Raimo Pöntynen kirjoitti (HS 18.2) tupakkalain vaikutuksista asukasviihtyvyyteen. Pöntysen kirjoitus olisi voinut olla myös minun. Kun kesä ja terassikausi koittavat, kadulla tupakoivat humalikot valvottavat taas takuuvarmasti.

Onko viranomaisilla riittävästi keinoja tai haluja puuttua häiritsevään katumeteliin?

Kivijalkaravintolat kiinni jo iltakymmeneltä

Raimo Pöntynen kirjoitti (HS 18.2) tupakkalain vaikutuksista asukasviihtyvyyteen. Pöntysen kirjoitus olisi voinut olla myös minun. Kun kesä ja terassikausi koittavat, kadulla tupakoivat humalikot valvottavat taas takuuvarmasti.

Onko viranomaisilla riittävästi keinoja tai haluja puuttua häiritsevään katumeteliin?

Alkoholilaki kieltää alkoholijuomien tarjoilemisen päihtyneelle. Kuka muu kuin päihtynyt mekkaloi, sotkee tai virtsaa kadulla ja porttikongeissa? Mikä painaa eniten vaakakupissa: yrittäjän oikeus pyörittää kaljabaariaan vai asukkaan oikeus nukkua? Terveydensuojelulaki vaikuttaa olevan tässä kisassa höyhenenkevyt.

Kuten Pöntynenkin totesi, ongelma koskettaa monia. Ratkaisuksi ei kelpaa usein ehdotettu ”muuta maalle”.
Olen ollut erilaisiin viranomaisiin yhteydessä humalaisten tupakoitsijoiden aiheuttaman katumetelin ja ravintolamelun takia. Jo ennen uuden tupakkalain voimaantuloa soitin sosiaali- ja terveysministeriöön ja tiedustelin, miten pitää toimia, kun tupakansavu tunkeutuu kadulta asuntoon ja möykkä on kova. Apua ei juuri herunut ,sillä virkanainen luuli, että Kallion kapakat sulkeutuvat arkisin iltakymmeneltä.
Ehdotan lainsäädännön tarkastamista niin, että jos asuintaloissa on aivan pakko olla kivijalkakuppiloita, niiden todella pitää sulkeutua arkisin kello 22.
Koska tietämys todellisesta humalanhuuruisesta elämästä on lainsäätäjien ja virkamiesten keskuudessa selvästi heikoissa kantimissa, suosittelen asianosaisille humalaisten viitoittamaa ja virkistävää kulttuurimatkaa Kallioon ja erityisesti Fleminginkadulle

Juho Saikkonen
Helsinki
(Julkaistu Helsingin Sanomissa 22.2.2008 ja kirjoittajan luvalla Kallion kaupunginosasivuilla)

KALLIO-SEURA RY                                                    MIELIPIDE                         12.10.2006

MERIHAKA-SEURA RY

SILTASAARI-SEURA RY

 

 

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

 

 

KESKUSTATUNNELIN ASEMAKAAVALUONNOS JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

 

Yllä olevat kaupunginosayhdistykset toteavat, että mielipiteen tiedusteluaineistosta ei selviä koskeeko pyyntö myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaupunginosayhdistykset viittaavat näiltä osin kaikkiin niihin lukuisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin, joita kaupunginosayhdistykset asian valmistelun aikaisemmissa vaiheissa ovat antaneet.

 

Tämän lisäksi kaupunginosayhdistykset lausuvat mielipiteenään seuraavaa:

 

1.                                      Asemakaavaluonnos poikkeaa aikaisemmista suunnitelmista siten, että aikaisemman maanalaisen katutilan sijaan nyt suunnitellaan maanalaista moottoritietä. Selvittämättä on kuitenkin moottoritien  vaihtoehto, eli mitä liikenneturvan, paremman keskusta- ja jalankulkuympäristön parannuksia saadaan moottoritien rakentamisen edellyttämällä investoinnilla.

 

2.                                      Kuka maksaa tai miten moottoritieinvestointi on tarkoitus rahoittaa?

 

3.                                      Jos keskustatunneli rakennetaan tulee se rakentaa ”Pitkä itäpää” vaihtoehdon mukaan. ”Lyhyt itäpää” vaihtoehto on ristiriidassa Sörnäisten rantatien varren puistosuunnitelman, Sörnäisten rantabulevardiajatuksen ja Kalasataman alueen uuden korkeatasoiseksi suunnitellun asuntoalueen rakentamisen kanssa. ”Lyhyt itäpää” vaihtoehdon liikennemäärä ja siitä aiheutuvat haittatekijät muodostuvat sietämättömiksi ja koko rantapuisto- ja bulevardi käyvät ohjearvojen ylityksen johdosta mahdottomiksi. Jo nykyinen liikennemäärä on Lintulahden asuntoalueen kannalta kohtuuton.

 

4.                                      Kaupunginosayhdistysten mielestä tulee Sörnäisten rantatie riippumatta Keskustatunnelista tunneloida vähintään Hakaniemen sillan ja Kulosaaren sillan väliseltä osuudeltaan.

 

 

TIMO PUSKA                                         JARNO PELTONEN

Timo Puska                                               Jarno Peltonen

Merihaka-Seura ry                                     Siltasaari-Seura ry

 

RAIMO NENONEN

Raimo Nenonen

Kallio-Seura ry

Helsinginkatu 42

00530 Helsinki

KALLIO-SEURA RY                      HUOMAUTUS   21.6.2006

Helsinginkatu 42

00530 Helsinki

 

 

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

 

Kslk 2006-749, Rakvv 11-1239-06-S 26.4.2006

 

 

KUULEMINEN POIKKEAMISASIASSA

 

 

Gasum Oy on hakenut lupaa poiketa asemakaavasta
Kallion yleisellä alueella 11K100. hakemus koskee
maakaasun jakeluaseman perustamista alueelle.

 

Kallio-Seura ei pidä jakeluasemaa ehdotetulle alueelle sen
paremmin kaupunkikuvallisesti kuin toiminnallisesti tai
ympäristövaikutuksiltaan sopivana. Kallio-Seura esittää,
että poikkeamiseen ei suostuta vaan jakeluaseman toiminnot
sijoitetaan Sörnäisten rantatien varrella jo olevien
huoltoasemien yhteyteen.

 

 

 

 

 

RAIMO NENONEN                       SAARA E. TOLONEN

puheenjohtaja                                    taloudenhoitaja

 

KALLIO-SEURA RY                                                                                   LAUSUNTO                                      27.4.2006

MERIHAKA-SEURA RY

 

 

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto

kaupunkisuunnittelu@hel.fi

 

 

 

SÖRNÄISTENRANNAN-HERMANNINRANNAN OSAYLEISKAAVALUONNOS

 

Osayleiskaava-alue on osa Hakaniemestä Arabianrannan kautta Viikkiin ulottuvaa vanhaa työpaikka-aluetta, joka nykyisin on enimmäkseen toissijaisessa käytössä. Kantakaupungin keskustahakuiset toiminnot ovat laajentuneet tai laajentumassa näille muutosalueille siten, että muodostuu uutta kantakaupunginomaista kaupunkirakennetta.

 

Osayleiskaava-alueen suunnittelu on Helsingin olosuhteissa poikkeuksellisen haasteellinen tehtävä. Kaupunkirakenteellisesti ja liikenteellisesti alue sisältää toisaalta ainutlaatuisia mahdollisuuksia, mutta myös alueen aikaisemman käytön seurauksena syntyneitä alueiden käyttöönoton ja uusiokäytön rajoituksia.

 

Osayleiskaava-alueen kerrosalatavoitteena on 600 000 k-m2 asuintiloja ja 485 000 k-m2 toimitiloja eli noin 12 000 asukasta ja noin 10 000 työpaikkaa.

 

Kaavamaisesti selkeäpiirteistä osayleiskaavaluonnosta voidaan pitää oikean suuntaisena ja arvioida sen riittävässä määrin ohjaavan uuden kaupunginosan syntymiseen tarvittavaa asemakaavoitusta.

 

Kaupunginosayhdistykset esittävät osayleiskaavatyön jatkossa harkittavia asioita seuraavasti:

 

–          Suuri osa asuintarkoitukseenkin osoitetusta alueesta on melualuetta. Korkealuokkaistakaan asuntorakentamista on tällaisella alueella vaikea saada vetovoimaiseksi.

 

–          Sörnäisten rantatien sisällyttäminen koko pituudeltaan kaava-alueeseen ja sijoittaminen tunneliin mahdollisesti rakennettavasta Keskustatunnelista riippumatta tulee selvittää. Mikäli Keskustatunneli toteutetaan tulee se rakentaa mahdollisimman pitkälle pohjoiseen.

 

 

–          Alueen liittyminen ulkoiseen katuverkkoon ja koko kantakaupungin liikennejärjestelmään jää epäselväksi.

 

–          Merihaan kokemusten perusteella tulee selvittää toimenpiteet tuuliolosuhteiden parantamiseksi.

 

–          Asuntolaivojen sijoittaminen alueelle on selvittämisen arvoista. Aluksille tulee kuitenkin asettaa selvät kaupunkikuvavaatimukset. Etusijalle tulee asettaa perinnelaivat.

 

–          Kaupunginosayhdistykset uudistavat jo osallisuus ja arviointisuunnitelmasta esittämässään mielipiteessä tehdyn ehdotuksen suunnitteluaseman sijoittamisesta alueelle ja Ruoholahden ja Jätkäsaaren suunnittelun yhteydessä hankitun asukaslähtöisen kokemuspääoman hyödyntämisestä alueen suunnittelussa.

 

–          Saastunut maaperä ja vaikeat perustamisolosuhteet yhdistettynä kanavien ja saarien rakentamiseen merkitsevät asuntorakentamisessa sellaisia lisäkustannuksia, että asuntotuotanto ei voi olla hinnaltaan kohtuulista. Osayleiskaava-alueen rakentamisen kustannusten kokonaisarvio tarvitaan.

 

–          Osayleiskaavassa ei ole tarkasteltu alueen rakentamisen vaihtoehtoja; vaihtoehtoisia rakentamistapoja ja rakentamisen määrä tulisi vielä selvittää.

 

–          Kaupunginosayhdistykset kiinnittivät jo kaavan käsittelyn edellisessä vaiheessa huomiota kaavan illustraatioon, jossa Merihaan eteläpuolelle ranta-alueelle Näkinsillan kummallekin puolelle on esitetty kerrostaloja. Missä on tehty päätös talojen sijoittamisesta kyseiselle alueelle?

 

 

KALLIO-SEURA RY                                                      MERIHAKA-SEURA RY

 

 

RAIMO NENONEN                                                        TIMO PUSKA

Raimo Nenonen                                                              Timo Puska

 

Hämeentie 37 B 37

00500 HELSINKI

 

KALLIO-SEURA RY    MIELIPIDE       9.5.2001 
 
Uudenmaan ympäristökeskus
PL 36
00521 HELSINKI
 
HELSINGIN KESKUSTATUNNELIN ARVIOINTISELOSTUS
 
Keskustatunnelin arviointiselostuksessa todetaan, että ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmis ja Keskustatunnelin asemakaavan valmistelu voidaan aloittaa.
 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavalla tähdätään välittömään toteutukseen asemakaavaa yleispiirteisimmissä kaavoissa määriteltyjen tavoitteiden ja suuntaviivojen rajaamissa puitteissa. Arviointiselostuksessa on todettu keskustatunnelin esitetyn vahvistetussa seutukaavassa ja kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa. Tilanne on kuitenkin kummankin kaavan valmistumisen jälkeen muuttunut niin, että näissä kaavoissa esitetty tunneliratkaisu ei voi olla ohjeena asemakaavaa laadittaessa eikä näissä kaavoissa esitetty tunneliratkaisu vastaa niitä ratkaisuja, jotka jo arviointiselostuksessa ovat olleet esillä.
 
Tästä syystä asemakaavan laatimisen käynnistäminen on ennenaikaista tilanteessa, jossa vasta yleispiirteisessä suunnittelussa ollaan hahmottelemassa keskustatunnelin asemaa ja puitteita koko kaupungin liikennejärjestelmässä.
 
Kallio-Seura pitää asemakaavan aloittamista arviointiselostuksen pohjalta myös siinä mielessä liian aikaisena, että vielä on selvittämättä kaikkien jo esillä olleiden vaihtoehtojen kustannusvaikutukset – rahoituksesta tai rahoitusvaihtoehdoista puhumattakaan. Rahoitusvaihtoehdoissa tulee selvittää aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannusten perimistä niiltä, joille hankkeen hyöty koituu ja koko hankkeen rahoittamista tunnelimaksuilla. Tunnelirakentamisen investointien rahoittaminen pelkästään helsinkiläisten verorahoilla ei ole oikeudenmukaista.
 
Keskustatunnelin rakentamisen tavoitteet ovat puutteelliset ja suppea-alaiset. Vain Kaivokadun tilanteen rauhoittamiseen tähtäävät tavoitteet tarvitsevat taustakseen laajemman selvityksen joukkoliikenteen kehittämisen mahdollisuuksista ja siellä tarvittavien investointien rahoitusmahdollisuuksista rinnan tunnelin investoinnin. Kantakaupungin jalankulun ja kevyen liikenteen sekä liikenneturvallisuuden kehittämisen tavoitteet myös puuttuvat. Huolestuttavia ovat myös tunnelin rakentamiseen tarvittavien investointien vaikutukset kaupungin muun katuverkon kunnossapitämiseen tarvittaviin investointeihin.
 
Kallio-Seura pitää tärkeänä, että vireillä olevan Yleiskaava 2002 työn yhteydessä määritellään koko kaupungin ja kantakaupungin liikenteen kehittämisen tavoitteet sekä erityisesti tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.
 
KALLIO-SEURA RY
 
Raimo Nenonen                           Hannu Routio
Puheenjohtaja                            Varapuheenjohtaja
 
Siltasaarenkatu 11 B 35
00530 HELSINKI