Koti Blogi Sivu 21

Nähtävyydet

 

Tapahtumahaku ja listaus päätapahtumista
Tapahtumakalenterista voi hakea tietoa päivämäärän, tapahtumatyypin tai hakusanan mukaan.

Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus,
tapahtumat kulttuuritaloissa, Espan lavalla ym.

Kultus.fi
Kulttuurikalenteri, josta löytyvät pääkaupunkiseudun kulttuuritapahtumat ja projektit lapsille ja nuorille.

www.festinki.net
Tapahtumakalenteri Helsingin festivaaleista.

Lyhyt johdanto Kallion historiaan

1800-luvun puoliväliin saakka nykyisen Kallion aluetta käytettiin pääasiallisesti viljely- ja laidunalueena. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla asutus kiinteytyi, alue palstoitettiin ja rannoille syntyi teollisuutta. Väestö koostui porvareista, tehtaiden omistajista huviloissaan ja alueen tehtaiden työntekijöistä vuokralaisina. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Helsingistä muodostui talouselämän keskus. Syntyi teollisuutta ja työpaikkoja. Maaseudulta työntyi suuri muuttovirta kaupunkiin.

Kalliosta tuli merkittävä työvoiman asutusalue. Väestömäärä kasvoi nopeasti, mikä merkitsi suuren asuntokysynnän syntymistä. Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaava valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.

1900-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla Kallion asukasluku kasvoi lähes kaksinkertaiseksi, noin 18.000 asukkaaseen, lähes nykyiseen määräänsä. Kallioon syntyi talonomistajien paikallinen yläluokka, työväen asuntoyhtiöissä asuva ammattityöväestö sekä työväen vuokra- ja alivuokralaisasukasluokka.

Torkkelinmäen puutarha-aatteen leimaamat asuntokorttelit sekä Kallion kiviset umpikorttelit syntyivät maailmansotien välisenä Kallion kiivaan rakentamisen aikana. Asukasluku kaksinkertaistui vuoteen 1939 mennessä runsaaseen 35.000 asukkaaseen. Kallion väkiluku laski vuonna 1960 n. 32.000 asukkaaseen, mutta nousi vielä 1965 lähes 36.000 asukkaaseen. Tämän jälkeen asukasluku on pudonnut tasaisesti nykyiseen n. 18.000 asukkaaseen.

1950- ja 1960-luvut olivat Kallion ulkoisen kaupunkikuvan kannalta merkittäviä. Silloin purettiin pääosa linjojen puutalokortteleista ja tilalle rakennettiin 6-9 kerroksisia kivitaloja. Samalla luovuttiin Helsingin kantakaupungille luonteenomaisista umpikortteliratkaisuista. Linjojen viimeinen säilynyt yhtenäinen puutalokortteli purettiin 1970-luvun lopulla Kuntatalon tieltä. Samalla hävisi osa Kallion työväen asuntohistoriaa.

1990-luvulle tultaessa Kallio oli lähes valmiiksi rakennettu. Kalliossa siirryttiin uudisrakentamisesta kiinteistöjen ylläpitoon, mikä on näkynyt asuntojen peruskorjauksena ja talojen julkisivujen kohentumisena. Valmiiksi rakennetun kaupunginosan kaupunkikuvaa voi tarkkailla Eduskuntatalon portailta yli Töölölahden.

Se mitä näkyy on selvästi kaupunkia. Erityisesti korostuvat Siltasaaren umpikorttelit, Työväentalon torni, linjojen tornitalot sekä vallan symbolit Kallion kirkko, Kallion virastotalo ja Ympyrätalo. Kaksi viimeksi mainittua vastaavat kokoluokaltaan kumpikin erikseen Eduskuntataloa ja ne ovatkin Kallion kaupunkikuvassa hallitsevia.

Se mitä Eduskuntatalon portailta ei näy ovat Kallion kortteleiden sisäpihat. Ne ovat aivan oma maailmansa näkyviin jääneine peruskallioineen ja vanhoine puineen. Osa pihoista on kiinteistön muun kunnostuksen yhteydessä rakennettu uudelleen, laatoitettu ja istutettu. Lähes kaikialla on havaittavissa asukasläheisyyttä ja tunnontarkkaa lähiympäristöstä huolehtimista.

Kallio tunnettiin pitkään runsasväkisenä ja merkittävänä työväen asuntoalueena. Tilastojen valossa Kallio on muuttunut perheellisen ammattityöväen kaupunginosasta yksinäisten nuorten ja ikääntyneiden yksinäisten naisten kaupunginosaksi. Vanhusten osuus on kasvanut ja lapsiperheiden ja lasten osuus laskenut. Kuvaavaa on, että Kallion ainoan ala-asteen koulun oppilasmäärä on ollut enimmillään 1940-luvulla 1.600 lasta, mutta on nyt alle 300.

Aikojen kuluessa Kallio on ollut nopeiden muutosten aluetta. Muutokset ovat koskeneet sekä kaupunginosan ulkoista ilmettä että kaupunginosan väestöä. Vuosisadan alussa asusti lähes koko Helsingin juutalaisyhteisö Siltasaaressa. Sata vuotta myöhemmin värittivät somalit Kallion kaupunkikuvaa hetken aikaa. Siinä välissä kävivät maakuntien miehet ja naiset omaksumassa kaupunkimaista elämäntapaa. Se, että näin on voinut häiriöttä tapahtua, liittyy Kallion myönteisiin kaupunkimaisiin ominaisuuksiin, erilaisuuden sietämiseen.

Kallio-Seura

kallio_karhupuisto_panorama1c.gif
kallio_karhupuisto_panorama1c.gif


KALLIO-SEURA

Kotiseutuaatetta ja kaupunginosayhdistystoimintaa vuodesta 1940.

Kallio-Seura ry, aiemmin Sörkan Gibojen nimellä tunnettu, on helsinkiläinen kaupunginosayhdistys. Vuonna 1940 perustetussa seurassa on nykyisin n. 300  jäsentä.

Seura toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä alueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi, asuinympäristön kohentamiseksi,
sekä syventää asukkaiden kotiseuduntuntemusta ja paikallishenkeä.

Toiminnasta tiedottamiseen käytetään seuran verkkosivuja. Seura järjestää asukastilaisuuksia vaihtelevista aiheista, osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, sekä välittää asukkaiden kannanottoja ja mielipiteitä viranomaisille ja muille tahoille.

Seuran postiosoite on Helsinginkatu 42 00530 Helsinki, missä myös seuran toimitilat sijaitsevat. Puheenjohtajana toimii Juha Koskinen. Seuran hallituksessa on yhdeksän jäsentä.

Seuran vuosijäsenmaksu on 10 euroa ja ainaisjäsenmaksu on 50 euroa.

Mikäli olet kalliolaisena kiinnostunut oman asuinympäristösi viihtyisyydestä ja turvallisuudesta, Kallio-Seura on Sinua varten. Seura tarvitsee ihmisiä eri aloilta:  Valmistelemaan lausuntoja, ylläpitämään näitä sivuja ja kehittämään niitä, osallistumaan tapahtumiin ja pienryhmiin, Kallio kukkii ja Kallio kipinöi kaltaisten laajempien ohjelmien järjestelyyn,  sekä esiintymään pienemmissä ja suuremmissa tilaisuuksissa.
Tai mikäli haluat vaikkapa mukaan teatterimatkoille tai olet kiinnostunut hengellisistä tilaisuuksista, ota yhteyttä.

Seuralla on myytävänä Juha Koskisen kirjoittama teos Kallion historiasta ja seuran  muita tuotteita, jotka sopivat hyvin merkkipäivälahjoiksi. Seura kokoaa Kallion vanhoista ajoista kertovia valokuvia. Voit osaltasi kartuttaa kokoelmaa lähettämällä kuviasi Kallio-Seuralle.

Kallio-Seura on mukana myös YKS2/Viihtyisä Vaasanaukio/Katri Valan puisto -projektissa ja turvallisuustutkimuksessa, turvallisuuden parantamiseksi Kalliossa.

Kallio kartalla

kallio-kartalla.gif
kallio-kartalla.gif

Kallion kaupunginosan rajoista on olemassa runsaasti erilaisia ajatuksia. Oheisessa kartassa Kallio puristuu Alppiharjun ja Sörnäistenrannan väliin. Siltasaari, Hakaniemi ja rautatien länsipuolinen Linnunlaulu on kuitenkin luettu Kallioon. Monille mm. Alppiharjuun kuuluvat Vaasankadun tienoot ovat osa Kalliota, vaikka ne virallisesti Alppiharjuun luetaankin. Jopa kaikkien tuntema Kallion kenttä, Brahis, sijaitsee virallisesti Alppiharjussa.

Alue Googlen kartalla

Opaskartta