Koti Kallio
Suosituin

Kallio

Täältä löytyy kaupunginosayhdistyksen tapahtumia.

Stadin lähi-itä

kehrä

Stadin lähi-itä toimii Kallion, Harjun, Alppilan, Pasilan, Vallilan, Hermannin, Sörnäisten, Hakaniemen, Merihaan ja Siltasaaren alueella.

  • Stadin lähi-itä on avoin verkosto kaikille Helsingin itäisen kantakaupungin kehittämisestä kiinnostuneille.
  • Aktiivisen, urbaanin ja monimuotoisen kaupunkialueen asukkaat, yhdistykset, yritykset ja muut toimijat löytävät Stadin Lähi-Idästä uusia yhteistyömahdollisuuksia, yhteisiä tavoitteita ja resursseja.
  • Stadin lähi-itä on kaupunkilaislähtöisen, avoimen ja monimuotoisen kaupunkikehittämisen muskeli, aivot ja sydän.
  • Kokoonnumme kerran kuussa nostamaan pöydälle ja käynnistämään pieniä ja isoja hankkeita ja suoraa toimintaa.

Stadin Lähi-itä -verkosto syntyi keväällä 2014 osana Stadin paikallista kehittämispolku -projektia. Stadin paikaliinen kehittämispolku -projekti on päättynyt v. 2015, koska lisärahoitusta ei onnistuttu saamaan. Kiitos kaikille mukana toimineille!

Stadin Lähi-idän ydinryhmä kokoaa alueen toimijoita osallistumaan yhteiseen tekemiseen ja oman toimintaympäristön kehittämiseen.

Kuvassa vasemmalta Jaakko Blomberg, Perttu Pulkka, Heli Määttänen, Tiina Palm, Olli Hakanen, Kim Smedslund, Jaakko Lehtonen, Ellinoora Auvinen ja Eeva Kuuluvainen.

http://stadinkehittamispolku.blogspot.fi

 

 
 

Tule kehittämään Stadin Lähi-Itää! (Kallio-Hakis-Harju-Sörkkä-Vallilla-Hermanni-Alppila-Pasila lähialueet)

Vanha Kartta jon

LÄHI-IDÄN KEHRÄ:n kokoamisen ja etenemissuunnitelman valmistelu torstaina 6.2. klo 18.00-20.30 Kulttuuritalon Alppisalissa.

Tervetuloa kehittämään Helsingin paikallisen kehittämispolku -hankkeen myötä syntyvää kehrää eli paikallista kehittämisryhmää. Työnimellä Stadin Lähi-itä kulkevaan ryhmään kuuluvat Kallion, Hakaniemen, Harjun, Sörnäisen, Vallilan, Alppilan, Pasilan ja eteläisen Hermannin kaupunginosat.

Kehrään kootaan jäseniä kolmikantaperiaatteella niin, että 1/3 jäsenistä on asukkaiden edustajia, 1/3 paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen edustajia sekä 1/3 Helsingin kaupungin edustajia. Kehrän tulee olla jäsenmäärältään sellainen, että se voi ketterästi kokoontua 4-7 kertaa vuodessa.

Kehrä määrittelee keväällä 2014 alueensa yhteiset kehittämistavoitteet ja painopisteet sekä tekee yhteistyötä paikallisten kehittäjätahojen kanssa ideoiden hankkeistamisessa niin, että syksyllä 2014 voidaan osallistua ensimmäisten hankkeiden rahoitushakuihin. Näihin tehtäviin Kehrä saa tukea Helkan projektityöntekijöiltä vuoden 2014 ajan.

Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi tämän alueen kehrän toiminta muodostuu. Tervetuloa mukaan!

Tapaaminen pidetään Kulttuuritalon Alppisalissa, johon on kulku omasta ulko-ovesta n. 20 m pääovilta länteen.

ASIALISTA:

1. Esittäytyminen
2. Edellisen kokoontumisen tulokset
3. Paikallisen kehittämispolun esittely
4. KEHRÄn (alueen kehittämisryhmä) tarkoitus ja pelisäännöt
5. KEHRÄn kokoamisen käynnistäminen
6. Alueen nimi-ideointi
7. Seuraava kokoontuminen (tavoitteet, milloin, missä?)

KEHRÄN PERUSTAMINEN ON MAHDOLLISTA KUN…

• Löytyy toiminnallinen aluekokonaisuus, jolla on yhteisiä kehittämistavoitteita,
– (ei liian suuri, ei liian pieni, n. 20 000 – 50 000 asukasta)
8. Alueella on aktiivista yhteistoimintaa ja kiinnostuneita toimijoita
9. Ilmoittautuu työpari, joka on halukas kutsumaan koolle alueensa paikallisia toimijoita KEHRÄN kokoamista varten.
10. Alueella löytyy intoa ja voimia vuonna 2014:
– Käynnistää Kehrän toimintaa
– Koota yhteinen kehittämissuunnitelma
– Osallistua oman alueen fasilitoituihin Stadifoorumeihin
– Osallistua nettikommentoitiin ”sähköisellä ilmoitustaululla
– Ohjata ja tukea ensimmäisiä hankehakuja
– Olla eturintamassa kehittämässä

http://www.stadinkehittamispolku.blogspot.fi/

Kallion kimallus

kallion kimallus.jpg
kallion kimallus.jpg

Kallion Kimallus tulee nyt uudelleen.
Laulava kertomus kalliolaisesta Grönbergin työläisperheestä sekä Helsingin ja Suomen kokemuksista ulottuu Jatkosodan päättymisestä 1944 aina näihin aikoihin. Katso Video!

Kallion kävelyfestivaalin kesän 2013 kävelyopas neuvoo reitin sylttytehtaalle

Jäljet johtavat sylttytehtaalle, Harjun paarihuone yöllä 1931

Lähes kaikki suomalaiset tuntevat sanonnan ”Jäljet johtavat sylttytehtaalle”. Tuntemattomampi on kuitenkin sanonnan alkuperäinen tarina. Ja vielä harvempi tietää missä tämä sylttytehdas todellisuudessa sijaitsi. Koko karmea tarina ja reitti sylttytehtaalle selviää Kallion kävelyfestivaalin uusimmasta Omatoimikävely-esiteestä.

Sanonta on saanut alkunsa yhdestä Suomen rikoshistorian merkillisimmistä tapauksista joka sai alkunsa syksyllä 1931, kun Tattarisuon lähteistä löytyi noin 30 ihmisen irti leikattuja ruumiinosia. Suon laidalta alkanut kammottava juttu vei tutkinnan pian kohti itäistä kantakaupunkia, Kallion kulmille.

Kallion Kulttuuriverkoston julkaisema opas esittelee tarinaan liittyviä paikkoja itäisessä kantakaupungissa ja kertoo samalla kuinka sanonta ”Jäljet johtavat sylttytehtaalle” sai alkunsa. Esitteen avulla löytyy myös missä oli sijainnut  tämä kovaonninen sylttytehdas.

Kun Tattarisuon-mysteerio lopulta ratkesi, paljastui, että haudoista peräisin olleiden ruumiiden brutaaliin silpomiseen syyllistynyt  ryhmä asui Kallion seudulla. Asunnoissaan tämä noitamenoja harrastanut joukkio teki myös valmisteluja uhrimenoilleen. Näiden paikkojen kautta kävelyopas neuvoo vielä reitin Tattarisuon lähteille, jotka edelleen ovat olemassa.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle –esitettä sitä saa muun muassa Kallion kirjastosta ja Helsinki-infosta. Oppaan voi ladata omelle koneelleen osoitteesta www.kallionkulttuuriverkosto.fi ja reitistä tulee myös netissä vaikkapa puhelimella selattava karttaversio.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle -kävelyopas on osa Kallion Kulttuuriverkoston Kallion kävelyfestivaalin Omatoimikävely-esitesarjaa. Myös aikaisemmin julkaistut kävelyreitti-esitteet ovat ladattavissa Kallion Kulttuuriverkoston www-sivuilta.

 

 

Itsepuolustusta Vallilassa

Salimme sijaitsee Sturenkatu 25:ssa. Aloitamme 14.1.2008 uuden alkeiskurssin, mutta mukaan ehtii myöhemminkin.

Opit tsepuolustustaitoja ja fyysinen kuntosi paranee – salillamme saa yksilöllistä opetusta! Tarkempia tietoja ja ilmoittautumislomake verkkosivuiltamme, http://www.jujutsuliitto.fi/yawara/.

Vastaan mielelläni tiedusteluihin. Tervetuloa, harrastuksen voi aloittaa myös aikuisiällä!
—
Ystävällisin Terveisin
Paavo Laakso
Helsingin Yawara
p. 0400-777 182

ArtRock

ArtRock pe 10.4.2015 klo 18 – 20

ArtRock jyrähtää Kannelmäessä pe 10.4.2015 klo 18 – 20. Kanneltalon kahvion lavalla esiintyvät helsinkiläiset bändit Discordia ja Stillwater Family.

Kirjailijahaastattelussa on Viljami Puustinen, joka on

toiminut mm. Rumba-lehden päätoimittajana ja kirjoittanut useita

rock-kirjoja, mm. Kingston Wall -kirjan.

Tapahtumassa on lisäksi Vaihtajaiset: vaihda kirjoja ja levyjä toisten tuomiin, ilman rahaa. Lisäksi paikalla on pienimuotoista kirja- ja levymyyntiä sekä kahvila anniskeluoikeuksin.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Järjestäjä: Kannelmäki-liike. Lisätietoja liikkeen fb-sivuilta. Tervetuloa!

https://www.facebook.com/events/1588288938095196/

Jatkot järjestetään Kannel-Krouvissa Sitratorilla (Kannelmäen

juna-aseman vieressä). Siellä esiintyvät helsinkiläiset trubaduurit

Katja and Them aint saints sekä kannelmäkeläinen artisti Ville Juvonen.

Puun päivä 27.9.2014

Suomalaista Puun päivää on vietetty vuodesta 1998 lähtien. Päiväksi valikoitui 27.9. eli Vesan päivä, joka on helppo muistaa ja samalla sopivasti syksyllä.

Pienestä taimesta on Puun päivän vietto juurtunut ja kasvanut – hitaasti ja varmasti, kuten puun kuuluukin – melkoisen tunnetuksi.

Idea sai alkunsa Lohjalla, kun itsenäistymisen juhlavuotena ja samalla Lohjan kunnan ja kaupungin yhdistymisen kunniaksi lohjalaiset istuttivat Juhlametsän museoalueelle. Seuraavana vuonna olikin vuorossa Puun päivän perustaminen museoalueen ajokalustovintillä.

Idean levittämiseen ei ole käytetty juuri lainkaan yhteiskunnan varoja. On tarvittu vain eri puolilla Suomea innostuneita ihmisiä, joiden silmät ja sydän on avautunut ymmärtämään puiden ja metsien elintärkeän merkityksen koko maailmalle.

Puun päivän vieton vaaliminen ja laajentaminen on nyt siirtynyt Helsinkiin, jossa Hyötykasviyhdistys otti tehtävän vastaan, onhan Puun päivän teemana tänä vuonna ”Puu – hyötykasvi”.

Maailman vanhinta Puun päivää vietetään Yhdysvaltojen länsirannikolla. Pitkälti yli sata vuotiaan teemapäivän löytää nimellä Arbor Day.

Maksuton Arjen turvallisuus – teematilaisuus kahveineen

Tiistai 6.5. klo 13-15.30 Töölön Palvelukeskus

(Kerhotila), Töölönkatu 33, 00260 Helsinki

Kenelle: Yleisöluento on kaikille avoin ja maksuton.

Ei ennakkoilmoittautumista.

 

Ohjelma: klo13-14.30 ”Turvallisuutta arkeen” –luento- ja

keskustelutilaisuus ETK-kouluttaja Tiina Lipastin

johdolla

klo14.30-15 Runonlausuntaa: RunoElmat

klo 15-15.30 Kahvihetki, mahdollisuus tutustua Punai-sen Ristin toimintaan

Hyvän Elämän Eväät -hankkeen projektipäällikkö Pirjo Vesala avaa tilaisuuden. Luentotilaisuudessa käsitellään arjen turvallisuutta kuten kodin vaaroja, kaatumisia, yleisimpiä kodin tapaturmia sekä sairaskohtauksia.

Luennon tarkka sisältö muotoutuu osallistujien omien kysymysten ja mielenkiinnonkohteiden pohjalta.

Maksuton kahvi!

Kuvapolut-näyttely Helsinginkadun sähkökaapeissa

Vanhat valokuvat kuuden kaupunginosan sähkökaapeissa herättävät henkiin kadonneen Helsingin. Kuvapolut-näyttelyssä Helsingin kaupunginmuseo tuo kokoelmansa kaupungin kaduille. Sähkökaappeihin kiinnitetyt vanhat valokuvat muodostavat kuusi polkua, joita voi seurata Katajanokalla, Runeberginkadulla, Helsinginkadulla, Länsi-Pasilassa, Malmilla ja Herttoniemessä.

Lue lisää näyttelystä

Diakonissalaitoksen museo on avautunut uudistuneena

Olemme olemassa tosiamme varten, toteaa Diakonissalaitoksen museon uusi näyttely ”Minä olen, koska sinä olet”. Näyttely haastaa kävijän pohtimaan omaa kohtaloaan – voisiko minulle tapahtua toisin? Kohtalot rytmittävät näyttelyn kronologista kerrontaa Diakonissalaitoksen kehityskaaresta kahdeksanpaikkaisesta kulkutautisairaalasta ja naisten koulutuspaikasta, sisarkodista, yhteiskunnalliseksi konserniksi.

Esillä on runsaasti kuvia museon valokuva-arkistosta sekä valikoima historiakerrontaa täydentäviä esineitä. Museotilaa laajentaa tekniikka: yleisön käytössä on useita kuvanäyttöjä ja äänikioski. Lisäksi museo laajenee kevään aikana seinättömäksi kun uudet älypuhelinreitit valmistuvat.

Uudistustyö kesti vajaan vuoden. Museo on muuttanut Alppikadun korttelissa Päärakennukseen ja se on saanut uuden nimen Diamus. Museotilaan on esteetön pääsy viereisestä Amanda-rakennuksesta, entisestä sairaalasta.

Museo on avoinna ma-pe 9-15, ke 9-18 (ke 9-15 kesä-elokuu). Vapaa pääsy. Opastuksia ennakkovarauksesta.

123...5Sivu 1 / 5