Uutiset

Raitiolinjojen 6, 7 ja 9 reitit muuttuvat 6.4. ja 3.5.

23.02.2021

Kaksi uutta raideyhteyttä valmistuu kevään 2021 aikana. Raitiolinjaa 6 jatketaan uutta Telakkakadun rataa Eiranrantaan 6.4. Linja 6T lopetetaan. Linja 9 jatkaa Saukonpaadesta Atlantinkatua pitkin Länsiterminaalille 3.5. Linja 7 on poikkeusreitillä 6.4. – 2.5 ja Länsiterminaalille ajaa korvaava bussi 7X

Muutokset 6.4.Linjaa 6 jatketaan EiranrantaanLinja 6T lopetetaanLinja 7 poikkeusreitille Hietalahteen 6.4.-2.5.Korvaava bussi 7X 6.4.-2.5.Kaikkien raitiolinjojen aikataulut muuttuvat 6.4.

Muutokset 3.5.
Linjaa 9 jatketaan Atlantinkatua LänsiterminaalilleLinja 7 palaa omalle reitilleenLinjojen 6, 7, 8 ja 9 aikataulut muuttuvat 3.5.

Kartat

Muutokset 6.4.

Linjaa 6 jatketaan Eiranrantaan

Linja 6 jatkuu tiistaista 6.4. alkaen Hietalahdentorilta Telakkakadun uutta rataa Eiranrantaan. Uusia pysäkkejä ovat Telakanpuistikko (H0830/H0831), Munkkisaari (H0828/H0829) ja Eiranranta (H0827/H0826).

Pois linjan 6 käytöstä jäävät Hietalahden lenkin pysäkit Hietalahdenkatu (H0810), Kalevankatu (H0812), päätepysäkki Hietalahti (H0811) ja Köydenpunojankatu (H0809).

Linja 6T lopetetaan

Linja 6T Länsiterminaalille lopetetaan. Pois linjan käytöstä jäävät yllä mainittujen linjan 6 pysäkkien lisäksi pysäkit Huutokonttori (H0297/H0296), Länsiterminaali 1 (H0236/H0235) ja päätepysäkki Länsiterminaali 2 (H0237/H0238).

Ajalla 6.4. – 2.5. Länsiterminaalille pääsee korvaavalla bussilla 7X.
3.5. alkaen Länsiterminaalille ajavat linjat 7 ja 9.
Myös bussilinja 22 Lauttasaaresta Ruoholahden ja Hietalahden kautta Punavuoreen tarjoaa korvaavia yhteyksiä (linkki Reittioppaaseen).

Linja 7 poikkeusreitille Hietalahteen 6.4.-2.5.

Länsiterminaalilla tehdään kisko- ja katutöitä, jotka valmistelevat uuden Atlantinkadun rataosuuden ja Atlantinsillan käyttöönottoa 3.5.

Linja 7 ajetaan Bulevardia Hietalahteen. Käyttöön tulevat Ylioppilastalon ja Bulevardin pysäkit sekä Hietalahden lenkin pysäkit.

Pois linjan 7 käytöstä jäävät pysäkit Kampissa, Ruoholahdenkadulla ja Tyynenmerenkadulla. Korvaavaa palvelua Huutokonttorille asti tarjoaa linja 9 (linkki Reittioppaaseen).

Korvaava bussi 7X 6.4.-2.5.

Korvaavana yhteytenä Länsiterminaalille 6.4.-2.5. toimii bussi 7X (Hietalahti – Ruoholahti (M) – Saukonpaasi – Länsiterminaali 2 ja 1). Linjalta on yhteys raitiolinjan 7 lisäksi myös metroon ja linjoille 8 ja 9.

Kaikkien raitiolinjojen aikataulut muuttuvat 6.4.

Muutosten yhteydessä muuttuvat myös muiden raitiolinjojen aikataulut. Uudet reitit ja aikataulut löytyvät Reittioppaasta 8.3. alkaen.

Muutokset 3.5.

Linjaa 9 jatketaan Atlantinkatua Länsiterminaalille

Linja 9 jatkuu maanantaista 3.5. alkaen Jätkäsaaren Saukonpaadesta Atlantinkatua ja uutta Atlantinsiltaa pitkin Länsiterminaali 2:lle. Uusia pysäkkejä Atlantinkadulla ovat Saukonkatu (H0832/H0833) ja Kanariankatu (H0344/H0343). Saapumispysäkki Länsiterminaali 2:lla on H0238 ja lähtöpysäkki H0237.

Linjat 7 ja 9 vaihtavat linjatunnusta Länsiterminaalilla (eli keskustasta saapuva 7 jatkaa ajantasauksen jälkeen linjana 9 Saukonpaaden kautta Pasilaan, ja päinvastoin). Käytäntö on voimassa kunnes Bunkkerin luokse suunniteltu kääntösilmukka valmistuu.

Länsiterminaali 2:lta kannattaa siis jatkossa ottaa jommankumman suunnan raitiovaunu, 7 tai 9. Molemmat menevät Kampin kautta mm. Rautatieasemalle.

Pois linjan 9 käytöstä jää Saukonpaaden päätepysäkki (H0289/H0294).

Linja 7 palaa omalle reitilleen

Linja 7 palaa omalle reitilleen Kampin ja Tyynenmerenkadun kautta Länsiterminaalille.

Pois linjan 7 käytöstä jäävät poikkeusreitin pysäkit Ylioppilastalolla, Bulevardilla ja Hietalahdessa.

Korvaavaa palvelua Hietalahteen tarjoavat jatkossa linja 6 Hietalahdentorille, linjat 7 ja 9 Länsilinkille sekä bussi 22 Hietalahdenrantaa.

Linjojen 6, 7, 8 ja 9 aikataulut muuttuvat 3.5.

3.5. muuttuvat raitiolinjojen 6, 7, 8 ja 9 aikataulut.
Uudet reitit ja aikataulut löytyvät Reittioppaasta 4.4. alkaen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatepäätöksen Helsingin satamatoiminnan uudelleenjärjestelystä

Eteläsatama muodostaa Helsingin pääjulkisivun meren suuntaan. Tavoitteena on, että alueesta kehittyisi viihtyisä ja houkutteleva kaupunkitila meren äärellä. Tämä edellyttää, että maankäytön suunnittelua voidaan tehdä ilman satama-aluevarausten aiheuttamia rajoitteita ja satamatoimintojen ajoneuvoliikenteen vaikutuksia, kuitenkin Helsingin Sataman toimintaedellytykset turvaten.  

Päätöksessä hyväksytyn skenaarion mukaan matkustaja-autolauttaliikenne loppuu Eteläsataman puolella. Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan.

Keskittämisskenaariossa nähdään välttämättömänä Länsisatamasta Länsiväylälle kulkevan satamatunnelin rakentaminen, joka mahdollistaa satamaliikenteen sujuvan järjestämisen ja Länsisataman toimintojen laajentamisen. Tunneli olisi tarkoitettu Länsisataman rekkaliikenteelle sekä Länsiväylän kautta satamaan ohjautuvalle henkilöautoliikenteelle. Satamatunneli toteutettaisiin Helsingin sataman investointina. Alustava kustannusarvio on noin 180 miljoonaa euroa.

Periaatepäätöksellä luodaan edellytykset Helsingin Sataman toimintojen uudelleen järjestelyille siten, että maankäytön kehittämiselle syntyy selkeät puitteet, jotka toimivat lähtökohtana myös Eteläsataman aluetta koskevassa laatu- ja konseptikilpailussa. Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvan rantavyöhykkeen laatu- ja konseptikilpailu, joka kattaa myös uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen, on tarkoitus käynnistää keväällä 2021. 

Jätkäsaaren rakentaminen jatkuu kovalla vauhdilla myös tänä vuonna. Tähän uutiseen on kerätty vuoden 2021 aikana käynnistyviä ja valmistuvia hankkeita:

Melkinlaiturin alueen rakentaminen alkaa. Alueelle on tulossa koti noin 2300 asukaalle ja 3-7-kerroksiset rakennukset madaltuvat kohti rantaa.

Asuntorakentaminen käynnistyy Jätkäsaaren palvelukortteleissa. Noin vuonna 2024 palvelukortteleissa on lähes 900 ihmisen koti. Tulossa on asumisoikeusasuntoja, vuokra-asuntoja, nuorisoasuntoja, vapaarahoitteisia ja hitas-asuntoja sekä hotelli.

Royal Park –pysäköintilaitos valmistuu keväällä 2021. Laitokseen sijoittuu mm. Sataman pysäköinti.

Saukonpaadenpuiston rakentaminen on käynnissä ja valmistuu kesällä 2021. Valmiit puistoalueet ja nyt rakennettava puiston osa muodostavat yhtenäisen puistoalueen Saukonpaaden kärjen ja Länsisatamankadun välille.

Atlantin silta valmistuu toukokuussa 2021. Raitiolinjat siirtyvät koko Jätkäsaaren kiertäville reiteille.

L3-makasiini myydään parhaan konseptin esittäjälle. Helsingin kaupunki järjesti 2020 ideakilpailun, jonka tavoitteena on löytää paras vaihtoehto Lars Sonckin suunnittelemalle L3-makasiinille Tyynenmerenkadulla.

Taidetta Jätkälle –taidekilpailu ratkeaa kesällä 2021. Kilpailussa haetaan uutta, jätkäsaarelaisuutta kuvaavaa julkista taideteosta lähelle Länsisatamaa.

Jätkäsaaren Mobility Labin Webinaari & kokeiluhaun info 15.1.2021

Osallistu perjantaina 15.1.2021 webinaariin, jossa esitellään Jätkäsaari Mobility Labiin liittyviä kokeiluita ja projekteja.

Jätkäsaari Mobility Lab järjestää webinaarin, jossa esitellään ja keskustellaan käynnissä olevista kokeiluista ja projekteista. Aiheina etenkin lähilogistiikka ja liikenteen tilannekuva. Webinaarin jälkeen pidetään tammikuussa avattavaan nopeiden kokeilujen hakuun keskittyvä infotilaisuus. Molemmat järjestetään saman Teams-kokouksen kautta.

Ohjelmaluonnos:

Webinaari

13:00 – 14:15 Projektiesittelyt ja keskustelua

  • Kaupunkilogistiikka (jakeluhubi, viimeisten metrien reititysdata, robotit, …)
  • Tilannekuva (liikennelaskennan ja tilannekuvan kokeiluita ja kehitystä)
  • Muita kokeiluita (nopea katsaus muiden aiheiden esimerkkejä)

14:15-14:30 Startuppien pitchejä

14:30-14:45 Muuta ajankohtaista, yhteenveto ja keskustelu

Kokeiluhaun info

15:00-15:30 Nopeiden kokeilujen haun infotilaisuus

Ilmoittaudu tästä.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Jätkäsaari-seura toivottaa kaikille Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2021.

Jätkäsaaren Hyväntoivonpuisto saa uusia maamerkkejä puistoporteista

Kuva: Antti Pulkkinen

Jätkäsaaren Hyväntoivonpuisto on Jätkäsaaren keskeisin kulkuväylä ja vihreä sydän. Nyt Hyväntoivonpuisto on saanut myös ensimmäisen yhteensä seitsemästä tulevasta maamerkistään. Juutinraumankadun päähän puiston alkuun on valmistunut ensimmäinen komea puistoportti. Puistoportti pystytettiin paikalleen jo elokuussa, mutta viime viikon aikana saatiin viimeistelytyöt valmiiksi, kun portin ympäristön nupukiveys ja valaistus maavaloineen valmistuivat.

Portteja tulee Hyväntoivonpuiston pohjoisosaan yhteensä seitsemän eli kaikille sisääntuloille katujen kohdilta Jätkäsaarenkujaa lukuun ottamatta. Ensi vuonna vastaavat portit tullaan pystyttämään Suezinkadulle ja Kaphorninkadulle.

Portti on valmistettu Corten teräksestä, joka hapettuu reagoidessa ilman kanssa. Pinta siis näyttää ruostuneelta, mutta portin sisemmät teräsosat eivät ruostu. Corten teräs on materiaalina mielenkiintoinen, sillä portin väri vaihtelee vuorokaudenajan ja valoisuuden mukaan. Portin rakenteiden suunnittelussa on mietitty myös tuulen vastusta ja sitä, että portti olisi mahdollisimman vaikeasti kiipeiltävä. Portissa olevat aukot muodostavat myös jännittävän optisen harhan: mitä ylemmäs portissa mennään, sitä isompia sen aukot ovat.

Portti on osa Hyväntoivonpuiston korkealaatuista viher- ja pintarakentamista

Portit ovat Rambollin suunnittelemia ja työstä on vastannut arkkitehti Yrjö Rossi. Portit valmistaa Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara, joka tekee ne omalla verstaallaan Helsingin Arabiassa. Portin suunnittelussa lähtöajatuksena on ollut tehdä näyttävä visuaalinen elementti ja koko Hyväntoivonpuiston tapaan korkealaatuista viher- ja pintarakentamista. Näyttäviä muotoja on porttien lisäksi myös muun muassa Rokkiporkkana-sillassa. Portti luo myös hienot ja kuvaukselliset näkymät kaduilta puistoon.

Valmis Hyväntoivonpuisto on 88 metriä leveä ja reilun kilometrin mittainen eli se on Esplanadin puiston levyinen, mutta kokonaisuudessaan yhtä suuri kuin Kaivopuisto. Hyväntoivonpuisto on rakennuskohteena vaativarakenteinen, muun muassa siksi, että sen alla sijaitsee pysäköintihalleja.Puisto on rakennettu kestävän kehityksen periaatteita noudattaen ja se on suunniteltu kestämään aikaa, asukkaiden mielipiteitä ja toiveita kuunnellen. Puistoalueen tärkeitä lähtökohtia ovat olleet helppo kunnossapito ja huolto. Ne vaikuttavat myös puiston viihtyisyyteen ja pitkäikäisyyteen.

Jätkäsaaressa on jo 10000 asukasta

Jätkäsaaren rakentaminen alkoi toden teolla vuonna 2009 sen jälkeen, kun Madonna lopetti elokuussa konserttinsa 85 000 katsojalle. Jätkäsaaressa pidetty konsertti oli tuolloin suurin koskaan Pohjoismaissa järjestetty popmusiikkitapahtuma.

Sen jälkeen on Jätkäsaaressa tapahtunut paljon. Jätkäsaaren ”uuden puolen” asukasmäärä ylitti 10 000 asukkaan rajan tänä vuonna. Seuraavan kymmenen vuoden aikana määrä vielä kaksinkertaistuu, sillä vuonna 2030 Jätkäsaaressa on asukkaita yhteensä arviolta noin 20 000. Jätkäsaari on siis nyt jo Kauniaisten kaupungin kokoinen, mutta valmiina yksin suurempi kuin vaikkapa Hamina tai Naantali.

2010-luvun aikana alueelle valmistui yhteensä 5000 asuntoa. Lisäksi vuonna 2020 Jätkäsaaressa käynnistyi 260 asunnon rakentaminen. Tavoitteena on myös lähivuosina 800 asunnon rakentamisen aloitus vuosittain. Asuinrakennuksista on valmistunut arviolta noin puolet ja rakenteilla on tällä hetkellä 15 tonttia.

Jätkäsaari on nuorekas kaupunginosa

Jätkäsaaren yleisin asumismuoto on kaksio, joita on asuntokannasta nyt noin 40 %. Yksiöitä ja kolmioita on asuntokannasta noin 20-25 % kumpaakin. Jätkäsaari on muuhun Helsinkiin verrattuna varsin nuorekas kaupunginosa: noin puolet asukkaista on 20-39-vuotiaita, ja peräti kolme neljäsosaa asukkaista on alle 45-vuotiaita. Tähän vaikuttaa myös se, että alueella on paljon opiskelija-asuntoja.

Suomenkielisiä saarella asuu 79 % ja ruotsinkielisiä noin 9 % eli hieman yli kaupungin keskiarvon. 12 % asukkaista on muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä.

Jätkäsaaressa on jo varsin kattavat peruspalvelut – ja lisää on tulossa. Alueella on jo kuusi päiväkotia ja kaksi päiväkotia lisää on suunnitteilla. Jätkäsaaren peruskoulu luokille 1-9 aukesi viime vuonna. Lisäksi Melkinlaituriin aukeaa toinen koulu vuonna arviolta vuosina 2023-2024.

Jätkäsaarta kiertää kattava ratikkalinjasto, jolla liikennöi kolme linjaa. Vuonna 2021 ratikkalinjasto paranee entisestään, kun Atlantinsillan kautta ratikat pääsevät silmukkana kiertämään koko asuinalueen. Valmis ratikkalinjasto on vuonna 2024. Silloin ratikoita lähtee keskustaan noin kolmen minuutin välein.

Myös Jätkäsaaren liikuntapalvelut ovat parantuneet viime vuosina, kun liikuntapuiston ensimmäinen osa ja väliaikainen liikuntahalli valmistuivat vuonna 2019 ja jalkapalloseura PPJ:n isännöimä kuplahalli valmistui syksyllä 2020. Valitettavasti Bunkkerin tulevien liikuntatilojen ja uimahallin valmistuminen on sen sijaan myöhästynyt valitusten myötä. Jätkäsaaressa toimii myös kirjasto, joka on erikoistunut erityisesti lastenkirjakokoelmaan.

”Jätkäsaaren asukasmäärä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Olemme erityisen tyytyväisiä, että kaupunki on pystynyt vastaamaan kasvavan väkimäärän palvelutarpeeseen päiväkodeilla, kouluilla, liikuntapalveluilla ja puistoilla. Myös raitiovaunuverkko laajenee ensi vuonna kattamaan Jätkäsaaren uusimmat asuinalueet Atlantinkadun varrella”, iloitsee Länsisataman aluerakentamisprojektin vs. projektinjohtaja Max Takala.

Helsingin kaupunki investoi Jätkäsaareen lähes puoli miljardia euroa

Kaupunki on investoinut Jätkäsaareen vuosina 2008-2020 yhteensä noin 270 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevia investointeja on tulossa lähes 200 miljoonaa euroa. Lähiaikojen suurimpia infrarakentamiskohteita ovat ensi vuonna valmistuvat Atlantinsilta ja Saukonpaaden puisto sekä Hyväntoivonpuisto, jonka pohjoisosan viimeiset osuudet valmistuvat ensi vuonna ja eteläosaa esirakennetaan parhaillaan.

Rakentamisen ruusu Supercellin pääkonttorille

Supercellin pääkonttori on 8-kerroksinen, puinen toimistorakennus Jätkäsaaren sisääntulon tuntumassa, Tuomas Uusheimo

Supercellin pääkonttori edustaa näyttävää uutta puurakentamista, jota Suomessa paljon kaivataan. Rakennuksessa on paikan edellyttämä oivaltava kokonaisote. Se eheyttää monin tavoin rikkonaista ympäristöä.

Supercellin pääkonttorin rakennushankkeessa on ollut poikkeuksellisen avoin tiedon jakamisen ja ratkaisuhenkisyyden ilmapiiri. Toimistorakennusten rakentamiseen puusta ei vielä ole vakiintuneita käytäntöjä, ja hankkeessa onkin rohkeasti etsitty uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Hankkeen toteutumiseen on vaadittu paitsi osaavat ja ammattitaitoiset suunnittelijat ja toteutusorganisaatio, myös ennakkoluuloton hankkeeseen ryhtyvä. Erityisesti vaativaan paikkaan sijoitetun puurakennuksen kosteudenhallinta ansaitsee tulla mainituksi.

Ruusut ojennettiin virtuaalisesti seuraaville tahoille:

  • kiinteistö- ja projektipäällikkö Janne Saariselle Supercell Oy:stä
  • pääsuunnittelija Matti Huhtamiehelle Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä
  • työnjohtaja Pekka Ruokoselle SRV Rakennus Oy:stä
  • kosteudenhallintakoordinaattori Asko Jussilalle Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.

Kunniamaininta arkkitehti Jari Pantzarille tavasta toimia hankkeissa

Arkkitehti Jari Pantzar on toiminut Helsingissä lukuisissa peruskorjauskohteissa rakennus- ja pääsuunnittelijana ja hoitanut roolinsa esimerkillisesti. Hän suhtautuu rakennuksiin aina arvostavasti, oli kyseessä sitten arvokiinteistö tai arkisempi rakennus. Kaikki eivät voi suunnitella ja rakentaa monumentteja, vaan myös tavanomaisemman rakentamisen parissa työtä tekevät ansaitsevat huomion ja kiitoksen. Rakennusvalvonnan näkökulmasta Pantzar on ammattitaitoinen suunnittelija, joka ymmärtää rakennuksia, mutta myös rakennusvalvonnan toiminnan periaatteet ja tarkoituksen.

Rakentamisen Ruusu jaettiin 26. kerran

Helsingin kaupunki nimeää vuosittain Rakentamisen Ruusun ehdokkaiksi hankkeita, jotka edustavat ajankohtaista ja poikkeuksellisen laadukasta rakennettuun ympäristöön liittyvää työtä. Ruusu jaetaan rakennusvalvonnan tarkoitusperiä esimerkillisesti edistävälle teolle, joka on edistänyt hyvän elinympäristön luomista sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Voittajan valitsi Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Jaoston puheenjohtaja Noora Laak ja rakennusvalvontapäällikkö Kai Miller jakoivat palkinnot perjantaina 4.12.2019 virtuaalisessa palkitsemistilaisuudessa.

Vuoden 2020 Rakentamisen Ruusun ehdokkaat olivat seuraavista hankkeista:

  • Aalto Töölön peruskorjaus
  • Paviljonkirakennus Hiidenkirnu
  • Olympiastadionin peruskorjaus ja laajennus
  • Supercellin pääkonttori.

Lisäksi Jari Pantzar oli ehdolla.

Yhteyshenkilöt 

Rakentamisen Ruusu 2020 -palkitut

Janne Saarinen, kiinteistö- ja projektipäällikkö,
Wood City, Supercell
p. 040 706 7441  

Matti Huhtamies, arkkitehti SAFA
Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy
p. 050 305 5400, matti.huhtamies@aoa.fi

työmaapäällikkö Pekka Ruokonen
SRV Rakennus Oy
p. 040 483 4674, pekka.ruokonen@srv.fi

rakennusvalvoja  Asko Jussila
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy
p. 040 580 1036, asko.jussila@htj.fi


Rakentamisen Ruusun 2020 kunniamaininnalla palkittu:

Jari Pantzar, arkkitehti SAFA
Suomen Talokeskus Oy
p. 050 516 4393, jari.pantzar@talokeskus.fi

Helsingin kaupunki, rakennusvalvonta

yksikön päällikkö Salla Mustonen
p. 040 675 8622, salla.t.mustonen@hel.fi

WE Land -toimistotalon rakentaminen Ruoholahdessa

Hei,

NCC käynnistää We Land -toimistotalon rakentamisen Ruoholahdessa. Tähän liittyen järjestetään infotilaisuus 10.12.2020.

Työmaan etenemisestä kerrotaan säännöllisesti sivulla www.ncc.fi/projektit/weland, josta voi myös tilata viikkotiedotteen omaan sähköpostiin.

Yleisölle ja medialle avoin infotilaisuus rakentamisen etenemisestä järjestetään 10.12.2020 klo 18 – 20. Koronatilanteen takia tilaisuus järjestetään vain etänä ja sitä voi seurata osoitteessa entry.fi/welandinfotilaisuus. Tilaisuudessa puhuvat Helsingin kaupungin, JKMM Arkkitehtien ja NCC:n edustajat.

Ystävällisin terveisin,

Timo Henno

Yrittäjäpalkinto Jätkäsaari-Ruoholahti -lehden päätoimittajalle

Jätkäsaari–Ruoholahti-lehden päätoimittaja Rauno Hietaselle on myönnetty Lounais-Helsingin Vuoden yksinyrittäjä -palkinto.

”Tuntuu todella mahtavalta saada tällainen tunnustus muilta yrittäjiltä”, Hietanen sanoo.

Hietasen kustannusalalla toimivan yrityksen nimi on Sanatakomo Oy.

Palkinnon perusteluissa todettiin muun muassa, että Hietanen ”ansaitsee Lounais-Helsingin Yrittäjät vuoden 2020 yksinyrittäjäpalkinnon ei ainoastaan hänen alueella tekemänsä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden lisäämisen ansiosta, vaan ansiokkaasta yritystoiminnasta yksinyrittäjänä.”

”Hietasen julkaisema paikallislehti on monien Ruoholahti–Jätkäsaari alueen talouksien arvostama paikallinen media. Sen laadukas ulkoasu ilahduttaa ja on odotettu saapuvaksi kerran kuukaudessa alueen postilaatikoihin, myös yrityksiin”, perustelut jatkuvat.

Palkitsemistilaisuudessa kiiteltiin myös lehden laajaa jakelualuetta, joka ulottuu Jätkäsaaren, Ruoholahden ja Lauttasaaren lisäksi Punavuoreen, Eiraan, Hernesaareen ja osiin Kamppia.

Palkitsemistilaisuudessa Lauttasaaressa marraskuun alussa Kari Eharin Reconos Ky:stä kutsuttiin yhdistyken kunniapuheenjohtajaksi. Vuoden yritykseksi alueelta valittiin lauttasaarelainen ravintola Persilja, jota edusti palkitsemistilaisuudessa Ismo Tosun.

Lounais-Helsingin Yrittäjissä on noin 560 jäsenyritystä, joista yksinyrittäjiä on yli kolmesataa.

Lounais-Helsingin Yrittäjien alueeseen kuuluu Jätkäsaari, Ruoholahti, Lauttasaari sekä Lehti- ja Kuusisaari, ja lisäksi osittain Kamppi ja Töölö.

Jätkäsaari–Ruoholahti-lehti