vaihtoehto C toki noudattelee Helsingin vuoden 2021 maanalaisen yleiskaavan keskustatunnelivarauksen linjausta, mutta seuran mielestä Satamatunnelia ei tule kytkeä keskustatunneliin, jonka suunnittelu on jäissä.

Vaihtoehdon C etuna vaihtoehtoon D nähden voi todeta, että tunneli ei ylitä Helsingin Energian öljyluolia. Jätkäsaari-seura katsoo kuitenkin, että edullisempien rakentamiskustannusten takia linjausvaihtoehdon D toteuttamiskelpoisuutta olisi syytä selvittää edelleen, varsinkin kun Helsingin Energian voimalaitostoiminnan on nykymuodossaan määrä päättyä Salmisaaressa vuoden 2024 jälkeen.

Helsingissä
20.1.2023
Jätkäsaari-seura ry.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) hylkäsi Jätkäsaari-seuran ehdotuksen Länsisataman liikenteen parantamiseksi siten, että raitiovaunuliikenteen lisäksi lisättäisiin bussiliikennettä satamasta Ruoholahden metroasemalle ja Helsingin rautatieasemalle risteilylaivojen saapumis- ja lähtöaikoina. HSL toteaa, että nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja tasataan raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä. HSLn mukaan lisäkapasiteettia voidaan tarjota kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Raitiolinjalla on enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotuksesta HSL toteaa seuraavaa:

Raitioliikenne Jätkäsaareen alkoi vuonna 2012, kun linja 8 piteni Salmisaaresta Ruoholahteen 1.1.2012 ja raitolinja 9 piteni rautatieasemalta Länsiterminaalille 12.8.2012. Raitolinjan reittimuutos korvasi bussilinjat 15, 15A ja 15V Jätkäsaaren alueella.

Länsiterminaalin raitioliikenne on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Keskimäärin nousijamäärä kuukaudessa Länsiterminaalilla on noin kolminkertainen verrattuna aiemmin Länsiterminaalille liikennöineisiin bussilinjoihin verrattuna. Vuoden 2013 aikana nousijamäärissä on ollut kasvua myös muilla Jätkäsaaren pysäkeillä, mutta absoluuttisesti Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien määrä on arviolta vain viidennes raitiolinja 9 matkustajista.

Raitiolinjan kapasiteetti riittää Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien tarpeisiin nykytilanteessa ja myös tulevaisuudessa. Jätkäsaaren valmistuessa 2020-luvun  alkupuolella sinne liikennöi keskustasta kaksi raitiolinjaa Kampin kautta sekä linja 8 Ruoholahden suunnasta. Kaikkien linjojen päätepysäkit tulevat olemaan  matkustajasatamassa saaren kaakkoisreunalla.

Raitoliikenteen laajentuminen tapahtuu vaiheittain alueen valmistumisen tahdissa. Nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja on tasattu raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä.

HSL seuraa edelleen alueen matkustamäärien kehittymistä ja varautuu taloussuunnittelussaan yöliikenteen pidentämiseen klo 2:een asti alueen asukkaiden palvelutason parantamiseksi.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotukseen bussiliikenteen aloittamisesta HSL toteaa, että laivaliikenteen aiheuttamiin ruuhkahuippuihin voidaan tarjota lisäkapsiteettia kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Linjan 6T vuorot ovat edullisempia liikennöidä kuin ehdotettujen, uusien bussilinjojen liikennöinti. Raitolinjalla voidaan tarjota bussia enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Edellä mainituista syistä ei ole perusteltua jatkaa selvityksiä ehdotuksen mukaisten linjojen toteuttamiseksi.

Lisätietoja antaa joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty, puh. (09) 47664366.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Suvi Rihtniemi                              Tero Anttila

toimitusjohtaja                              Joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja

Jätkäsaari-seura teki seuraavan ehdotuksen Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-sivustolle 9.12.2018.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Uusi keskustakirjasto Oodi on näyttänyt tulevaisuuden kirjaston mahdollisuudet palvelukeskuksena. Jätkäsaaren kirjasto, entinen Ruoholahden koulun lastenkirjasto, toimii nyt riittämättömissä tiloissa. Infokeskuksen tilat eivät enää riitä asukastilaisuuksiin, vaikka saaressa ei asu vielä puoltakaan tulevasta väestöstä. Jätkäsaarta mainostetaan yhteisöllisenä kaupunginosana, mutta siltä puuttuu oma pysyvä asukastila asukastoiminnan tukikohdaksi.

Jätkäsaari-seura ehdottaa, että Jätkäsaaren kirjaston yhteyteen kehitetään uuden ajan kaupunginosan asukaskeskus, joka vastaa myös yllä mainittuihin tarpeisiin kaupunginosatasolla. Kirjaston yhteyteen voitaisiin keskittää myös muita vastaavia toimintoja kaupunginosassa. Ehdotus edellyttäisi kirjaston yhteyteen lisää tiloja ja henkilöstöresursseja asukaskeskuksen toiminnan mahdollistamiseksi. Tilojen suhteen Jätkäsaaressa on lukuisia mahdollisuuksia nykyisten sekä lähiaikoina vapautuvien ja rakennettavien tilojen osalta.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuna on vastannut Jätkäsaari-seuran esittämään mielipiteeseen Panamanrannan asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin kaupunki                                    Pöytäkirjanote 7/2017 1

Kaupunkisuunnittelulautakunta                 7.3.2017

§ 129
Jätkäsaaren alueen (Panamanranta) asemakaavaehdotus (nro
12447) ja sen asettaminen nähtäville

HEL 2016-005915 T 10 03 03
Ksv:n hankenumero 0838_6, karttaruutu 671494

Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
– asettaa 7.3.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro
12447 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen
27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 20. kaupunginosan
(Länsisatama) kortteleita 20063–20066 ja katu-, vesi- ja
puistoalueita.
– antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin
ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti
ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla,
Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla:
kohdassa Päätöksenteko.

www.hel.fi/ksv

– että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
– valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
– merkitä tiedoksi laaditut korttelikortit.

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

– asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim

Lisätiedot
Kirsi Rantama, arkkitehti, puhelin: 310 37207
kirsi.rantama(a)hel.fi
Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146
sanna.ranki(a)hel.fi
Kati Immonen, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37254
kati.immonen(a)hel.fi
Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37325
helena.farkkila-korjus(a)hel.fi
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
jarkko.nyman(a)hel.fi
Hilpi Turpeinen, suunnitteluavustaja, kaavapiirtäminen, puhelin: +358931037198
hilpi.turpeinen(a)hel.fi

Liitteet
1 Sijaintikartta
2 Ilmakuva
3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 kartta, päivätty 7.3.2017
4 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12447 selostus, päivätty 7.3.2017
5 Havainnekuva, 7.3.2017
6 Tilastotiedot
7 Vuorovaikutusraportti 7.3.2017
8 Mielipidekirjeet
9 Osa päätöshistoriaa

Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet
Ote 
Ne milelipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Otteen liitteet
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa
(Pohjoisesplanadi 11-13) 17.3.2017 ja asianosaista koskeva päätös on lähetetty 20.3.2017.

Kaupunkisuunnittelulautakunta