Kaupungin vastaus Jätkäsaaren liikenneongelmiin

251

Hei,

olitte lähestyneet logistiikkaoperaattorin projektipäällikkö Pekka Mukkalaa kysymyksillä. Alla on projektimme katurakentamisen sekä liikennesuunnittelun ja HSL:n asiantuntijoiden vastauksia selventämään tilannetta.

1)  Kevyenliikenteen kaistoilla, ainakin Välimerenkadulla kävelytie ja pyörätie on erotettu korkeuserolla siten, että pyörätie on noin 5 cm alempana kuin kävelytie. Tästä on aiheutunut muutamia vähältä piti tilanteita, kun heikkonäköinen tai apuvälineellä liikkuva jalankulkija ei havaitse korkeuseroa, seurauksena saattaa olla kaatuminen. Pyöräilijöille korkeusero aiheuttaa vaaratilanteita, kun tavaraa toimittavat autot usein pysäköivät pyörätielle josta johtuen pyöräilijän on kierrettävä jalankulkutien kautta ohittaakseen auton. 

Kolmitasoisen ratkaisun tavoitteena on erotella pyöräilijät ja jalankulkijat tehokkaasti toisistaan. Jalkakäytävän ja pyörätien ero on selkeästi rajattu reunakivellä, ja jalankulkijan on helppo havaita jalkakäytävän reuna, eikä jalankulkija siten vahingossa eksy pyörätielle. Pyöräilijä puolestaan kokee reunakiven ylittämisen hankalaksi. Reunakivi vähentää pyöräilijän ajautumista jalankulkijan puolelle. 

Kolmitason haittapuoli kieltämättä on kompastumisriski jalankulkijalle tai kaatumisriski pyöräilijälle. Tasoero on kuitenkin niin suuri plussa, että se on vakiintunut parhaaksi ratkaisuksi ulkomailla. Samassa tasossa olevalla pyörätiellä jalankulkijat tuskin pysyisivät jalkakäytävällä ja pyöräilijätkin suhaisivat oikealta ja vasemmalta ohi. Rakennusvirasto on joissain kohteissa lisännyt reunakiven viereen noppakiviä, jotta heikkonäköiset erottaisivat tasoeron paremmin. Viistetty reunakivi olisi anteeksiantavampi sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Sen käyttöä pitäisi alkaa edistämään. 

Tuossa rakenteessa pyörätien ja pysäköintiruutu on samassa tasossa, joten pysäköijän viitseliäisyydestä/taidoista lienee kiinni miten auton tuohon saa. Harkitsemme voisiko tässä olla tarkoituksenmukaista maalata pysäköintiruudut vielä noppakiveyksen lisäksi. Lisäksi muistutamme pysäköinnin valvontaan tästä paikasta, koska pysäköinti on aika huolimatonta usein.

 

2)   Esitämme lisäksi, että Verkkokaupan edessä oleva raitiovaunupysäkki säilytettäisiin Perusteluna esitämme, että raitiovaunulla lähtevien olisi helpompi päästä kantamuksineen raitiovaunuun. Pysäkki helpottaisi myös alueella asuvan iäkkäämmän väestön liikkumista. 

Bunkkerin pysäkit poistuvat käytöstä kesään mennessä kun Tyynenmerenkadun katuympäristön rakennustyöt alkavat. Katutöiden yhteydessä Tyynenmerenkadulle rakennetaan toinen ajokaista pohjoisen suuntaan ja kadun kapeuden vuoksi nykyiseen sijaintiin ei mahdu pysäkkejä enää tämän jälkeen. 

Uusi pysäkki on sijoitettu ns. Bunkkerin pysäkkiä etelämmäksi, sillä Bunkkerin/Verkkokaupan edessä olevalle aukiolle rakennetaan raitiotien kääntöpaikka linjoille (todennäköisesti numerot 8 ja 9), jotka tulevat etelän suunnasta. Pysäkki on sijoitettu kääntöpaikan eteläpuolelle, jotta kaikki kolme linjaa voivat käyttää sitä. Jos nykyinen pysäkki jäisi paikalleen, niin vain (liitekuvan mukainen) linja 7 voisi käyttää sitä. Kääntöpaikan rakentaminen ajoittuu aikaan, jolloin on rakennettu silta Tyynenmerenkadulta Atlantinkadulle (Ahdinaltaan yli) eli noin vuoteen 2020. Tämä ratkaisu muutaman vuoden päästä parantaa alueen joukkoliikennepalveluita merkittävästi. 

Bunkkerin pysäkki on alun perin suunniteltu tilapäiseksi. Jätkäsaaren liikenneverkon alkuperäisissä suunnitelmissa Länsiterminaali T1:n pysäkki sijoittuisi suoraan terminaalin eteen. Pysäkin paikkaa on tarkennettu myöhemmissä suunnitelmissa ja nyt pysäkki on avattu sille paikalle, jolle se jää. 

Toivottavasti tämä auttaa ymmärtämään, miksi muutos tapahtuu. Ymmärrämme kyllä esiintuomanne seikkanne muutoksen vuoksi, mutta tähän muutokseen ei enää tässä vaiheessa ikävä kyllä voi vaikuttaa. Sitä koskevat päätökset on tehty jo aiemmin alueen osayleiskaavaa ja asemakaavoja koskevan suunnittelun yhteydessä.

 

3)    Toinen havaittu ongelma on Tyynenmerenkadun liikennevalot Huutokonttorin pohjoispäässä. Kevyenliikenteen vihreä valo palaa niin lyhyen aikaa, että normaalisti kävellenkään ei ehdi ylittää kaikkia kolmea kaistaa yksillä valoilla. Hankaluuksia muodostuu myös siitä, kun raitiotiekaistan ja autokaistojen välinen koroke on niin kapea, että siihen ei  sovi esimerkiksi lastenvaunut kuin ajoradan suuntaisesti. Helpoin ratkaisu lieneen kevyenliikenteen vihreän valon ajan lisääminen ehkä minuutilla tai edes puolella minuutilla. 

Tyynenmerenkadun ja Jätkäsaarenlaiturin risteyksessä Tyynenmerenkadun ylittävällä suojatiellä oli jonkin verran tiukempi mitoitus kuin olemme yleisesti käyttäneet tämän tyyppisillä suojateillä. Vihreän valon kestoa on nyt pidennetty jalankulkijoille Tyynenmerenkadun ylittävällä suojatiellä. 

Tyynenmerenkadun ylittävän suojatien vihreän pituus on mitoitettu siten, että jalankulkijan vihreän alusta lähtevä jalankulkija ehtii ylittämään kerralla koko Tyynenmerenkadun. Samanlaista periaatetta käytämme yleensä muillakin Helsingin suojateillä, jos suojatie risteää vilkasta autoliikennettä.

 

Ystävällisin terveisin

Outi Säntti

 

Outi Säntti

Projektinjohtaja

tel. +358931025976+358405969353

Kaupunginkanslia,

talous- ja suunnitteluosasto, aluerakentaminen

PL 20, (Pohjoisesplanadi 15-17) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

outi.santti@hel.fi