Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Itämerentorin ja Lepakonaukion toimitiloista (hankenro 0839_1, dnro HEL 2022-004726) seuraavan.
Jätkäsaari-seura suhtautuu kriittisesti ehdotettuihin rakentamiskorkeuksiin. Seuran mielestä Ruoholahden rakentamiskorkeus tulisi pitää pääsääntöisesti alle 16 kerroksessa. Helsingin kaupungin korkean rakentamisen periaatteiden (KSV 2011:4) suosituksiin viitaten seura katsoo, että korkean rakentamisen Ruoholahdessa tulee perustua tapauskohtaiseen edellytysten ja vaikutusten arviointiin. Selvityksen ”Korkea rakentaminen Helsingin esikaupunkialueilla” (KSV 2014:19) sijoittaa korkealle rakentamiselle luontevat alueet esikaupunkialueiden ns. C-vyöhykkeelle, ei B-vyöhykkeelle, jossa Ruoholahti sijaitsee. Seuran näkökulmasta korkeamman rakentamisen tulee rajoittua yksittäisiin maamerkkirakennuksiin, suhteutua alueen muuhun rakennuskantaan eikä sen tule tuottaa maisemallista haittaa.
Esitetyn kaltainen korkea rakentaminen Ruoholahdessa muodostaa huomattavaa maisemallista haittaa Lapinlahden sairaala-alueen ja Hietaniemen hautausmaiden arvokkaille kulttuuriympäristöille. Korkeat rakennukset hautausmaiden etelälaidalla varjostavat hautausmaapuistoja ja heikentävät niiden maisemallisia ja luontoarvoja. Tämänhetkinen rakennuskanta alueella on pääosin alle 8-kerroksista, poikkeuksena alueen nykyinen maamerkkirakennus, 16-kerroksinen Kiinteistö Oy Itämerentorni. Tästä johtuen seura katsoo, että esitetyistä kerroskorkeuksista tulee kyseeseen vain matalin vaihtoehto.
Jätkäsaari-seura pitää ongelmallisena myös, että esitetyt rakennukset eivät sovi hyvin yhteen alueen nykyisen rakennuskannan kanssa. Kiinteistö Oy Lepakonaukion laajennusosa jää muotokieleltään irralliseksi nykyisestä rakennuksesta. Lepakonaukion ja Itämerentornin laajennusosat, jotka muodostavat ikään kuin portin, eivät sovi yhteen myöskään keskenään. Myös Kiinteistö Oy Itämerenkatu 5:n laajennusosa vaikuttaa varsin massiiviselta ympäröivään rakennuskantaan nähden; kyseisellä kohteella ei ole rakennetun korttelin keskellä erityistä arvoa maamerkkinä. Matalampi rakennuskorkeus ja suurempi rakennusala olisivat kaikissa kohteissa myös rakentamistehokkaampi vaihtoehto.
Jätkäsaari-seura kannattaa ajatusta liike- ja muiden avoimien tilojen kaavoittamisesta uudisrakennusten kivijalkoihin, sillä toimistorakennusten aulatilat ovat pääosin ulkopuolisilta suljettuja. Ruoholahden toimistokeskittymässä on verraten vähän liiketiloja, ja alue on työaikojen ulkopuolella lähes autio, mikä on omiaan lisäämään myös turvattomuuden tunnetta alueella. Seura pitää myös ongelmallisena alueen elävöittämisen kannalta, että korkeat rakennukset lisäävät tuulisuuden vaikutusta maanpinnalla, mikä vähentää entisestään alueen avoimen katutilan soveltuvuutta ajan viettämiseen.
Seura huomauttaa myös, että toimitilojen vajaakäyttöaste on viime vuosien aikana noussut, kun koronaviruspandemian seurauksena etätyöstä on tullut arkea ja yritysten toimitilantarve on vähentynyt. Vaikka Ruoholahdessa toimitilojen kysyntä on ollut viime aikoina hienoisessa kasvussa, vajaakäyttöaste on silti kaupungin keskiarvoa, ja esimerkiksi Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavan läpimeno korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee lähivuosina lisäämään toimitilojen tarjontaa alueella entisestään.
Salmisaaren voimala-alueelle suunniteltua toimitilarakentamista ei ole valmisteluaineistossa eikä lisätietopyyntöjenkään jälkeen avattu riittävästi, joten seura katsoo, ettei siitä voi antaa lausuntoa tämän kuulemisen yhteydessä.
Helsingissä
20.1.2023
Jätkäsaari-seura ry.
