Keskuskorttelista Jätkäsaaren toimiva keskipiste ja maamerkki
Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Jätkäsaaren keskuskorttelin suunnitelmasta seuraavan.
Jätkäsaaren keskuskorttelilla on keskeinen merkitys koko kaupunginosan toiminnallisena keskipisteenä ja maamerkkinä. Ensinnäkin keskuskortteli muodostaa yhdessä viereen suunniteltavien palvelukorttelien kanssa kaupunginosan palveluiden keskittymän. Keskuskorttelin jatkosuunnittelussa onkin otettava huomioon toiminnallinen yhteys naapurikorttelien palveluihin, jotta ne muodostaisivat käyttäjille mahdollisimman saumattomasti yhteen liittyvän ja helppokäyttöisen kokonaisuuden, mikä on otettava huomioon esimerkiksi kulkureittien sijoittelussa. Nykyisen suunnitelman puutteena esimerkiksi on, että liiketiloihin ei ole lainkaan kulkua lännestä. Seura katsookin, että liiketiloihin tulisi olla sisäänkäynnit myös molemmista Saukonkadun kulmista.
Toiseksi keskuskorttelilla on suuri merkitys kaupunginosan identiteetille maamerkkinä. Jätkäsaari-seura toivookin, että keskuskorttelin suunnittelussa ei tyydytä osittaisiin ratkaisuihin, vaan etsittäisiin kunnianhimoisesti kaupunginosan luonnetta parhaiten kuvaavaa ulkomuotoa. Seura kuitenkin muistuttaa, että näyttävyyttä ei tule hakea yksioikoisesti korttelin rakennuskorkeutta korottamalla.
Keskuskorttelin luonne kaupunginosan toiminnallisena keskuksena ja keskeisenä maamerkkinä on sinänsä peruste poikkeamiselle Helsingin korkean rakentamisen ohjelman 16 kerroksen suosituksesta kantakaupungin alueella. Seura kuitenkin muistuttaa, että tornin ympäristön tiiviin rakentamisen takia poikkeamisen tulisi pysyä maltillisena, eikä tornien tulisi ylittää 20 kerroksen korkeutta korkean rakentamisen lähiympäristölle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.
Rakennuskorkeudessa on kyse myös yhteisen kaupunkitilan ja sen tuomien hyötyjen, kuten valoisuuden ja näköalan jakamisesta, joita korkeat rakennukset vievät enemmän ympäristöltään kuin matalammat. Tämän takia Jätkäsaaren korkeassa rakentamisessa tulisi pitää periaatteena, että kerroskorkeus laskee tasaisesti etelän ja merenrantojen puolella. Samoin seura pysyy jo aiemmin todetussa kannassaan, että muiden Jätkäsaareen suunniteltujen korkeiden rakennusten, esimerkiksi satamahotellin ja monitoimiareenan, tulisi olla kerroskorkeudeltaan selvästi matalampia.
Keskuskorttelin tulisi olla selkeä ja tunnistettava Jätkäsaaren maamerkki, joka on havaittavissa katutasolta, kun sitä lähestytään keskeisiä kulkureittejä pitkin. Tässä mielessä seura ei voi pitää tornien sijoittelua ja keskinäistä hierarkiaa täysin onnistuneena. Koillistorni näkyy vain etelästä Länsisatamankadulta, matalin luoteistorni vain osaksi jalustaosan takaa idästä Välimerenkadulta. Korkeimman etelätornin paikka Atlantinkadun julkisivumuurissa jää huomaamattomaksi. Tornin korostaminen kerroskorkeudella ei ole seuran mielestä oikea ratkaisu, vaan tornin tulisi olla matalampi. Tornien suunnittelussa tulisi huomioida myös yhteensopivuus naapurikorttelien rakennusten kanssa.
Seura katsoo, että keskuskorttelin tornien keskinäisessä hierarkiassa ensimmäisen tornin tulisi olla koillistorni, joka sijaitsee myös lähimpänä keskeisimpien kulkuväylien, Välimerenkadun ja Länsisatamankadun risteystä. Jotta torni toimisi tehokkaana maamerkkinä, sen olisi suotavaa näkyä sekä etelästä Länsisatamankadulta että idästä Välimerenkadulta. Tällöin tornin tulisi sijaita esitetystä paikasta hieman pohjoisempana, lähempänä pohjoispuoleisen rakennuksen (Länsisatamankatu 23) torniosaa, jolloin myös keskuskorttelin pihatason koillisnurkkaan jäävä ahdas kulmaus poistuu.
Jätkäsaari-seuran mielestä olisi hyvä, että keskuskorttelin yhteydessä olisi virkistykseen ja vapaa-ajan viettoon soveltuva aukiomainen alue, jolla sijaitsisi esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita, istutuksia ja julkisia taideteoksia sekä toiminnallisia elementtejä, kuten ulkopelipaikkoja. Luontevin sijainti tälle on korttelin pohjoispuolella sijaitseva Saukontorin alue Saukonlaiturin rannasta Länsisatamankadun risteykseen.
Seura ilmaisee huolensa siitä, että nykyisessä keskuskorttelisuunnitelmassa Saukontorista on tulossa varsin kapea ja eteläpuolisten rakennusmassojen varjostama, mikä on omiaan heikentämään sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Esimerkiksi asemoinniltaan Saukontoriin pitkälti vertautuva Tennispalatsin aukio on noin 15 metriä leveämpi ja pinta-alaltaan noin 2000 m2 suurempi kuin Saukontori.
Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmassa Saukontoria voitaisiin yleisesti ottaen leventää ja torin eteläpuolisen rakennusmassan korkeutta hillitä aukion viihtyisyyden ja valoisuuden lisäämiseksi. Samalla seura toivoo, että Saukontorin suunnitteluun panostetaan vähintään samalla tasolla kuin esimerkiksi edellä mainitun Tennispalatsin aukion.
Helsingissä 2.12.2019
Jätkäsaari-seura ry.
