Kannanotot

 

Ratikkalippu säilytettävä

HSL lippu-uudistuksessa säilytettävä Ratikkalippu!

HSL siirtyy lippujen myynnissä vyöhykemalliin ensi vuonna. Uudistuksen myötä poistetaan mahdollisuus ostaa vain A-vyöhykkeen lippuja ja ratikka-lippu poistuisi kokonaan. Miksi kantakaupungissa asuvan pitää maksaa koko uudistuksesta eniten suhteessa muihin? Tämä sotii kaikkea sitä vastaan, mitä päättäjät ja kaikki ympäristöstä huolissaan olevat kansalaiset toivovat. Moni keskustassa asuva käyttää ratikkaa talvisin ja polkupyörää tai jalkojaan kesäisin, joka on ympäristön kannalta loistava yhdistelmä.

Tämä tulee kalliiksi erityisesti heille, jotka käyttävät vain satunnaisesti ratikkaa ja ostavat kertalipun. Heille korotusta olisi tiedossa 1,70 e:sta 2,80 euroon jolloin esim. 20 matkaa kuussa matkustavan hinta nousee 34 eurosta 56 euroon. Satunnaisesti ratikkaa käyttävät pakotettaisiin ostamaan kalliimpi kk-kortti, joka ei tue toivetta työmatkaliikkumisen lisäämisestä, sillä tuolloin kaikki kulkisivat luultavasti ’koko rahan edestä’. Miksi pari pysäkinväliä A-alueella liikkuvat joutuvat maksamaan liikkumisalueen laajennusviulut?

Vuosilipun ostajana voisi tässä säästää hieman, mutta sekin sotii tuota ajatusta vastaan, että meidän kaikkien olisi syytä liikkua enemmän. Jos kalliin vuosilipun on ostanut, hyppää aika moni varmasti helpommin sinne ratikkaan, vaikka olisi hyvää aikaa kävellä perille.

Elämä Helsingin keskustassa on muutenkin jo tarpeeksi kallista ja monet pysyvät täällä juurikin siksi, että liikkuminen on helppoa yhdistelemällä ratikoita, pyöräilyä ja kävelyä tilanteen mukaan. HSL:n on myös syytä pohtia muutosta ympäristön ja hyötyliikunnan kannalta, eikä pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Vaadimme, että ratikkalippu -ominaisuus säilytetään ja / tai sitä kehitettäisiin niin, että se on edullisempi kustannuksiltaan kuin A&B vyöhykkeen lippu, olipa maksutapa sitten kertalippu, arvolippu tai kk-lippu.

Mirtta Salonen ja Milla Rimpiläinen    Ota yhteyttä adressin tekijään


 

Lausunto poikkeuslupahakemukseen Valtamerilaituri 4 pysäköintilaitos

Kuuleminen poikkeamisasiassa HEL 2019-007551 T 10 04 01, asiointitunnus LP-091-2018-07831, hankenumero 5044_106

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti on hakenut lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta osoitteeseen Valtamerilaituri 4 suunniteltavan pysäköintilaitoksen kohdalla siten, että rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali olisi alumiini ja että rakennuksen julkisivun korkeus olisi 28 m (ylitys 14 m).

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura vastustaa rakennuskorkeuden korotusta. Kuten seura on todennut 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavan muuttamisesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705), Ahdinaltaan ympäristöön suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus – poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva pysäköintilaitos mukaan lukien – on suunniteltuun paikkaan kokonaisuudessaan rakennusmassaltaan liian suuri ja heikentäisi merkittävästi Hyväntoivonpuiston eteläosan sekä Ahdinaltaan pohjukkaan suunnitellun yleisen uimarannan käytettävyyttä niin varjostavuuden kuin tuulisuudenkin takia.

Jätkäsaari-seura on lausunnossaan edellyttänyt, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammiksi ja kauemmaksi Hyväntoivonpuistosta ja Ahdinaltaasta sekä korostanut, että Ahdinaltaan suunnitelman rakentamiskorkeutta tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein Helsingin korkean rakentamisen suositusten mukaisesti suunnittelualueen keskeisen sijainnin takia.

Edellämainituista syistä seura ei voi kannattaa pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottamista.

Seura on lisäksi edellämainitussa lausunnossaan todennut, että tapahtuma-areenaan ja suunniteltuun pysäköintilaitokseen suuntautuva yksityisautoliikenne tulee pahentamaan Jätkäsaaren jo ennestään vaikeita liikenneongelmia. Pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottaminen poikkeuslupahakemuksen mukaisesti kaksinkertaiseksi voimistaisi näitä negatiivisia vaikutuksia, minkä takia seura ei voi sitä myöskään kannattaa.

Pysäköintilaitoksen pintamateriaalista seura toteaa, että tähänastisissa suunnitelmissa esitetty ritilämäinen alumiinipinta antaa rakennuksen ulkokuorelle varsin monotonisen ja varastomaisen vaikutelman, mitä rakennuksen suuri koko entisestään korostaa, eikä rakennus sovi ulkoasultaan varsin näkyvälle paikalle tärkeiden kokoojakatujen kulmaukseen yllämainitun puiston ja uimarannan keskeistä näkymää hallitsemaan. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuksen ulkokuori suunniteltaisiin alueen rakennuskanta huomioon ottaen, ja pintamateriaaliksi valittaisiin alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti esimerkiksi tiili.

Helsingissä 22.10.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää muistutuksenaan Ahdinaltaan asemakaavaehdotuksesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) kunnioittavasti seuraavan.

Jätkäsaari-seura on 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavaluonnoksesta huomauttanut rakennusmassan suuruudesta ja tornien korkeudesta, perusteena sekä kaupunkikuvalliset että Hyväntoivonpuiston eteläosan ja Ahdinaltaan yleisen uimapaikan käytettävyyteen liittyvät syyt. Seura pitää Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltua yleistä uimapaikkaa erittäin tärkeänä palveluna lähialueen asukkaille, ja katsoo, että uimapaikan käytettävyyttä ei tule heikentää rakentamalla liian korkeaa rakennusta sen eteläpuolelle.

Jätkäsaari-seura toteaa, että rakennusten massoittelua ei ole muutettu riittävästi aiemman lausunnon pohjana olleen luonnoksen (5.2.2019) ja nykyisen kaavaehdotuksen (8.12.2020) välillä. Ainoastaan pohjoistornin korkeutta on laskettu 71,8 metristä 64,5 metriin, etelätornin korkeus on pysynyt samana (116,2 m – 117 m). Jalustaosan korkeutta on nostettu 25,4 metristä 32 metriin, joten rakennuksen kerrosala on tällä välin kasvanut.

Seura huomauttaa, että vaihtoehtoja massoittelulle ei ole ehdotuksissa esitelty.  Asemakaavaehdotuksen julkisiin liiteaineistoihin ei sisälly selvityksiä rakennusten vaikutuksesta tuulioloihin. Varjostavuusselvitystä ei voi pitää kattavana, ja havainnekuvissa varjostavuus on esitetty virheellisesti: kuvissa aurinko paistaa keskipäivän korkeudelta suunnasta riippumatta.

Jätkäsaari-seura toivoo edelleen, että rakennuksen massoittelua muutetaan molempia torniosia madaltamalla. Esimerkiksi pohjoistorniin suunnitellut urheilutoiminnot (mailapelikentät) eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niiden tulisi välttämättä sijaita rakennuksen yläkerroksissa. Pohjoistorni varjostaa edelleen uimarantaa ja rantavettä esimerkiksi heinäkuussa alkuiltapäivään asti. Meren läheisyydestä aiheutuvan kylmyyden takia rakennuksen varjostavuus pitää ottaa vakavasti.

Jätkäsaari-seura ei sinänsä vastusta maamerkkejä, mutta pitää etelätornin korkeutta kaupunkikuvallisesti ylimitoitettuna lähellä keskustaa ja meren äärellä sijaitsevaan Jätkäsaareen. 117-metrisenä torni olisi korkeudeltaan Kalasataman tornien luokkaa, esimerkiksi puolitoista kertaa Jätkäsaaren toisen maamerkin, 78-metrisen hotelli Clarionin korkuinen ja noin kaksi kertaa Hyväntoivonpuiston eteläosan 60-metristen tornitalojen korkuinen, puhumattakaan saaren 30-metrisestä muusta rakennuskannasta.

Havainnekuvia tornin sijoittumisesta kaupunkinäkymään on vain yksi, Hietalahden torin kulmalta, mistä katsoen torni näyttää jäävän nykyisen rakennuskannan taakse. Tornin sijainti aivan Jätkäsaaren eteläkärjessä kuitenkin merkitsee, että se sijoittuu varsin hallitsevasti merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Tornin kaupunkikuvalliset vaikutukset tulisikin selvittää myös meren suunnalta, Merisatamanrannasta ja Suomenlinnasta.

Kuten Helsingin keskustavisiossa syyskuulta 2020 todetaan: ”Säilytetään Helsingille ominainen matala keskustasiluetti siroine maamerkkeineen. … Ikoniset näkymät maamerkkeineen säilytetään.”

Helsingissä 26.1.2021

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala/asemakaavoitus on pyytänytJätkäsaari-seuralta lausuntoa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta.


LAUSUNTO

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta. 


Varsinaisen kaavaluonnoksen sisällöstä seura toteaa vain, että alueelle on suunniteltu varsin vaativaa logistiikkaa edellyttäviä satamatoimintoja. Seura toivookin, että kaavoitusalueen satamalogistiikka on mitoitettu riittäväksi ja Jätkäsaaren puolelta saadut kokemukset on otettu huomioon.


Kaavoitusalueen ulkopuolelle ulottuvista vaikutuksista seura haluaa lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että koko Hietalahden altaan ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ranta-alueen elävyys uhkaa jäädä satama- ja telakkatoimintojen varjoon. Seuraukset tästä ovat jo näkyvissä Jätkäsaaressa, missä Jätkäsaarenlaiturin ranta, Tyynenmerenkatu ja rantamakasiinit ovat jäämässä autioksi läpikulkualueeksi. Tällaiselle alueelle on erittäin vaikea saada muodostumaan elävää katukuvaa, joka houkuttelisi kaupunkilaisia ja yrityksiä. Seura toivookin, että koko Länsisataman alueen jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Hietalahdenaltaan rantojen elävyyteen.

Helsingissä 16.2.2018

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Jätkäsaari-seura teki seuraavan ehdotuksen Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-sivustolle 9.12.2018.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Uusi keskustakirjasto Oodi on näyttänyt tulevaisuuden kirjaston mahdollisuudet palvelukeskuksena. Jätkäsaaren kirjasto, entinen Ruoholahden koulun lastenkirjasto, toimii nyt riittämättömissä tiloissa. Infokeskuksen tilat eivät enää riitä asukastilaisuuksiin, vaikka saaressa ei asu vielä puoltakaan tulevasta väestöstä. Jätkäsaarta mainostetaan yhteisöllisenä kaupunginosana, mutta siltä puuttuu oma pysyvä asukastila asukastoiminnan tukikohdaksi.

Jätkäsaari-seura ehdottaa, että Jätkäsaaren kirjaston yhteyteen kehitetään uuden ajan kaupunginosan asukaskeskus, joka vastaa myös yllä mainittuihin tarpeisiin kaupunginosatasolla. Kirjaston yhteyteen voitaisiin keskittää myös muita vastaavia toimintoja kaupunginosassa. Ehdotus edellyttäisi kirjaston yhteyteen lisää tiloja ja henkilöstöresursseja asukaskeskuksen toiminnan mahdollistamiseksi. Tilojen suhteen Jätkäsaaressa on lukuisia mahdollisuuksia nykyisten sekä lähiaikoina vapautuvien ja rakennettavien tilojen osalta.