Kannanotot

 

Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenne

Jätkäsaaren ja Länsisataman ruuhkautunut raitiovaunuliikenne on puhuttanut yleisöä Jätkäsaari-seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Kokouksessaan 26.11.2013 seuran hallitus päätti kirjelmöidä alueen liikenteen parantamisesta Helsingin seudun liikenteelle, Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle

 


Helsingin seudun liikenne                              Helsinki

 

hsl@hsl.fi                                                          7.12.2013 

 



 

Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenteen parantaminen


 

 

 Jätkäsaari-seuran syyskokouksessa Huutokonttorissa 22.10.2013 arkkitehti Teo Tammivuori kaupunkisuunnitteluvirastosta esitteli Jätkäsaaren kaavoituksen ja rakentamisen nykytilaa ja tulevia suunnitelmia. Vaikka Tammivuori ilmoitti, että hän ei tunne riittävän hyvin alueen liikennesuunnitelmia vastatakseen niitä koskeviin kysymyksiin, juuri liikenneasiat puhuttivat paikalla ollutta yleisöä. Jätkäsaaren uusien asukkaiden mielestä suurin ongelma oli raitiovaunulinjan 9 ruuhkautuminen varsinkin risteilymatkustajien saapuessa tai poistuessa Länsisatamasta. Asukkaiden määrän kasvaessa reitin 9 varrella ongelma kasvaa koko ajan. Suurella osalla matkustajista on mukanaan matkalaukkuja, joille ei raitiovaunussa ole erityistä tilaa. 

Jätkäsaari-seurassa pohdimme yleisön joukosta esitettyä kahta mahdollisesti toteuttamiskelpoista ehdotusta asiantilan korjaamiseksi:

  • Ruoholahden metroaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea bussi vastaavasti kuin bussi nro 15 kulkee Salmisaaren toimistoalueen ja metroaseman välillä. Osa risteilymatkustajista voisi käyttää bussia ja metroa raitiovaunu 9 sijasta. Bussi voisi olla mahdollisesti sellainen, jossa on tavaratila matkalaukkuja varten.
  • Rautatieaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea matkatavaratilalla varustettu bussi. tällöin henkilöt, joilla on matkalaukkuja, voisivat käyttää kyseistä bussia.

Jätkäsaari-seuraa ehdottaa, että HSL tutkisi edellä olevien tai vastaavien uudelleen järjestelyjen toteuttamismahdollisuudet ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin. 

  

Jätkäsaari seura – JS ry:n puolesta

  

Juha-Pekka Hippi

Hallituksen puheenjohtaja

asianajotoimisto@hippi.fi

 

Tiedoksi       Helsingin kaupungin hallitus

                      Kaupunkisuunnittelulautakunta

                      helsinki.kirjaamo@hel.fi

 

 

 


  

 

 

Jätkäsaaren tornihotelli hylättiin

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi kokouksessaan 15.5.2013 asemakaavan muutosesityksen, jonka perusteella Jätkäsaaren alueelle olisi voitu rakentaa norjalaisen sijoittajan Arthur Buchardtin ehdottama 33-kerroksinen tornihotelli. Vahvistetun asemakaavan mukaan alueelle saa rakentaa korkeintaan 16-kerroksisen hotellin.

Äänestys valtuustossa oli äärimmäisen tiukka, hanketta vastustavia ääniä laskettiin 43 ja kannattavia ääniä 42. Äänestystulos tarkoittaa sitä, että kaupunki ryhtyy etsimään toteuttajaa 16-kerroksiselle rakennukselle.

Jätkäsaareen kaavailtu tornihotelli

Kuva Jtksaaren_tornihotellista

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on esittänyt, että Jätkäsaareen rakennettaisiin 33-kerroksinen tornihotelli Tyynenmerenkadun varrelle. Tornihotellin rakentaminen vaatii jo vahvistetun asemakaavan muuttamisen, koska asemakaavan mukaan tontille saisi rakentaa vain 16-kerroksisen rakennuksen. Muutoehdotus on hyväksytty Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnassa 27.11.2012 ja lähetetty kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Jätkäsaari-seuran hallitus ei ole lausunnossaan puoltanut tornihotellin rakentamista. Asemakaavan muutosta ja tornihotellin rakentamista ovat Jätkäsaari-seuran lisäksi vastustaneet mm. Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkiseura sekä monet kaupunginosayhdistykset mm. Eteläiset kaupunginosat, Kampin kaupunginosayhdistys, Lauttasaariseura, Pro Eira ja Punavuoriseura sekä lukuisat yksityishenkilöt.

Lue Jätkäsaari-seuran kannanotto tornihotellin rakentamiseen.

 

16.1.2012

Asia: Jätkäsaareen kaavailtu tornihotelli

Jätkäsaariseuran hallitus kokoontui 10.1.2012 ja keskusteli muiden esityslistalla olleiden asioiden lisäksi Jätkäsaareen suunnitellusta 33-kerroksisen kongressihotellin rakentamisesta osoitteeseen Tyynenmerenkatu 2. Osa hallituksen jäsenistä oli osallistunut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston 9.1.2012 info- ja näyttelytila Laiturilla järjestämään keskustelutilaisuuteen, jossa keskusteltiin Jätkäsaareen kaavaillusta tornihotellista. Hanke (hankenro 0846_5) on lähtenyt liikkeelle, koska AB Invest AS (norjalainen Arthur Buchardt) on hakenut asemakaavan muutosta tarkoituksessa rakentaa alueelle 33-kerroksinen tornihotelli. Vahvistetussa asemakaavassa tontille on lupa rakentaa maksimissaan 16-kerroksinen rakennus.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteltu Korkea rakentaminen Helsingissä –raportti, jossa ovat periaatteet korkean rakentamisen sijoittumisesta Helsinkiin. Raportissa kaupunki jaetaan vyöhykkeiksi A, B, Ba ja C. Vanha kantakaupunki kuuluu vyöhykkeeseen A eikä sinne kaavoiteta nykyisestä rakennuskorkeudesta merkittävästi poikkeavia rakennuksia. Vyöhykkeellä B yli 16-kerrosta korkeampi rakentaminen on mahdollista tietyin raportissa mainituin edellytyksin. Vyöhykkeellä Ba ympäristöä korkeampi rakentaminen – maksimissaan 16 kerrosta – on mahdollista. Vyöhykkeelle C on kaavailtu mahdolliseksi yli 16-kerroksisten rakennusten rakentaminen.

Raporttiin liittyvän kartan mukaan Jätkäsaari on merkitty kuuluvaksi vyöhykkeeseen B, joka mahdollistaisi yli 16-kerrosta korkeamman rakentamisen. Jätkäsaari liittyy kuitenkin hyvin läheisesti vanhaan kantakaupunkiin, jossa matalahkon räystäslinjan yläpuolelle nousevat vain erityisrakennukset kuten kirkontornit. Myös Jätkäsaari ja sen rakennukset näkyvät kauas merelle, joten Jätkäsaaren tulisi kuulua vyöhykkeeseen Ba (tai jopa A). Jätkäsaarihan on selvästi etelämpänä kuin esimerkiksi Katajanokka, joka kuuluu vyöhykkeeseen A.

Merellinen Helsinki on myös yksi ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen kansallismaisemista. Kuten raportissa todetaan, ei Helsingin kantakaupunkiin eikä eteläisiin kaupunginosiin tulisi sijoittaa uusia korkeita rakennuksia, koska ne vaikuttaisivat epäedullisesti Helsingin merelliseen siluettiin.

Keskustelutilaisuudessa kävi selväksi, että osanottajien valtaosan mielestä näin korkea rakentaminen ei sovellu Jätkäsaareen. Edellä mainittujen syiden lisäksi osanottajat luettelivat lukuisia muita syitä kuten ahtaan tontin, jo ennestään ruuhkaisen Tyynenmerenkadun liikenteen, tornin aiheuttaman asuinkortteleiden varjostuksen, tuuliolosuhteet jne. Tornirakennuksesta tehtyä havainnekuvaa pidettiin yleisesti myös epäonnistuneena kolmikulmaisine torneineen ja neliömäisine yläkerroksineen. Keskustelutilaisuudessa ei kuultua yhtään puheenvuoroa, joka olisi tukenut tornihotellin rakentamista.

Jätkäsaariseuran hallitus pyytää ottamaan edellä mainitut seikat huomioon harkinnassa siitä, voiko vahvistettua asemakaavaa muuttaa AB Invest AS:n hakemuksen perusteella siten, että Tyynenmerenkatu 2:ssa sijaitsevan Jätkäsaaren korttelin 20803 tontille 1 sekä osalle ympäröivää katualuetta saisi rakentaa 33-kerroksisen tornihotellin. Jätkäsaariseuran hallitus esittää mielipiteen omissa nimissään, koska mielipiteille varattu aika oli liian lyhyt nimilistojen keräämiseen seuran jäseniltä ja Jätkäsaaren asukkailta.

                      Jätkäsaariseuran hallituksen puolesta

                      Juha-Pekka Hippi, puheenjohtaja