Jätkäsaari-seura on esittänyt kirjelmässään 9.3.2015 Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle, että Ruoholahden kanavan sillat nimettäisiin ja varustettaisiin nimikylteillä.  Nimistötoimikunta on vastannut aloitteeseen kirjellään 1.4.2015 ja todennut, että toimikunta pitää kanavan siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä maamerkkejä ja kulkuväyliä.

Helsingin kaupunki

Kirjaamo

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Nimistötoimikunta

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

Asia: Ruoholahden kanavan siltojen nimeäminen

Ruoholahden kanavan ylittää kaiken kaikkiaan kuusi siltaa. Lisäksi kanavan päässä on liikenne- ja alikulkusilta Länsilinkki. Jätkäsaari- seura esittää, että sillat nimettäisiin ja ne varustettaisiin näkyvillä nimikylteillä.

Seura ehdottaa, että sillat nimettäisiin esimerkiksi seuraavasti (valmistuslaatassa oleva nimi):

–                                        Kanavasilta (Sinikaislan kl silta)

–                                        Koulusilta ( Ruoholahden puiston kl silta)

–                                        Puistosilta (Santakujan kl silta)

–                                        Selkämerensilta

–                                        Torisilta (Ruoholahden torin kl silta)

–                                        Crusellin silta (ei löytynyt valmistuslaattaa)

Perusteluna esitämme, että liikkuminen Jätkäsaaren ja Ruoholahden välillä ohjeistetaan usein eri siltojen kautta ja ne ovat muutenkin alueen merkittäviä maamerkkejä. Nyt kun silloilla ei ole nimiä, on usein vieraita opastaessa vaikea selittää, mitä siltaa kulloinkin tarkoittaa.

Edellä mainitut nimet ovat vain yksi ehdotus. Tärkeintä Jätkäsaari-seuran mielestä on, että sillat nimetään ja varustetaan nimikylteillä. Nimeäminen parantaisi suunnistusta Ruoholahdesta Jätkäsaareen ja siitä edelleen Länsisatamaan sekä päinvastoin.

Helsingissä 9.3.2015        

Pauli Hilli

Jätkäsaari-seura ry:n puheenjohtaja

Jaalaranta 9 B24

00180 Helsinki

pauli.hilli@gmail.com

Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vastauskirjelmä 1.4.2015

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli

Jaalanranta 9 B 24

00180 Helsinki

20 §

ALOITE, JOSSA ESITETÄÄN RUOHOLAHDENKANAVAN YLITTÄVIEN SILTOJEN NIMEÄMISTÄ (kaup.osa 20)

Nimistötoimikunta keskusteli Jätkäsaari-seura ry:n aloitteesta nimetä Ruoholahdenkanavan ylittävät sillat. Jätkäsaariseura esittää lisäksi, että sillat varustetaan nimikylteillä.

Nimistötoimikunta kiittää Jätkäsaari-seuraa aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan.

Nimistötoimikunta pitää Ruoholahdekanavan ylittävien siltojen nimeämistä perusteltuna, sillä ne ovat alueen tärkeitä kulkuväyliä ja maamerkkejä.

Nimistötoimikunta esittää silloille seuraavia nimiä, jotka on ideoitu läheisten kadunnimien mukaan (lueteltu lännestä itään luukien):

Crusellinsilta -Cruselbron

(silta)

Perustelu: Käytössä oleva nimi;

Jaalasilta – Skutbron

(silta)

Perustelu: Jaalarannan mukaan;

Selkämerensilta – Bottenhavsbron

(silta)

Perustelu: Selkämerenkadun mukaan;

Santasilta- Sandbron

(silta)

Perustelu: Santakujan mukaan;

Laivapojansilta- Skeppsgossebron

(silta)

Perustelu: Laivapojankadun mukaan;

ja

Sinikaislansilta – Blåsävsbron

(silta)

Perustelu: Sinikaislankujan mukaan.

Nimeäminen voidaan toteuttaa seuraavan aluetta koskevan asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhtydessä. Virallisen nimeämisen jälkeen voidaan esittää rakennusvirastolle nimikilpien pystyttämistä siltojen kupeeseen tai rakenteeseen.

Kirje 17 asemakaavaosastolle.

Kirje 18 Jätkäsaari-seura ry:lle.

NIMISTÖTOIMIKUNTA

Annukka Lindroos                                   Johanna Lehtonen

puheenjohtaja                                        sihteeri

Hsl otti vuoden alussa yhteyttä Jätkäsaari-seuran puheenjohtajaan Pauli Hilliin ja Länsisatamaprojektin projektinjohtaja Outi Sänttiin Jätkäsaaren raitiovaunuliikenteen (linjat 9 ja 6T) ruuhkien ja muiden ongelmien vuoksi. Viestissään HSL:n Lauri Räty toivoo Jätkäsaari-seuran apua raitiovaunuliikenteen väenpaljouden ja muiden matkustajien ongelmakäyttäytymisen kartoitukseen. Tarkoituksena olisi ollut luoda suorempi tiedonkulun kanava asukkaalta suunnitelijalle.

Jätkäsaari-seuran hallitus pohti kokouksessaan seuran mahdollisuuksia kerätä tietoja raitiovaunuliikenteen ongelmista, mutta totesi vastauskirjeessään seuran aivan liian pieneksi HSL:n ruuhkien ja muiden ongelmien kartoitukseen. HSL:n tulisi itse järjestää kattavat matkustajalaskennat ja perustaa esim. Facebook-sivut, joilla raitiovaunulinjojen käyttäjät voisivat purkaa tuntojaan. Jätkäsaari-seura on jo aikaisemmin ehdottanut HSL:lle bussiliikennettä Ruoholahden metrosemalle ja/tai rautatieasemalle. Busseissa pitäisi olla tilaa matkalaukuille.

Jätkäsaari-seura on tehnyt 25.11.2014 Helsingin kaupunginhallitukselle muistutuksen  Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajoittuu pohjoisessa Docrates-sairaalaan ja itäpuolella Messitytönkatuun ja Messipojankujaan. Tontin rakentaminen on suunniteltu huomattavasti tiiviimmäksi ja korkeammaksi kuin se oli vahvistetussa asemakaavassa. Kaavaehdotus tukkii lähes kokonaan nykyisen Messitytönkadun jättäen vain kapean n. kahdeksan metrin levyisen kujan tontin 20026 ja Docrates-sairaalan väliin.

Jo aikaisemmin syksyllä seura esitti samansisältöisen mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 28.10.2014.

Muistutus Jätkäsaaressa sijaitsevan tontin 20026 asemakaavan muutosehdotuksesta

Huutokonttorissa 10.9.2014 järjestetyssä tilaisuudessa arkkitehti Jari Huhtaniemi esitteli tontin 20026, ns. Terassitalokorttelin kaavaehdotusta. Tontti sijaitsee Länsisatamankadun ja Välimerenkadun risteysalueen pohjoispuolella ja se rajautuu lisäksi Messipojankujaan, Messitytönkatuun ja Docrates-sairaalan kortteliin. Tontille on suunniteltu sekä asuinrakennuksia että erilaisia toimitiloja käsittäviä rakennuksia. Tontti rakentaminen on suunniteltu erittäin korkeaksi ja tiiviiksi siten, että jo olemassa olevia katuja joudutaan kaventamaan ja poistamaan olemassa olevia puita.

Erityistä huomiota kiinnitti Messitytönkadun kaventaminen 8-10 metriä kapeaksi Martin Wegeliuksen kujaksi, joka rajautuu Terassitaloon ja Docrates-sairaalaan. Kaavoitusesitys katkaisee nykyisten asukkaiden avoimen näkymän Messitytönkadulta merelle ja Lauttasaareen päin. Jos tämä näkymä katkaistaan, merellisessä Jätkäsaaressa ei tule olemaan yhtään avaraa ja pitkää maisema-akselia merelle. Arkkitehti Huhtaniemi esitteli Huutokonttorin tilaisuudessa Laivapojan aukiolta avautuvan Välimerenkadun suuntaisen ”Kalevankadun näkymäakselin”. Tämän näkymän tulee kuitenkin katkaisemaan Välimerenkadun ylittävä Hyväntoivon-puiston silta penkereineen. Siksi nykyinen hieno ”Messitytönkadun näkymäakseli” pitää säilyttää.

Terassitaloon tulee asuntoja ja talo on Martin Wegeliuksen kujan varrella 3-10 -kerroksinen. Alakerrosten asuntojen näkymät Docrates-sairaalaan päin ovat ankeat ja asunnoista tulee pimeitä kujan kapeuden ja rakennuksen korkeuden takia. Niitä lienee vaikea saada kaupaksi sijainnin vuoksi. Myös tontin keskelle tulee kapea Helvi Leiviskän kuja, jolla toistuvat samat ongelmat kuin Martin Wegeliuksen kujalla eli ahtaus ja pimeys.

Jätkäsaari-seuran muistutus tontin 20026 kaavamuutosehdotuksesta

Jätkäsaari-seura esittää muistutuksen tontille 20026 ehdotetusta kaavamuutoksesta, tonttia ei pitäisi rakentaa nyt tehdyn huipputehokkaan ja tiiviin suunnitelman mukaisesti. Messitytönkadun nykyistä näkymää merelle ja Lauttasaareen päin ei pitäisi kaventaa Martin Wegeliuksen kujaksi eikä rakentaa massiivista Terassitaloa näkymää sulkemaan. Myöskään Messipojankujaa ei pitäisi kaventaa tontin 20026 kohdalta eikä poistaa nykyisiä kadun varren puita.

Asunto-osakeyhtiön Länsisataman hallituksen jäsen Matti Rautiainen on ottanut yhteyttä Jätkäsaari-seuraan tontin 20026 kaavoituksesta. Viestissään Rautiainen toteaa, että Messitytönkadun näkymää merelle ei tulisi sulkea, vaan kadun tulisi jatkua nykyisen levyisenä Länsisatamankadulle saakka.

Jätkäsaari-seura

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja

pauli.hilli@gmail.com

Helena Vormala, hallituksen varapuheenjohtaja

hkvormala@gmail.com

Kun Jätkäsaaren uutta osaa alettiin rakentaa muutamia vuosia sitten, sataman vanhaan kappaletavaravarastoon Bunkkeriin suunniteltiin uimahallia, liikuntatiloja kouluille ja asukkaille sekä Bunkkerin katolle asuntoja. Helsingin kaupungin rahapulan ja heikon taloudellisen tilanteen takia Bunkkerin rakentamista ei ole aloitettu. Nyt kaupunki on  käynnistämässä toteutuskilpailua, jonka voittaja rakentaisi Bunkkerin ja kaupunki jäisi pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi rakennukseen. Myös Verkkokauppa.com ja rakennuksen suunnitellut Bertel Ekengren ovat ilmaisseet kiinnostuksensa rakennuksen käyttöön, mutta eri tarkoitukseen kuin mitä alunperin suunniteltiin.

Jätkäsaari-seura on lähettänyt Helsingin kaupunginhallitukselle kirjelmän. jossa se ottaa kantaa näihin uusiin suunnitelmiin.

Helsingin kaupunki, Kirjaamo                                                                                                                                                 19.11.2014

Helsingin kaupunginhallitus

PL 10

00099 Helsingin kaupunki

Jätkäsaaressa sijaitsevan Bunkkerin käyttö ja rakentaminen 

Taustaa 

Helsingin kaupunki on käynnistämässä toteutuskilpailua Jätkäsaaressa sijaitsevasta Bunkkerista syksyn 2014 aikana. Suunnitelman mukaan kilpailun voittaja toteuttaisi tilojen kehittämisen ja rakentamisen omalla kustannuksellaan. Liikuntatilojen ja uimahallin lisäksi Bunkkeriin on tarkoitus rakentaa myös mm. asuntoja. Kaupunki myisi tontin rakennuksineen kilpailun voittajalle ja vuokraisi pitkäaikaisesti omaan käyttöönsä uimahallin ja liikuntatilat. Liikuntatilat palvelisivat alueen kouluja.

Nyt Jätkäsaaressa sijaitseva Verkkokauppa.com yrittää torjua uimahallin rakentamisen Bunkkeriin perustellen sen kalleutta. Verkkokaupalla on nykyään varastotilaa Bunkkerissa ja se haluaisi jatkossa Bunkkerista tilaa omalle toiminnalleen, mm. edelleen varastotilaa ja lisäksi toimisto- ja liiketilaa. Verkkokaupan mukaan uimahallin rakentaminen muualle Jätkäsaareen tulisi halvemmaksi.

Bunkkerin suunnittelija Bertel Ekengren on myös osoittanut kiinnostusta Bunkkerin rakentamiseen. Hänen mukaansa uusi uimahalli tulisi rakentaa Bunkkerin eteläpuolelle, rakennuksen yläkerrokset purkaa ja rakentaa tilalle asuntoja. Muihin kerroksiin tulisi liikunta-, pysäköinti- ja varastotilaa.

Jätkäsaari-seuran mielipide

Jätkäsaariseura esittää mielipiteenään, että Bunkkerin suunnittelussa pitäisi noudattaa alkuperäistä suunnitelmaa, jonka mukaan Bunkkeriin tulee uimahalli, Jätkäsaaren koulujen tarvitsemat ja muut tarvittavat liikuntatilat sekä katolle mahdollisesti asuntoja. Valmistuessaan 2020-luvulla Jätkäsaaressa ja lähialueilla on asukkaita vähintään pienen kaupungin verran (17 000) ja lisäksi työpaikkoja, joten monenlaisia liikuntatiloja tarvitaan. Kun kerran on päätetty, että Bunkkeria ei pureta ja se säilytetään Jätkäsaaren maamerkkinä, sen käytön pitäisi hyödyttää paikallisia asukkaita.

Verkkokauppa.comin suunnitelmat saada Bunkkeri pääosin omaan käyttöönsä varasto- ja liiketilaksi ei palvele alueen asukkaita. Helsingin keskustan kallista tonttimaata ei tule luovuttaa varastoksi, siihen löytyy sopivampia tontteja pääkaupunkiseudulta. Miksi asiakkaiden tulisi matkustaa juuri Jätkäsaaren kärkeen ostoksiaan hakemaan, voihan niille rakentaa luovutuspisteen uuden varaston yhteyteen.

Bertel Ekengrenin suunnitelmat eivät myöskään vaikuta harkituilta ja edellyttävät Bunkkerin yläosien purkamista. Sinänsä uimahalli voisi sijaita muuallakin kuin Bunkkerissa, mutta Jätkäsaareen tarvitaan uimahalli ja runsaasti liikuntatiloja.

Jätkäsaari-seura ry

Pauli Hilli, hallituksen puheenjohtaja

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) hylkäsi Jätkäsaari-seuran ehdotuksen Länsisataman liikenteen parantamiseksi siten, että raitiovaunuliikenteen lisäksi lisättäisiin bussiliikennettä satamasta Ruoholahden metroasemalle ja Helsingin rautatieasemalle risteilylaivojen saapumis- ja lähtöaikoina. HSL toteaa, että nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja tasataan raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä. HSLn mukaan lisäkapasiteettia voidaan tarjota kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Raitiolinjalla on enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotuksesta HSL toteaa seuraavaa:

Raitioliikenne Jätkäsaareen alkoi vuonna 2012, kun linja 8 piteni Salmisaaresta Ruoholahteen 1.1.2012 ja raitolinja 9 piteni rautatieasemalta Länsiterminaalille 12.8.2012. Raitolinjan reittimuutos korvasi bussilinjat 15, 15A ja 15V Jätkäsaaren alueella.

Länsiterminaalin raitioliikenne on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Keskimäärin nousijamäärä kuukaudessa Länsiterminaalilla on noin kolminkertainen verrattuna aiemmin Länsiterminaalille liikennöineisiin bussilinjoihin verrattuna. Vuoden 2013 aikana nousijamäärissä on ollut kasvua myös muilla Jätkäsaaren pysäkeillä, mutta absoluuttisesti Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien määrä on arviolta vain viidennes raitiolinja 9 matkustajista.

Raitiolinjan kapasiteetti riittää Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien tarpeisiin nykytilanteessa ja myös tulevaisuudessa. Jätkäsaaren valmistuessa 2020-luvun  alkupuolella sinne liikennöi keskustasta kaksi raitiolinjaa Kampin kautta sekä linja 8 Ruoholahden suunnasta. Kaikkien linjojen päätepysäkit tulevat olemaan  matkustajasatamassa saaren kaakkoisreunalla.

Raitoliikenteen laajentuminen tapahtuu vaiheittain alueen valmistumisen tahdissa. Nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja on tasattu raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä.

HSL seuraa edelleen alueen matkustamäärien kehittymistä ja varautuu taloussuunnittelussaan yöliikenteen pidentämiseen klo 2:een asti alueen asukkaiden palvelutason parantamiseksi.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotukseen bussiliikenteen aloittamisesta HSL toteaa, että laivaliikenteen aiheuttamiin ruuhkahuippuihin voidaan tarjota lisäkapsiteettia kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Linjan 6T vuorot ovat edullisempia liikennöidä kuin ehdotettujen, uusien bussilinjojen liikennöinti. Raitolinjalla voidaan tarjota bussia enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Edellä mainituista syistä ei ole perusteltua jatkaa selvityksiä ehdotuksen mukaisten linjojen toteuttamiseksi.

Lisätietoja antaa joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty, puh. (09) 47664366.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Suvi Rihtniemi                              Tero Anttila

toimitusjohtaja                              Joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja

Jätkäsaaren ja Länsisataman ruuhkautunut raitiovaunuliikenne on puhuttanut yleisöä Jätkäsaari-seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Kokouksessaan 26.11.2013 seuran hallitus päätti kirjelmöidä alueen liikenteen parantamisesta Helsingin seudun liikenteelle, Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle

Helsingin seudun liikenne                              Helsinki

hsl@hsl.fi                                                          7.12.2013 

Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenteen parantaminen

 Jätkäsaari-seuran syyskokouksessa Huutokonttorissa 22.10.2013 arkkitehti Teo Tammivuori kaupunkisuunnitteluvirastosta esitteli Jätkäsaaren kaavoituksen ja rakentamisen nykytilaa ja tulevia suunnitelmia. Vaikka Tammivuori ilmoitti, että hän ei tunne riittävän hyvin alueen liikennesuunnitelmia vastatakseen niitä koskeviin kysymyksiin, juuri liikenneasiat puhuttivat paikalla ollutta yleisöä. Jätkäsaaren uusien asukkaiden mielestä suurin ongelma oli raitiovaunulinjan 9 ruuhkautuminen varsinkin risteilymatkustajien saapuessa tai poistuessa Länsisatamasta. Asukkaiden määrän kasvaessa reitin 9 varrella ongelma kasvaa koko ajan. Suurella osalla matkustajista on mukanaan matkalaukkuja, joille ei raitiovaunussa ole erityistä tilaa. 

Jätkäsaari-seurassa pohdimme yleisön joukosta esitettyä kahta mahdollisesti toteuttamiskelpoista ehdotusta asiantilan korjaamiseksi:

• Ruoholahden metroaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea bussi vastaavasti kuin bussi nro 15 kulkee Salmisaaren toimistoalueen ja metroaseman välillä. Osa risteilymatkustajista voisi käyttää bussia ja metroa raitiovaunu 9 sijasta. Bussi voisi olla mahdollisesti sellainen, jossa on tavaratila matkalaukkuja varten.
• Rautatieaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea matkatavaratilalla varustettu bussi. tällöin henkilöt, joilla on matkalaukkuja, voisivat käyttää kyseistä bussia.

Jätkäsaari-seuraa ehdottaa, että HSL tutkisi edellä olevien tai vastaavien uudelleen järjestelyjen toteuttamismahdollisuudet ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin. 

Jätkäsaari seura – JS ry:n puolesta

Juha-Pekka Hippi

Hallituksen puheenjohtaja

asianajotoimisto@hippi.fi

Tiedoksi       Helsingin kaupungin hallitus

                      Kaupunkisuunnittelulautakunta

                      helsinki.kirjaamo@hel.fi

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi kokouksessaan 15.5.2013 asemakaavan muutosesityksen, jonka perusteella Jätkäsaaren alueelle olisi voitu rakentaa norjalaisen sijoittajan Arthur Buchardtin ehdottama 33-kerroksinen tornihotelli. Vahvistetun asemakaavan mukaan alueelle saa rakentaa korkeintaan 16-kerroksisen hotellin.

Äänestys valtuustossa oli äärimmäisen tiukka, hanketta vastustavia ääniä laskettiin 43 ja kannattavia ääniä 42. Äänestystulos tarkoittaa sitä, että kaupunki ryhtyy etsimään toteuttajaa 16-kerroksiselle rakennukselle.