Tietoa seurasta

 

HSL hylkäsi Länsisataman liikenteen parantamisehdotuksen

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) hylkäsi Jätkäsaari-seuran ehdotuksen Länsisataman liikenteen parantamiseksi siten, että raitiovaunuliikenteen lisäksi lisättäisiin bussiliikennettä satamasta Ruoholahden metroasemalle ja Helsingin rautatieasemalle risteilylaivojen saapumis- ja lähtöaikoina. HSL toteaa, että nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja tasataan raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä. HSLn mukaan lisäkapasiteettia voidaan tarjota kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Raitiolinjalla on enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotuksesta HSL toteaa seuraavaa:

Raitioliikenne Jätkäsaareen alkoi vuonna 2012, kun linja 8 piteni Salmisaaresta Ruoholahteen 1.1.2012 ja raitolinja 9 piteni rautatieasemalta Länsiterminaalille 12.8.2012. Raitolinjan reittimuutos korvasi bussilinjat 15, 15A ja 15V Jätkäsaaren alueella.

Länsiterminaalin raitioliikenne on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Keskimäärin nousijamäärä kuukaudessa Länsiterminaalilla on noin kolminkertainen verrattuna aiemmin Länsiterminaalille liikennöineisiin bussilinjoihin verrattuna. Vuoden 2013 aikana nousijamäärissä on ollut kasvua myös muilla Jätkäsaaren pysäkeillä, mutta absoluuttisesti Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien määrä on arviolta vain viidennes raitiolinja 9 matkustajista.

Raitiolinjan kapasiteetti riittää Jätkäsaaren asukkaiden ja siellä työskentelevien tarpeisiin nykytilanteessa ja myös tulevaisuudessa. Jätkäsaaren valmistuessa 2020-luvun  alkupuolella sinne liikennöi keskustasta kaksi raitiolinjaa Kampin kautta sekä linja 8 Ruoholahden suunnasta. Kaikkien linjojen päätepysäkit tulevat olemaan  matkustajasatamassa saaren kaakkoisreunalla.

Raitoliikenteen laajentuminen tapahtuu vaiheittain alueen valmistumisen tahdissa. Nykytilanteessa laivaliikenteen aiheuttamia ruuhkahuippuja on tasattu raitiolinja 6T vuoroin. Linjan 6T liikennöintiajat laajenevat huhtikuussa ja liikenne alkaa viikonloppuisin nykyistä aiemmin iltapäivällä.

HSL seuraa edelleen alueen matkustamäärien kehittymistä ja varautuu taloussuunnittelussaan yöliikenteen pidentämiseen klo 2:een asti alueen asukkaiden palvelutason parantamiseksi.

Jätkäsaari-seura JS ry:n ehdotukseen bussiliikenteen aloittamisesta HSL toteaa, että laivaliikenteen aiheuttamiin ruuhkahuippuihin voidaan tarjota lisäkapsiteettia kustannustehokkaammin linjan 6T vuoroin. Linjan 6T vuorot ovat edullisempia liikennöidä kuin ehdotettujen, uusien bussilinjojen liikennöinti. Raitolinjalla voidaan tarjota bussia enemmän matkustajapaikkoja ja lisäksi houkuttelevampi yhteys Länsisatamasta keskustaan.

Edellä mainituista syistä ei ole perusteltua jatkaa selvityksiä ehdotuksen mukaisten linjojen toteuttamiseksi.

Lisätietoja antaa joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty, puh. (09) 47664366.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Suvi Rihtniemi                              Tero Anttila

toimitusjohtaja                              Joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja

Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenne

Jätkäsaaren ja Länsisataman ruuhkautunut raitiovaunuliikenne on puhuttanut yleisöä Jätkäsaari-seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Kokouksessaan 26.11.2013 seuran hallitus päätti kirjelmöidä alueen liikenteen parantamisesta Helsingin seudun liikenteelle, Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle

 


Helsingin seudun liikenne                              Helsinki

 

hsl@hsl.fi                                                          7.12.2013 

 



 

Jätkäsaaren ja Länsisataman liikenteen parantaminen


 

 

 Jätkäsaari-seuran syyskokouksessa Huutokonttorissa 22.10.2013 arkkitehti Teo Tammivuori kaupunkisuunnitteluvirastosta esitteli Jätkäsaaren kaavoituksen ja rakentamisen nykytilaa ja tulevia suunnitelmia. Vaikka Tammivuori ilmoitti, että hän ei tunne riittävän hyvin alueen liikennesuunnitelmia vastatakseen niitä koskeviin kysymyksiin, juuri liikenneasiat puhuttivat paikalla ollutta yleisöä. Jätkäsaaren uusien asukkaiden mielestä suurin ongelma oli raitiovaunulinjan 9 ruuhkautuminen varsinkin risteilymatkustajien saapuessa tai poistuessa Länsisatamasta. Asukkaiden määrän kasvaessa reitin 9 varrella ongelma kasvaa koko ajan. Suurella osalla matkustajista on mukanaan matkalaukkuja, joille ei raitiovaunussa ole erityistä tilaa. 

Jätkäsaari-seurassa pohdimme yleisön joukosta esitettyä kahta mahdollisesti toteuttamiskelpoista ehdotusta asiantilan korjaamiseksi:

  • Ruoholahden metroaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea bussi vastaavasti kuin bussi nro 15 kulkee Salmisaaren toimistoalueen ja metroaseman välillä. Osa risteilymatkustajista voisi käyttää bussia ja metroa raitiovaunu 9 sijasta. Bussi voisi olla mahdollisesti sellainen, jossa on tavaratila matkalaukkuja varten.
  • Rautatieaseman ja Länsisataman välillä voisi kulkea matkatavaratilalla varustettu bussi. tällöin henkilöt, joilla on matkalaukkuja, voisivat käyttää kyseistä bussia.

Jätkäsaari-seuraa ehdottaa, että HSL tutkisi edellä olevien tai vastaavien uudelleen järjestelyjen toteuttamismahdollisuudet ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin. 

  

Jätkäsaari seura – JS ry:n puolesta

  

Juha-Pekka Hippi

Hallituksen puheenjohtaja

asianajotoimisto@hippi.fi

 

Tiedoksi       Helsingin kaupungin hallitus

                      Kaupunkisuunnittelulautakunta

                      helsinki.kirjaamo@hel.fi

 

 

 


  

 

 

Jätkäsaaren tornihotelli hylättiin

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi kokouksessaan 15.5.2013 asemakaavan muutosesityksen, jonka perusteella Jätkäsaaren alueelle olisi voitu rakentaa norjalaisen sijoittajan Arthur Buchardtin ehdottama 33-kerroksinen tornihotelli. Vahvistetun asemakaavan mukaan alueelle saa rakentaa korkeintaan 16-kerroksisen hotellin.

Äänestys valtuustossa oli äärimmäisen tiukka, hanketta vastustavia ääniä laskettiin 43 ja kannattavia ääniä 42. Äänestystulos tarkoittaa sitä, että kaupunki ryhtyy etsimään toteuttajaa 16-kerroksiselle rakennukselle.

Jätkäsaareen kaavailtu tornihotelli

Kuva Jtksaaren_tornihotellista

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on esittänyt, että Jätkäsaareen rakennettaisiin 33-kerroksinen tornihotelli Tyynenmerenkadun varrelle. Tornihotellin rakentaminen vaatii jo vahvistetun asemakaavan muuttamisen, koska asemakaavan mukaan tontille saisi rakentaa vain 16-kerroksisen rakennuksen. Muutoehdotus on hyväksytty Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnassa 27.11.2012 ja lähetetty kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Jätkäsaari-seuran hallitus ei ole lausunnossaan puoltanut tornihotellin rakentamista. Asemakaavan muutosta ja tornihotellin rakentamista ovat Jätkäsaari-seuran lisäksi vastustaneet mm. Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkiseura sekä monet kaupunginosayhdistykset mm. Eteläiset kaupunginosat, Kampin kaupunginosayhdistys, Lauttasaariseura, Pro Eira ja Punavuoriseura sekä lukuisat yksityishenkilöt.

Lue Jätkäsaari-seuran kannanotto tornihotellin rakentamiseen.

 

16.1.2012

Asia: Jätkäsaareen kaavailtu tornihotelli

Jätkäsaariseuran hallitus kokoontui 10.1.2012 ja keskusteli muiden esityslistalla olleiden asioiden lisäksi Jätkäsaareen suunnitellusta 33-kerroksisen kongressihotellin rakentamisesta osoitteeseen Tyynenmerenkatu 2. Osa hallituksen jäsenistä oli osallistunut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston 9.1.2012 info- ja näyttelytila Laiturilla järjestämään keskustelutilaisuuteen, jossa keskusteltiin Jätkäsaareen kaavaillusta tornihotellista. Hanke (hankenro 0846_5) on lähtenyt liikkeelle, koska AB Invest AS (norjalainen Arthur Buchardt) on hakenut asemakaavan muutosta tarkoituksessa rakentaa alueelle 33-kerroksinen tornihotelli. Vahvistetussa asemakaavassa tontille on lupa rakentaa maksimissaan 16-kerroksinen rakennus.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteltu Korkea rakentaminen Helsingissä –raportti, jossa ovat periaatteet korkean rakentamisen sijoittumisesta Helsinkiin. Raportissa kaupunki jaetaan vyöhykkeiksi A, B, Ba ja C. Vanha kantakaupunki kuuluu vyöhykkeeseen A eikä sinne kaavoiteta nykyisestä rakennuskorkeudesta merkittävästi poikkeavia rakennuksia. Vyöhykkeellä B yli 16-kerrosta korkeampi rakentaminen on mahdollista tietyin raportissa mainituin edellytyksin. Vyöhykkeellä Ba ympäristöä korkeampi rakentaminen – maksimissaan 16 kerrosta – on mahdollista. Vyöhykkeelle C on kaavailtu mahdolliseksi yli 16-kerroksisten rakennusten rakentaminen.

Raporttiin liittyvän kartan mukaan Jätkäsaari on merkitty kuuluvaksi vyöhykkeeseen B, joka mahdollistaisi yli 16-kerrosta korkeamman rakentamisen. Jätkäsaari liittyy kuitenkin hyvin läheisesti vanhaan kantakaupunkiin, jossa matalahkon räystäslinjan yläpuolelle nousevat vain erityisrakennukset kuten kirkontornit. Myös Jätkäsaari ja sen rakennukset näkyvät kauas merelle, joten Jätkäsaaren tulisi kuulua vyöhykkeeseen Ba (tai jopa A). Jätkäsaarihan on selvästi etelämpänä kuin esimerkiksi Katajanokka, joka kuuluu vyöhykkeeseen A.

Merellinen Helsinki on myös yksi ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen kansallismaisemista. Kuten raportissa todetaan, ei Helsingin kantakaupunkiin eikä eteläisiin kaupunginosiin tulisi sijoittaa uusia korkeita rakennuksia, koska ne vaikuttaisivat epäedullisesti Helsingin merelliseen siluettiin.

Keskustelutilaisuudessa kävi selväksi, että osanottajien valtaosan mielestä näin korkea rakentaminen ei sovellu Jätkäsaareen. Edellä mainittujen syiden lisäksi osanottajat luettelivat lukuisia muita syitä kuten ahtaan tontin, jo ennestään ruuhkaisen Tyynenmerenkadun liikenteen, tornin aiheuttaman asuinkortteleiden varjostuksen, tuuliolosuhteet jne. Tornirakennuksesta tehtyä havainnekuvaa pidettiin yleisesti myös epäonnistuneena kolmikulmaisine torneineen ja neliömäisine yläkerroksineen. Keskustelutilaisuudessa ei kuultua yhtään puheenvuoroa, joka olisi tukenut tornihotellin rakentamista.

Jätkäsaariseuran hallitus pyytää ottamaan edellä mainitut seikat huomioon harkinnassa siitä, voiko vahvistettua asemakaavaa muuttaa AB Invest AS:n hakemuksen perusteella siten, että Tyynenmerenkatu 2:ssa sijaitsevan Jätkäsaaren korttelin 20803 tontille 1 sekä osalle ympäröivää katualuetta saisi rakentaa 33-kerroksisen tornihotellin. Jätkäsaariseuran hallitus esittää mielipiteen omissa nimissään, koska mielipiteille varattu aika oli liian lyhyt nimilistojen keräämiseen seuran jäseniltä ja Jätkäsaaren asukkailta.

                      Jätkäsaariseuran hallituksen puolesta

                      Juha-Pekka Hippi, puheenjohtaja

Jäsenyys ja jäsenedut

Jätkäsaari-seuran jäseneksi voi liittyä yläpalkissa olevan Liity jäseneksi -lomakkeen avulla. Lomakkeen tiedot menevät seuran sihteerille ja rahastonhoitajalle.

Jätkäsaari-seuran rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen voit tutustua täältä.

Jätkäsaari-seuran Huutokonttorissa pidetyssä syyskokouksessa 30.10.2018  määrättiin  jäsenmaksuksi henkilöjäseniltä 10 euroa vuodessa ja yritysjäsenien kannatusmaksuksi 100 euroa vuodessa. Liittymisvuonna ei henkilöjäsenen tarvitse maksaa jäsenmaksua.

 

Jätkäsaari-seura

 Yhdistyksen nimi on Jätkäsaari-seura ry.

Nimestään huolimatta Jätkäsaari-seura on sekä jätkäsaarelaisten että ruoholahtelaisten yhteinen kaupunginosayhdistys. Ruoholahti-seuran toiminnan päätyttyä sen toiminta liitettiin Jätkäsaari-seuraan.

Jätkäsaari-seuran toiminnan tarkoituksena on sääntöjen mukaan

  • järjestää kokouksia, neuvotteluja, huvi- ja juhlatilaisuuksia
  • tehdä aloitteita ja pitää yhteyttä eri viranomaisiin ja yhteisöihin
  • vaikuttaa alueen suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen
  • toimia yhteistyössä paikallisten yrittäjien, asukastoimikuntien ja taloyhtiöiden hallitusten kanssa.

Yhdistyksessä on nykyisin yli 200 jäsentä ja 7 yritysjäsentä. Jäsenmäärä tullee kasvamaan, kun Jätkäsaareen muuttaa uusia asukkaita alueen rakentamisen edetessä.

Jätkäsaari-seuran toiminta on määritelty yhdistyksen säännöissä. Uudet säännöt on hyväksytty yhdistysrekisterissä 3.5.2019.

Tutustu seuran sääntöihin täältä

 

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE

Tämä on Jätkäsaari-seura ry:n henkilösuojalain (10 ja 24 pykälien) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri-ja tietosuojaseloste. Laadittu 21.5.2018.

1. Rekisterin pitäjä

Jätkäsaari-seura ry, Kap Horninkatu 7, 00220 Helsinki

2. Rekisteristä vastaava taho

Jätkäsaari-seura ry, 050 3467286  jatka.seura@gmail.com

3. Rekisterin nimi

Jätkäsaari-seura ry:n jäsenrekisteri

4. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle on

          henkilön suostumus

          jäsenyys

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito yhdistyksen jäseniin.

Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.

5. Rekisterin tietosisältö

Rekisteriin tallennettavia tietoja ovat henkilön nimi, yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite, osoite), jäsennumero ja liittymisvuosi.

6. Säännönmukaiset tietolähteet

Rekisteriin tallennettavat tiedot ja suostumus kohdan 5 tietojen tallentamiseen saadaan jäseneltä liittymislomakkeista, viesteistä, sähköpostitse, puhelimitse, sosiaalisen median palvelujen kautta ja muista tilanteista, joissa jäsen luovuttaa tietojaan.

Rekisteröintiä ohjaavat yhdistyksen julkisesti nähtävissä olevat säännöt.

7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset

Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille. Tietoja voidaan julkistaa siltä osin kuin on sovittu jäsenen kanssa.

8. Rekisterin suojauksen periaatteet

Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään internetpalvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja niiden toimesta, joiden tehtävänkuvaan se kuuluu.

9. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista

Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa jäsenelle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).

10. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet

Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamista rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyllä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet, kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi tarvittaessa esittää pyynnön henkilöllisyyden todistamisesta. Rekisterinpitäjä vastaa jäsenelle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).