Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää muistutuksenaan Ahdinaltaan asemakaavaehdotuksesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) kunnioittavasti seuraavan.

137

Jätkäsaari-seura on 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavaluonnoksesta huomauttanut rakennusmassan suuruudesta ja tornien korkeudesta, perusteena sekä kaupunkikuvalliset että Hyväntoivonpuiston eteläosan ja Ahdinaltaan yleisen uimapaikan käytettävyyteen liittyvät syyt. Seura pitää Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltua yleistä uimapaikkaa erittäin tärkeänä palveluna lähialueen asukkaille, ja katsoo, että uimapaikan käytettävyyttä ei tule heikentää rakentamalla liian korkeaa rakennusta sen eteläpuolelle.

Jätkäsaari-seura toteaa, että rakennusten massoittelua ei ole muutettu riittävästi aiemman lausunnon pohjana olleen luonnoksen (5.2.2019) ja nykyisen kaavaehdotuksen (8.12.2020) välillä. Ainoastaan pohjoistornin korkeutta on laskettu 71,8 metristä 64,5 metriin, etelätornin korkeus on pysynyt samana (116,2 m – 117 m). Jalustaosan korkeutta on nostettu 25,4 metristä 32 metriin, joten rakennuksen kerrosala on tällä välin kasvanut.

Seura huomauttaa, että vaihtoehtoja massoittelulle ei ole ehdotuksissa esitelty.  Asemakaavaehdotuksen julkisiin liiteaineistoihin ei sisälly selvityksiä rakennusten vaikutuksesta tuulioloihin. Varjostavuusselvitystä ei voi pitää kattavana, ja havainnekuvissa varjostavuus on esitetty virheellisesti: kuvissa aurinko paistaa keskipäivän korkeudelta suunnasta riippumatta.

Jätkäsaari-seura toivoo edelleen, että rakennuksen massoittelua muutetaan molempia torniosia madaltamalla. Esimerkiksi pohjoistorniin suunnitellut urheilutoiminnot (mailapelikentät) eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niiden tulisi välttämättä sijaita rakennuksen yläkerroksissa. Pohjoistorni varjostaa edelleen uimarantaa ja rantavettä esimerkiksi heinäkuussa alkuiltapäivään asti. Meren läheisyydestä aiheutuvan kylmyyden takia rakennuksen varjostavuus pitää ottaa vakavasti.

Jätkäsaari-seura ei sinänsä vastusta maamerkkejä, mutta pitää etelätornin korkeutta kaupunkikuvallisesti ylimitoitettuna lähellä keskustaa ja meren äärellä sijaitsevaan Jätkäsaareen. 117-metrisenä torni olisi korkeudeltaan Kalasataman tornien luokkaa, esimerkiksi puolitoista kertaa Jätkäsaaren toisen maamerkin, 78-metrisen hotelli Clarionin korkuinen ja noin kaksi kertaa Hyväntoivonpuiston eteläosan 60-metristen tornitalojen korkuinen, puhumattakaan saaren 30-metrisestä muusta rakennuskannasta.

Havainnekuvia tornin sijoittumisesta kaupunkinäkymään on vain yksi, Hietalahden torin kulmalta, mistä katsoen torni näyttää jäävän nykyisen rakennuskannan taakse. Tornin sijainti aivan Jätkäsaaren eteläkärjessä kuitenkin merkitsee, että se sijoittuu varsin hallitsevasti merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Tornin kaupunkikuvalliset vaikutukset tulisikin selvittää myös meren suunnalta, Merisatamanrannasta ja Suomenlinnasta.

Kuten Helsingin keskustavisiossa syyskuulta 2020 todetaan: ”Säilytetään Helsingille ominainen matala keskustasiluetti siroine maamerkkeineen. … Ikoniset näkymät maamerkkeineen säilytetään.”

Helsingissä 26.1.2021

Jätkäsaari-seura ry.